Sunnuntai oli täysin käsittämätön puintipäivä. Aurinko paistoi, kova tuuli, kylmä. Quattrox vehnä valmistui tunnissa. Jyvät kivikovia, kiiltävä pintaisia, väri kauniin punaruskea, kärryn takalaitaa raotti, niin kuorma solahti heti monttuun. Kosteus 18,6. Muutos puoliviikkoon oli huikea. Silloin pehmeää jyvää, keskentekoista jne. Ajelin traktorilla ajourassa etsien kuivempia kohtia, josko olisi tullut puimaan. Sellaista ei löytynyt. Kimpaannuksissani ajelin ajourat lyttyyn, kun reunimmainen rivi oli pelkkää vihreää täynnä. Auttoi keskimääräistä enemmän. Ei pahemmin ollut vihreitä kuormassa. SS sanoo, että multavalla maalla korsi säilyy vihreänä. Täällä ihan sama havainto tälle vuodelle. Jyvä valmis, mutta korsi vihreä. Aika jännä kevätvehnälle. Prosaroa ajoin 0,6l. Varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko ajaa, kun eturiviläisetkin ajaa.

Quatroxin laatua kehuivat joka käänteessä, tänään sain esinäytetuloksen ja valkuainen 10%! Satoakin tuli alle 4500 kg.

"Valokuituverkon rakentamisesta ei lähtökohtaisesti makseta erillisiä korvauksia, sillä valokuitukaapelin suunnittelu- ja toteutusprosessi käynnistyy asiakkaan tilauksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joku lähialueeltasi on tilannut valokuituliittymän, minkä vuoksi olemme aloittaneet verkon suunnittelun myös omistamiesi maa-alueiden kautta." Tällainen vastaus tuli toimijalta kun kysyin korvauksista. Samalla periaatteella sähkökaapelitkin vedetään ja niistä saa korvauksen vaikka samasta tulisi itsellekin sähkö. Kuituahan ei nyt siis ole itselle tulossa.

Onko kenenkään maille kaivettu valokuitukaapelia, ovatko maksaneet jotain korvausta siitä?

Viljaa viljelevällä tilalla syyskylvöiset kasvit kiertävät kesannon/viherlannoituksen kautta, tai sitten aikaisimpien kevätviljojen kautta. Muuten ei saa syyskylvöistä hybridiruista, syysrapsia tai syysohraa tyydyttävästi kylvöön, jos on samaan aikaan vielä kaikki puimatta. Myös glyfosaatille pitäisi antaa vähintään kaksi viikkoa toiminta-aikaa ennen kylvöjä.

Jos viljelee kuivuutta ja säänvaihteluja kestäviä myöhäisiä lajikkeita, on useimmiten valittava, korjaako viljat vai kylvääkö uusia syyskylvöisiä sen sijaan. Näihin aikoihin kyllä vielä pystyy syysvehnää kylvämään, mutta eipä niistä välttämättä aina kasitonnareita tipahda.

Syysvehnä kiertää hyvin syysvehnän kanssa, mutta siihenkin on tehtävä tauko ehkä puolen vuosikymmenen jälkeen, muuten rikkapaine, tyvitaudit ja muut sairastelut tekevät syysvehnästä kalvakan ja kituliaan. Saas nyt sitten nähdä, uskaltaisiko kokeilla Hilkka-kevätvehnää*, Lene-ohran rinnalla, jos kesät taas normalisoituvat kuiviksi, tonnin - kahden sato olisi odotettavissa. Ehkä sittenkin viherlannoitusnurmi olisi tuottoisampi. Jos siis 2026 kulminoituu syysvehnäkierron aloitusvuodeksi.

*Viljameklari pudisti päätänsä masentuneen näköisenä, Emblan 191 oli muka liian alhainen sakoluku, ei markkinoita. Jep jep.

-SS-

Hilkka-vehnässä ilahduttaa sen kahden tonnin sadon lisäksi myös laatu.
Omat tulokset tältä kesältä olivat tällaiset:
Kosteus 12,5 %
Valkuainen 11,3 %
Hehtolitrapaino 74,5 kg
Sakoluku 97
Rikkajyvät 24,80 %
Vieraat 0,00 %
Roskat 0,30 %
Vihreät 0,0 %

Kaupasta pressukangasta ja kuumailmapuhaltimella hitsuuttelee nurkkasaumat...

Äkkiä laskien 91 kpl.

Zypar on vuoden säilytyksen jälkeen semmosta klimppisoppaa että lopetin ostamisen kokonaan.

Onkohan Yaralla muuallakin samanlaista pelleilyä, luulisi että germaanit ainakin kaasuttaisivat rosvolaivan miehistöineen jos on. Etelässä taitaa olla tarpeet ja tarjontakin tosin vähän erilaisia. Nyt kun alkaa tosissaan nyppimään tämä touhu, niin onkohan jollain muulla valmistajalla lannoitetta jonka voi huoletta säilyttää viikon kylvökoneessa ja lähteä jatkamaan ilman ylimääräisiä toimenpiteitä?

Täällä yöttömässä yössä ennen heinäkuuta kylvetty ratikka heittää heti kukintamoodiin ja kasvu on vaatimatonta. Heinäkuun puolivälin kylvökset tekevät järkyttävän kokoisia paalujuuria. Tämä siis vihannesretikalla. Etelämpänä voisi juhannuksen alusaika vielä toimia?

Täällä etelässä kun juhannuksen alla kylvää niin elokuun sateissa sitten alkavat itää.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 28.04.24 - klo:15:45

Jonkinlainen ristiriita siinä että ei kannata mutta pelto pysyy kalliina.

Pellon omistaminen kannattaa koska siitä ollaan valmiita maksamaan (tolkuttoman) kallista vuokraa.
Pellon hinta on korkealla koska vuokrat ovat kalliita, kannattaa ostaa

Monen mielestä viljely on niin kivaa että sitä rahoitetaan broilerituotannolla, urakoinnilla, palkkatyöllä jne.

Niin se vaan on että täällä eteläisessä Suomessa ei 400 ha viljelyn rahoittamiseen ihan pienet sivutulot riitä.

Lainaus käyttäjältä: Hosku - 28.02.24 - klo:15:02

Ruiskuttelen samalla ruiskulla viljoja, heiniä, perunaa, sokerijuurikasta perinteistä sekä convisoa ja glyfot. Ruisku on ihan karvalakki Hardi johon olen itse laittanut säiliöön pesurin. Kasvilajien vaihtuessa pesu ruiskun pesuaineella. Ensin kolme kertaa huuhtelu pelkällä vedellä sitten pesu pesuaineella ja lopuksi pari huuhtelua, joka välissä nestettä myös suuttumusta läpi. Tähän menee aikaa vajaa tunti. Ikinä en ole havainnut mitään vioituksia enkä irroittele mitään suuttimia erikseen pestäväksi.

Aiheesta poiketen, aina tätä ihmetellyt kun ammattimiehet ruiskuttaa läpi yön. Eikö se pientä sadetta vastaava kaste vie tehon?

Niin, eihän se pesu lopulta kauaa vie, mutta tunninkin paussi keskellä yötä tympäisee, kun vaihtaa vehnästä kauraan, tahi ohrasta rypsiin.

toimiiko tuo?   menöökö läpi?

Älkää ny viitttikö, luuletteko että joku on näistä oikeesti kiinnostunut?

mutta eiks viljamiästen pitäny joku puulaaki perustaa joka määräis hinnat?   jo aulikki anttilas moisesta haastoi ja viron tuontia yritti..    vuosikymmeniä sitten..   missä moinen muuten viipyy??   eikö ole osakkaita?

Jos puulaakihommisa on mtk mukana niin perustamiskokouksesta ilmoitetaan josain veispuukisa pari tuntia ennen alkua. Voidaan todeta jotta halukkaita oli todella vähän paikalla.

Kevätkosteus kun häviää, sitä ei täällä saa sadettamatta takaisin. Sisämaassa tulee aina ukkoskuuroja, mutta alkukesän viileä meri tappaa kuuropilvet.

Jos vaan ei vaivaa saveen kesän kellertäviä tallauksia, aikainen kylvö harvoin on epäonnistunut. Myöhäiset kylvöt ovat epäonnistuneet säännönmukaisesti. Riista- ja maisemapelloilla tätä myöhäisen kylvön autuutta on saanut harjoitella ihan huolella. Viime kesänä maisemapelto oli valkoisella savimulloksella syyskuulle asti, elokuun 28  päivän 40 mm rankkasade vasta kasteli meikäläisen auringon- ja hunajakukan siemenet, ja muutama kukka kasvoikin syksyn pakkasiin  asti. Melko nolo kukkapelto oli koko kesän, rikkaruohot pl. ohdakkeet ja valvatit kuolivat kuivuuteen.

-SS-

Miten se onnistuu jos maisemapellon kylvää keväällä heti viljojen perään? Ajattelin suorakylvää kukkaset mutta koska kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuonna, niin kesäkuun kylvöillä saattaa rikat viedä voiton.