Pohjois-Savossa kolmas kuiva kevättalvi ja todella vähäluminen talvi takana. Raita kukkii ja pajut kissoilla. Juttelin lehmätilallisten kanssa ja jos sadetta niin alkavat kohta lannoitaa.. Aika hurjaa. Muistelen kevättä 89 jolloin naapuri kylvi vehnää 27.4. Ja se on aikaista sekin tällä seudulla..  Itse laitoin kokeeksi valkosinappia muutamaan kohtaan, katsotaan miten käy vai pitääkö toukokuussa kylvää vielä uusiksi.
Ja perunapellolle tekisi jo mieli jousikkaan kanssa.. Ei ole multa tarttunut kenkää misssän kohdin enää viikkoon.

No niin.. L212 tauluun taas syksyllä ja heti kun kone sai kuormaa. No tähän mennessä sorkittu kaikki muu, mutta laitettiin sentään uusi pa-imuletku ja paineilmalla tankin imuputki puhtaaksi joka muuten on sen verran pitkä että ei puhettakaan saada pois tankin ollessa paikallaan.
Ihme homma mutta vika poistui..
No tänään tauluun E180.. Samaten erikoisia käynnistyshäröjä pitkin syksyä ja akku kuormitusmittarin mukaan 100% terve. Mutta silti tarvitsi aina apuakun jotta jaksoi lähteä käyntiin. Tai edes yleensä starttasi. Maajohto löysällä kerpele..

Se kuka on sähkön yleensä keksinyt olisi voinut kertoa siitä muillekin muuta kun että se on pirun tarpeellista..

Mistä määrästä? Ja kelle myytynä?

Mitä lienee hinnat tänä vuonna? Tuuli hoiti energiapuukaupat puolestani ja tukkirunkoa sen verran pilalla että ei itku auta.
Alue Pohjois-Savo

Colomba nostettiin eilen loppuun ja pieniä havaintoja rutosta. Ei kasvinsuojeltu. Tätä ennen ohra 1v ja nurmi 3v. Tänään nopea valkoapilan kylvö ja sen jälkeen ajatus valkosinapista yksivuotisena. Maalaji HtMr. Tuo valkosinapppi on itselle aika tuntematon, mutta sitä on suositeltu.

Pohdin tuossa kakkoskoneen vuokraamista talveksi lumitöihin. Eli niinkin raskaasta kalustosta kuin MF165 on kyse. Perään linko ja ajatus päivä tai kuukausi korvauksesta. Talvella tuolla ei ole mitään omaa käyttöä.

Mitä maksanee nykyään kokonaisurakontina? Eli niitto ja heinät yhteen aumaan? Ajatus jonkunlaisesta nurmikompostista mullan tuottamiseksi puutarhaviljelyyn..

Jäin vaan miettimään.. Tuo pumpun vika, voiko olla osasyy laiskaan starttiin? Käynnistin lämpimänäkin monta kertaa ja muutaman kerran tilttasi ennen kuin vikakoodi tuli tauluun. Itse käytän älylaturia kaikissa värkeissä, heti ajon jälkeen kiinni ja on ollut hyvä. Muutama vara-akku on myös älylaturin perässä jatkuvasti ja ainakin tänään oli tarpeen.

No niin. Lisävirralla T191 murisemaan ja mukavasti vikakoodi L302 tauluun. Sähköinen pa-pumppu alkoi murista kuin rikkonainen ompelukone. Onneksi oli vielä yksi tarvikemallin pa-pumppu varastossa niin sai paineet nousemaan. Tämä viimeisin tarvikemalli kesti jopa syyskuulta saakka. Eli satasella saa satasen laatua. En tiedä paraneeko alkuperäislaatuisella laatu, mutta nyt on tilattu sellainenkin.
Vehje lataa 14,4 V ja Startti on vuoden vanha. En keksi muuta selitystä kun että halla vei parhaan terän patterista. Toinen rakkine samanlaisella akulla ja älylaturilla lähti käyntiin kyselemättä kahden tunnin lämmityksen jälestä.

Joo-o. Aihe muuttui ajankohtaiseksi. Viikko pakkasta -24-33 ja vehje kylmässä hallissa, pakkasmallin älylaturi kytkettynä. Akku 1,5v vanha.
Nyt ollut roikassa kolme tuntia, öljypohjan alla keittolevy tunnin ja akun päälle vielä kuumaa vettä. Kaksi laiskaa starttausta ja akku tyhjä.
Ei tuo älylaturi taida riittää enää näille keleille?

Pultit pitäisi olla kiinni. Aurat on rakennettu kahdesta, eli lisätty toisen runko ja kaksi lisäsiipeä. Ei paljoa ole nykyään kyntämistä, mutta hyvä jälki saa olla tullakseen. Ja varmaan vähäinen kysyntä näkyy kulutusosien hinnassa, metallien hinnannousun lisäksi.

No ajankuluksi vanhaa aihetta herätellen: Eli T191 piti valjastaa 5x16 Överumien eteen. Edellinen veturi 8100 Vallu jolla homma sujui Tuntuu että tammasta loppuisi veto ja jälki kuin koiran oksennusta. Takaraideväli renkaiden sisältä 120cm eli 3x16" . Eturaideväli sisältä 129cm. renkaat takana 650 leveät eli hiukan liikaa suhteessa viilun leveyteen. No sitten junnu ajamaan pienellä vaihteella ja itse tihrustamaan jälkeä ja konetta miten kulkee. Kertoi että puoltaa vasemmalle voimakkaasti. Jonkun aikaa piti pohtia mitä tekisi ja sitten vaan rajoittimet löysälle, työntövarsi oikeaan pituuteen ja taas uusiksi. Samalla säädellen vetovarsia vaateriin keskenänsä- Sitten leka kouraan ja vetokartun pultit sitä ennen auki. 10cm kartun siirto vasemmalle, samaten työntövarren kiinnityksen siirto. Ongelmiin viittasi jo se että työntövarsi oli sivuttain vinossa. Jälki alkoi kummasti parantua ja traktori ei enää puolla. Jokainen viilu on tasainen mutta jotain ihmettä vielä leikkureissa on. Viimeisen viilun vako on kuin kaivurilla revitty eli hammastaa. Samaten kaikki kulutusosat tarviaisi uusia. Aurat ovat painavat ja ei tukipyörää. Mites tuo vanttiruuvi? Tarviaako sille tehdä mitään jos tuo lekahoito auttoi puoltamiseen? Ei viitisi säätää säätämisen ilosta.

Saanto 5-10% enemmän, kuin 6cm latvaläpimittaan tehdystä kuidusta. Eli motomitalla 5cm. Ohuemmaksi ei enää mittaa. Ja aika hyvä asia että motolista kelpaa loppumitaksi. Samaten kaikki puulajit voi ajaa samaan kasaan. Jotkut toimijat maksavat puhtaasta koivusta parhaiten, eli hinta havupuulle tai sekalajeille hiukan pienempi. Mutta varastopaikan pitää olla pitkälle perävaunulle sopiva ja etäisyyden käyttölaitokseen myös. Hinta alkaa valua alas yli 50km päästä kuljetettaessa. Se mikä voi tulevaisuudessa muuttua on Metka laki ja sen asetus. Valtion tuki energiapuun korjuulle saattaa aleta tai jopa poistua kokonaan. Samaan syssyyn teollisuuden suhdannemuutokset jne.

Minkälaista tarjousta olette saaneet otsikon tuotteelle ja minkälainen määrä ollut kyseessä?
Oma viimeisin 48e/m3 +alv. Määrä 150m3

Laki Metsälain muuttamisesta 1085/2013 kertoo:
5 a §
Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite

Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko siten kuin 8 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua uudistamisvelvoitetta ei ole puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla, jolla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden. Tällöin käsittelyalueelle on jätettävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa. Uudistamisvelvoitetta ei ole myöskään alueella, jolla Suomen metsäkeskuksen alueyksikön, jäljempänä metsäkeskus, tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella ennallistetaan alun perin avoin tai harvapuustoinen suo taikka perinneympäristö.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin vähätuottoisiksi katsottavista turvemaista ja niille jätettävästä puustosta sekä menettelystä ennallistamisen hyväksymistä haettaessa.

8 §
Uudistamisvelvoitteen täyttäminen

Metsän uudismisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10—25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

Uudistaminen voidaan toteuttaa viljelemällä tai luontaisella uudistamisella. Uudistamisen yhteydessä on tarvittaessa raivattava taimikon kasvua haittaavat puut ja pensaat, torjuttava heinittyminen, käsiteltävä maanpinta ja järjesteltävä vesitalous. Lisäksi edellä mainittujen perustamistoimenpiteiden jälkeen on tarvittaessa huolehdittava taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja muusta jälkihoidosta. Luontaista uudistamista käytettäessä käsittelyalueella on oltava edellytykset taimien syntymiselle.

Taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa velvoitteen aiheuttaneen puunkorjuun päättymisestä.

Jos 2 §:n 1 momentin 4—6 kohdan mukaiselle alueelle kohdistuvassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetussa maisematyöluvassa on metsätaloudelle asetettu sellaisia toimenpiderajoituksia, joiden noudattaminen ei mahdollista tämän lain mukaista metsän uudistamisvelvoitteen täyttämistä, tätä lakia katsotaan kuitenkin noudatetun. Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvoite raukeaa, jos kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä huolimatta alueelle ei synny taimikkoa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun taimikon saavuttamisen tarkemmista määräajoista maantieteellisen sijainnin mukaan sekä luontaisen uudistamisen edellytyksistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös taimikon riittävästä tiheydestä ja muista arviointiperusteista, kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä taimikon aikaansaamiseksi ja taimikon perustamistoimenpiteistä erilaisilla kasvupaikoilla.

Esim. Lapissa nykyinen laki lopetti männyn istutuksen liki kokonaan. Eli luontainen uudistaminen myös epävarmoilla kohteilla..