Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
kertokaapas mikä olisi kaikkein edullisin ja kuitenkin toimiva lietemulturi? Tarkoitus olisi istuttaa jonkinlainen multaimen tapainen tuohon 12m3 palmun perään että saisi hyödynnettyä tuon tuen. Ja vastaan heti kysymykseen miksei urakoitsija, siten että myös se on harkinnassa. Siis jos halpaa multain systeemiä ei tule vastaan. Aikanaan 90-luvun alussa meillä oli palmun 6 vantainen maanrepijä jolla ei tehnyt mitään edes kynnöksellä tukkivan jakajan vuoksi 
Onneksi tuota hirvitystä ei enää ole tontilla.
mullokseen vai nurmeen? Ja mikä on edullista? 20 tonnin multain?
nurmeen olisi tarkoitus vetää, ehkä myös mullokseen 
No ehkä tuo 20 tonnia on multurille aikalailla yläraja. Nyt on käytössä hyvässä kunnossa oleva palmun 12m3 vaunu vm.02 ja toinen huononpi 10m3 palmu vm.95. Ehkä tuo nivalan palmu olisi kohtuullinen vaihtoehto jos vaihtaisi molemmat vanhat vaunut pois. Omia lietteitä on vuodessa n. 1300m3 ja pari lähellä olevaa tilaa olisi kiinnostuneita ajattamaan jos multainvaunun ostaisi.
Saattaa olla että uusia multureita ei enää saa alle 20 tonnin. Kysyntä vieny hinnan yläkanttiin. Sillä nivalan vaunulla on kapasiteettia hyvästikkin tuo määrä ja on vielä todella hyvässä kunnossaki. Satun tietämään jostain kumman syystä aika paljon kyseistä kamppeesta:) Kerron enemmän jos kiinnostaa.
Ajatuksia karjantarkkailusta ja jalostussuunnittelusta?
Tilamme on kyllä kuulunut ikuisuuksia karjantarkkailun piiriin. Mutta nyt parina vuotena on alkanut ajatus kyteä, että jäis kokonaan pois karjantarkkailusta. Jotenkin tuntuu itestä siltä että tuo ei ole oikeasti kuin yksi rahareikä lisää. Ajanhermoilla oleva nuori isäntä pystyy helposti tekemään samat laskelmat kuin karjantarkkailija ja viimeistään veroilmoituksesta käy ilmi että miten menee. Rehukustannuksia/kone/rakennus laskelmia ja tehokkuuttahan seurataan nyky tiloilla itsekkin todella tiiviisti. Maidon pitoisuudethan selviää meijeriltä aika nätisti. Robotti kertoo muutamalla napin painalluksella karjan tilan.
No nyt sitten tuo jalostussuunnittelu. Onko tälle minkälaisia ulkopuolisia palvelun tarjoajia? Mites siemennys maksut määräytyy, yms...?
Onko kukaan tehnyt vastaavanlaisia ratkaisuja? Onko kannattanu? Ajatuksia kaivataan(lähinnä vahvistamaan omaa näkemystä ja ratkaisua).
Tälläinen löytyi;
http://www.kyytselka.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=8&Itemid=7
Semex
Tuo voisi olla erittäinkin kiinnostava vaihtoehto. Toimisiko tuo palvelu mahollisesti jopa täällä pohjois-pohjanmaan, kainuun ja pohjois-savon kulmassa?
[]
Minkä takia ostosiemenen itävyys on aina huonompi kuin oman?
Miksi siemenen elinvoima (tsp) on aina pienempi?
Miksi siinä on enemmän rikkaruohonsiemeniä kuin omassa? (mm. matarasta kiitokset vaan)
Näitä määkin olen ihmetelly. Varmaan omasta siemenestä tulee lajiteltua enempi pois. Tos-näytteiden labrassa tehdyt itävyydet järjestelmällisesti 95% ja itse tehdyt orastuvuus kokeet samoin.
[/quote]
Sertivehnissä järjestään vaan 80-83 itävyys. Omissa ei ikinä alle 90%. Toi huono itävyys johtuu siitä et monet raakaerät saattaa seista vuoden jos toisenkin varastossa. Vai mitä sanoo Matti Mannaryyni?
[/quote]
Älä *****ile vai mitä/ketä tuolla tarkoitat?*****ilun taidon osaan minäkin ja häviät siinä ihan varmasti.
Ei síemenet idä sen huonommin tai paremmin kuin omatkaan,vanhat erät on yleensä tutkittu uudestaan mikäli ovat myynnissä.Sertifioidun itävyysvaatimus on 85% joten jäit heti valehtelusta kiinni.
[/quote]
Tuota minäki vähä aprikoinut että mistä tuo 10% itävyys ero johtuu tos siemenen hyväksi.
Edullisin uusi multain voisi olla tuo slootmidin? multain. Tosin ei se kyllä mikään häävi ole. Jos kaipaat toimivaa multaintata niin agronicin tai livakan kiekko. Käy hakeen nivalan hankkijan pihalta käytetty palmun vaunu johon kuuluu tuo agronicin multain mukaan. Ei taida markkinoilta juurikaan halvempaa löytyä.
Tarkkailusta ja neuvonnasta ei ole hyötyä, jossei vaadi itselle sopivia/tarpeellisia palveluita. Asiakkaan tulisi ilmaista tarpeensa, kertoa ettei näistä palveluista ole meille lisäarvoa ja jossei paletti muutu siihen tai tähän suuntaan, loppuu asiakkuus. Meille on ainakin löytynyt proagrialta lisäarvoa tuovia palveluita, eikä neuvonnan tarve ainakaan vähenemään päin ole. Eri asia sitten tajuavatko tarpeen omaavat sitä.....
Jalostus ei vaadi tarkkailuun kuulumista, vaatii vaan tietojen systemaattisen keräämisen, vertailun ja hyödyntämisen. Tarkkailun sijaan tulisi rakennearvostelun olla pakollinen riippumatta siitä kuuluuko tarkkailuun vai ei ja tarjoaako eläimiään keinosiemennykseen.
VG-Faballa on muutama epävirallinen kilpailija ja näitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää. Jasun tuottamat paritukset on pääsääntöisesti surullista katsottavaa.
Tämä tässä onkin ongelma kun ei ole tarjota niitä palveluja jonka osaamista ei löydy itseltä tai omasta kunnasta. Tämä pätee wisusta elinkeinosuunnitelmien tekoon.
Toistaiseksi Fabasta on ollut itelle kuitenkin suuri hyöty kun en ole mikään expertti jalostusasioissa, mutta kuitenkin olen hajulla siitä mitä haluan karjalta. Ja paljon on tietysti parantamisen varaa. Tosin nyt kun jasun tekijä kävi kyläilemässä ois ollut paljon kantakirjattavia eläimiä, mutta tein periaatepäätöksen että ei kirjata. Lasku ois ollu päätä huimaava ja suunnittelijahan ei tästä tykänny. Oman karjan tavoite on luonnollisesti tuottava karja, eli haluan pitkä ikäisiä terveitä lehmiä enkä niitä paljon lypsäviä huonojalkaisia 2 tuotanto kauden lehmiä. Nyt valitettavasti suunta on ollut tuohon jälkimmäiseen suuntaan ja siitä syytän faban ideologiaa. Tästä syystä toinen mahdollinen suunnitelu ja siemen palvelu kiinnostaisi. Se hinta ei ehkä ole tässä niinkään suuri tekijä kuin tuon karjantarkkailun osalla.
Olen nyt asennoitunut siten että tämä on viimeinen vuosi karjantarkkailussa ja siirryn mielelläni käyttämään toisia jalostuspalveluita. Nyt kun niistä saisi vielä hieman tietoa. Eli kertokaapas mistä sitä tietoa löytyy ja keneen kannattaisi olla yhteydessä? Kannattaisiko myös harkita omaa semmarointi lupaa ja olisiko se ehkä myös välttämätön?
Ajatuksia karjantarkkailusta ja jalostussuunnittelusta?
Tilamme on kyllä kuulunut ikuisuuksia karjantarkkailun piiriin. Mutta nyt parina vuotena on alkanut ajatus kyteä, että jäis kokonaan pois karjantarkkailusta. Jotenkin tuntuu itestä siltä että tuo ei ole oikeasti kuin yksi rahareikä lisää. Ajanhermoilla oleva nuori isäntä pystyy helposti tekemään samat laskelmat kuin karjantarkkailija ja viimeistään veroilmoituksesta käy ilmi että miten menee. Rehukustannuksia/kone/rakennus laskelmia ja tehokkuuttahan seurataan nyky tiloilla itsekkin todella tiiviisti. Maidon pitoisuudethan selviää meijeriltä aika nätisti. Robotti kertoo muutamalla napin painalluksella karjan tilan.
No nyt sitten tuo jalostussuunnittelu. Onko tälle minkälaisia ulkopuolisia palvelun tarjoajia? Mites siemennys maksut määräytyy, yms...?
Onko kukaan tehnyt vastaavanlaisia ratkaisuja? Onko kannattanu? Ajatuksia kaivataan(lähinnä vahvistamaan omaa näkemystä ja ratkaisua).
No kyllä se tuntuu eläinlääkäreiden ja teurastamon edustajien mukaan olevan mahdollista. Samoin ternien mukana tulevat väiveet. Ja yskä...
Pulttia vaan... Sillä niistä päästään...
Suuri on mahdollisuus levitä tuota reittiä. Tämä sorkkatulehdushan onkin siitä mukava tauti että sonnilla taitaa ilmetä vasta kun on teuraskypsä. Välinpitämättömät viljelijät levittävät näitä tauteja. Ite olen asennoitunut niin että lehmäsiä ei enää liiku tilalta ulos päin. Tuttu tila ottaa ternit, tietää riskit ja osaa toimia oikein. Kaikki yhteistyö tahot tietää tilanteen ja toimivat sen mukaan.
Pari päivää sitten tavattiin ensimmäinen tulehdus vasikalla(5 kk), selkeä ajovälintulehdus. Eläinlääkärikin oli ymmällään.
Tulipalojen sammuttelu kuuluu voimaperäilyyn olennaisena osana. On täysin omaa kämmäystä päästää akuutti vaihe irti. Nyt kun riskit kerran tiedostetaan, niin antibioottivaiheeseen pääsy on täydellistä täppäröintiä.
Sähän nyt aika mestari oot, kun tuollaisia kirjoittelet. Melkein yhtä hyvä, kun joku sanoi siitä pudonneesta lentokoneesta, että mikseivät menny sellaisella koneella mikä ei putoa. Jessus!
Lue myös se lainauksestasi pois jäänytkin osa.... apes on näitä on/off neuvoja jakeleva vapahtaja tällä saitilla. Hän saa siitä kiksejä ja se korottaa henk koht. egoa. 
Normaalisti en kyllä tuommoiseen kirjotteluun ota kantaa, mutta vähän ihmetyttää tämän UCD:n herjan heitto Apemiestä kohtaan. Minulle ainakin on näistä Apemiehen kommenteista/neuvoista enemmän apua ku UCD:n loan heitoista.
Kyllähän siinä todennäköisesti on pieni totuuden siemen että ruokinnalla on merkitystä monenkin taudin puhkeamiseen. Mutta jotenkin itsestä tuntuu että täytyyhän monen muunkin asian jo nilkuttaa ennen kun tuo sorkkatulehdus suoranaisesti puhkeaa ruokinnan vaikutuksesta.
Miten suhtaudutaan näihin eri antibiootteihin? Moni isäntä/emäntä on kyllä suositellu Geepeniä nopeamman hoidon ja varoajan suhteen. No hoitava eläinlääkäri ei enää ollutkaan niin vakuuttunu sen pitempi aikaisesta vaikutuksesta. Oli vahvasti sitä mieltä että normi(Ethacilin) antibiootti hoitaa taudin varmemmin, eikä olisi niin herkkä puhkeamaan. Plussana hoitaa myös muuta tulehdusta, jos sellaista on. Itepä en tuohon voi ottaa kantaa, kun en oikeasti tiedä. Onhan se helvetin paljon työläämpi ja tappiollinenki rahallisesti aateltuna, mutta takkiinhan tässä tulee jo muutenkin!
Täällä urakoitsija osti 202:sen ja sille oli myyjäpuolelta sanottu ettei portaatonta kannata vetohommiin ostaa... 
Eh, nyt taas, pihalla kun lumitulkku, milloin rakkorilla ei tehdä vetohommia? Nojoo, eilen halkomyllyn eessä....
Maantiellä ehtii sopivat kierrokset ja välitykset, risteyksistä lähdöt aikas helppoja (minun ja AqII:n sielunelämät eivät kyllä aikanaan ollenkaan sopeutuneet toisiinsa), päisteestä pääsee kylvökoneella/kyntimellä/yms. raskaallakin taakalla liikkeelle "ilman vauhtia", mukautuu karhon paksuus vaihteliuhin jne, että mihin hommiin (valtun)portaatonta ei kannata laittaa?
Keppilootasilla ajaa ne, joiden elämän pitää olla räyhäkästä reuhtomista...
Portaattomilla työ kuin työ vain sujuu. Eleettömästi ilman ylimääräistä meteliä... makunsa mukaan kukin.
Tai sitten keppilootasilla ajaa ne jotka tekee siitä tiliä. Kyllä jämpti on näin.
Sorkat ovat hoidettu reilu pari kuukautta sitten. Tosin en heti taudin puhettua edes tiennyt että mikä on ku nilkuttaa ja seuraavana päivänä tuli sorkkahoitaja katsomaan. No sehän selves heti sorkkarin vilkaisulla että mistä mistä on kyse. Minunkin käsittääkseni sorkkahoitoa ei kärsi ottaa kun tämä puhkeaa karjaan.
Tuo Apemiehen neuvo on varteen otettava. Taitaa miehellä olla kokemusta tästä taudista, eli pistetäänpä illalla hoito päälle.
Tervan luulis pysyvän jonkun hetken sorkan suojana, vaan miten kestää iho liuottimia..
Terva laittaa kudosnesteet liikkeelle , myös hyvä bakteerien tappaja .
Vesi vanhin voitehista. Mutta pitäähän se veneen pohjakin välillä tervata ja joskus myös keuhkot.
No, jos tämä tästä. Nyt ei ole pariin päivään ollut uusia nilkuttajia.
Kuparisulfaatti liuos näyttää tepsivän aikas mukavasti. Mutta pitäisikö hoitaa antibiootein silti ne jotka näyttä rauhottuvan tuolla myrkyllä?
Ei taida olla enää pelkkiä isojen piokien jutustelua
1500 h ajettu sisuriisseli ja savuttaa sinistä oikeen perhanasti ja venttiilivälys oli myös ollu toista senttiä....täytyy ottaa vireota
Tämä ei ole ollenkaan uusi asia
On harvinaista, että taudista pääsee kokonaan eroon. Akuutti vaihe voi kestää jopa useamman kuukauden. Tauti leviää yleensä myös nuorkarjaan, joista osa voi sairastua jokunen viikko poikimisen jälkeen. Tauti on erittäin agressiivinen akuutisssa vaiheessa. Kovex vaahdon tehosta ei ole mitään näyttöä. Useasti tehovaikutukseksi luultu akuutin vaiheen loppuminen yhdistetään erilaisten litkujen ansioksi. Taudista tulee yleensä suuret tappiot, mutta esim. kovex on markkinoilla monopoli hinnoiteltu tuote, enkä henkilökohtaisesti pidä perusteltuna sen jatkuvaa käyttöä.
Tuli tarjous kovexista, kovin vaikuttaa ylivoimaiselle tuotteelle. Mutta niin on kyllä hintaki, varsinkin kun kohtasin muutamia komentteja tätä tuotetta käyttäviltä. Ei kovin vakuuttavaa palautetta, mutta toisaalla ylistivät maasta taivaaseen. Uskoisin näin että kovex on erittäin hyvä tuote jos olosuhteet eivät ole parhaimmasta päästä. Taidan toistaiseksi mennä sorkka altailla ja reppu ruiskulla.
Tuolla mahdollisella tauti lähteellä on tuo kovex käytössä.
Onko monella käynyt sorkan ajovälitulehdus vierailemassa navetassa. Omaan karjaan pääsi tämä v......nen tauti iskemään reilu viikko sitten. Nyt hoidetaan antibiootein ja reppuruiskulla käydään sorkat aamuin illoin läpi. Ruiskulla menee toistaiseksi Virkon S. Jos tulevalla viikolla saisi sitä kuparisulfidia/kelaattia(mikä nyt onkaan). Sorkka altaita miettynyt mutta olen ruvennut miettimään tuota kärki agrin vaahtokonetta. Kokemuksia?
Miten on tästä taudista selvitty ja miten tämä on tauti on näkynyt myöhemmin? Minkälaiset hoidot?
Todennäköisesti tämä vieras kukeutu hiehojen mukana kohtuullisen isosta välikasvattamosta. No isäntä ei tietenkään myönnä että tauti ois sieltä peräisin. Ketuttaa vaan niin vietävästi ku siellä on monen muunkin omia elukoita kasvamassa ja tämähän kulkeutuu varmasti muillekki.
