Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Mickey

No nyt täytyy kysellä kollegoilta kokemuksia ja näkemyksiä. Eli käytetyn kompi paalajan hankintaa ajatellu. Tällä hetkellä käytössä Claasin 255 RC + käärin erikseen. Etinki tästä aikaisempia topikeja, mutta ei nyt varsinaisesti ollut mitä hain. Mikä raatilaisten mielestä tekee lyhintä silppua, toimii varmimmin, mihin saa happopullon koneeseen kiinni ja paalin paino?
Kertokaapas ajatuksia seuraavanlaisesta ongelmasta. Rehu lämpeää. Säilötty bakteerilla. Kuiva-aine hiukan yli 33 pinnaa. Siilo oli suljettuna reilu 2.5 kuukautta. Painoja on siilon päällä tyyliin mitä nyt sattuu sopivasti olemaan tarjolla(turvetta, rehujätettä, päätyissä maata, paalitavaraa). Aukaistessa rehunlaatu oli erinomaista pintaa myöten, ei lämpenemistä nurkissakaan. Nyt 3:n viikon jälkeen tilanne on seuraava: 30 cm pinnasta saa kantaa paskaa kompostiin reilu 500 kg joka päivä. Seuraavaksi pitää ottaa metri höyryävää tavaraa nuorkarjalle. Sitten on loppu 1.8 metriä hyvää tavaraa. No ape ei kuitenkaan säily kuin 12 tuntia kun alkaa höyryämään ja maistumaan paskalta.

Siilo on reilu 8 metriä leveä ja 3 korkea. Apetta menee 4 tn päivässä. Rintuus etenee hyvää vauhtia ja rehu irroitetaan powergrapilla. Säilörehu korjataan ajosilppurilla noin 8 -10 tunnin aikana. Levitetään ja tiivistetään 15 tn painavalla kaivurilla ja kahdella raskaammalla( noin 8 tn) traktorilla. Siilo peitellään huolella koko porukalla ennen kuin miehet siirtyy seuraavalle työmaalle.

Tilanne on sikäli minulle uusi että koskaan aikaisemmin ei ole ollut rehu pilalla. Aikaisemmin olen tehnyt Aiv 2 plussalla mitään säästelemättä. Rehu lähes 100% täyttä tavaraa pinnasta-asti. Sekä ape on säilynyt huoletta 3 päivää. Talvella jos käynyt reissussa, niin jopa 6 päivää huoletta.

Tänä aamuna tuli viimeinen niitti kun murskevilja siilokin alkoi höyrytä. Säilötty tätä varten olevalla bakteerilla. Ollut kiinni reilun kuukauden, kosteus 30 pinnan huiteilla. Kaikki jyvät rikkoutuneet ulkoisesti. Vilja oli laadultaan aivan uskomattoman hyvää aukaistessa pintaa ja nurkkia myöten, nyt aukaisusta on yli viikko. Vilja haisee oudolta,  reipas 10 cm menee paskana kompostiin ja isäntää vituttaa kympillä. Siilo on 6 metriä leveä ja rintuus on aloituksessa 1 metrin korkea ja kauempana jatkuu 1.8 metrin korkuisena. Tavaraa on noin 330 tn ja tuubissa noin 80 tn lisää. Vilja otetaan powergrapilla siististi lähes koko siilon leveydeltä ja rintuus etenee mukavasti.

Tilanne on myös uusi koska aikaisemmin säilötty Aiv 2 plussalla jota höystetty Propionilla. Murskevilja korjataan 4 päivän aikana ja tiivistetään noin 8 tn traktorilla. Muovi päälle ja painoksi propioni viljaa.

Meinaa hieman harmittaa rehuja menee ihan vitusti pilalle, eikä vastuuta voi kantaa kun yksin.

Heittäkääpäs ajatuksia miten tilannetta voisi korjata vielä kun se on mahdollista?
Niin tässä taas kun on lantoja levitelty puolin ja toisin, on alkanut mietityttämään tämä lannanmultaus. Asiahan on äärimmäisen hyvä juttu monelta kannalta katsottuna, mutta ovatko hyödyt kuitenkin pienemmät kuin "tappiot". Kolmisen vuotta on nyt multailtu kaikki tavarat, mutta kuitenkin on silmiin pistävästi alkanut heinikot harventua ja täydennyskylvön tarve lisääntynyt huomattavasti. Lisäksi lisätypen antamista ei silti voi juurikaan vähentää perinteiseen levitykseen verrattuna. Kaluston kulut ja painot ovat suuremmat kuin perinteiseen verrattuna. Lanta kuitenkin haisee niin siirroissa kuin levityksenkin yhteydessä, mutta paljon lyhyemmän ajan. Levitysajan kohta on väljempi perinteiseen verrattuna! Onko kuitenkaan näin? Kasvustoa seuraillessa näyttäs että samanlainen kosteahko sää olisi kummallakin menetelmällä paras mahdollinen, mutta tuntuu että kuintekin multaamalla ajettu toipuu käsittelystä hitaammin. Kuivalla säällä taasen lanta painuu hitaammin viiltoihin ja osa kuivahtaa lopuksi viiltojen päälle, no kasvusto kuitenkin näyttäisi elpyvän käsittelystä helpommin. Kuitenkin vaatii silti saman typpilisän kuin perinteinen ja koneen ajourat ovat tiheämmässä. Kertokaapa ajatuksia!
Ajatuksia karjantarkkailusta ja jalostussuunnittelusta?
Tilamme on kyllä kuulunut ikuisuuksia karjantarkkailun piiriin. Mutta nyt parina vuotena on alkanut ajatus kyteä, että jäis kokonaan pois karjantarkkailusta. Jotenkin tuntuu itestä siltä että tuo ei ole oikeasti kuin yksi rahareikä lisää. Ajanhermoilla oleva nuori isäntä pystyy helposti tekemään samat laskelmat kuin karjantarkkailija ja viimeistään veroilmoituksesta käy ilmi että miten menee. Rehukustannuksia/kone/rakennus laskelmia ja tehokkuuttahan seurataan nyky tiloilla itsekkin todella tiiviisti. Maidon pitoisuudethan selviää meijeriltä aika nätisti. Robotti kertoo muutamalla napin painalluksella karjan tilan.
No nyt sitten tuo jalostussuunnittelu. Onko tälle minkälaisia ulkopuolisia palvelun tarjoajia? Mites siemennys maksut määräytyy, yms...?

Onko kukaan tehnyt vastaavanlaisia ratkaisuja? Onko kannattanu? Ajatuksia kaivataan(lähinnä vahvistamaan omaa näkemystä ja ratkaisua).
Onko monella käynyt sorkan ajovälitulehdus vierailemassa navetassa. Omaan karjaan pääsi tämä v......nen tauti iskemään reilu viikko sitten. Nyt hoidetaan antibiootein ja reppuruiskulla käydään sorkat aamuin illoin läpi. Ruiskulla menee toistaiseksi Virkon S. Jos tulevalla viikolla saisi sitä kuparisulfidia/kelaattia(mikä nyt onkaan). Sorkka altaita miettynyt mutta olen ruvennut miettimään tuota kärki agrin vaahtokonetta. Kokemuksia?

Miten on tästä taudista selvitty ja miten tämä on tauti on näkynyt myöhemmin? Minkälaiset hoidot?

Todennäköisesti tämä vieras kukeutu hiehojen mukana kohtuullisen isosta välikasvattamosta. No isäntä ei tietenkään myönnä että tauti ois sieltä peräisin. Ketuttaa vaan niin vietävästi ku siellä on monen muunkin omia elukoita kasvamassa ja tämähän kulkeutuu varmasti muillekki.
Onko raatilaisilla kokemuksia näistä erillaisista hivenaine lisistä esimerkiksi Rindavit Top Superista ja Schaumasil TMR G tuotteista. Paikallinen neuvoja suosittelee näitä käytettäviksi. Rindavit pitäisi  lisätä maitoa ja parantaa tiinehtyvyyttä sekä Schaumasil pitäisi estää appeen lämpeämistä ja parantaa rehuyksiköiden säilymistä seoksessa. Kuulostaa hienolle mutta hintakin on aika kova. Onko kukaan käyttänyt? Entä mitä muita tälläisia aineita markkinoidaan ja kannattaako niihin sekaantua.

Rehellisesti sanoen Rindavit on ollut käytössä yli 2 kk mutta en ole kyllä huomannut mitään maito määrissä ja tiinehtyvyys on kyllä mennyt huonompaan suuntaan. Mutta on kyllä tullut vastaan isäntiä joilla on päin vastaiset kokemukset.

Mielenkiinnosta täytyy kysyä myös että mimmoset apereseptit on teillä käytössä ja varsinkin robo tiloilla? Mitä komponentteja käytetään ja ei perustelutkaan olisi pahitteeksi?!. Itsellä on hieman vielä opettelua tuo appeen teko! Entä käytättekö energia liuoksia roboilla ja mitä houkutus rehu roboilla on?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010022211171292_uu.shtml

Oma kantani on jokseenkin aivan sama. Pohjalaisena laajentaaneena viljelijänä ei ainakaan pysty antaamaan positiivista arvosanaa mutta ei kauhean huonoakaan.

Kysymys kuuluukin: Pitäisikö ehkä seuraavan ministerin olla eri puolue uurnalta. Näkyisikö eri alue-erot suurempina vai pyrkisikö täysin uusi näkökulma tasaamaan näitä "virheitä" jotka "tuki" politiikissa vallitsee?
Onko arvon kolleegoilla ilmaantunut aiheen mukaisia ongelmia tänä talvena. Minulla on nyt järkiään ollu näitä. Ongelma on ilmaantunut niin ensikoilla kuin vanhemmillakin lehmillä. Itse poikima tapahtuma on ollut normaali, ei halvausta, eikä utare tulehdusta mutta jälkeiset voi välillä jäädä kiinni. Seleeni taso on riittävä ja e-vitamiini suhde on oikea(ainakin useamman ruokinta konsultin mukaan). Energia taso heilahtelee jonkin verran appeessa(huomaa robotilla käynneissä ja ohikuluissa). Eläinlääkäri ei löydä olosuhteista tai muusta vikaa, mutta kommentoi aiheeseen seuraavasti"olen kohdannut tätä ongelmaa toistuvasti myös muilla tiloilla". Onko lisää ajatuksia? Ruokinta ei sisällä sinänsä suuria muutoksia edellisiin vuosiin.
Sivuja: [1]