Ajatuksia karjantarkkailusta ja jalostussuunnittelusta?
Tilamme on kyllä kuulunut ikuisuuksia karjantarkkailun piiriin. Mutta nyt parina vuotena on alkanut ajatus kyteä, että jäis kokonaan pois karjantarkkailusta. Jotenkin tuntuu itestä siltä että tuo ei ole oikeasti kuin yksi rahareikä lisää. Ajanhermoilla oleva nuori isäntä pystyy helposti tekemään samat laskelmat kuin karjantarkkailija ja viimeistään veroilmoituksesta käy ilmi että miten menee. Rehukustannuksia/kone/rakennus laskelmia ja tehokkuuttahan seurataan nyky tiloilla itsekkin todella tiiviisti. Maidon pitoisuudethan selviää meijeriltä aika nätisti. Robotti kertoo muutamalla napin painalluksella karjan tilan.
No nyt sitten tuo jalostussuunnittelu. Onko tälle minkälaisia ulkopuolisia palvelun tarjoajia? Mites siemennys maksut määräytyy, yms...?

Onko kukaan tehnyt vastaavanlaisia ratkaisuja? Onko kannattanu? Ajatuksia kaivataan(lähinnä vahvistamaan omaa näkemystä ja ratkaisua).

Prorahastuksen tehtävä nyt vaan on mahollisimman paljon palveluita myydä, meilläkin karjantarkkailija tuputti kaiken maailman taselaskelmia vaikka ne näkee veroilmoituksesta ja vastaavat laskelmat joutuu jokatapauksessa tekemään vielä ELY-keskukselle erikseen

 Niin. Että jalostus porskuttaisi ilman tarkkailua? Amerikastako sonnit ostettaisiin? Yhdellekään tilalle, joka ei kuulu tarkkailuun, ei Faba Palvelu saisi toimittaa ainuttakaan olkea. Jalostustoiminta on pitkäjänteistä puuhaa, tässä tarvitaan jokaista karjatilaa. Perseelläluistelijoita ei tarvita.

Kyllä se vaan tahtoopi niin olla että jos lypsylehmistä puhutaan eli holsteinista, niin ne siemenet on joka tapauksessa tuotava ulkomailta.

Jos halutaan kotimaasta jalostukseen eläinainesta, pitää olla luotettava järjestelmä tuotosten ja pitoisuuksien mittaamiseen. Jos taas jättäydytään pelkän ulkomaisen aineksen varaan, niin tuodaan sitten liha ja maitotuotteet valmiina. Mitä niiden kanssa täällä räpeltämään. 

En ole jalostuksen asiantuntija. Ostan suunnitelmat Fabalta, koska oma asiantuntemus ja harrastus ei yllä riittävälle tasolle. Silti sanoisin, ettei pelkkään tuontiainekseen perustaminenkaan viisasta ole. Huonokin sonni voi tuoda jälkeläisiin risteytyselinvoimaa sukusiittoisuuden keskelle.

Kanukki, kanukki, kanukki-uskontokaan ei pitkän päälle kanna, vaan pian on vaihdettava uusi muotisuunta, josta vain tulee oikeanlaista perimää. Ja sitten taas uusi.

Elikkä pitäs vaan hakata päätä seinään ja yrittää jalostaa tätä suomen minikokoista populaatiota omalla aineksella, vaikka jalostuksellinen eteneminen olisi huomattavasti nopeampaa kun toimitaan globaalisti. Tää kirjoittelu täällä alkaa saamaan jo nationalistisia piirteitä, kun erehtyy sanomaan että jotakin kannattaisi tuoda ulkomailta niin kommentit on heti tätä tasoa:" tuodaan  samantien maito ja liha ulkoa ei kannata ite värkätä".

Tarkkailusta ja neuvonnasta ei ole hyötyä, jossei vaadi itselle sopivia/tarpeellisia palveluita. Asiakkaan tulisi ilmaista tarpeensa, kertoa ettei näistä palveluista ole meille lisäarvoa ja jossei paletti muutu siihen tai tähän suuntaan, loppuu asiakkuus. Meille on ainakin löytynyt proagrialta lisäarvoa tuovia palveluita, eikä neuvonnan tarve ainakaan vähenemään päin ole. Eri asia sitten tajuavatko tarpeen omaavat sitä.....

Jalostus ei vaadi tarkkailuun kuulumista, vaatii vaan tietojen systemaattisen keräämisen, vertailun ja hyödyntämisen. Tarkkailun sijaan tulisi rakennearvostelun olla pakollinen riippumatta siitä kuuluuko tarkkailuun vai ei ja tarjoaako eläimiään keinosiemennykseen.

VG-Faballa on muutama epävirallinen kilpailija ja näitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää. Jasun tuottamat paritukset on pääsääntöisesti surullista katsottavaa.

Tarkkailusta ja neuvonnasta ei ole hyötyä, jossei vaadi itselle sopivia/tarpeellisia palveluita. Asiakkaan tulisi ilmaista tarpeensa, kertoa ettei näistä palveluista ole meille lisäarvoa ja jossei paletti muutu siihen tai tähän suuntaan, loppuu asiakkuus. Meille on ainakin löytynyt proagrialta lisäarvoa tuovia palveluita, eikä neuvonnan tarve ainakaan vähenemään päin ole. Eri asia sitten tajuavatko tarpeen omaavat sitä.....

Jalostus ei vaadi tarkkailuun kuulumista, vaatii vaan tietojen systemaattisen keräämisen, vertailun ja hyödyntämisen. Tarkkailun sijaan tulisi rakennearvostelun olla pakollinen riippumatta siitä kuuluuko tarkkailuun vai ei ja tarjoaako eläimiään keinosiemennykseen.

VG-Faballa on muutama epävirallinen kilpailija ja näitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää. Jasun tuottamat paritukset on pääsääntöisesti surullista katsottavaa.

Joo, joo, mutta ilman tarkkailua ei ole jalostustakaan

Yhteisvastuullisesti tiedot jalostuksen pohjaksi on kerättävä.Kehitettävää on ainakin siinä,että nuorsonnien jälkeläiset pitäisi rakennearvostella kattavammin,eikä sen pitäisi maksaa niin paljon kun kantakirjataan(osan kait jasun tekijä arvostelee listan perusteella).Tukibyrokratian ehtojen täyttämiseksi tarkkailuun on järkevä kuulua,hoituu helpoiten siten.Tämä ehkä tärkein anti tilatasolla.Neuvoja käy kaksi kertaa vuodessa ja ovat kyllä työläitä päiviä.
varmaan heillä olisi tähän hintaan tarjota enenmmän kuin osataan hyödyntää.
Ruokintasuunnittelun saa kyllä tehä ite.

Tarkkailu on aika oleellinen osa kokonaisuutta JOS ei haluta heittäytyä kokonaan tuontisiemenen varaan, kuten osa kirjoittajista on jo ehdottanut.

Koko Suomenkin siemenenkäytön hoitaminen pelkällä tuonnilla (eli FABA/ Viking annosten korvaaminen) on aika teoreettinen mahdollisuus, jos halutaan käyttää nykyisen tasosisia tuontisonneja . Annoshinnat eivät myöskään mitä ilmeisimmin ainakaan laske.
Parhaiden sonnien annokset ovat yleensä sen verran kysyttyjä, ettei niitä ole mitenkään helppo saada lisää edes sellaisia määriä kuin mitä Suomen kaikkien holsteinannosten korvaaminen edellyttää. Puhutaan aivan täysin eri mittaluokan tuontimääristä kuin mitä tähän asti on tuotu. Eli lähtökohta ei voi olla se, että oletetaan tuontisonnien varsinkaan holsteinilla olevan ihan kaikkein parasta mitä löytyy.
Monesta holsteintuontisonnista on käytännössä ostettu kaikki annokset jotka on Suomeen saatu, eikä niitä ole halutuimmista välttämättä saatu muutamaa sataa annosta enempää.
Holsteinilla FABA/ Viking sonnien korvaaminen tarkoittaisi kuitenkin tuonnin noin(tai yli) viisinkertaistamista viime vuodesta, ay:llä viellä reippaasti isompaa kerrointa, kymmenenkään ei riitä.


Kansainvälinen siemenkauppa ei ole myöskään mitään hyväntekeväisyyttä, joten tuotujen annosten hinnat todennäköisesti kohoavat (vaikka ovat jo valmiiksi kalliimpia) kun myyjät tietävät, ettei jossain maassa ole omaa tuotantoa.
Tarkkailun romuttuminen varmistaisi lisäksi sen, että Suomi ei olisi yhteistyömielessä kiinnostava. Oikeastaan ainoa syy rahan lisäksi miksi joku ulkopuolinen firma Suomen varsinkin Suomen holsteinmarkkinasta voisi olla kiinnostunut olisi testauskapasiteetin saaminen, mutta jollei saatavilla ole tuotostietoa, niin silloin tavoitteena  jäljelle jää vain rahan kerääminen pois kuleksimasta.
 

Miksi on oletus että ProAgrian ja Laskentakeskuksen masinoima "tarkkailu" olisi se yksi ja ainoa, ehdoton totuus?

Esimerkiksi tällainen ihan ruohonjuuritason case: mistä tiedätte että teidän tarkastetut ja huolletut maitomittarit mittaavat ehdottoman totuuden maitomäärästä? (Joo, te voitte tarkkailla mitatun kokonaismäärän suhdetta maitoauton mittaamaan, mutta se ei vaikuta niihin lukuihin mitkä laskentakeskukseen ilmoitetaan).

Virallisesti hyväksytyillä tarkkailutuloksilla ei ole juuri muuten lisäarvoa, ainoastaan kun haluaa kaupata eläinainesta tilalta muualle tuottamaan tai jalostukseen. Jos ei ole tarkoitus myydä eläimiä eloon, voi ihan hyvin olla pois virallisesta tarkkailusta. Pitää vain oman tarkkailukirjanpitonsa. Jalostussuunnitteluun kannattaa jokatapauksessa hommata asiansa osaava henkilö.

Joo, joo, mutta ilman tarkkailua ei ole jalostustakaan

Väärin. Ilman karsintaa ei ole jalostusta.

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 26.04.10 - klo:22:06

Joo, joo, mutta ilman tarkkailua ei ole jalostustakaan

Väärin. Ilman karsintaa ei ole jalostusta.

Väärin. Ilman tarkkailua ei ole karsintaa, oikeaa karsintaa.

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 27.04.10 - klo:12:12

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 26.04.10 - klo:22:06

Joo, joo, mutta ilman tarkkailua ei ole jalostustakaan

Väärin. Ilman karsintaa ei ole jalostusta.

Väärin. Ilman tarkkailua ei ole karsintaa, oikeaa karsintaa.

Oikein. Mutta  tarvitaanko siihen karjantarkailua(prorahastus).

Ajatuksia karjantarkkailusta ja jalostussuunnittelusta?
Tilamme on kyllä kuulunut ikuisuuksia karjantarkkailun piiriin. Mutta nyt parina vuotena on alkanut ajatus kyteä, että jäis kokonaan pois karjantarkkailusta. Jotenkin tuntuu itestä siltä että tuo ei ole oikeasti kuin yksi rahareikä lisää. Ajanhermoilla oleva nuori isäntä pystyy helposti tekemään samat laskelmat kuin karjantarkkailija ja viimeistään veroilmoituksesta käy ilmi että miten menee. Rehukustannuksia/kone/rakennus laskelmia ja tehokkuuttahan seurataan nyky tiloilla itsekkin todella tiiviisti. Maidon pitoisuudethan selviää meijeriltä aika nätisti. Robotti kertoo muutamalla napin painalluksella karjan tilan.
No nyt sitten tuo jalostussuunnittelu. Onko tälle minkälaisia ulkopuolisia palvelun tarjoajia? Mites siemennys maksut määräytyy, yms...?

Onko kukaan tehnyt vastaavanlaisia ratkaisuja? Onko kannattanu? Ajatuksia kaivataan(lähinnä vahvistamaan omaa näkemystä ja ratkaisua).

***Olen kans pohtinut pitkään tarkkailun mielekkyyttä. Ruokintasuunnitelman teen itse ja robot hoitaa maidonmittauksen/kirjaamisen sekä solumittauksen. Tarkkailun hyöty on mitätön.

Faban jalostussuunnitelmaa en ole teettänyt koko isännyyteni aikana. Olen luonut oman suunnitelman minkä mukaan mennään. Tavoitteet on asettu viiteen eri lokeroon, joista jokaiseen valitaan 1-2 sonnia. Kun lehmä tulee siemennysaikaan, sijoitan lehmän johonkin lokeroon ja sonni valitaan pytystä sen mukaan (toki sukusiitokset huomioidaan).

Toki tässä systeemissä on tilasokeutumisen riski, mutta itse vastuun kannan...