Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Meneekö se urean valkuainen liian nopeasti eläimen läpi vai jokin muu ongelma? Meillä oli maidon ureat liian alhaisia ja aperuokinnan yhteydessä tuli vastaan tuo urean käyttö ja siksi sitä aloin käyttää. Maidon ureat nousi kyllä tosi nopeasti...
***Urea on pääasiassa nopeasti pötsissä liukenevaa ellei ole kyse suojatusta muodosta. Rypsissä taas ohitusvalkuaisen osuus suurempi. Teidän tapauksessa näkyi valkuaisvajetta pötsissä olevan ja sitä kautta urea näkyy toimivan. Yleensä säilörehuun perustuvalla ruokinnalla näin ei ole, mutta teidän lajikevalikoima on ilmeisesti hiukan normaalista poikkeava, joten totutut tottumukset ei päde. Tässä kohtaa onkin tärkeää huomata, että myös aperuokinnassa on tilakohtaisia eroavuuksia optimaalisessa reseptissä.
. Jos virheistä puhutaan mitä on ollut niin aluksi tuli laitettua liian vähän valkuaista. sen vuoksi on tuota ureaa käytetty kun on edullisin valkuaisen lähde. J
***No joo, täs kohtaa vois mainita ettei hyvää ja halpaa olekkaan. Urean valkuainen on hiukka eri tasoa kuin rapsin, joten pitääkin maksaa vähempi
Aperuokinta perustuu oikeastaan siihen, että erillisruokinnan ruokintaluokan "30 maitokiloa" rehuannos sekoitetaan ja jaetaan kaikille lypsäville. Ei siinä mitään salatiedettä ole.
***Tämä on juuri se suurin moka mikä tehdään. Aperuokinnassa pitää heti ensimmäisenä unohtaa ruokintaluokat. Aperesepti tehdään rehuarvojen/teknisen tarpeen perusteella ei tuotosluokkien.
Kysyjälle vastaukseksi. Soita A-rehulle Ilkka Alafossille, niin saat sellaisen reseptin et homma pelaa
. Kapea navetta vaatii siis isomman pihan.
***Ei muuten vaadi muutenkuin visiirisysteemis.
Mun ekaosa 26*72. Ruokintapöytä"vain" 1,3m. 2+2 rivinen ratkaisu pelkästään lehmille ja pikkuvasikoille
LFA-linjauksen jatkona ekan robotillisen tuki täytenä toisen puolittuu ja kolmannesta eteenpäin kolmasosa..
***Tämä kuulostaa ihan MTKn idealta. Onneksi ministeriö on linjannut tuotantosuunnan kehityksen päätavoitteeksi, joten tuollaiseen rakennekehitysjarruun ei lähdetä..
Minkäs kokonen hörskä apemiehelle tulossa?
***Kyseessä yhteishanke. Ympäristölupa meillä on 600 lehmälle
Tuleeko apettimen uutuus yhteisnavettaan lelut, asema vai lavalin robohyrrä?
***Tarjouskilpailu on vielä kesken; vaihtoehtona on kolme ulkoalypsettävää karuselliä sekä pari robokarusellimerkkiä...
Eli siis onko lypsyrobottien hinnat aivan pilvissä investointitukien ja lainojen takia vai mikä ihme nuissa roboissa voi maksaa kaikkiaan sen about 200k€?
Mahtaisko olla tilausta edullisemmalle tuotteelle.
***Multa saat kolme vähän käytettyä tuohon hintaan reilun vuoden päästä ja niistä kahdella on tukioikeudetkin jäljellä...
Kokenut seosrehuruokkija päätyy useinmiten samoihin lukuihin kuin tietokone, tämän voi vaikkapa apemies vahvistaa. Mulla ei oo niin paljoa kokemusta.
***Kyllähän lehmä kertoo riittävästi tietoa optimaalisen apeseoksen muodostamiseksi. Tämän tiedon soveltaminen toki vaatii hiukan teoriatietoa ja Adamin on tässä suhteessa turhan vaatimaton.
Moommala ja sopimuspeltoon perustuva navetta 
***Eikä edes paha rasti. Tänäkin syksynä erotttui selkeesti ne viljamiesten lohkot, joilla on nurmi viljelykierrossa.
Työvoiman koskemattomuus on ihme asia. Tilat saavat kyllä lopettaa, tai tehdä enemmän töitä tullakseen toimeen (rakentaa isompia navetoita, koneellistaa, tehostaa) jne. Valion ei tarvitse tehostaa, palkattaan vaan lisää työvoimaa ”käsittelemään pieniä kalliita purkkeja”. Tällä hallituksen pj:n logiikalla tiloilla pitäisi sallia vain käsinlypsy, piiat ja rengit töihin, robotit pois!
***Kerrankin mun täytyy sanoa, että olen samaa mielta kanssasi. Mua on pitkään ihmetyttäny Valion johdon kustannuksia kasvattava investointitapa. Kustannustehokkuuden parantaminen on Valiossa täysin unohdettu. Luotetaan sokeasti, että aina löytyy uusia innovaatioita paikkaamaan kohonneita kustannuksia. Tähän saakka niitä on kiitettävästi ollut, mutta on aina....?
, mutta nykyisellään hajonta on aivan liian suuri, jotta ilman pitoisuustietoja voisi jalostusvalintaa tehdä.
***Mä en usko lehmäkohtaisen pitoisuusjalostukseen. Sattuman rooli on aivan liian iso ja syö jo perimän entisestään pientä osaa verrattuna ruokintaan. Kun karjakohtaisesti käyttää valkuaista nostattavaa sonniainesta, niin tulokset näkyvät selkeemmin tilipussissa...Toisekseen karjan taso pitää olla todella kova ennenkuin pitoisuuksiin perustuva karsinta astuu voimaan.
On aika iso tietoinen riski olla kuulumatta tarkkailuun, jos on laajentava ja kehittyvä tila.
***Avaas tätä hiukan, en nimittäin koe saavani tarkkailusta mitään sellaista tietoa, joka vaikuttaisi tilan kehittämiseen. Siis mitään sellaista, jota en pystyis muualta hankkimaan. Omatoimisen tarkkailun kiihokkeena voi olla jokin muukin kuin nimi nautalehdes...
Hapossa säästely voi jopa laskea pH:ta liikaa... ja samalla menetetään kaikki sokeri 
