http://www.metsatilat.fi/karjala/maatilat/ilomantsi/tuomarila

Hieno kokonaisuus! Jos olisi lähempänä, ostaisin samantien koko roskan pois. Tuo olisi vielä maksettavissa maa- ja metsätalouden tuloilla pois, toisin on tässä omalla lähiseudulla. Ostin itse 3 vuotta sitten 12 ha lisämaata, yhdessä lohkossa. Sain kymppitonnin hehtaarihinnalla ja pidin tosi halpana. Muut lähiaikojen kaupat ovatkin sitten olleet 12-15 k€ / ha.

Toisaalta tuolla Ilomantsin maalla ei ole odotettavissa kummoistakaan tonttiarvoa ihan muutamaan miespolveen. Toisin on tässä omalla alueella, kun Älvsby-mökkiä nousee kiivaasti jo aukean toiselle laidalle.

Eiköhän se oras viikon pakkaset kestä. 1987 eivät kaikki oraat tuhoutuneet, koska noin 2 viikon kuluttua tuli pari senttiä lunta. Viime talvena noin kolme senttiä riitti pelastamaan oraat. Kaikki lumen päälle jääneet lehdet "paloivat" poikki kuin olisi leikattu.

-SS-

Toisaalta viime vuonna multa kuoli kaikki syysvehnät, -27 oli pakkasta kahden päivän ajan eikä milliäkään lunta suojana. Tällä viikolla tähän Turun rannikkoseudulle ennustetaan torstai-perjantai välille enimmillään -18 ja lauantaina pitäis sataa vähän lunta suojaksi. Toivottavasti säilyvät, kun lähtivät mukavaan kasvuun syksyllä.

Populaatio-Reetta kesti viime vuonna noi kovatkin pakkaset, joten rukiin osalta olen aika luottavainen.

Mutkun se kannattavuus mitataan edelleen euroina, eikä puimakoneen vuosimallilla. Dille.

Nämä spedet, jotka dissaavat vanhoja koneita, ovat itse joko korviaan myöden veloissa uudesta kalustostaan tai sitten ihan vaan maattomia pirttiviljelijöitä.

Ai että tuntui hyvältä kylvöaikaan, kun itse kylvin 15 k€-hintaisella kylvöyhdistelmällä ja naapuripellolla hääräili arviolta 150 k€-hintainen Fendt + Horsch systeemi. Mulla viljeltyä 120 ha ja naapurin vuokramiehellä vajaat 200 ha. Omien ja vuokramaiden suhde meillä suurin piirtein sama.

Eipä uusien koneiden ostamiseen hehtaareja tarvita, niihin tarvitaan rahaa tai luottokelpoisuutta. Mä olen varmaan tyhmä, mutta yritän pitää kaluston arvon mahdollisimman pienenä ja laitan viivan alle jäävän rahan mieluummin vaikka lisämaan hankintaan.

Millaisia kokemuksia Niklas-kaurasta?
Akselia ja Ringsakeria olisi vähän jäljellä, niin voisi koittaa jotain muuta aikaisemman pään kauraa.

En oo Niklasta vedellyt, mutta Ringsaker on toiminut mulla jo useamman vuoden erittäin hyvin. Tänä vuonna oli myös Avantia, mutta parempi sato ja laatu tuli Ringsakerista.

Jätä nyt hyvä mies tuo Akseli pois, se ei ole mistään kotoisin.

Taten sanoin, meillä on sama laskin, noin tein minäkin ja 20hehtaaria meni että humpsis.

Multa meni vajaat 30 hehtaaria, mutta ei harmita tippaakaan. Vähemmän stressiä ja investointipaineita ja melkein sama tulos. Vuokraviljely ei juuri tällä hetkellä kiinnosta mua pätkääkään.

Iso ongelma tuostakin tulee verotuksen kanssa, kun pyritään niitä tukia nyt sitten tän vuoden puolella maksamaan. Muttamutta siis se suurin ongelma: aikataulut, budjetointi jne. Ja kyllä tässä on kaikki oljenkorret käytetty luotollisten tilien ja lainanhoitokulujen minimoinnista lähtien. Niin, ja menotkin on pidetty ihan minimissä, mutta ihme hommaa tämä nyt vaan on.

Kyllä mä ihan aikuistenoikeesti mietin a)niitä jotka valittaa valittamisen ilosta julkisesti uusissa navetoissa uusien koneiden rinnalla, ettei pysty sähkölaskua maksamaan (pieni myötähäpeä) b) "meitä", jotka on laajentanut ja laajentanut muutama vuosi sitten. Painetaan hommia ja  maksetaan niitä lainoja kaikella ylimääräisellä ja nää kustannukset on ihan oikeesti ihan mahdottomat: maito-rehut, siemennykset, polttoaineet, sähkö, urakoinnit, viranomaismaksut, verot. Ei siitä meinaa mitään jäädä, vaikka kuinka säästäisi.

Kaikella kunnioituksella, eikä ole tarkoitus vit*uilla, mutta silloin investointien takaisinmaksuajat on laskettu epärealistisesti. Ja tähän ei mielestäni kelpaa perusteluksi Venäjän tuontikielto ja tuotteiden hinnan lasku. Nämä nyt vaan ovat kaikesta raadollisuudesta huolimatta sellaisia epävarmuustekijöitä, joihin yrittäjän tulee varautua. En tiedä, mikä on esim. Pro Agrian ja rahoituslaitosten rooli näissä tapauksissa ja laskelmien tekemisessä?

Tappiollisesta toiminnasta pitää luopua. Ei siitä itsenäisyyspäivänä mitaleita jaeta, vaikka tekisi 24/7 töitä ja lopputuloksena on tappiollinen tai 0-tulos. Aloittavalla yrittäjällä voi olla SPV:n jälkeen muutaman vuoden kädestä suuhun tilanne, mutta pitkään alalla olleiden osalta on peiliin katsomisen paikka.

Eviran viljanlaatututkimuksissa viljelmän maantieteellinen sijoittuminen Suomeen ollut merkittävä erojen selittäjä. Tästä voisi päätellä, että vuodesta toiseen alhaiset hometoksiinit kertonevat rannikon läheisyydestä ja vähäsateisuudesta keskellä kesää. Tai sitten luonnostaan poutaisesta maakunnasta.

-SS-

Kiitos tiedosta, pitääkin mielenkiinnosta perehtyä noihin. Ja tosiaan rannikon läheisyydessä itsekin viljelen.

Milloin kaupungit yleensä ilmoittavat tarjouksen hyväksynnästä ? Ehkä siten hylkäävät, että eivät ilmoita ?

-SS-

Siis sä olet vuokraamassa kaupungin maita? Täällä meillä päin homma toimii kyllä niin, että tarjouskilpailun jälkeen kotiin tulee ihan perinteisellä postilla teknisen lautakunnan / kunnanhallituksen / kuka nyt ikinä päätöksen tekeekään virallinen pöytäkirja.

Tämä toksiinihomma on kyllä mielenkiintoinen ja toivottavasti asiaa tutkitaan jatkossa tarkasti. Onkohan esimerkiksi maalajeilla vaikutusta? Mulla on ollut koko isännyysaikani eli vuodesta 2008 lähtien kauraa vuosittain 10-50 ha ja jokaisessa toimitetussa kuormassa on DON-arvo ollut 0,25, joka lienee se minimi. Näihin vuosiin on kuitenkin mahtunut erilaisia sääolosuhteita. En nyt muista, mistä vuodesta lähtien tuota Don Huonoa alettiin mittaamaan, olisko ollut niinkin myöhään kuin 2012?

Viljelemäni lajikkeet ovat olleet:
- Ivory
- Peppi
- Belinda
- Ingeborg
- Ringsaker
- Avanti

Tautitorjuntaa en ole kauralla harrastanut koskaan. Jonkun vehnämaalta ylijääneen puolikkaan ruis*****sen ajoin kerran kauralle ja se sotkeminen rehevässä kasvustossa hirvitti jotenkin paljon enemmän kuin vehnällä, vaikka mulla onkin kapeat ruiskutusrenkaat. Ja ens vuonna tietysti kauraa kylvöön, ainakin 30 ha ajattelin kylvää. Perusmenetelmänä ruiskutusten suhteen kauralla aina rikkatorjunta + korrensääde + Gramitrel + Mantrac.

Mä aloin painamaan jarrua vuokrien suhteen, enkä uusinut paria viidensadan sopparia, vaikka erittäin hyviä maita ovatkin. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että viljan hinta lähtisi mihinkään nousukiitoon ja tyhjän saa pyytämättäkin.

Hyvää maata olen valmis ostamaan vähän kalliimmallakin hinnalla, koska tilani on lähellä kuntakeskusta ja viimeistään lapsilla lienee mahdollisuus myydä tonttimaata.

Noista katkolla olleista vuokrasopimuksista jätin molemmista ostotarjouksen, mutta eivät tarttuneet tarjoukseen.

Marblessa tautilaikkujen tai sitten stressilaikkujen kestävyys on olematon. Varmaan ihan hyvälaatuinen vehnä, mutta on tosi lääkenarkomaani, sekä menestyy lähinnä kukkamullalla. Tuo Lennoxin tulos viittaisi vakavaan ravinnepuutteeseen. Se on semmoinen sikalietevehnä.

-SS-

Mä en ole havainnut Marblessa sen enempää tauteja kuin muissakaan. Mulla on vakiotoimenpiteenä (IP-hengessä toki) ruiskia tautiaine tähkälle. Suurin osa mun maista on ainakin näin Aurajoen rantamaiksi aika kevyitä. Kollega kyllä sanoi, että Marble tarttis sen 170-200 kg N ja vielä jaettuna, jotta valkuaista alkaisi saamaan järjellisille mitoille. No nyt kun katselee rehu- ja leipävehnän hintaeroja, niin aika se ja sama. Asun melko lähellä rehutehdasta, joten rahtikuluja ei tule, kun oma kaluston käyttö ei maksa kuin polttoaineen verran ja jauholakki ei itse tarvitse palkkaa (vai miten näitä pitikään laskea...).

Olisi mukavaa lukea muiden Lennoxia kokeilleiden kokemuksia. Mulla kokeilu oli ihan hyvällä lohkollakin. Varmaan kohta joku Raision edustaja hyökkää mun kimppuun, mutta katselin jo keväällä niistä sertisiemenpusseista, että kylläpä on sekulin oloista siementä.

Määhän kävin silloin syksyllä pellonpiennartilaisuudessa ja arvostelin solanuksen ja mistralin sakolukuja. Asia selitettiin niin, että kaksi edellistä syksyä on ollut niin sateisia koepaikoilla, että vehnien sakoluvut ovat ehtineet mennä sateissa. Sanottiin, että muidenkin lajikkeiden sakoluvut ovat tulleet koetuloksissa alaspäin näiden kahden huonon syksyn takia. Ihan hyvät perustelut, mutta te pioneerit tutkitte asiaa perusteellisesti omissa kokeissanne. Kyllähän satoisampia kevätvehnälajikkeita olisi ihan pakko saada markkinoille, se on selvä.

Olen täsmälleen samaa mieltä! Moneen vuoteen ei ole markkinoille tullut mitään mielenkiintoista uutuutta. Vanha Zebra on edelleen aika kova sana. Euroopan päätuotantoalueilla taidetaan viljellä pääsääntöisesti syysvehnää, joten jalostajat eivät taida olla kovinkaan kiinnostuneita kevätvehnästä.

Mulla oli tänä vuonna viljelyssä TOS-Marblea ja parin suursäkin verran Lennoxia.

Ennakkonäytteiden mukaan laatu oli seuraavaa:

TOS-Marble
Kosteus (%) 12.0 %
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 70.6 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 11.1 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 83.1 kg / 100L
Sakoluku 284.0 yks.
Rikkajyvät (%) 2.8 %
Roskat (%) 0.1 %
Surkastuneet jyvät (%) 2.1 

serti-Lennox
Kosteus (%) 12.9 %
Hehtolitrapaino (kg) 78.5 kg / 100L
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 68.3 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 12.3 % kuiva-aineesta
Sakoluku 349.0 yks.
Rikkajyvät (%) 5.4 %
Roskat (%) 0.3 %
Surkastuneet jyvät (%) 4.3 

Marblen satotaso hieman vajaan 40 ha alalta oli n. 5 t / ha ja Lennoxin sato 4 ha alalta n. 4 t / ha. Molemmat saivat keväällä kylvön yhteydessä typpeä Yaran pussista 140 kg / ha. Kasvinsuojeluna rikat + hivenlitkut sekä tautiaine tähkälle. Kasvukauden aikana en levitellyt lisää typpeä rakeena tai litkuna, koska kasvustot olivat vähän vaisun oloisia eli ei ollut sitä paljon mainostettua potentiaalia.

Marble näytti puidessa ihan hyvältä, vaikkakin vähän harvalta. Valkuainen on kyllä mun mielestä säälittävä. Lennox ränsistyi kamalan näköiseksi ennen aikojaan, oikeastaan jo heti tähkälletulovaiheen jälkeen kasvusto meni ihmeellisen mustaksi ja nuo rikkajyvien ja surkastuneiden suuri osuus kertoo siitä, että tavara oli oikeasti ihan paskaa.

Jos kynnit sateiden jälkeen ni sit on perseellään. Mää fälttäsin siinä sateiden välissä ja on kelpo karvamattoa. Kevytmuokatussa on huonommat.

Kyl sää vielä olet tyytyväinen sihen kynnetyllä perustettuun......

En mää enää muista, oliko ennen vai jälkeen sen ainoan syyssateen. Tais olla jälkeen. Lopputulema on kuitenkin ihan sama kuin savimaan kevätkyntö, kapillaari ei toimi.

Voi olla, että olen vielä tyytyväinen tuohon kyntöön, JOS tulee märkä talvi ja JOS tässä sataa vielä seuraavan parin viikon aikana sillai idättävästi ja JOS on lämmintä vielä marras-joulukuussa. En kyllä yhtään tiedä miten nämä kelit menee, kun en asu ennustealueella...

Kyllä tänä vuonna olisi syysviljan suorakylvö ollut aika pop - ainakin tähän asti. Naapurin VM-oraat on nätin näköiset ja polttoainetta meni hänellä aika lailla vähemmän kuin mulla.

Mutta, vielä tässä on syksyä ja talvea jäljellä... Eli turha on vielä ripotella tuhkaa kovinkaan paljon kylvömiehen päälle.

No on tosiaan kuivaa. Aika lailla vihkoon taitaa mennä osa syysvehnistä, jos ei loppusyksy ole sateinen ja lämmin. Tämänhetkisten sääennusteiden valossa taitaa olla toiveajattelua.

Mulla on kohtuullisen hyvät rukiit, jotka saivat niskaansa sen ainoan, 25 mm, syyssateen. Syysvehnästä on noin 30 % tulematta kokonaan pintaan; vähänkään kokkareiset paikat eivät ole jaksaneet puskea itseään ylös. Sinänsä positiivista on, että ovat itäneet, mutta miten kauan ne sentin-parin idut jaksavat siellä kokkareiden alla. Näillä lämpötiloilla ei ihan kauheasti tapahdu, vaikka sataisi vettäkin.

Ja perustin tietty syysviljamaat pitkän kaavan mukaan kyntämällä. Kovempia paikkoja hienonsin vielä naapurilta lainatulla jyrsimellä.

Mutta jotain positiivistakin: on ollut aivan älyttömän hyvät kelit kaivaa ojia ja tehdä muita parannushommia.

Reetat tuli just oraille, vaikka vähän pelkäsinkin mitä käy, kun on kuivaa kuin Saharasssa. Tänään alkaa menemään Skagenia maan poveen. Tavoitteena 60 prosentin kasvipeitteisyys, kun on tuota kuminaakin nyt kasvussa.

Osa savimaista on aika kovia muokatessa, että kyllä niitä kylvökuntoon kihnuttaessa palaa löpöä litra jos toinenkin. Ens syksyksi hankin sen jyrsimen...