Lainaus käyttäjältä: Constantem - 19.09.17 - klo:22:06

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.09.17 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 19.09.17 - klo:21:50

TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.

Ehditkö idättää?

Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.

Mitämitä.. kylvit 350kg..huhhuh. 175kg tuli kylvettyä.

Pärskeles, iski älyluurilla panovirhepaholainen. Kylvin siis 250 kg / ha.

Skagen edelleen pellossa odottamassa tulevia korjuukelejä. Hieno kasvusto, mutta ei ole ollut mahdollisuuksia ottaa ylös. Iso jyvä->pitkä valmistusmisaika.

Mä puin Skagenit 4.-6.9. Olivat kyllä jo silloin täysin valmiita, kosteus 19-21.

Vehnän viljely on hieno laji, mutta sateisina syksyinä aika tuskasta hommaa. Vaikka kasvusto olisi kypsääkin, kestää vehnän kuivuminen puintikuntoon paljon pidempään kuin vaikkapa kauralla.

Ehdottomasti samaa mieltä. Työllistää aivan älyttömästi.

Jonkun 5 hehtaaria nyt ehtisi itsekin touhuamaan, mutta onneksi mulla on kyntö- ja äestysapuna innokas Kelamies. Joskus jatkossa edellyttää sitten lapsityövoiman käyttöä.

Mä kylvän syysviljaa ainoastaan multaville maille, kovien tinttasavien äestäminen vie syksyllä liikaa aikaa, vaikka juuri niille maille ne hyvää tekisivätkin.

Toinen homma, jossa olen oikaissut, niin laitan paripyörät ainoastaan pieneen kylvötraktoriin. Paripyöräjumpassakin menee yllättävän paljon aikaa.

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 19.09.17 - klo:21:50

TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.

Ehditkö idättää?

Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.

TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.

Kaurat (Avanti) laareissa, aivan älytön keskisato 25 ha alalta. Myyntikuiteista sitten näkee, paljonko tavaraa tuli. Joka tapauksessa ainakin kutosella alkava keskisato. Doneja ennakkonäytteiden perusteella 0.25.

Puinnit kääntymässä loppusuoran lopulle. Kevätvehnää on vielä pellossa 5 ha, yksi hyvä poutapäivä riittää.

Taitaa olla paras vuosi ikinä. Syys- (Skagen) ja kevätvehnät (Marble) ovat molemmat leipälaatua. Tarkoitus ei ole v*ttuila niille, joiden puinnit ovat pahasti kesken, kunhan vain totean oman tilanteeni. Myöhäinen vuosi tämä on, koska omat viljat on kaikki kylvetty toukokuun alussa. Naapurin +100 ha suorakylvötila ei ole edes aloittanut puinteja. Kylvössä tosin ainoastaan kevätvehnää ja öljykasveja.

Huomenna pitää rempata peuran leikkuupöytää, joka laskee 20 cm pienestäkin vivun väännöstä. Taitaa olla paineakun vaihto edessä. Laukkaselle soitto aamulla, sillä se lähtee selviämään.

Ruis oli taas ruis. 3146kg/ha. Sako 112, mikä kiinnosti eniten. Kuinka hyvin tämä sako säilyy siilossa? Olen kahden vaiheilla pistäisikö menemään. Kaurasta on jo kippiaika varattuna, mutta saattaa olla, että kuivuri menee silti tukkoon ja tarvisi saada toinenkin kuorma liikkeelle jotain.

Mulla oli Fazerin analyyseissä sama sako Reetassa, 112. Sinänsä ihan sama, koska ei tuosta mitään vähennyksiä mennyt. Jännästi se sako vaan rukiissa laskee, vaikka omat otin pois ennen sateita.

Syysvehnät laarissa, keskisato karvan vajaa 5 tonnia. Olis vaan pitänyt rikkoa keväällä vähän rankemmalla kädellä heikkoja paikkoja.

Avanti-kauran puintia aloittelin tänään. Satoa tulee ihan älyttömästi, varmasti yli 6 tonnia. Puintikosteus myös ihan älytön, 14 ja risat.

Huomenna puidaan kauraa sen mitä ehditään ennen sadetta. Katsotaan niitä loppuja sitten monsuunin jälkeen.

Kevätvehnä ottaa vielä parisen viikkoa, mutta valmistuu kyllä kun ei ole vihreää enää yhtään.

Ja Reetasta tuli tilityslappu, keskisadoksi tuli 10 ha alalta 4600 kg / ha.

Katovuosi peruttu.

Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.

Omat rukiit lähti jo Fazerille, koska siilotilaa on liian vähän. Täällä Varsinais-Suomessa on suurin osa rukiista puitu, mutta mä jätän rukiin kylvöt väliin. Jos ennuste pitää paikkaansa, alkaa syysvehnän puinnit viikonloppuna ja heti perään kaurat. Ei vaan mitenkään yksi mies ehdi puintien lomassa paripyöräjumppaa, kyntöä, äestystä, kylvöä.

Mutta syysvehnää laitan, vaikka pari viikkoa sitten vielä olin sitä mieltä, että kevätviljalla mennään ensi vuosi. Kyllä tilalla pitää olla syyskylvöksiä; on aivan erilaista seuraamista ja kelien jännittämistä myös syksyn - kevään välillä!

Nettikoneessa on nätti kivettömien peltojen 950 John Deere. Hintaluokka on sopiva, ja puimakoneisto kestää vertailun nykypuimureihin. 6-tonnia euroja, 6-sylinterinen moottori, 6-tonnia painava. Eikös siinä ole sopiva 666 - yhdistelmä. että oikein peto puimuriksi. Vetoakselisto eikös ole niin kuin traktorin perä. Aika pahoista paikoista noita silloin 1981 sadekesänä vedeltiin, kaivinkoneilla, metsäkoneilla, telapuskukoneilla. Aina vaan kesti. Korkea maavara auttoi, ei jäänyt pohjasta kiinni ennen kuin otti jankosta pitoa.

-SS-

Siellä on sekä 950 että 955. Nättejä pelejä. Tekis mieli ostaa itsellekin, mutta mäeltä löytyy jo 1157, 952 ja 430... Ei pysty enää perustelemaan edes itselleen, miksi pitäisi saada neljäs vanha peura!

Mä en oo juuri puinut muilla kuin jontikoilla, joten olen vähän jäävi vastaamaan. Muistan näistä rasvanipat ulkoa yms. Jontikka ja Fahr ei paljon säätöjä tarvitse. Tuuli täysille ja ajonopeus laihoon niin kovaa, että tappuri huristelee, sitten napsu variaattorista pois. Aika suuri kynnys olisi siirtyä toiseen merkkiin.

Ainoa itseä arveluttava seikka on akseliston kestävyys, mistä SamiT jo mainitsikin. Mulla on tuossa uusimmassa reilun kokoiset Trelleborit alla, mutta en ole aivan varma, onko se etuakseli jo astetta järeämpi kuin vanhemmissa. Pitäis kysyä joskus Laukkaselta.

Tänään kävin ottamassa näytettä syysnisusta, mulla on sekä Magnifikkiä että Skagenia. Yllättävän paljon on nekin joutuneet viikon sisään, nyt kosteus noin 25. Meinasin malttaa mieleni ja alan vasta loppuviikosta tryskäämään noita nurin, jos on keliä.

En ole kokenut enkä konkari, vähän pessimisti vain. Tällekin päivälle piti tulla iltapäivälle vain 70 %  kuuro, aamukahdeksasta asti on satanut tasaisesti, kestänee iltaan. Vaikka kuivuri pyöritteli kahdeksan tuntia sitä ruislastia, nyt jäähdytyksen naksahdettua kiinni se kuiva ruis sentään on katon alla ja sade ropisee ikkunalautaan tuossa.

Kylmå yö oli, viikko sitten kun sääsin 76 asteeseen kuivauslämpöä, nyt oli keskimäärin 64 astetta vain. Viidessä-kuudessa asteessa kävi. Ei ole kaksiliekkipoltinta.

Pitäisiköhän rakentaa termostaattiohjattu imun kuristus. Ilmaa menee muutenkin tuohon kaappiin hiukan liikaa.

-SS-

Mulla on siinä mielessä hyvä tilanne, että on puitavaan alaan nähden reilusti kuivaus- ja kärrykapasiteettia. Olen päässyt luopumaan melkein kokonaan öisistä kuivauksista, tietty muutamana yönä tulee joskus väkisinkin kuivattua. Omat kokemukset on vaan sellaiset, että pyörre käy öisin öljysäiliössä, eikä kuivurissa tapahdu oikein mitään.

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/74/Viljankuivaus_netti.pdf

Tuon oppaan mukaan yökuivausta välttämällä energiankulutusta voidaan vähentää 10-20 %. Oma kokemus on kuitenkin osoittanut, että luku olisi omilla kuivureilla hieman suurempi.

Onko toi Roundup Flex hyvää tavaraa? Ruiskutukset menee myöhäiseksi, mutta pakko silti ajaa monelle lohkolle jotain. 360 tuntuu turhan miedolta myöhään ajettuna. Kesantoheinämaat ajoin kaksi viikkoa sitten perusannoksella 360+kiinnite ja ne on nyt aivan ruskeita. Kaunis aurinkoinen päivä tehosi ilmeisesti hyvin.

Vaihtelevia kokemuksia Flexistä. Tuntuu vaikuttavan kyllä nopeasti. Eilen puin ruista, johon viime syksynä vedin Flexin ennen kyntöä ja kylvöä. Niissä paikoissa, joissa ruis oli talven vesiongelmien takia harvempaa, oli myös juolavehnää jonkin verran. Viime syksynä ennen kyntöä juolat alkoivat kyllä ruskistua eli vaikutusta oli silloin.

Rukiit laarissa ja ei niissä mitään hometta ollutkaan. Ens viikolla Avanti-kauran kimppuun ja sit heti sen jälkeen syysvehnää.

Homma etenee muuten pelikirjan mukaisesti, mutta rukiit jätän tällä kertaa kylvämättä. Piti kylvää kauran jälkeen, mutta menee vähän turhan myöhäiselle. Pitää kattoo, jaksaisko kylvää syysnisua, sillä ei tosiaankaan ole vielä kiire. Vähän olen kyllä ajatellut pitää välivuoden syysvehnästä, pari edellistä talvea on olleet vähän turhan haastavia.

Ja paikkana vilja-aitta Aurajokivarsi.

Reetasta puitu pahimmat lakopaikat maanantaina ja tiistaina. Satoa ja samalla myös pahnaa tulee vähintään riittävästi. Tänään ja huomenna olisi tarkoitus puida loput pystyssä olevat kasvustot. Puintikosteus on ollut noin 20 %.

Vähäsen huolestuttaa, että jonkin verran on punertavia jyviä mukana. Onko tämä nyt sitten punahometta vai mitä sanoo -SS-? Ei ole omalla rukiinviljelyuralla tullut tollasia aikaisemmin vastaan. Se on erikoista, että käsinpuidussa näytteessä noita samanlaisia jyviä on myös pystykasvustossa.