Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudessa tukijärjestelmässä suositaan peltojen kasvipeitteisyyttä. Avasin tähän uuden ketjun, mitä teknisiä mahdollisuuksia on olemassa ja miten olette niissä onnistuneet. Itse olen tähän asti kyntänyt suurimman osan maista syksyllä ja loput 30 % olen kultivoinut, joten omakohtaisia kokemuksia ei juuri kevätmuokkauksesta ole. Muutama naapuri tuota kevätmuokkausta harrastaa vaihtelevin kokemuksin. Eräs mahdollisuus kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttämiseen on suorakylvö, mutta siitä on tälläkin foorumilla niin monta viestiketjua, joten jätetään se tästä tarkastelusta pois.
Itselle tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:
1.) kevätkyntö
- Täysin poissuljettu keino etelän savikoilla
2.) lautasmuokkaus
- Onkos se nyt niin persiistä kuin täällä on saanut lukea? Jos viljelykierrossa on esim. syysviljaa, joka perustetaan kynnettyyn maahan, niin tekeekö tuo lautasmuokkain maalle huonoa, jos sitä käyttää tyyliin kahtena vuotena kolmesta?
3.) muokkaus lapiorullaäkeellä
- Tätä harrastetaan ilmeisesti Pohjanmaan suunnalla, onkos jollakin kokemuksia savimaalta? Etuna on ainakin se, että lapiorullaäes painaa paljon vähemmän kuin lautasmuokkain -> kastemato kiittää. Nämä uudet Kronoksen ja Tumen lapiorullaäkeet taitavat olla täysin eri planeetalta olevia vehkeitä kuin vanhat Hankmot? Olisiko edullisempi häkkyrä kuin lautastinttari?
4.) muokkaus järeällä joustopiikkiäkeellä
- Vaatii ainakin rajusti voimaa, esim. 5-metrisen Multiva Topline Super XL:n ilmoitettu vetotehon tarve on 120 hv. Ei ainakaan allekirjoittaneen 105 heppasella taida liikkua kuin maantiellä?
5.) kultivointi järeällä hanhenjalkakultivaattorilla
- Mites mahtaa toimia keväällä? Voimaa vaatii myös aika reippaasti.
Itseä kyllä kiinnostaa mahdollisimman suuri kasvipeitteisyysprosentti, mutta samalla olisi kiinnostusta suuriin satoihin. Onkohan tämä mahdoton yhtälö? Syysviljoilla kasvipeitteisyyttä on mahdollista nostaa, mutta yli puolet nyt on joka tapauksessa jätettävä kevätviljoille.
Tuli ostettua 12 hehtaaria lisää työmaata. Pellot on vielä tämän vuoden pujopartaisen ja tuohivirsuisen luomumiehen viljeltävänä ja lievästi sanottuna aika hurjassa kunnossa, mm. valvattia, ohdaketta ja saunakukkaa löytyy enemmän kuin lääkäri määrää. Millä aineella olette "tehopuhdistaneet" peltojanne? Ensimmäiseksi tulee mieleen Ariane S, Mustang Forte, Cantor... joku muu, mikä?
Mulla on pääsääntöisesti viljan viljelyä, ei pohjavesialueita.
Tuli sitten eilen truutattua ensimmäiset tautiaineet kevätvehnille. Aattelin laittaa tautiaineet vasta myöhemmin kuivan alkukesän vuoksi, ja puoltoista viikkoa sitten rikkakasviruiskutusten yhteydessä kasvustot olivatkin kauniin vihreitä. Eilinen peltokierros näytti täysin erilaiselta. Ensimmäiset lehdet olivat keltaisia, etenkin lehtien kärjet. Mun mielestä juuretkin olivat näissä keltaisissa yksilöissä jotenkin kummallisia. Normaalien juurten lisäksi näissä keltaisissa vehnissä kasvoi sivujuuria jotenkin tavallista ylempänä.
En saanut vikaa sopimaan oikein mihinkään netistä löytyvään kuvaan. Ravinteista ei pitäisi olla puutetta.
Lajikkeena Marble, peitattu TOS-siemen. Hukkiksen vuoksi näillä lohkoilla viljelykierto on ollut muutaman vuoden vehnä-lumi-vehnä. Ens vuodeksi pitää sitten kylvää jotain muuta. Viereiset kauralohkot täysin terveitä.
Peltoalan kasvaessa ja nykyisen kuivurin ikääntyessä olen päättänyt hankkia tilalle uuden vaunukuivurin. Aloin tutkimaan avustukseen liittyviä ohjeita ja törmäsin sellaiseen asiaan, että hakemukseen tulee liittää tarvittavat talouslaskelmat. En kuitenkaan löydä mistään ohjeistusta, mitä tuollaisen talouslaskelman tulee pitää sisällään. Onko tässä kyse näistä LIKVI-laskelmista, joita tehdään esim. sukupolvenvaihdoksiin liittyen? Saako tuollaisen tehdä itse / teettää omassa tilitoimistossa, vai tuleeko asiassa kääntyä ProRahastuksen puoleen?
Kaveri tarjosi mulle kunnostettavaksi tuollaista parin hehtaarin avo-ojapeltoa, jota on viimeksi viljelty viitisentoista vuotta sitten. Pläntti ei siis ole missään tukirekistereissä. Aloin miettimään homman mielekkyyttä. Pajupuskien raivaamisen jälkeen hommaa riittäisi vielä kaivurille päiväksi-kahdeksi.
Miten jatkossa meni nuo tukioikeuksien vahvistaminen? Oliko se nyt varmaa tietoa, että uudet tukioikeudet vahvistetaan kevään 2014 tukihakemuksen perusteella?
Täältä kaivelin em. tietoja:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=132055&lan=fi (sivu 7)
Saakohan ko. peltoon sitten 2014 myös YMP:in ja LFA:n?
Nämä heinähommat eivät ole minulle kovinkaan tuttuja, enkä löytänyt apuja tukioppaista ja agronetin vanhoista keskusteluistakaan, joten avataan tällainen uusi aihe.
Naapurin etäviljelijä sai viljelystä tarpeekseen ja allekirjoitin vuokrasopimuksen noin 20 ha alasta. Pelto on tällä hetkellä LHP nurmella, joka on perustettu tänä keväänä. Käsittääkseni nykyinen viljelijä ei saa päättää kasvustoa tänä vuonna, vaikka viljelyhommista luopuukin? Itse en haluaisi laittaa tuota lohkoa luonnonhoitopelloksi, koska mulla on itsellänikin kaikenmoisia metsäpeltoja ihan tarpeeksi ja lisäksi tuo pelto on hyvää viljelysmaata. Lisäksi se 15% osuuskin paukkuisi kirkkaasti yli.
Aloin miettimään erilaisia vaihtoehtoja:
1.) Kylvän keväällä vähäsen apilaa joukkoon ja ilmoitan pellon viherlannoitusnurmena. Tämän saa kai kyntää 15.7. alkaen ja kylvää syysviljaa perään. Tarkastajat varmaan puuttuu ko. menettelyyn, koska kyllähän kasvustosta huomaa, että se on kylvetty jo vuosi takaperin ja epäilen vähän tuon apilankin itävyyttä valmiissa nurmessa. Apilan kylvö ei varmaan onnistu tavallisella laahavannaskoneella ilman pinnan rikkomista? Ja kai ne tarkastajat voivat katsoa hakulomakkeistakin, mitä pellossa on edellisvuonna ilmoitettu kasvavan.
2.) Otan keväällä suorakylvöurakoitsijan kylvämään viljaa. Mitenköhän esim. kaura lähtee kasvuun tuollaisessa ylivuotisessa nurmessa suorakylvettynä?
3.) Joku muu, mikä?
Onko isännillä käyttökokemuksia noista K-kaupan myymistä Comet Pro ja Prosaro -tautiaineista? Vehnälle ja kauralle olisi vielä tarkoitus tilailla tautiaineita, muut ks-aineet tuli hankittua ennakkoon jo talvella.
Keskon miehet kehuvat, että tuolla cocktaililla (Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,25 l/ha) pitäisi olla "kasvin kasvua edistäviä ominaisuuksia" ja sadonlisää pitäisi tulla vehnällä toista tonnia hehtaarilta, mutta vähän kyllä epäilen tuota ennen kuin itse näen... Hehtaarikustannus (alv 0) noilla on kolmenkympin luokkaa.
Eläkkeelle jäänyt vuokraisäntä tarjosi mulle sopivaan hintaan vanhaa kultivaattoriaan ja kylvokonettaan.
Kultivaattori on ainakin päällisin puolin siisti Potila KK 13. Onkohan tuosta mihinkään? Mulla on kultivoitavaa alaa vain "pakolliset" 30% eli noin 20 ha. Harrastan syyskyntöä mm. erikoiskasviviljelyn vuoksi. Tällä hetkellä tilalla on käytössä vanhan isännän tekemä omavalmistekultivaattori, joka ei ole kyllä mikään perusmuokkauskone, ennemminkin pellon peruspilaajavehje. Samaan hintaluokkaan löytyy vaihtopihoilta mm. Väderstadin Cultus 13 -kultivaattoreita ja sitten on noita kaikenmoisia venäläisiä vehkeitä, joita vierastan suuremman vetotehon tarpeen (?) vuoksi. Kvernelandit on varmaan hyviä vehkeitä, mutta hintaa onkin sitten tuplat noihin edellämainittuihin verrattuna. Veturina mulla on JD 6410 (105 hv) eli 15-piikkiset on varmaan poissa laskuista?
Sitten kaupan olisi Tume HKL 3000 -kylvölannoitin. Tänä keväänä kylvin reilut 50 ha 2,5 metrin nostolaite-Jukolla ja hinattavaan olisi tarkoitus siirtyä suurempien säiliöiden vuoksi. Millaisia kokemuksia teillä on tuosta Tumesta ja mikä olisi järkevä vaihtoehto em. koneelle?
ps. Olen vielä sen verran vanhanaikainen, että jyrään pellot. Noita jyräpyöräkoneitakin myydään jo 6 k€:lla, korvaako tuollainen jyräpyöräkone perinteisen jyräyksen?
