Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
On se hyvä ,että pavun palot ovat tukevasti kiinni.Ei vielä vähään aikaan ehtisi niitä puimaan.Näyttäisi olevan melko paljon tavaraa tulossa.
On tässä ihmettelemistä,jos accusää pitää paikkansa.Syyskuulle luvattiin neljänä päivänä aurikoa ja nekin yksittäisiä päiviä.Kiirettä pitelee.
Lattia on vaikea kohde maalille.Varsinkin uudelle betonille.Yllättävän hyvin kestävä pinta ja ehkä vähän hengittävä tulee ferreksillä.Eli ruosteenestomaalilla.
Kosteus pääsee läpi ylös ja betonin pölyäminen loppuu.Hirveää kulutusta se ei tietenkään kestä,mutta maalaa muutaman vuoden päästä uudestaan jollain kovalla
maalilla.Näin olisin neuvonut ennen,värikaupassa ollessani.
355 claas nielee kaikki verkot hyvin.Verrattuna 255 koneeseen toimii myös isoilla rullilla heti aluksi.Johtunee pyöreämmästä paalista,verkko lähtee aina matkaan.15 000 paalia
takana ilman koneesta johtuvaa ongelmaa.Koukku joka nousee ja pudottaa terän täytyy viilata pärsistä muutaman tuhannen paalin välein.
Viime yönä satoi 23 mm muutamassa minuutissa,myrskytuulen kera ja salalamoiden loisteessa.Kohtuu viljat laossa.Ei kannata mittailla viljamääriä ennen kuin on oikeasti siilossa.
Kaurassa pientä vaalenemista havaittavissa.Pääsee puimaan varmaan elokuun lopussa!!Vehnä Amaretto on valmista varmaan syyskuun lopussa.Onneksi ei ole
ajettu tautiaineita, pääsee ehkä jotain puimaan.
New Holland TS 100 vuosim.2001 säilöheinän paalaus Claas 355 paalain,terät pois päältä.Seitsemän tuntia paalausta kulutus 8 litraa tunnissa.Paaleja reilu 250 ja ajettiin täyteen tiukkuuteen.Olin yllättynyt noin vähäisestä kulutuksesta.Terät lisää kulutusta aika paljon.
Kulivaattorista on helppo vähentää piikkejä.syksyllä tulee hyvä jälki,kun on 11 piikkiä hanhenjaloilla ja vauhtia tarpeeksi.Työsyvyyden säätö vetovastuksella,ei pyörät haittaa
ajoa/tuki.Näin jos vetokone on alle 100 heppaa.
Meikäläisellä on pelto,jossa edellinen omistaja viljeli ohraa 43 vuotta peräkkäin.Nyt on ollut kauraa, papua ja vehnää ja seuraavaksi heinälle.Ihmeesti se ohra jaksoi kasvaa.
Täällä maat alkaa olla kylvökuivia,poislukienn varjopaikat.Papua jo kylvetty.
Vielä kysyn onko kellään oikeesti kokemusta suojaviljan ruiskutuksesta mcpa:lla tai expressillä,kun sinimailasta on kylvetty timotein/nurminadan kanssa.Oman kokeen
tuloksen näen vasta ensi kesänä.Syksyllä mailasta oli jonkin verran,suojaviljasta tuli viime kesänä liian vahva.Kaikki ei ainakaan kuolleet kyseisillä aineilla.
Näillä hiesusavilla yleensä nurmen perustaminen vaatii aina suojaviljan.Kevään ja kesän kuivuus tuhoaa lähes aina puhtaat heinäkylvöt ,tuloksena hyvä rikkaruoho maa.
Vaikka on suojaviljakin,joinakin vuosina töyrykohdat tahtovat jäädä kaljuiksi.Viljan pääsee puimaan elokuun ekalla viikolla (kylvö vappuna) eli kasvusto pääsee kasvamaan
ja vahvistumaan koko pitkän syksyn.
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
Kumpaako se mailanen kestää paremmin mcpa:ta vai gramma-ainetta (ratio ym.)?
Jos yrittäisi perustaa sinimailas kasvuston suojaviljaan,millä voisi torjua rikat.Pelto on kultivoitua ja maassa hyvä pankki kaikkia
rikkoja.Kestääkö sinimailanen yhtään mcpa:ta.Vai onko pelto tehtävä säilörehuksi ja unodettava ruiskutukset.Onko kellään oikeaa
kokemusta?
