Valion ja kilpailuviraston vääntö polkumyyntiasiassa tuskin ihan lähiaikoina päättyy. Syyte polkumyynnistä kulutusmaidossa samaan aikaan kun yritys häviää koko ajan kulutusmaidon markkinaosuuksia ei ole ilmeisesti ihan helpoin perustella niin pitävästi että ainakaan tuon tasoisia  sakkoja päästään jakelemaan.
Asian voisi käännellä niinkin päin että maitoa on pikkuisen pakko myydä aika edullisesti jos meinaa kilpailla markkinoista sellaisen yrityksen kanssa joka tekee kymmenkunta senttiä/ hankittu litra tappiota ulkomaisen jättifirman rahoituksen tukemana.
Satamaito on sitten vähän oma lukunsa, sille kulutusmaidon hintataso on paljon tärkeämpi kuin Valiolle tai Arla- Ingmannille, eikä ole isoveljeä joka lapioi rahaa kassaan jos se alkaa tyhjenemään.

Holsteinin musta väri periytyy tehokkaasti. Musta vasikka hol* li risteytyksestä ei kaiketi ole mikään kummajainen.  Periaatteessa musta värigeeni on vallitseva punaiseen nähden, mutta liharotujen värien peritymisestä en ole ihan varma, oletan tilanteen olevan sama niilläkin, tosin ainakin charolaisen ja blondin kanssa risteyttämällä holsteinilla saa aikaan aika vekkulin värisiäkinyhdistelmiä. Myös suomenkarja* friisiläinen yhdistelmä tuotti muistaakseni joskus harmaita jälkeläisiä.

Meillä vaimo on enemmän perehtynyt tuohon jalostuspuoleen ja hoitaa niin ollen myös sonnivalinnat. Tällä hetkellä pöntössä taitaa olla siemeniä kaikilta kolmelta firmalta, myös niitä parjattuja kanukkeja..

Suurin ongelma minun mielestä VG:llä tällä hetkellä on genomiindeksiuskovaisuus. Miten ihmeessä karjanomistaja voi luottaa saavansa hyviä sonneja käyttöön, kun joka kolmas kuukausi saadaan uudet genomitulokset, jotka joko nostavat tai laskevat NTM:n mitä ihmeellisimpiin lukemiin. Hyvä esimerkki oli tässä alkusyksystä, kun saimme sonnisuosituksen sonniemätasoiselle lehmälle: kaksi viikkoa suosituksen saapumisen jälkeen tuli uudet genomitulokset, jonka perusteella seminologit käskettiin sulattamaan ko.sonnin jäljellä olevat siemenet!!!

Jalostukesn pitäisi olla pitkän aikavälin työtä, eikä kvartaalipeliä

Mikähän sonnifirma ei nykyään ole genomiuskovainen (edellyttäen että testi on käytössä)? Tuolla perusteella arvioituna VG on kyllä oikeasti aika normaali keinosiemennysyritys. 

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 04.11.12 - klo:13:58

Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen"  ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt  karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".

Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa.

Minkään firman sonnit eivät ole toisia luotettavampia,ainoa luotettavuuden kunnollinen mittari on riittävän iso tytärryhmä eli vanha sonni. Allekirjoitan myös aikaisen hehkutuksen, se kun on merkki uskolla korvatusta tiedosta...

Tuosta lypsynopeudesta. Jos karja on erittäin hidas, eli keskimääräistä hitaampi, pitäisi normaalin lypsettävyyden riittää parantamaan sitä keskitasoa kohti. Eläinkohtaisessa sonnivalinnassa voi jollakin kohdalla painottaa jotain ominaisuutta, mutta linjaa valitessa korjausliike keskimääräiseen (=100) pitäisi riittää. Korjaavaa paritusta en uskaltaisi käyttää karjan linjaa valitessa. 120 lypsettävyydessä saattaa tehdä isosta osasta karjaa vuotavaksi.

Tässä tapauksessa lähtötaso lypsettävyydessä oli niin matala ettei korjaavalla parituksellakaan olisi päässyt keskitason yli.  Esimerkkinä tämä oli kuitenkin lähinnä siksi että karjanomistajalle oli kyllä myyty lypsettävyyttä parantavia tai ainakin keskitason  sonneja Kanadan arvostelujen perusteella, mutta kun karjanomistaja ei ollut katsellut arvosteluja itse oli jäänyt kokonaan huomaamatta että sikäläinen keskitaso on meikäläisittäin melkoisen hidas ja yhtä lukuunottamatta  kaikki valitut olivat miinuksella täkäläisellä arvostelulla, osa reippaastikin
.

Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen"  ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt  karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".

Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa. 

Meillä käytettiin lypsyasemalla hyvin yksinkertaista systeemiä, utare pyyhittiin ja kone heti kiinni, ilman sen kummempia odotteluja.  Nopealypsyisillä lehmillä ihan hyvin toimiva systeemi.
Johoran kysymykseen siitä millaisilla lehmillä on pisimmät tyhjälypsyajat on helpoin vastaus: Hidaslypsyisillä.  Siis noin pääsääntöisesti, ei mielestäni ole niinkään luonnekysymys.

Tyhjälypsyajassa on melkoisia lehmäkohtaisia eroja, mutta koko karjan keskiarvo on pysynyt koko reilun neljä robottilypsyvuotta  muutaman sekunnin sisällä.

Ei kai Jasun päivittäminen mikään pakko ole, varsinkaan jos homma perustuu omaan typpipönttöön? Seminologeilla sonnivalikoima tietty muuttuu enemmän tai vähemmän neljästi vuodessa arvostelujen jälkeen, mutta toisaalta koko vuoden siemennyksiä ei ole pakko suunnitella kerralla.

http://www.nettikone.com/alfa-laval/1600/1111309

hei ,jos ei elmässa harmia ja rahat polttavat tiliäsi tässä varma hussuttaja,joka ei sillä saralla petä ja rahat valuvat vuorenvarmasti länsinaapurin varaosa tiskille 4vuoden kokemuksella

 

Olen nähnyt kokolailla vastaavan aparaatin tilavierailun yhteydessä. Paikka oli vähän outo, se oli konehallin nurkassa, päällä jotain muuta tavaraa ja se oli selvästi siinä jo hetken oleillut.
Ihmettelyyn miksi kone oli konehallissa eikä navetassa töissä oli vastauksena: Tämänhetkinen paikka on tasan se missä ko. kone toimii parhaiten...

Täällä maailmalla liikkuessa tuli eteeni tämmöinen tuote:

http://www.emlabgenetics.com/Pages/HEIFERPLUS.aspx

Hinta ei paha, saa tuoda Suomeen, joten voi olla, että yksi kymmenen paketti tulee lehmille tuliaisina.  Ja sitten eikun kokeilemaan!

Osui valmistajan kotisivuilta silmään artikkeli joka oli kirjoitettu 2007.  Tuote lienee ollut olemassa jo silloin. Olettaen että se on ollut saatavilla viitisen vuotta, sillä saadut tulokset tuskin ovat olleet kummoisia. Se olisi laajassa käytössä jos homma toimisi likikään niin tehokkaasti  kuten mainostetaan?

Ite luulin että kun ottaa rakennesuunnittelun ja kaikki rakennuspalikat samasta paikkaa niin yhteensopivuus on taattu... Ja V..UT!
Kun teette nevettaa niin tehkää näin: Palkatkaa mahdollisimman hyvä rakennesuunnittelija, tarkastuttakaa suunnitelmat vielä toisella rakennesuunnittelijalla ja kilpailuttakaa joka osa-alue erikseen. Olen ihan satavarma, että parhaan ja halvimman lopputuloksen saatte näin. Eli elkää tehkö niinkuin minä tein vaan niinkuin minä sanon 

Millään myyjällä joka kauppaa tuollaista kokonaispakettia ei taida olla oikeasti koko palettia hanskassa.  Katon perustusten ja seinien suunnittelu tapahtuu oikeasti eri paikoissa, yleensä ko- osien valmistajien toimesta.
Sitten kun suunnittelu pikku hiljaa etenee, niin kuvista tulee eri ikäisiä versioita.  Katto on voitu suunnitella kantavien rakenteiden kakkosversion mukaan, kantavat rakenteet toimitetaan oikeasti neloskuvan mukaan tehtyinä , kalusteet kolmospohjakuvaan perustuvalla suunnitelmalla, ritilät kakkosella ja kuilut vaikka ykkösellä. Perustukset saattavat olla tuotannossa viidennellä versiolla kun on huomattu jotain joka vaatii muuttamista, mutta tieto ei kulje muiden toimittajien suunnittelijoille ja soppa on valmis. 
Ikävintä tässä on tietty juuri se, että lopulta tuon kaiken ns. artisti maksaa, jos ei ko. kohteen rakentaja, niin sitten seuraavien kun urakkaan laitetaan pikkuisen varaa virheiden aiheuttamien viivästysten ja korjausten takia.

Lainaus käyttäjältä: Peltola - 28.06.12 - klo:08:51

Tavoite kansainvälistyä: Maidon hinta eurooppalaiselle tasolle.

Tää on kakspiippunen juttu: nythän noita osuuskuntalaisia on fuusion jälkeen todella paljon. Osaava johto voi ottaa homman hanskaan ja tehdä tuottajille huomattavasti kovempaa tiliä, koska kokoluokka alkaa olla vertailukelpoinen Unileverin, Nestleen ja Danonen kaltaisten kilpailijoiden kanssa. Noista em. tekijöistä todennäköisesti kaikki tekevät parempaa maitokatetta kuin Arla tällä hetkellä, sikäli kun sen joku pystyisi laskemaan.

Tuottajaomisteiselle toimintamallille tää on hyvä juttu. Paljon vaan on kiinni tulevan johdon osaamisesta ja omistajaohjauksesta. Tanskalaiset ei ole Arlan kohdalla liiemmin vakuuttaneet "osaamisellaan", pikemminkin päinvastoin...

Nestle, Danone ja Unilever toimivat Arlan varsinkin uusiin fuusiomeijereihin ja  Arlaankin verrattuna ihan eri "saralla" maitobisnestä.  Uuusilla fuusioilla tulee firmaan kyllä lisää maitoa, mutta ei ainakaan tällä hetkellä tilityskykyä, jollei fuusiomeijerien tuotevalikoimaa radikaalisti muuteta.

Vähänkään isompi sonni on aina enemmän tai vähemmän vaarallinen ja kesy sonni ihan erityisen vaarallinen.  Hieman on kylmännyt kun seuraa kuinka joillain tiloilla astutussonneihin suhtaudutaan vähän kuin lemmikeihin, sonni ei tarvitse kuin sekunnin murto- osan tehdäkseen todella pahaa jälkeä.
Ja sonni, kesykin, voi "virittyä" puskemaan tai hyökkäämään jostain ihan satunnaisesta häiriöstä jota ei välttämättä pysty ennakoimaan.

Ihan uran alussa tuli kasvatettua puolenkymmentä vuotta vältysvasikoita lihaksi, edellisen sukupolven ohje sonnien kanssa toimimiseen oli ettei sonnia saa pelätä yhtään, mutta silti sitä pitää varoa ihan koko ajan. 

EU:n keskihinnalla ei ole suurta merkitystä, vaan paikallismarkkinoilla. Tsekkaa vaikka Italian hintatasoa.

Tai vaikka esim. Pietarin alueen, jossa toki hintavaihtelut ovat erittäin rajuja, mutta viime kesänä tuottajahinta parhaiten maksavilla meijereillä lähenteli 50 senttiä litralta.

Kulutusmaito oli takavuosina erittäin hyväkatteinen tuote meijereille. Tänä päivänä katteet on kilpailtu alas.

Euroshopperista en tiedä, mutta ainakin aikanaan Lidl:lle pakattu jogurtti tehtiin eri reseptillä kuin Valion oma.

Apemiehen jossain kohtaa tätä ketjua olleeseen kommenttiin siitä kuinka pitkään Arlan omistajat ovat valmiita rahoittamaan Suomi-projektin korkeaa maidonhintaa on sellainen omakohtainen kokemus, että eräs tuttu tanskalaisisäntä totesi alkuvuodesta ettei hommassa ole mitään järkeä koska sekä tanskalainen että suomalaisten tuottajien enemmistö häviää rahaa.
Arlaan sidoksissa olevien suomalaistuottajien onneksi ko. isäntä ei ole mukana Arlan hallinnossa. Sikäläisillä hallintomiehillä kun on  tapana tehdä nopeita ja radikaalejakin päätöksiä silloin kun niitä aletaan tekemään, joten joku päivä voi rahahana sulkeutuakin.
Toisaalta Suomi on maksukykyinen markkina, joten kärsivällisyyttä riittänee paljon pidempään kuin muiden markkinoiden valtaamisessa.