Olisikohan aloitus klassinen provo?  Vastauksissa  mainittu Juustoportti ei minun silmääni ole niinkään kehitellyt mitään erikoisempaa uutta, mutta sen sijaan markkinoinnissa se on ollut aika kekseliäs.  Varsinkin vapaan lehmän maito markkinoille tullessaan oli aika kekseliäs veto, käytännössä kokolailla normaalin pihattomaidon brändäys lisäarvotuotteeksi.

Nämä lehmien rehunkäyttöön liittyvät kehityshankkeet on aloitettu jo ennen kuin ilmastonmuutoksesta tuli nykyisenlainen hysteria.  Kyse on myös talouteen vaikuttavasta asiasta. Lehmän koko vaikuttaa sekä sen kuluttamaan kasvatus- ja ylläpitorehun tarpeeseen, että syöntikykyyn.   Iso syöntikyky yhdistettynä heikkoon tuotantogenetiikkaan on aika negatiivinen kannattavuudelle.   Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.

Suomi on tässä sorkkahoitotietojen tallennuksessa pikkuisen eri vaiheessa kuin Tanska.  Siellä maidontuottajat käytännössä vaativat tuon sorkkamobiilin tyyppisen systeemin nopeasti ja hyvin laajaan käyttöön.  Karjat on sen verran isompia ja tautipainekin tietty kovempi että  sekä sorkkaterveyden jalostamista, että tietojen keruuta ja varastointia/ raportteja pidetään hyvin tärkeinä.

Epigenetiikasta oli lypsykarjanjalostuspiireissä ensimmäisen kerran näkyvämmin juttua kun halkaistusta alkiosta syntyneet sonni Gillette Jordan ja Gillette Jerrick saivat Kanadassa merkittävästi toisistaan poikkevat jälkeläisarvostelut. Niiden genomi oli kuitenkin sama kuten idennttisillä sonneilla kuuluukin. Asiasta oli Holstein International lehdessä juttu jossa yhtenä selityksenä tarjottiin epigenetiikkaa.   Nyt kun tuosta on kulunut vuosia alkaa olla selvää että asiaan oli hieman "arkisempi" selitys, ensimmäiset jälkeläisarvostelut olivat vaan hieman epätarkkoja. Nyt kun jälkeläisiä on lypsyssä enemmän niiden arvostelu on hyvin lähellä toisiaan.  Niitä jotka ostivat siementä alun perin selvähkösti heikommasta ja selvästi halvemmasta Jerrickistä voi onnitella hyvästä kaupasta. Saivat samaa tavaraa edullisemmin.

Tuli käytyä tilavierailuilla ( EU alueella), maassa jossa paljon värkkäävät juustoa vientiin. Suomalaisella maitohygieania/ täydentävien ehtojen valvonnalla jokaisella tilalla olisi ollut edessä rapsakka tukileikkaus ja parilla niistä olisi keskusteltu  melko vakavaan sävyyn eläinten pidon jatkamisestakin.  Ja kaikki tilat paikallisen neuvontajärjestön valitsemia ja huomattavasti keskitasoa isompia.

On mielenkiintoinen nähdä mikä päätös on. Erityisen mielenkiintoista on se jos Kivin päätös pysyy voimassa perustelunaan mm. se että Valio voi säädellä maitomääräänsä. Samaan aikaan kilpailijat hakevat vahingonkorvauksia kannattamattomasta toiminnasta jota "vauhdittamaan" on ostettu maitoa Valiolta ja tuotu ulkomailtakin, eli ei ole edes yritetty rajoittaa jalostettavaa maitomäärää.

Arlan maksama hinta on Ruotsissa ja Tanskassa  on aina jollain aikavälillä sama, vaikka varsinkin ruotsalaiset maidontuottajat aina välillä ovat sitä mieltä että saavat vähemmän. Tanskan kruunu on sidottu aika tiukasti Euroon ja Ruotsin kruunun kurssi vaihtelee siihen nähden molemmin päin. Arlalla on kai joku tasaussysteemi jolla tuo valuuttakurssieron vaikutus tasataan.
Mutta lienekö Pohjoismaiden ulkopuolla maksettava omistajahinta vielä nyt sama, sellainen tavoite Arlalla kyllä  jollain aikavälillä ainakin on ollut.

Ei robotillakaan varsinainen "peliliike" ole nuo hetkelliset huippulukemat, vaan se että maitoa tulee tasaisesti paljon läpi vuoden. Se on huomattavasti haastavampi suoritus kuin päivän tai viikon huippulukema.
800000/ robotti/ vuosi ei vaadi mitään hirmuista päiväkeskiarvoa, hieman alle 2200 riittää. Silti kohtuullisen harva robotila saa kasisatasen rikki. 3000 joka päivä ympäri vuoden tarkoittaisi miljoonan litran ylitystä, joka on toistaiseksi ollut kokolailla utopistinen suoritus. 900000 rikkuu sekin alle 2500 päiväkeskiarvolla, mutta on erittäin haasteellinen saavuttaa, tuossa lavalin jutussa ei mainittu mitä tuolle 3000 ylittäneelle robolle tuli vuositulokseksi? Olisi mielenkiintoinen lukema joka kertoisi jotain esim. siitä kuinka tasaiseen lehmät ovat poikineet.

 Ihan turhaan valitetaan siitä että systeemi on jotenkin monimutkainen. Eihän noita ole edes ihan 200 sivuakaan.

Jos täällä VG tarjoaisi maailman parasta siementä punaisesta rodusta, niin tuskin täällä juuri muuta myytäisiin. Moni tila on kyllästynyt ensikoiden kelvottomaan utarerakenteeseen ja huonoon syöntikykyyn ja sitä kautta heikentyneeseen tiinehtyvyyteen, näiden asioiden korjaamiseksi on haettu näitä kanukkisonneja. Kanukit heruvat ensimmäisinä tuotosvuosina selvästi heikommin kuin VG:n sonnien tyttäret, mutta saavat 3 -4  tuotoskaudella ne kiinni ja elinikäistuotoksessa päihittävät muut. Ensikoissa on viime vuosina kanukit lisänneet osuuttaat ja vanhemman polven kanukkeja on vielä tällä hetkellä suomessa suhteellisen vähän ja tämä tuo kanukkien tuotostasoa alas tilastoissa. Pitkänlinjan kanukkijalostajien tuotokset ovat suomessa kyllä varsin hyviä.

Holsteinia puoltaa taas korkeampi maitotuotos, mutta näin alhaisen maidontuottajahinnan aikaa heikompi rehunhyötysuhde ja huonompi terveystaso laskee rodun suosiota. Oma käsitykseni on että laskelmissa ei ihan kokototuus tule esiin heikommasta rehun hyötysuhteesta sillä siellä käytetään liian montaa olettamaa. Verokirjanpidosta kun ottaa rehuostot ja laskee tuotettua litraa kohti niin ero taitais näkyä... siis holstein valtaisissa karjoissa menee oikeasti enemmän ostorehuja kuin laskelmat kertoo.

Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Jos rehuhyötysuhteesta puhutaan, niin ainakin Jenkkien nykyään ihan virallisissa arvosteluissa käyttämä "mutuindeksi" rehuhyötysuhteelle olisi aika murhaava isokokoiselle Kanadan ay:lle vertailussa Pohjoismaisiin. Jenkithän laskevat nykyään jonkinlaisen rehunkäyttökykyindeksin kaavalla lehmän koko vs tuotos ja pitoisuudet.  Eli isokokoisen lehmän pitää lypsää enemmän ja/tai pitoisuuksiltaan parempaa maitoa kuin pienirunkoisemman.   
Mutta Kanadan ay:stä hyvän managementin tilat saavat kyllä irti ihan hyvän tuotoksen. Ongelma vaan on se, että hyvissä olosuhteissa ja ruokinnalla holsteinkin pärjää erittäin hyvin ja ero rotujen välillä repeää helposti aika isoksi, jos karjassa sattuu molempia rotuja olemaan.  Pitää kuitenkin lähtökohtana muistaa että Kanadassa jossa holstein on tuotoskyvyltään suunnillen Pohjoismaisen luokkaa ero ayrshiren tuotokseen on paljon isompi kuin Suomessa. Olisi aika epärealistista olettaa ettei se toistu meikäläisissäkin oloissa.

Ei maksa, eikä tule maksamaankaan jos pysyy asettamassaan strategiassa. Muistelisin nähneeni strategisena tavoitteena maidon hinnoittelulle Arlassa, että kaikille jäsenille olisi sama hintataso viimeistään jonain vuonna, olisiko ollut 2017 tai 2018. 
Tanskalaiset tuottajat taisivat myös mainita viime vuoden lopulla, että Arla olisi myös lupaillut ettei Suomeen enää "kaadeta rahaa" jatkossa ihan entiseen malliin.

Ymmärsin kyllä Googlen olevan kärjistys. Tuolla siemennystietokannassa on kuitenkin  aivan massiivinen määrä kirjauksia joita pitää pystyä pyörittämään sujuvasti, ei vuotta, kahta, kymmentä, vaan todella pitkältä ajalta. Minun Maatilanikin löytää siemennystietoja luokkaa parin kymmenen vuoden ajalta, jalostusarvolaskentaan saattaa mennä dataa vieläkin enemmän. Ja ne pitää myös pitää ajantasaisina kun systeemit muuttuvat. Ja tietotekniikan puolella ne muuttuvat aika ripeään tahtiin. Eli pyöritettäviä ja päivitettäviä  kirjauksia on miljoonittain, todennäköisesti muutama kymmenen miljoonaa.

Ja näiden pitää olla tallessa jos halutaan tuottaa samanlaisia palveluja ja arvosteluja joita muuallakin kehittyneissä karjamaissa tuotetaan.

Toki aina voi kyseenalaistaa sen onko joku toiminta riittävän tehokasta ja niin pitääkin tehdä. Mutta se paljonko jonkun tiedostomäärän tallentaminen esim. Googleen maksaa on ehkä aika "populistinen" lähtötieto kun mietitään aivan erityyppisen järjestelmän hintaa. Tuskin meistä kellään on ihan tarkkaa kuvaa siitä miten vaativa systeemi on kyseessä, joten voimme spekuloida sillä ihan vapaasti suuntaan tai toiseen, mutta ei kannattane ottaa näillä lähtötiedoilla hirveän jyrkkiä kantoja.

En olisi niinkään varma että tuo esimerkki Googlen tallennushinnoista on ihan "relevantti" silloin kun puhutaan sen tyyppisetä käytöstä jossa maitomäärät, siemennystiedot ym. ovat.
Kanta  on jatkuvassa käytössä useaan eri tarkoitukseen, joten en ole kovinkaan varma että Googlen tallennustilan  tyyppinen ratkaisu toimii. Tallennustila tuskin on isoin kustannus, vaan se että tieto on oikeassa muodossa ja koko ajan käytettävissä moneen eri kohteeseen. Yksi noiden tietokantojen kustannusta nostava tekijä on se, että likikään kaikki niiden ympärillä ei ole kovin hyvin yhteensopivaa.  Periaatteessa kaikki ohjelmat pitäisi aina uudistaa samaan aikaan ja alalla olla yleinen standardi sille millaisilla pinnoilla noihin rekistereihin liitytään, mutta se päivä ei ole ihan lähellä.
 
Toisaalta ottaen huomioon Googlen sopimusehdot tuskin löytyy yhtään alan yritystä joka suostuu sinne mitään rahanarvoista tallentamaan.

Meillä oli muutama kuukausi sitten menossa 30 alkiotiineyttä. Eli jonkin verran noita on siirreltykin. Pääasiassa omista hiehoista huuhdeltuja. Kannattavuus riippuu aika lailla siitä saako syntyneitä sonneja kaupaksi vai ei. Tosin noista tiineyksistä suunnilleen puolet on sellaisia jotka ovat VG:n sonnisopimushuuhteluista, joissa kustannusten matematiikka on aika lailla erilainen kuin muissa alkioissa. Sopimushuuhtelun 1000 Euron huuhtelukorvaus + 650 Euroa jokaisesta syntyvästä sonnivasikasta ostettiin ne keinosiemennykseen tai ei muuttaa aika lailla homman kannattavuutta jos vain pääsee normaaliin tulokseen alkiomäärässä ja tiinehtymisessä.

Siis nuo oranssit täplät pitäisi lannoittaa keinolannoitteilla ja tehdä niistä omat kasvulohkot. Kasvulohkon alaraja taitaa olla 5 aaria ja täplät pienimmillään aarin luokkaa.  Mitenköhän niiden alle 5 aarin alueiden kanssa toimitaan? Näyttää myös sille että noihin kalteviin osiin vaikuttaa huomattavasti se onko alue keskellä peltoa vai reunassa niin että pellon ulkopuolella on esim. kallio tai mäki. Jälkimmäisiin tulee helposti punaista, ilmeisesti pellon ulkopuolella olevan nousun avittamana.