Eihän kukaan ole lehmiltä tilaa pois viemässäkään. Hyvä että niillä on asiat kunnossa ja saavat maata hyvin mitoitetuissa parsissa ja kävellä leveillä käytävillä. En usko että alkuperäisellä kysyjällä sellaista olisi ollutkaan mielessä.
Itse olen ollut äärettömän hämmästynyt sosiaalisten tilojen koosta. Uusissa navetoissa on kymmeniä neliöitä tilaa jollekin aulalle, josta lähtee ovia sinne sun tänne. Voi vaikka päivätanssit järjestää navetan eteisessä. Eikä siinä mitään, mutta minä en ainakaan jaksa siivota sellaista tilaa jolla en tee mitään.

Eihän ne lehmien neliöt vaan ne turhat sosiaaliset tilat. Minen jaksa siivota

Aivan samaa mieltä, lisäksi toimisto/ sossupään neliöt ovat kohtuullisen hintavia, jos ne rakennetaan kunnolla. Jos tilalla on vierasta työvoimaa vakituisesti, niin jossain on tietty sosiaalitilat oltava ( mutta onko niiden paras paikka sittenkään navetan yhteydessä, vai jossain muualla?), mutta aika lailla överiksi tuntuu nykyään herkästi lipsahtavan.
 Aika vähällä käytöllä olevia hienojakin "toimistosiipiä" näkee, tehokkain taas erään robottitilan ehkä hieman vajaa 4 neliön toimisto, jonne sinnekin oli mhtunut tuoli pöytä ja tietokone oheislaitteineen.

Ei todellakaan lattioiden puunaaminen iske täälläkään. Kun tilaa on vähän, niin rojuakin kertyy nurkkiin vähemmän. Verhojakaan ei toimiston ikkunoihin takuulla tule, sikäli kun se vähänkään minun päätettävissäni on.

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 12.01.08 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: pekkapoika - 12.01.08 - klo:11:34

Vanhan Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä eli nykyisen Maitosuomen itälaidalla on otettu käyttöön pyöreä robottinavetta. Mitä mieltä raati on navetan pohjaratkaisusta: Onko pyöreä paras vai kaksi-,kolme-,neli- tai jopa viisirivinen?

Kuusirivinen tehokkain,ruokinta ulkokautta.Paljonhan pyöreään saadaan lehmiä sopimaan n150/1300 neliötä,mutta ruokinta ei siedä minkäänlaista häiriötä,ainut varajärjestelmä kottikärryt,tekniikassa kun tuppaa jossain vaiheessa tulemaan häiriöitä

Pyöreän paras etu kaiketi on se, että saadaan samalla seinämäärällä enemmän pinta-alaa kuin suorakaiteen muotoisessa. Laajennettavuus sitten onkin oma lukunsa... Ylöspäin? Saadaan vanhojen pyöreiden tanssilavojen piirustuksille hyötykäyttöä. 

Seinä ei ole ihan navetan kallein osa, ja mitä isompi rakennus, sitä pienempi on suhteessa seinän kustannus. Ei tullut avajaisissa poikettua, mutta pohjakuvan olen nähnyt. 1300 neliön ympyrässä on osapuilleen 20 metriä vähemmän seinää kuin vastaavassa suorakaiteessa, jos korkeus on 3 metriä ja seinän hinta pyöreästi vaikka 100 euroa neliö, niin säästö on 6000 euroa, joka saattaa ihan hyvin kulua vaikka pyöreän muodon takia hieman vekkuleihin pohjarakenteisiin?

Sikäli tuo laskelma on toki pielessä, että päätykolmiot jäävät pois ts. korkeaa seinää ei tule ollenkaan, joka tuo lisää säästöä.
Väittäisin, ettei pyöreä ole sen tehokkaampi kuin yhtä tiukasti mitoitettu suorakaide tilankäytöltään. Navetassa tarvitaan tietty määrä makuupartta ja käytävätilaa/ lehmä, eikä robottinavetassa robotin tilavaatimuskaan muutu navetan muodon mukana. 1300 neliöön mahtuu myös suorakaiteeseen luokkaa 150 lehmää, riippuu hyvin pitkälle siitä, kuinka leveillä käytävillä ja makuuparsilla suunnitellaan.

Lainaus käyttäjältä: lehtis - 06.01.08 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: apemies - 06.01.08 - klo:14:53

Muodostetaan se yksi osuuskunta, sitten ei tarvitse murehtia lakimuutoksilla. Osuuskunta on meidän maidontuottajien tuki ja turva myös tulevaisuudessa. En halua muuta kuin yksinkertaistaa hallinnon siten, ettei turhiin kähmintöihin ole enää aihetta.

Valion pitää maksaa jatkossa sellaista hintaa tuottajilleen ettei adamin uhkakuviin ole aihetta. Se tulee vaatimaan rajuja toimia kuten tehtaiden sulkemisia ellemme me maidontuottajat saa lehmistämme lisää maito markkinoille. On myös opittava hyödyntämään etsikkoajat, sillä menneisyyden näytöillä ei pitkälle pötkitä.

Onkos ehdotuksia miten toteutetaan toi yhden osuuskunnan malli 

Yksi uusi vai onnistuuko johonkin nykyiseen sulautuminen 

Vai pitäiskö nyt keskittyä nykyrakenteella maidon hinnan nostoon HETI eikä vuonna 15   

***En ole edennyt ajatuksessa vielä sille asteelle, kunhan nyt vain haistelen löytyykö ajatukselle kannatusta, mutta eikös se parhaiten onnistuisi nykyisten osuuskuntien yhteisfuusiolla yhdeksi osuuskunnaksi.

Tottakai pitää nyt ja aina keskittyä maidon hinnan nostoon. Nyt kuitenkin näyttää siltä ettei siinä onnistuttu riittävässä mitassa.

Yhden osuuskunnan muodostaminen ei teknisesti ole kovinkaan hankalaa, se onnistuu esim. ihan samoin kuin nämä viimeaikaiset meijerifuusiotkin. Käytännössä vähemmän varakkaiden osuuskuntien jäsenet joutuvat fuusiotilanteessa kuitenkin yleensä maksamaan tasinkoa niiden osuuskuntien jäsenille, joiden osuuskunta on varakkaampi/ tilityskykyisempi, kohtuullisen harvoin osuuskunnan hallinto suostuu sopimukseen, jossa osuuskuntaan kerätyn varallisuuden annetaan mennä alihintaan uudelle osuuskunnalle.

Yksi osuuskunta saattaisi olla lähinnä päätöksenteon kannalta Valion toimintaa virtaviivaistava malli. Apemiehen esille tuoma omistuksen ja tuotannon epäsuhta ei kai sinänsä ole kovinkaan oleellinen asia ainakaan tuottajahinnan korotusten osalta, eikä siksikään, että fuusiotilantessa se, kuten jo todettua käytännössä tasataan rahalla. Lisäksi Valion ei ole välttämättä käsittääkseni kovin järkevää jakaa tulostaan isoina osinkoina, Valion omistajina kun on ihan kohtuullisilla osuuksilla myös Valiosta irtautuneita osuuskuntia. Eli "ylisuurella" osuudella varustettujen osuuskuntien omistuksestaan saamaa hyötyä ei voi ulosmitata ilman että rahaa valuu samalla Valion ulkopuolelle.

Pääasia tietysti on, että markkinoilta otetaan niin hyvä hinta kuin mahdollista ja rahat käytetään järkevällä tavalla. Se koska se tuottajille jaetaan on kokonaan toinen kysymys, otollisin hetki ei välttämättä ole ainakaan laajentavien ja tuotantoaan jatkavien tilojen kannalta nyt, vai onko?
Asian voisi nähdä niinkin, että järkevintä olisi säästää pääomaa osuuskuntiin ja Valioon, ja nostaa(tai pitää yllä) tuottajahintaa hieman myöhemmin, kun jakajia on vähemmän, ja ajat ehkä monestakin syystä tiukemmat. Jos investoineet/ investoivat tilat eivät pärjää maidontuotannon nykykannattavuudella, ilman pikaisia ja isoja hinnankorotuksia, niin ne tuskin ovat elinkelpoisia jatkossakaan?