Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ensin oli hirvi joka järsi männyt ja säästettäväksi jätetyt koivut.
Nyt on kaurista ja peuraa jotka kurmuuttavat vielä kuusentaimetkin.
Yleensä ei mieli tee kitistä mutta tämä asia on niin että sieppaa kohtalaisen rajusti. Noiden elikoiden vuoksi on mm. Kauran viljely parhailla lohkoilla mahdotonta kun koko eläinkunta metsämyyrästä karhuun myllää minkä ehtii... ja päälle tämä metsänkasvatus, kun puolet metsistä on vielä raivaussahalla päästeltävää kokoluokkaa.
Se filee ja makkarapaketti ei riitä korvaamaan mielipahaa.
Ristuksen isoo ainakin se kairaustyömaa siellä otaniemessä.
Mainoksessa lukee että "otaniemessä porataan 24/7"
Hessu on tosiaan ihan ullakolla vieläkin, vaikka -SS- löi faktat naaman eteen 
Vuodelta kivi ja kirves.Jotain on 2012 jälkeen muuttunut.Viimme huudatukses mäkin jouduin myöntään,ettei ole mun järkeä maksaa samaa mitä jauholakit maksaa 
Huomasin tuon saman just äsken . Eli SS kirjoittaa valetta .
Muutama niitä viljanviljelijöitä on jotka kovia hintoja makselee .
Sorkkis, vuokran hintasuhteiden osalta tilanne ei ole muuttunut , esimerkiksi viimeiset Luken tiedot, vuoden 2016 vuokratasot Varsinais-Suomessa pienimmästä suurimpaan:
- Muu kasvinviljely (esim. hömppä) 285 €
- Viljanviljely 333 €
- Lypsykarjatalous 336 €
- Naudanlihantuotanto 352 €
- Laidunkarja (emot, higlander ?) 375 €
- Sikatalous 378 €
-SS-
http://stat.luke.fi/pellon-vuokrahinnat-2016_fi
PS.
Tässä on nykyinen tukijärjestelmä jo pääpiirteittäin voimassa.
Tukiero selvästikin välittyy vuokriin. Naudanlihallehan se on
LHK korotus ja mahdollinen eläinpalkkio, ihan tukieronkaan vertaa
ei vuokraero ole. Usein parikymppiä riittää jo pelottamaan jauho-
lakin pois.
-S-
Nyt on vuosi 2018 jos et ole sattunut huomaamaan .
Sinun on turha alkaa inttämään ilmiöstä, joka on pysynyt samanlaisena jo vuodesta 2004 alkaen. 2004 - 2016 välinen aika tekee kaksitoista (12) vuotta ! Viime vuotena 2017 ei ole tapahtunut mitään muutosta, paitsi tälle tukivuodelle 2018 ( joka siis on vasta meneillään) perus LHK väheni, mutta LHK eläinlisä pysyi ennallaan. Tämä merkitsee peltoviljelyä harjoittavien vuokramiesten jäämistä edelleen jatkuen kympin takamatkalle vuokrakilpailussa eläinstatuksen omaavien kollegojen kanssa.
-SS-
Keitä ne yli 660€/ha maksavat oikein ovat ?
Ne on niitä kenellä massia piisaa. Turha meidän köyhien huudella
Kahta en vaihda... toinen on laahavannasjuko. Kosteutta hiesulla aivan loistavasti, oraat näyttää hyviltä.
Tälläiselle viimeiselle suonsilmäkkeelle päättyi myös 63 super majorin taival, öljypumpun höriessä ilmaa kun laite lähti menemään kohti maan keskipistettä. Koneessa oli paripyörät jotka ovat nykyisin entisöidyn powerin viralliset renkaat, ja perässä sinappisimulta kiekkovantain.
Naapuri naurahteli kun kone jäi sinne keskelle lohkoa syksyä odottamaan, ympärillä kasvoi heinä ja simultan laatikosta kaura.
Eikös nimenomaan tuon Oulun seudun pohjoispuolineen voisi antaa vaikka ryssälle?
Ongelma lähinnä tässä hätähuudossa on se kun ollaan huudettu jo liian kauan - tarina kuin siitä pojasta joka riittävän kauan huusi sutta.
Muilla tuotantosuunnilla (pl. broileri, toki sielläkin investoinnit kyllä isot) on kriisiä jouduttu jo paikkaamaan kauan tekemällä jotain muuta;
ei puhettakaan että aikoja sitten kuoletetuilla rakennuksilla, noin 15 000€ konekalustolla ja karjan arvolla pystyisi kaksi ihmistä elämään jotenkuten säällistä elämää.
Olen varma että tästä tulee huutoa, mutta noita tarkan markan ihmisiä tullut seurattua ja heillä kalusto on vastaavaa mitä lahjoitetaan käytännössä baltiaan ja puolaan - kilpailemaan samoista ruiskiloista ja maitolitroista joita menee juustoon. Suomalaisella konekannalla pyörisi varmaan 200% maataloustoiminta itse tuotteen arvossa laskettuna.
Fiksut viljelijät osaavat panostaa yhteistyöhön - enään ei voi verhoutua sen 60-luvulla väärin jaetun postin taakse.
Vaikka kilpailuasetelma onkin AB vs C, totuudenmukaisesti se on koko suomi vastaan muu maailma.
Toki valtiollisesti on päätetty että toiset maatalousyrittäjät ovat parempia kuin toiset.
Ja tähän siirtolaisasiaan: ainakin omassa kunnassa siirtolaistiloja jostain syystä lohkottiin vain oikestolaista kantaa avoimesti pitävistä tiloista. Jostain syystä maalaisliiton väen mailta ei lohkottu yhtäkään, vaikka pelto/metsähehtaareita olisikin ollut enemmän.. Sama juurikin maatalouslautakuntien toiminta myöhemmin etc.
Pohjoisella Pirkanmaalla hätäisimmät muokkaavat kahdessa vuorossa. Omaan makuun aivan liian märkiä peltoja, mutta se nyt onkin vain mun mielipide 
Routaahan täällä ei ollut mutta kosteutta on piisannut senkin edestä...
Joudun omia sanojani vetämään takaisin että äitienpäivään on kaikki maassa emäpitäjässä,
Menee tähän viikonloppuun omat aloitukset.
Kynnetyt ja kasvipeitteiset ensin, kevytmuokatut sitten jälkeenpäin. Riippumatta hiesua vai multavampaa.
Sorkkaeläimiä ja lintuja myös riittävästi vielä.
80-luvulla oli myös rakentaminen suhteellisen kallista, moni teki valintoja uuden navetan sekä peltojen ojituksen/kaurakirkkojen suhteen.
Olihan tekninen käyttöikä jo käytännössä mennyt ennen sotia rakennetuissa isoissakin navetoissa. Meidän kylätien varresta suurinmista taloista lähti karja juppivuosikymmenellä, kanat ja sikalat saivat mennä euroopan unionin mukana.
Jotensakkin jälkeenpäin miettinyt että aiv-torni pihalla tarkoitti tyhjää navettaa. Taas heiniä seipäille ppitkäänkin laittaneilla on ollut lypsäviä näihin päiviin asti ja osa päässyt reilusti yli keskikarjan koon.
Jotenkin näitä nyt 50-60 välissä mittariinsa keränneitä viljelijlitä kuuntelee, niin ainoat neuvot ovat olleet pysyä erossa koko hommasta niin hyvin kuin pystyy, ja tehdä mitätahansa muuta elääkseensä jolloin jää käteen muutakin kuin liiterillinen halkoja ja kaunaisuus maailmaa vastaan.
Rakennemuutoksen jarruttaminen niin kaupungistumisen kuin maatalouden tehostumisen osalta on tehnyt meille pitäjätolkulla miehiä jotka kokevat elämänsä menneen hukkaan.
Oman varsinaisen ammatin kautta opittua - kukaan esimerkiksi kiinteistösijoittaja ei laske pelkän nousukauden suhdanteen mukaan esimerkiksi vuokratuottoa tai kohteen takaisinmaksuaikaa ja rahoitusta.
Keskiarvona otetaan nousukauden taso sekä "lama-aika", ja laskelma löydään läpi niin että muutama vuosi voi mennä tällä matalalla tai jopa negatiivisella tuotolla.
Tämän kun kaikki muistaisi niin konkurssihuutokauppoja nähtäisiin huomattavasti vähemmän maataloussektorilla.
Oma syynsä on pienillä koivunlehti ja ossuuspankeilla joiden luototus on sangen avokätistä hyvät puheenlahjat tai luottamustehtävät omaaville kavereille.
Faktahan on se että mennyt aika tuskin koskaan palaa.
Jos jollakulla on maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, "Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta" eri vuosina, etenkin 1960 - luvun alusta, niin mielenkiintoista on lukea, miten Keski-Suomi ja Pohjanmaa olivat haastavia viljanviljelyn kannalta; huhtikuu sattoi olla pakkasella keskilämpötilaltaan, toukokuu nin kuin nykyään huhtikuu. Huomioitavaa myös oli, että lämpötilat laskivat jo elokuussa usein pakkaselle, joten viljojen itävvyys ja sato kärsi.
Osa näistä on netissäkin, hienoa luettavaa, siellä on kirjanpitotilojen kustannus- ja satotilastoja niiltä vuosilta.
Esimerkiksi
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1960/61
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1962/63
-SS-
Käytännössä vielä 70-luvulla esim. vehnänviljelyn raja on mennyt Jämsänjokilaaksossa joka on samaa ilmastoluokkaa kotipitäjän kanssa joka sijaitsee naapurissa. Tästä ei tarvitse mennä kuin reilut kymmenen kilometriä pohjoiseen niin oltiin jo aivan "tundralla" ilmasto-olosuhteiden mukaan.
Pohjanmaasta en tiedä mitään - en jätän kommentoimatta
Jos huomattavasti Jyväskylän alapuolella meinaa olla jo vaikeuksia öljykasvien ja vehnänviljelyn kanssa, niin eikö se ole melkoista pajatsoa näiden viljelyn kanssa kun lähdetään ylä-savoon ja muualle korkeammalle Suomineitoa..? Kuitenkin puolet käytännössä menee säiden puolesta pieleen.
Oma tilanne on siitä kiitollinen erikoiskasveihin että etelärinteitä käytännössä kaikki pellot omat pellot. Ja kuivuuskaan vaivaa, Hyytiälä Juupajoki taitaa edelleen olla Suomen sateisimpia mittauspisteitä..
Vantaa/Sipoo, ensimmäiset tasausäestelijät aloittaneet tänään.
Metsänreunoissa oli tampereen yläpuolella lunta vielä, mutta kyllä roudat lähti sateiden mukana..
Sääennusteet heittelevät senverran että totuutta on vaikea löytää kaiken tuon paskan seasta.
Tavoitteena silti että Juko on pestynä ja öljyttynä äitienpäiväviikonloppuna
Mielenkiintoinen fakta tiedoksi:
Virossa ei edes suurissa marketeissa tuo E-piim:in juusto ole niin edullista kuin Lidlissä suomessa myytynä.
Ja tämä on kuultu aivan Järva-Jaanissa tehtaan vieressä kotiosoitettaan pitäviltä reissumiehiltä.
Itse asiaan: Voidaanko olla varmoja että maidonkulutus pysyy vakiona tai ajateltaisiin sen kasvavan?
Täällä kaupungissa on muotia kaikenlainen *****-muuttomuus (valitse itse mikä eläinperäinen asia)
Valitettava fakta viimeisellekkin metsätorpan tontulle on se että täällä ne asiakkaat on, teette te mitä vaan.
Tai itseasiassa, älkää tehkö mitään aluepoliittista suojatyösuhmurointia koska ne loputkin omilla aivoillaan ajattelevat karkaavat sinne missä eletään jo koivu- ja tähti ajan jälkeenkirjoitettua historiaa.
Kummasti Vantaanportin tai kaaren maitohyllyllä vaan koriin menee Arlalainen tai Kotimaista.
Sitä ei keskustapohjaiset osuuskunnat ole kovassa huudossa oikein siellä missä suurimmat massat ostaa.
Meiltä lähti aikoinaan maito Valiolle, mutta kun tätä nykymeininkiä katsellut niin antaa kitinän tulla vaan. Kaikki on aina huonosti. Tuskin lienee tanskan lipun alla tässä modernissa maailmassa
Kaikille peräkammarin pojille, olen se pahin maatalouden vastustaja: kylän ennen eu aikaa suurimman talon muita töitä tehnyt poika joka on osannut avata silmänsä sukurutsauksen ja muun lannanluonnin paheilta!
Siitä huolimatta kaikille hyvät uudet vuodet!
