Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
: 14.09.18 - klo:20:37
Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
