Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Agrimarketin käytettyjen koneiden sivut ovat ainakin hanurista. Vain kolmasosassa on kuva, eikä yhteyshenkilön nimeä missään... Keskolla sentään vähän parempi tilanne. Agrilla on mielestäni hyvää ainakin Väderstadin propakanda, joka on luettavissa heidän sivuiltaan.
Agrimarketilla paremmat sivut kun keskolla. Keskolla pirun sekaset jne.
Kyllä mun mielestä kohtuullisesti on agrilla kuvia, jopa vanhasta 500€ hankmosta kuva... Keskolla ei saa vaihtotraktoreihin otettua mitään varusteita. Agrilla ek:n ja en:n.
Kyllä ne yhteystiedot sieltä löytyy kun klikkaa kaupan nimeä. Ei voi olla noin vaikeaa...
Anteeksi epätarkkuuteni. Kaupan numero löytyy juu, mutta esim lautasmuokkainta ostaessani syys talvella, soitin Lahden agrimarkettiin, puoli tuntia siinä sitten meni kun arpoivat kenen myyjän harteilla kyseinen esine on... Eli tarkoitin, että kun Keskon sivuilla katsot vaihtokonetta niin siinä on suoranumero ja sähköposti kyseiselle myyjälle. Agrilla oli vain myymälän numero... Ja niistä härveleistä ei ollut kuvia... Sama homma, kun etsin pikkuista traktorin kärryä naapurin mökkiläiselle, niin Keskon sivuilla oli lähes kaikista kuva agrilla ei. Nyt kun kävin katsomassa, niin noin puolessa oli kuva ja joihikin oli pistetty yhteyshenkilön numerokin! Edistystä...
Traktoria en ole yrittänyt etsiä kummankaan sivuilta, joten siihen en ota kantaa.
Meidän kaikkien harrastama agrossa roikkuminen ei näköjään ainakaan edistä energiansäästöä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tietokone%20syö%20sähköä%20yhtä%20paljon%20kuin%20saunan%20kiuas/1135233655311
Vaihda läppäriin, se on melkein luomua...
Agrimarketin käytettyjen koneiden sivut ovat ainakin hanurista. Vain kolmasosassa on kuva, eikä yhteyshenkilön nimeä missään... Keskolla sentään vähän parempi tilanne. Agrilla on mielestäni hyvää ainakin Väderstadin propakanda, joka on luettavissa heidän sivuiltaan.
Tuntematta tarkemmin tilannettasi, olisiko noilla tunti määrillä järkeä miettiä pyöräkuormaajan tai kurottajan laittamista traktorin rinnalle... Käytettyinä melko edullisia ja kuormaus ominaisuuksiltaan aivan eri luokkaa traktoriin verrattuna.
Mulla on justiinsa tuo 520/70-38 rengaskokona. Vanhassa oli 600:set ja paino 14":silla kyntäessä hiukan viilua. Nyt otin sen takia nuo 520 leveät. Paripyörinä mulla samanmoiset APV vanteilla, eli kun traktorissa olevat kuluu, niin voin heittää sieltä uudet kumit suoraan keskiöön. Minun mielestä täytyy mennä lähelle 800 milliä jos yhdellä renkaalla meinaa paripyörän korvata. Millirengas millirenkaan vieressä on kallis, mutta hyvä yhdistelmä. Traktorin kokonais leveydeksi tulee jo 362cm, eli lautasmuokkain täytyy olla väh 350 todelliselta työleveydeltään.
Oletteko käynyt lukemassa farmitissa ja suomi24.fi keskusteluja sian hinnasta ja sikapuolesta ja teurastamoista?
Linkitä, niin vois mielenkiinnosta vilkasta...
miksi suomen hinnat laahaa perässä
Hinnat on Chicagoon toimitettuina...
Tutustu optioihin ja preemioihin ja sen jälkeen muihin kauppamuotoihin. Loppuu turha kuolaaminen.
[/quote]
Mulle on kyllä kerrottu, että ostaja maksaa rahdin satamasta määrän päähän... Tästä rahti asiasta voisi keskustella enemmänkin. Miksi ihmeessä (viljan)viljelijät joutuu aina rahdin maksumiehiksi. Eikö ole hölmöä, että kun normaalisti ostaja maksaa rahdin, tai tuote on hinnoiteltu rahti vapaasti, niin silti viljakaupassa rahdin maksaa myyjä. Sitten kun ostetaan siemeniä, lannoitteita, rehua yms niin taas maksetaan rahti. Pitäiskö alkaa tarjota viljoja myyntiin lausekkeella vapaasti varastossani...
Olisikohan niin kun tarina kertoo ,että tällä päätöksellä peitellään vanhoja laittomia päätöksiä?
Vai onko ympäristöministeriössä niin paljon betoniteollisuuden osakkeita , että .....................................?
Uskaltaisin väittää, että tiivein betonisäiliö tulee tällä hetkellä Virosta
Kuulemma Hauholla on eräs sikaisäntä paikannut Virolaisen betonialtaan seinät kumimatolla. En ainakaan naudoilla ymmärrä miksi joku laittaisi betonisen. Sialla ymmärtää, kun kuntta painuu pohjaan.
Poikkesin ohiajaessani viime viikolla koulu kaverin navetan avajais kahveilla. Siellä oli tämmöinen panosperiaatteella toimiva laitosmuotoinen biologinen puhdistamo. Siinä lipeän ja ilmastuksen avulla saadaan naudanvirtsan, asuinvedet ja maitohuoneen pesuvedet puhdistettua helposti niin, että puhdistetun veden voi johtaa suoraan vesistöön. Ei ollut hinnaltaankaan pahan kuuloinen.
Maatila ja kyläyhteisö käyttöön:
www.saunalahti.fi/envexAsuinrakennuksille:
www.ecolator.fi
Itse päädyin Multivaan seuraavista syistä. Siinä on agressiivisempi lautaskulma ja halkaisijaltaan isommat lautaset kuin Väderstadilla ja Amatzonella. Teräskiekko pakkerin pitäisi olla soveliaampi kaikille maalajeille, mutta etenkin HeS:ille (rm) jota minulla pääosin on. Aresta mietin erittäin pitkään, kun minun tarkoitus mullata liete keväällä ja tehdä kylvöpohja Rapidille, eli ajan vain matalaan. Varmaan Ares olisi siinä toiminut. Mutta sitten katselin yhtä käytettyä konetta ja ihmettelin, että mihin sen maalit on kadonneet... Se sai minut perääntymään Areksesta. Myös helppo säädettävyys oli myös kiikarissa. Se tuntuu puuttuvan noista itä koneista, Amatzonella ja Väderillä taitaisi olla vielä helpompaa. Ostin tuon Multivan ilman hinausvarustusta kuultuani sen hinnan. Paikallinen metalliyritys lupasi kopioda Multivan systeemin puolella hinnalla. Tuosta pakkeri / hinausvarustuksesta vielä väitän, että jos "veto" pyörät on erikseen, niin kosteasta pellosta ei tule kuraa lähellekkään samaa määrää kuin kumipyörä pakkerista. Viedessäni tuon koneen pajan pihaan tuntui muuten varsin raskaalta vehkeeltä. Traktorissani ei ole kuin 125hv, mutta on sentään etukuormaaja, mutta kyllä siinä silti takarenkaat huutaa hoosiannaa.
Metriäkään en ole vielä itse tuolla ajanut. Muokkaus jälkeä olen kyllä nähnyt. Keväällä nähdään tuliko tehty hyvä ostos...
Elokuulla tuli vasta lannoitteet tilattua. Perin harmillista, että tuli otettua vain tarvittava määrä. Onneksi alhaisia kalilukuja paikatakseni olen parina vuonna antanut kalia yli ja suurin osa fosforista tulee sianpaskasta, niin tuo nousu tulevina vuonna ei niin tunnu. Täytyy vissiin alkaa kyselemään solunestettä perunatehtaalta ja lisää lietelantaa... Onkohan nuo Kemiran ukot alkaneet ajamaan omaa lannankäytön tehostamistaan...
Kertokaas nyt Case miehet, että miksi Casessa tarttee aina olla sen omat öljyt ja kaikki takuut lakkaa olemasta voimassa, jos muuta käyttää. Naapurin isäntä on niin kova Casen mies, että on tyhjentänyt kaikista laitteista öljyt ja täyttänyt ne Casen peräöljyllä. Siis alkaen perävaunujen kippisylintereistä. Onhan muillakin merkeillä suositukset ja laatu vaatimukset, mutta ainakin Valtran huollossa vakuuttivat, ettei ole mitään merkitystä jos pari litraa tavan 10W-30 tulee sylinteristä perä/vaihteistoöljyjen joukkoon. Sinänsä kukin käyttäköön mitä öljyä tahansa, mutta tämä homma haittaa naapuriyhteistä, kun ei voi lainailla koneita suuntaa eikä toiseen...
Pikkupoikien vehkeitä nuo edellä näkyneet...
Harmi, kun ei ollut kameraa mukana, kun Montanassa puitiin vehnää vuonna 2004 ja viereisellä lohkolla BIG BUD 747 veti kultivaattoria. 900 heppaa ja silleen...
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
[/quote]
Jos tämmöiset syksyt jatkuu, niin tuo syyslevitys kielto alkaa käydä järkeen. Pari vuotta sitten raivasin talvella (siis tämmöinen loka sää) pellonreuna puskia entisessä työpaikassani. Kurkkasin siinä säätösalaojakaivoon ohi kulkiessani... Näky ja haju oli melkoinen. Sianlanta haisi ja vaahtosi... Tuli siinä sitten mieleen, että paljonko ravinteita mahtaa mennä salaojiin samalla. Varsinkin, jos roudattomat talvet jatkuu.
Viljelykierto olis kanssa poikaa ihan kaikille. Viljelyn monipuolistaminen tukee jo sitä, mutta tuen taso saisi olla korkeampi. Samalla voisi karja ja viljatilojen yhteistyötä lisätä. Leipäviljat kauppaan, rehuviljat yms. naapurin karjatilalle ja vasta kauppana paskaa omilleen. Ei se rehuvilja kaupan kautta kierrätettynä parane taatusti...
Asiaan perehtynyt kouluttajan mukaan pitäis olla tuloja yli 100 000€/ jakaja että voi alkaa harkitsemaan.
Noin tarkennukseksi... Niin onko tuo 100 000€ puhdasta tuloa, liikevaihtoa, liikevoittoa vai mitä?
