Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. 
Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.
Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.
Kantsii tutkia juolan juuria. Sillä sen saa tuhottua, ku menee juur oikeaan aikaan myllää sinne uudestaan ja uudestaan. Tosin viimekeväällä ei ollu rikan tappo kelejä.
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.
http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/
Luomussa 1992 lähtien.
Luomussa 1997 lähtien. Täytyy hommailla noi hanhet väterstaattorin äkeeseen, mut tohon rupperiin kantseis laittaa eri terät.. Sellaset v-terät ni jo rupeis paskaruoho nousee.
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.
Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu 
En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.
Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...
Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?
Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.
Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.
Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!
Sitä mä just meinasinki et mikä on ero
Siis tuskin ensivuonna taas tuuppaa normiviljelijät kerääjät samaan peltoon jolloin juuretkaan ei pysty kehittyy ku lyhyiksi, ku jokavuos uusitaan. Mun mielestä pitäis toi keräys hommeli tehä syysviljoilla. Tietty jos on puitua omaa heinää, apilaa tms. ni sit on hyvä tuuppaa sekaan aina.
Mä joudun kyntää aina koska ajan sianlietettä jossa tuntuu olevan rikkaa aina mukana.
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.
Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu
En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.
Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...
Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?
Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.
Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.
Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!
No minä oon nähnyt tai pikemminkin kuullut vakavalla naamalla selitettynä että lehmän sarveen laitettu lehmän kusi vaikuttaa kasveihin kun sen annetaan olla maahan upotettuna hetken aikaa. Sitten se sarfvi otetaan kusineen pois maasta.
Että tämä Suomalainen luomu on vielä ihan täyspäistä hommaa.
Taitaa olla aika tiukkaa kusta
Tännekkin vois painaa kirjaa tulee jos löytyy?? En saanu mukaan kirjasta ku ostin tuon omankin rouskun.
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.
Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Kalkitus kun on kondiksessa ja pellon ravinnetaseet, niin ilman apupaskaa ja doupingia tulee se 4000kg/ha. Ennätys on mallasohraa 5000kg/ha luomussa Suomessa. Lantana kananpaska ja viherlannoitus.
öö tuleeko normiviljelijältä ilman lannoitusta 4000kg hehtaari ku kaikki on kunnossa? Tässä luomuviljelijänä ihmettelen vai luinko väärin. Sen sanon että en viljelis luomua jollen saisi sianlietettä.
Kyllä Deutzi menöö aika huonossa kun laittaa, esim 18,4+34 renkahat. Sakemannin traktoreissa on samalla pulttijaolla ja mutterilla jotka passaa heittämällä siihen.
Voi olla että joku M660 kulkee jo aika pystyssä. Saako sitten enää lakoviljoilla edes pöytää tarpeeksi alas?
Ja Faarilla ei oikein kannattaisi rypeä, hammaskehät paukkuu aika helposti.
Täytyykin kattella tota rengas hommaa. Meinasin ainakin levikkeita rupee mettästää tai jotain jolla sen sais menee märjässä.
Täytyy sanoa et kyl toi 1080m tuntuu niin hemmetin vahvalta vehkeeltä joka suunnasta. Pelleistä lähtien verrattuna sampoon. Sampo on ku hakkais kurkkupurkkia ja mikki on sen kurkkupurkin kaveri.
Kaikki remmit on faaris puolet helpompi vaihtaa ja tuntuu mersulta ku hyppää sen rattiin
Ylistyspuhe saksalaista sotaratsua kohtaan
Ku joskus ois rahhoo ni ostaisin ihan uuren faarin tuolta saksasta.
Ihailin juur konedatasta 2013 ylöspäin malleja.
Hui olkoon, tuli tuossa TDKn kertomuksessa vielä monta ennenkokematonta vikaa tietoon... kyl mää niin jo haaveilin tälle syksyä tehokkaampaa tappuria, mutta ehkä ensi vuonna. Eipä juur oo puitavaakaan paljoa vuodessa ja kymmenes yhteinen syksy menossa. Keksintö on vm. 1979.
Elä ny säikähä, tuo meijän kone täyty olla joku suutarikappale. Toki sillä ajettiin ainakaan paljo mutta kyllä se oli paljo levälläänki.
Tai ajettiinkos sillä kuitenkaan nii paljoa, kaikki ne pellot mitä sillä aikanaan ajettiin on nyt mulla vuokralla ja mää ajan ne nyt tuolla deutzilla... 
Täällä talossa ajetaan kahella romulla. Deutsi 1080 ja sampo 600. sampo oli viimevuonna sitä varten et sillä pääsi märällä ja deutsi kuivalla. Tänä vuonna ei ole ollu muuta ku et deutsi pui jokapaikassa ja sampoa voi sit korjaa sil välillä ku deutsi pui vierestä ohi.
Ensivuonna vois laajentaa puimuriosastolla siten et hirtän sampoon isomman työkalupakin kiinni.
Mikä olisi ensivuoden kauralajike?
Mulla oli Belindaa ,mutta nyt siitä ei varmasti ole enää siemeneksi.
Täällä on viimiset liimakaurat kärryssä. Onneksi on pystytavaraa loput n. 60m3 Noita väärinpäinkylvettyjä kauroja ku on saanu kuivata 30 tuntia per satsi.
Ei tossa muuta voi aatella ku silmät kiinni ja puimaan vihreätä mönjää
Täällä viljat joutuisivat jos niitä vielä olisi pystyssä (on toki osa).
Keskinen Suomi edellä puinneissa ei ole paljon enään puimatta,täällä osataan varautua siihen että kelit ei parane kun syksy pitemmälle joutuu.
Hohhoijaa
Meilläpäin viljat eivät osaa varautua lähestyvään talveen. Silloin ennenvanhaan eli viime vuonna oli vielä viljasukupolvet sen verran maanläheisiä että tiesivät valmistua syyskuulle tultaessa. Nyt nämä tämän vuoden tosimaailmasta vieraantuneet uusavuttomat korret eivät käsitä että talveen pitää varautua tuleentumalla korjuuvalmiiksi.
Onko papua jo puitu? Kitukasvuset näyttäis olevan valmiita mutta kunnon tavarassa on vielä vihreitä palkoja. Onko kokemusta missä vaiheessa vois yritellä?
Kaurasta ennätyssato, kevätvehnätkin näyttää hyviltä pellossa, mut näyttääkö sit enää, kun pääse joskus puimaan, jos pääsee, vit tu... vettä lotuaa kuin sieltä kuuluisasta esterin peräaukosta...joutuuko täs vielä köyttä rasvailemaan... 
No? Suorakylvetty maa kestää ajaa paremmin ku kynnetty. Suorakylvetyssä maassa on myös vedenläpäisykyky huomattavasti parempi kuin muokatussa. Suorakylvetty......
OOn kanssa hihitelly suorakylvölle
Naapuri osti SUORAKYLVÖKONEEN ja naureskeli mulle. Nooo Nykyään sielläki kynnetään 1/3 ja 2/3 ajellaan syksyllä jo lautasäkeellä ja keväällä vielä äestellään
Se siitä madontuotto koneesta.
Ei mulla luomussa ikinä onnistuiska..
