Lainaus käyttäjältä: harmi - 21.09.15 - klo:09:58

Mitenhän sais kuivurista parhaimman hyödyn.

Soittelin öljypoltin asentajalle kysyäkseni mihin baarit vois laitella. Neuvo oli et voi lykkii vaik 20 baariinkin, mutta johkii 15 vois laitella. Suuttimella vois nostella lämpöä kanssa ylöspäin, mutta jossain vaiheessa alkaa menemään piipusta lämpöä läpi liikaa jos miettii hyötysuhteita. Tarskos asentaa piippuun mittari ja alkaa leikkii semmosilla.

Onkos ketään harrastellu tällasta? Mikä on kavereitten menoilman lämpö? Nyt kun kaikkee alkaa miettii ku ei noi kuivausajat oo ihan sellaisia kuin toivois....

Kuivuriuunin tyyppikilvessä on maksimi sallittu öljyn syöttö kg/h. Siihen sopivan gallonasuuttimen laittaa ja katsoo taulukosta baarit paikalleen, ettei virtaus ylitä sallittua. Eristää kaikki lämpimät pinnat ja nopeuttaa kierrätystä. Siinä kai se vähä on mitä pystyy tekemään.

Itsellä on kaappiin nähden liian iso uuni, aika lujalla puhalluksella. Vilja tulee kierrosta mitattuna kuivaksi, mutta hetken varastossa oltuaan, nousee kosteus, jyvissä on sisällä kosteutta. Alkuperäinen omistaja opetellessaan kuskasi alkuaikoina muutaman kerran uudestaan niitä viljoja sinne kuivuriin, varsinkin ohria. Tänä vuonna piti kuskata varastosiilosta useampi kaapillinen vehniä uudestaan kuivatukseen, kun oli 14.1 %:iin noussut, ehkä juurikin vihreiden takia . Olen miettinyt josko yhden kenno-osaston laittaisin, tilaa olisi ylöspäin, mutta melkoisesti hommaa nostaa se nippu siitä päältä ylös, kun on ahtaat paikat sivulle päin. Sen osaston hinta ei ollut tonninko se vain oli, tehtaalla tekevät vielä niitä.

-SS-

Noni nyt täyttyy lähtee kattoo pannun kilpeä, kiitosta.

Joo kyl ne kennot alkaa siin painaa ja varmaan elevaattoriki pois mut kyl se nopsaa sinne sit kuiteski lykkii. ketjutalja vaan kattoon ja tukia suakelisti ni eiköhön joku paikka irtoo

Me lykittiin kaverin kanssa hirmuinen parru ylätasanteelle ja tyhjät kennot koottiin vasta yläkerrassa ni sil saatiin kuivauskennot tarpeeksi korkealle hilattua. Työnnettiin aina väliin kurottajalla kuivauskennoja. Lopuksi nippu ales ja sit koottiin tyhjät.

Olihan se projekti mutta antoisa.
Muistuu joskus mieleen se alespäin katseleminen ku betonilattialle on matkaa tonverran

Ne pallot siellä ojasten välissä..

Ajan kanssa ku se ojas siin liikkuu ni ne pallot kuluu ekasta ojaksen välistä..

Myös ojas kuluu.. Mutta pallot kannattaa vaihtaa pulttien likäksi. Kyl sen huomaa sitten kun kitkuttaa ja tiputtaa auroja ales jonku pönkän päälle.. Survoo ja tutkii. sit huomaa et ojas liikahtelee jota se ei kuulu tehä.
Sekin auttaa siihen jousen löysyyteen sillä että ojaksessa ei ole väljää.

Mitenhän sais kuivurista parhaimman hyödyn.

Soittelin öljypoltin asentajalle kysyäkseni mihin baarit vois laitella. Neuvo oli et voi lykkii vaik 20 baariinkin, mutta johkii 15 vois laitella. Suuttimella vois nostella lämpöä kanssa ylöspäin, mutta jossain vaiheessa alkaa menemään piipusta lämpöä läpi liikaa jos miettii hyötysuhteita. Tarskos asentaa piippuun mittari ja alkaa leikkii semmosilla.

Onkos ketään harrastellu tällasta? Mikä on kavereitten menoilman lämpö? Nyt kun kaikkee alkaa miettii ku ei noi kuivausajat oo ihan sellaisia kuin toivois....

On se. Pystykaurakin eilen oli jo rupenu tuuppaa itua päähän. On tää surkee vuosi. Mitenhän mahtaa vehnät painaa ituja. Taitaa tosin kaikki kevätvehnät olla tänävuonna rehua ku ei ole valkuaista..

Oisko kellään kokemuksia syysrapsista?

Tarvitsisin sellaisia tietoja että miten se onnistuisi aluskasvina. Eli missä vaiheessa sen voisi laittaa pavun sekaan? tai kauran alle. Onnistuuko sellanen viritelmä. onko kokemuksia kellään?

Lainaus käyttäjältä: harmi - 14.05.15 - klo:09:23

harmittaa lukea tollaisia lukemia. Ei välttämättä osaa vaikka on ollu luomussa 17 vuotta. Meillä ollaan oltu nyt 17 vuotta luomussa. Ostin isältä tilan 2009. jolloin muuttui systeemit. kova panostus ja sianlietettä kehiin. Viime vuonna syysvehnä magnifikistä tuli melkoinen sato 20 hehtaarin alalta myös kauraa pitää tulla aina riittävästi että on tyytyväinen. Kyllä täälläkin on niitä näennäis viljelijöitä. harmittaa kattella simmosta ku ne pilaa ns. munkin mainetta ku viljelee sitä rikkaruoho luomua. ni sit ollaan muka samassa laivassa..

Joo tuo sianliete on se salaisuus. Onko nämä siatkin luomussa ?
Jos on, niin sehän se olisikin brändin hengen mukainen ihannetila,
mikä ei kaikilla vaan onnistu, kun karjatalous on täältä Uudeltamaalta
vähitellen hiipunut jo vuosikymmeniä sitten..

Nuo tulokset kuvaavat sitä, että ne maan luontaiset rapautuvat
ravinteet ja jatkuvien typenkerääjäkasvien vähittäinen taantuminen
tekee juuri tuota, että painuu tuollaiseen kuvattuun satotasoon.

Satokilpailijat laittavat juurikin jotain kallista Viljoa tonnikaupalla
eikä kyseisestä lannoitteesta voi olla varma, onko se luomukierrosta
vai tavanomaisen viljelyn sivuvirtaa. Apatiitteja ja biotiitteja rahdataan
rekkarallilla ympäri maailmaa ja juu, on niin kestävää kehitystä.

Lantakasassa lienee ihan sama, millä menetelmällä kasvattaa, ei meilläkään
ryhtikauralla tarvinnut kananpötköllä lannoitettuna paljon hormooneja käyttää;
5 tonnin liimalakoviljaa tuli monena vuotena, arvaa vaan käytettiinkö myöskään
korrenvahvistajia. Ei paljon rikkaruoho tilaa saanut.

Eli kun viljavuudet alkavat laskea ja satotasot vähetä, on viljelykasvi niin
hintelää ja valoisaa, että alkaa se valvatti-ohdake siellä laikuittain vallata alaa.

-SS-

Noi siat on ihan normiviljelyssä. Toi sikatalous onkin nykyään niin erikoista ku siitä ei saa oikeastaan enää mitään muuta käteen ku paskaa jossa on typpeä.

Siis ei niissä viljo lannoitteessa ole typpeä mitään. Ois mukava nähä jonkun laskukaava et paljonko oli voitto sen käytön jälkeen. Tietty jos sitä maksimia haetaan, ei siin lasketa mitään kuluja vaan puitavan tavaran määrä ratkaisee ja iloinen mieli. Lopulta tuleehan siitä sitten olkea ja muitakin mädäntyviä aineita enemmän ja kasvukuntokin pitäisi parantua lopulta. +madotkin lisääntyisivät. Teoriassa.

Lopulta mun mielestä ratkaisu on kasvukunto pellossa. Pitää laittaa iso määrä kerääjäkasveja ja lisäksi heinää joka siirtää apilasta sen typen maahan kun apila on kuulemma huono kaveri sitä siirtämään. Hyvä tekemään typpeä, mutta huono siirtäjä.

Lisäksi murskain tai niitto. Vähintään kaksi kertaa kesässä. ettei tule siemeniä maahan paskaruohoista.
Myös voisi ajatella paalihommia mutta siihen en rupea ku ne paalit lojuisi tuolla pellonvieressä 5v ja lopuksi joutuu ite ajamaan ne mettään ku ei niitä haetakkaan. Paalatessa viedään vihermassa pinnasta pois jolloin apilan juuret menee hakemaan syvemmältä ravinteita kun ravinne ei ole helposti saatavana siitä pellonpinnasta.

Lopuksi pitäisi ajatella ne kasvit siellä kierrossa ettei lopu typpi kesken.

harmittaa lukea tollaisia lukemia. Ei välttämättä osaa vaikka on ollu luomussa 17 vuotta. Meillä ollaan oltu nyt 17 vuotta luomussa. Ostin isältä tilan 2009. jolloin muuttui systeemit. kova panostus ja sianlietettä kehiin. Viime vuonna syysvehnä magnifikistä tuli melkoinen sato 20 hehtaarin alalta myös kauraa pitää tulla aina riittävästi että on tyytyväinen. Kyllä täälläkin on niitä näennäis viljelijöitä. harmittaa kattella simmosta ku ne pilaa ns. munkin mainetta ku viljelee sitä rikkaruoho luomua. ni sit ollaan muka samassa laivassa..

Pirkule.
Rykäsin lauantaista maanantaihin papua maahan 26 hehtaaria. täytyy sanoa että rattori on turhan kovilla ku kaikki tekee yhellä vekottimella. maanantaina viel piti oikeissa töissäkin olla. peräöljyt hiuka ylikuumana ja polttoainetta menee tuplaten. No siellä ne on ja toivotaan että jotain nousee. Vielä pitäis 4 hehtaaria saada papua ni sit ois ne maassa. Taas pitää arpoa seuraava kylvö/muokkaus päivä. Aivan järjetöntä puuhaa