Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9

Viestit - tonto

Perustekniikka eli vaihteisto, perä ja hydrauliikka ovat lujia eli ei 3000-sarjan synkrovikoja tai 4200-sarjan jousivikoja vaihteistossa. Suunnanvaihdin on kanssa luja vaikkakin kaipaisi säätömahdollisuutta. Moottori on perusperkins: luotettava mutta hengetön ;D

Kaikki viat mitä meillä on ollut, ovat olleet lapsellisia heikkolaatuisista sähkökomponenteista/antureista johtuvia ongelmia mutta niitäkään ei tässä vuosien varrella älyttömästi ole ollut.

Yhden 6255:sen tiedän, mihin on vaihdettu hydepumppu kohtuu uutena ja se oli varustettu kuormsntuntevalla hydrauliikalla.
Pääasiat kuten edellä on mainittu.

Omat kokemukset omasta 6255:sesta:
+ luiskanokka ja hi-vis -katto kuormainkäytössä
+ hydrauliikka kuormantunteva ja tehokas
+ mukava hytti
+ kestävä ja riittävän järeä perusrakenne

- moottori laiskan pulska eikä mikään taloudellinen kovassa vedossa
- anturivikoja, jotka helppo korjata, jos itse jotain tajuaa koneista
- ihanan kalliit varaosat, mm. jarruvalokytkimet, joka maksaa >100 euroa kpl mutta kuussatasen Fiiatin kytkimet käy heittämällä paikalleen ja maksaa 5 euroa kpl
- vaihteisto tosiaan jäykähkö mutta pikavaihteet hyvät
- suunnanvaihtimen toiminta muuttuu lämpötilan ja kuormituksen mukaan

Siinä ensimmäiset asiat mitkä tuli mieleen. Ei voi verrata tosiaan a- Valtraan, koska kyseessä nykyaikaisemmalla konstruktiolla tehty traktori.
Retkun kanssa samoilla linjoilla mutta tehoa ei tarvis niin paljoa. Tuossa linkissä olis aihiota muillekin valmistajille.
http://www.youtube.com/watch?v=p5JttQNq6MY&feature=youtube_gdata_player
Aina joku yrittää keksiä ek:lle korviketta. Liitteessä taas yksi yllättävän pätevän näköinen viritys.
Joku viisas kyllä sano joskus, että traktori iliman etukuormaajaa on kuin ***** iliman *****a ;D
Vielä kun keksisi, miten 255 Claasissa saa terät pysymään leikkuu asennossa. Se terien alla menevä putki menee aina mutkalle ja samalla terät tulee alaspäin.



Jos noin käy, niin terät on väärin asennettu. Se heppoinen putki ei pidä teriä leikkuuasennossa. Terät pitää lonksauttaa oikealle kohdalleen mikä vaatii jonkinlaista tarkkuutta. Hieman heikosti kyllä tuo toteutettu Claasissa. Juttua ollut tästä aiemminkin ja videota juutuubisa.
Ensinnäkin... Ihmetyttää, että on 6200 sarjalainen ilman jarruventtiiliä? Eikös tuo oo ollu jo 3000-sarjasta lähtien likimain vakiona kaikis (ainakin virallista kanavaa myöden) maahantuoduis koneis? Kai tuon jostain purkukoneesta sais halvimmalla, mutta... silti fergun tuntien ihmetyttää tuon puuttuminen.



Kuusmukisissa vakiona. Nelisylinterisissä ei. Ja Hankkijan maahantuoma tämä ko. kone on. On se sellainen varuste, että sais olla ihan kaikissa vakiona  ::)
Onko kukaan jälkiasentanut ls-hydrauliikalla varustettuun 6200 sarjan Massikkaan perävaunun jarruventtiiliä ja mihin ratkaisuun on asiaan tutustuessaan päätynyt?

Asentamisessa ei varmaan suuria ongelmia olisi mutta Keskon hinta tuolle sarjalle on huokeat 3 500 euroa, siis kolome ja puoli tonnia...

Jos joku on jostain kyseisen jarruventtiilisarjan halavemmalla saanut, niin mielelläni otan tiedon vastaan.

Tuntuu Keskolla olevan agentti täällä onnellisten sekä vakavaraisten Massey Ferguson -omistajien keskuudessa, kun ovat osanneet tuonkin setin hinnoitella niin, että joutuu ostopäätöstä ihan hetken aikaa miettimään  ;D

Tämä ei liity otsikon aiheeseen mutta muutama sana omasta Claas 255:sta, joka on vuosimallia 2005.
Kone hankittiin meille paalausurakoitsijalta vuonna 2006 tai 2007. Koneella oli paalattu 5000 paalia mutta teloista päätellen varmasti enemmänkin ja nyt meillä sillä on paalattu tuhansia paaleja lisää. Koneeseen oli vaihdettu yksi tela, kun se oli jostain syystä tuhoutunut matkan varrella.

Ensimmäisenä käyttöönottovuotena meidän käytössä, verkkosidonta toimi päin persettä ja miten sattuu riippuen paalattavan materiaalin kosteudesta ja koostumuksesta oli sitten Rondotexia tai Piippoa. Ruokohelven sidonta ei onnistunut juuri millään lailla. Verkon pujottaminen eritavoilla tankojen välistä ei vaikuttanut asiaan. Haukuin paalaimen paskaksi ja olin tilaamassa sille kyytiä Stenalle tai Kuusakoskelle, ennen kuin sidontatapahtumaan tarkasti perehdyttyäni aloin toisena käyttöönottovuotena säätämään verkkojarrua. Tein kolme paalia ja perstuntumalla säädin konetta samalla. Tuon jälkeen CLAASISSA EI OLE OLLUT häiriöitä sidonnassa riippumatta käyttääkö Rondotexia vai Piippoa. Paalattavalla materiaalilla ei myöskään ole sidonnan onnistumiseen mitään vaikutusta. Olen lukenut ja itsekin kirjoittanut Claasin perseestä olevasta verkkkosidonnasta mutta kyseessä olikin SÄÄTÖVIRHE, jonka korjaaminen otti aikaa sen kolmen paalin verran tälläiselta hidasälyiseltä kuin minä, joten onnistuisi varmaan 90 prosentilta suomalaisista pyöröpaalainkuskeista, jos hoksaa säätää oikeaa paikkaa.

Monet sanovat, että Claas ei silppua paalattavaa materiaalia lainkaan. Monessa Claasissa olen nähnyt, että terät on asennettu koneeseen väärin. Väärinasennetut terät vajoavat liian alas ja taivuttavat terapaketin alla olevan tangon mutkalle. En jaksa selittää enempää tästä, koska aiheesta on suomenkielinen Youtube-pätkäkin pyörinyt täällä foorumilla. Eli terien asennuksessa PITÄÄ OLLA TARKKANA, koska terien asennus ja kiinnitys on HUONOSTI SUUNNITELTU JA TOTEUTETTU. Sitä en tiedä, että silppuaako se hyvin mutta pyöröpaalaimeksi ihan jees.

Paalien koko ja paino riippuu traktorin tehosta, tiukkuuden säädöstä sekä ratin ja penkin välistä.

Lisäksi muutamia seikkoja Claasista:
- laakereita EI OLE tarvinnut vaihtaa yhtään kappaletta..vielä...kop...kop, paitsi siihen jo aiemmin vaihdettuun telaan
- noukin on markkinoiden parhaita jos ei paras
- taitamattomat idiootit eivät osaa sillä ajaa eikä sitä säätää, niin hinnat ovat kohtuullisia varsinkin käytettynä mutta tuo uusi Uniwrap on hinnoiteltu pilviin
- Claasia parempia paalaajia ovat MCHale ja ehkä Welger, riippuu keltä kysyy ;D

Tällaista mulla. En kyllä halua leimautua miksikään Claasin puolestapuhujaksi mutta ei niitä kannata haukkua, jos ei mitään niistä tajua ;D ;D
Ei ku vaan kömmit perän ja oikean takapyöran väliin ja sieltä otat voimanoton venttiilin irti ja puhdistat sen. 6280 tehny samaa pari kertaa.. edellisen omistaja aikaan menny voa:n pakka ja vissiin siitä saa vielä roskaa väliin. jarrulle on oma venttiili. Ja elä pidä sitä jarrua päällä jos se akseli pyörii..

Muistelen että voan kytkentä venttilissä on pienehkö vihreä liitin. Jotain putkea siitä joutui vänkäämään että venttiili sopi lohkosta ulostautumaan. Virtaa annettaessa se voa kytkeytyy. Samaten se jarru kytkeytyy kun sen kelalle annetaan virta.

En sitten tiiä onko 6255 samalla lailla venttiilit yms..
 

Kyllä ne taitaa ihan samalla tavalla siellä olla ja juuri kuvaamallasi tavalla on tullut tehtyä. Taitaa muuten olla olla oikean venttiilin kohdalla tekstikin pto tai jotain sinnepäin. Noita liittimiä on vuosien aikana tullut kiinniteltyä uudelleen ja puhdisteltua, kun meinaavat hapettua. Peränkyljessä olevat venttiilit ja johdot vaikuttavat juurikin voimanottoon, nelivedon kytkentään lukkoihin yms. Paineanturi simahti syksyllä ja sekin vaihdettiin, kun neliveto ja pikavaihteet lakkasi toimimasta. Siihen on K-kaupassa oma korjaussarjakin. 

Todellisen massikkamiehenhän tunnistaakin mukana kulkevasta kalikasta, jolla voi koputella jumittuneita releitä ja 10 metrin säteellä leijuvasta WD40:sen tai CRC:n hajusta ;D

Ei vaan tosi puheessa aika vähän sähkövikoja on ollut. Kaikki sähköongelmat johtuvat yleensä heikkolaatuisista antureista, kytkimistä tai muista alihankkijoiden halpistavaroista.

Sitä vaan en tiedä, että miten tuosta saa pakan poltettua voimanottoa käynnistäessä, kun automatiikka pysäyttää voimanoton, jos momentti on liian suuri? Kaiken lisäksi moottoritehoon nähden tuo voimansiirtolinja on suht järeää tekoa.
Magneettiventtiili ilmeisesti jumissa.
En jaksa uskoa, että tuossa mitään mekaanista vikaa on.

Ja jos lumilingolla pakat polttaa, niin ei oo kyllä tähtikartat kohillaan...
Ja helpostikin meni joskus 2004 vuonna.Suojalunta kun yritti vedellä ensin kasaan ja sitten pyörittää linkoa niin:
   "paloi pakka pahnahinen,pyörii muttei irrota hän.Mikä poltti pakan vahvan, -linko tuo pohjolan sampo.Joka rahaa taikoi aina, kun lunta sylki tieltä pois.Kunnes aie viimeinen tuo , pyöräyttää Eskoa vielä, vaikka ol' valkeaa kultaa, täynnä tuo kita hirmuinen! Tukki torven tukki toisen.Pakan poltti  sen sulatti.Pyörii aksel vaikene ei.Pyörii aina sunnuntaina!   "

Ite oon säätäny nivelakselin levykytkimen siten, että sutiminen jää levykytkimen hoidettavaksi, jos linko meinaa mennä ihan juntturaan. Jos pakat on palanu, niin meleko huono tuuri käyny.

edit: voimanotto pelittää taas normaalisti, eli magneettiventtiili takertelee.
Magneettiventtiili ilmeisesti jumissa.
En jaksa uskoa, että tuossa mitään mekaanista vikaa on.

Ja jos lumilingolla pakat polttaa, niin ei oo kyllä tähtikartat kohillaan...
Massikassa alkoi pyöriä voimanotto koko ajan välittämättä vipujen/katkaisimien asennosta. Merkkivalo sammuu normaalisti jne. Pakkasesta se ei johdu, kun traktoria säilytetään lämpimässä tallissa.

Noilla tunneilla ei pitäis olla pakka/jarruvikoja, niin olisko kokemuksia tai ehdotuksia toimenpiteille.

Muutenhan vika ei haittaa ja vika osoittaa suurta työhalua mutta kun traktori käy, niin saa olla pirun vikkelänä akselia kytkiessä  ;D
Mitään valmistaloa en osaa suositella mutta älä koskaan missään olosuhteissa sekaannu Plania-taloon. Tietysti jos haluaa tosi elämän extremeä sekä uusia määritelmiä laadulle ja asiakaspalvelulle, niin sitten voi kokeilla tuota Iin Fasadin valmistamaa elementtikasaa.

Minulla on siis Plania-talo. Valitettavasti.

Tuli tuossa surffailtua, niin pisti silmään tuollainen Steyr CVT-trac. Tehoa Steyr 6195:ssä on about 200 hp... Näköjään muuallakin kuin Suolahdessa mietitään metsä- ja kunnallisteknisiä vaatimuksia  ::) Toisessa videossa on sitten hyvin kääntyvä pulpetti ettei melkein bend over-pulpetti ;D

http://www.youtube.com/watch?v=p5JttQNq6MY

http://www.youtube.com/watch?v=6zYxVw18yt8
Meillä on tehty kuormaajahommia muutamia vuosia MF 6255:lla, missä on viisto keula, visio-katto ja kuormantunteva hydrauliikka.

Postiivisena seikkana luiskanokassa on juuri tuo näkyvyys eli trukkipiikin kärjen saa näkymään istuimelta pienellä kurkkauksella. Miinuksia tulee sitten huollettavuudssa: luiska nokassa (vielä nykyäänkin) sivupellit on irroitettavat ja varsinainen konepelti on neljällä pultilla kiinni. Ilmanpuhdistin on keulan etuosassa sangen ahtaassa paikassa ja suojakotelon irroittaminen ja kiinnittäminen ei ole niin helppoa mutta onnistuu kyllä. Lisäksi ilmanpuhdistimen kärsä osoittaa alaspäin kohti etukehdon aukkoa, mistä se imee sisäänsä kaiken hienomman paskan, mitä pyörät tai muut härpäkkeet irroittavat maasta. Ainoa oikea paikka ottaa ilmaa koneeseen on mahdollisimman ylhäältä.

Jäähdytinpaketti (moottori, öljynlauhdutin, ilmastointi) on meleko tiiviissä muodossa. Kennojen koko pienenee tietysti nokan mukaan eteen päin mentäessä ja mielestäni uloimpana oleva ilmastoinnin "syyläri" on liian pieni.

Oli mulla joku muukin viksu asia vielä mielessä mikä siinä on vikana mutta en muista enää. Ihan ok paketti mutta samana on pysynyt systeemit pellin alla jo muutaman vuoden eli kehitettävää olis. Mun mielestä nelimukisia traktoreita ei edes tarttis tehdä muina malleina kuin ns. step nose vehkeinä. Sen näkyvyyden nimittäin hoksaa varsinkin kun ajaa sellaista luiskanokkaa, missä sitä kuormainta ei ole ;D
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9