Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Puhutaanko tässä jostain vanhoista moottoreista? Korjaamothan kertoo Koneviesteissä ja muissa lehdissä, ettei nykyaikana moottorehin juuri tarvitse tehdä remontteja. Joskus 60-70-luvuillahan huoltomiehet teki moottoriremppoja joka viikko.
Vanhoistahan sen nimenomaan näkee mikä on moottori ; ) Kyllähän ne ny kaikki ensimmäisen 10-15 vuotta kestää.. (mitä ny jontikoissa sylinteriputket laskee ja vaatii vähä remppaa) 60,70,80 luvun perkinsit ne vaan on täydessä iskussa, suurin osa moottoreista vieläpä avaamattomia. Samanikäset valmetit esim on moneen kertaan avattuja.. Märät sylinteriputket syöpyy ja kansivikoja saa tehdä paljon :/
Jontikoiden sylinteriputket "laskevat" jossain tuolla +15000 tunnin jälkeen, eli korjausväli on 3 kertaa pidempi kuin samanikäisillä Perkkinsseneillä 
Ja tää on faktaa
Kolme moottoria tiedän joihin tehty alle 3500h koneremppa juurikin laskeneiden sylinteriputkien takia. Kannentiiviste ei kestä enää kun putket laskee. Itse olen ollu mukana..
Puhutaanko tässä jostain vanhoista moottoreista? Korjaamothan kertoo Koneviesteissä ja muissa lehdissä, ettei nykyaikana moottorehin juuri tarvitse tehdä remontteja. Joskus 60-70-luvuillahan huoltomiehet teki moottoriremppoja joka viikko.
Vanhoistahan sen nimenomaan näkee mikä on moottori ; ) Kyllähän ne ny kaikki ensimmäisen 10-15 vuotta kestää.. (mitä ny jontikoissa sylinteriputket laskee ja vaatii vähä remppaa) 60,70,80 luvun perkinsit ne vaan on täydessä iskussa, suurin osa moottoreista vieläpä avaamattomia. Samanikäset valmetit esim on moneen kertaan avattuja.. Märät sylinteriputket syöpyy ja kansivikoja saa tehdä paljon :/
Plussaa: useimmissa malleissa hyvin pieni kulutus, todella halvat osat, kestävä, mukava hiljainen käynti.. Oliskohan meillä jotakin noin kolmaskymmenes Perkins eikä koskaan ole moottorille tehty mitään. Pieni kulutuksisia tosiaan ovat olleet. varsinkin MF 6465:n kuusmukinen Perkins sähköpumpulla ja vanhemmat Neloset. Uudemmat hyviä lähtemään käyntiinkin on. En hetkelleen kyllä aio ostaa Massikkaa missä on Agco (Sisu) moottori
Hmmn.. No eikö ole kohtuullista että karjatiloille hieman enemmän suunnataan tukea kun siellä sitä työtäkin tehdään ja tulot työmäärään nähde on olemattoman pienet kun taas viljatilalla tulot suuret työmäärään nähden?
Minulla on se Vogelin nelisiipinen tarjousaura nyt toista vuotta.. Tänä vuonnakin jo kynnetty pian 50ha ja ei voi kuin kehua auroja. Muovisiivillä ja puukkoleikkureilla on niin kevyet että auraan 5450 massikalla kera 700kg etupainon.
Justiin tässä katoin että investointivaraus purkautuu.. Konenäyttelyyn siis!
Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön.
Ei merkityksetön, mutta asian ytimessä olet. Minä pidin suht tarkkaa tilastoa viime vuonna ja puimuri ml ei esimerkkisi kauas heitä. Kuivurin poltin on kyllä yllättävä syöppö, suhteellisesti tilan muuhun kulutukseen nähden. En hoksannut edes laskea ennen kuin luin tuon.
Nimenomaan viljankuivauksessa se mahdollinen polttoainesäästö tehdään! Tänä vuonna olen kuivannu noin 300000kg ja öljyä on menny noin 3500 litraa, en tiedä onko teidän mielestä paljon vai vähän? Suurimman osan puinneista tein jo ennen elokuun puoliväliä eli helteillä..
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti.
Miksi pitäis päästä lähes kaikista viljelyn peruselementeistä eroon? Mitä sitä sitten tekee? Siinähän seon homman mielenkiinto kun saa tehdä tilan töitä HYVIN eikö sillä asenteella että mennään siitä mistä aita on matalin. Ei ne työtunnit mahdottomiin pääse nousemaan isollakaan viljatilalla.. Ja lypsykarjatilan ei muutenkaan kannata suuremmissa määrin viljan viljelyyn keskittyä.
Ei pinta-aloja pidä kasvattaa liian suuriksi.. Jos pitää alkaa perusviljelytöistä tinkiä ajan säästämiseksi on tilakoko kasvanut liikaa. Monesti silloin ostetaan ja vuokraillaan maita niin kalliilla ettei lopputulos oo sen parempi.
Polttoaineen säästöstä on peltoviljelyssä ihan turha puhua mitään.. Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön. Kuivaaminen huomattavasti ratkaisevampi ja se että pellolla on aikasin ja lyhytaikaset lajikkeet jolloin aikasin myös puimassa ja kuivaamassa kun ilmat on vielä lämpöset. 10-15l /ha kyntö, 10-20 litralla äestää hehtaarin vaikka kahteen tai kolmeen kertaan, 5-10 litralla kylvää, ruiskutus ja puinti + muu ajo 10+ litraa.. Yhteensä semmonen 50 litraa eli 50e / hehtaari.. Nämäkin määrät on aika yläkanttiin laskettu.. Onko mitään merkitystä jos tuosta pystyy säästämään 10 tai 20 litraa pois.. Ei mitään varsinkin kun sen säästön takia tulee toises pääs enemmän tappiota..
Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...
Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...
Kunnon aurat on aina hyvä ja pitkäikäinen sijotus. Helposti 20 vuotta! Viljanviljelijä tahtoo olla sen verran tyhmä että kokeilee kaikki uudet systeemit ja palaa aina lopulta (ainakin suurimmalta osin) takaisin kyntöön.:DD Siinä sitä rahaa palaa.. Ensin oli miniaurat, sitten lautasmuokkari, kultivaattori uusimpana ja osa vielä suorakylvökoneenkin hommas.. Ja ihan itsenikin luettelen osittain näihin
Tosin lautasmuokari käytössä ainoastaan muutamissa kivisissä lohkoissa ja vaan sen takia ettei tarvi noukkia niin paljon / kivikonetta. Mikä on kultivaattorin etu? Meillä päin niistä luovuttiin 60/70 luvulla.. Huono jälki, olki jää pintaan kasvitaudit jyllää, polttoainetta palaa sama ku kyntämiseen, jos maassa kiviä tai kantoja repii kaikki pintaan.. Eijjei ikinä ainakaan meille
Pieni lohko on hehtaarin lohko. Ja en nyt laske traktoritunnille niin mahdottomia kuluja polttoaineen lisäksi kun pari hyvää traktoria on ja tulee olemaan aina pihassa niin kauan kun maata viljellään.. Seisooko ne sitten joutenpanttina vai kynnetäänkö niillä.. Parempi kun vähän edes tunteja tuloo ; )
Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen
Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...
Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha
Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?
Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.
Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?
No tänä syksynä ostin pöntön Roundup Goldia.. 20l / 205 euroa ja sitä laitetaan sängelle ruiskutettuna 3-4 litraa hehtaarille. Itse kuitenkin laitoin vaan kolme litraa eli Reilu 30e / ha ja sillä nyt saa polttoaineen kyntämiseen reilusti. Muuta kuluja en laskenu että siinä mielessä oon vähän väärässä. mutta sadonlisäys on ainakin meillä päin suuri kun maan kyntää
Massey Ferguson 5450 ja 4 teräset paluuaurat, 800 kiloa nokalla painoa.. 10,5 litraa mittasin tuntikulutukseksi ja eiköhän se hehtaari tule tunnissa kynnettyä vaikka olis hieman pienempikin lohko. Kynnetty maa antaa AINA (paitsi joku oikein kuiva hietamaa / mäkipelto joka kärsii kuivuudesta) sen verran paremman sadon että kyntökulut tulee katettua moneen kertaan. Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen ja syvään kynnetty maa tarvitsee erittäin harvoin juolavehnäruiskutusta kun taas suorakylvetty ja kevytmuokattu lähes joka vuosi. Kasvitauditkin tykkää kevytmuokatusta maasta. Muutaman hehtaarin enää nykyisin kevytmuokkaan vuodessa.. Eikä se muokkarikaan muuten ilman polttoainetta perässä tule ; )
