Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sataa mullia ei hoideta talikolla ja taarupilla, sen verran olen noita käyttänyt että tiedän. Kyllä ainakin kottikärryt pitää olla.
Tiän paikan jossa hoituu 220 mulleroa kevyesti 8:lla kottikärryllä. MUrskeviljaa lapioivat kärryihin. Sama hamma säilörehulla. Paalit halki ja siitä lapiolla kottareihin. Ei puhettakaan Avanteista...... Mää en jaksais käsipelillä. 
Taitaa olla ab-alueella kun ei ole varaa tuhriin invetsointeihin...
Meinaatko että kaupan hintataso (sisäänostohinnoissa) säilyy kun raakamaidon hinta laskee? Eheii siellä kyllä toimii kilpailu. Arlan etu on mitä kalliinpi on suomen raakamaidon hinta, myös minunkin mielestä. Sitten on mahdollista saada "kallista" hintaa kaupalta edullisemman raaka-ainekustannuksen maassa tuotetulla tuotteella. Edellyttää että sitä on tarjota.
Tästä juuri jothuu se että eri maiden tuottajahintatasot eivät kovatsi voi poiketa toisistaan. Jos tavaran kuljetus paikasta toisen tuottaa voittoa niin se kuljetetaan ja otetaan ne voitot siitä pois joku tekee ja ottaa voiot joka tapauskessa ennemmin tai myöhemmin. Eli jos täällä kauppa maksaa maidosta 50 senttiä ja täällä tuottaja saa 45 senttiä niin jalostajalle jää jotain tuosta välistä. Mutta jos naapurissa maidon tutottajahinta on 25 senttiä ja kauppa täällä maskaa edelleen sen 50 senttiä ja rahti on niin pieni että jalostajan osuus jää suuremmaski niin kannattaa tuoda. Jos siis on tavaraa tuotavaski. Mutta Arlalle jää suurempi voitto siitä että se tuo tavaran tänne kuin jäisi kotimaassaan ja sen taika kanttaa tuoda tänne. Kunnes tuottajahintataost lähentyvät toisiaan ja sitä kautta kaupan sisäänostohihnat lähentyvät toisiiaan niin paljon että radhin takia ei enää kannata tuoda.
Investointituet on sitä suorinta tuotannon ohjausta! Jopa kannattamattomaan tuotantoon investoidaan vain saadakseen investointitukia, näin ei markkinataloudessa toimita missään oloissa!!!
Ja silti joku vielä tosissaan ehdottaa ab-alueen poitsuvien tuotantotukien tilalle invetsointitukia... Kun tuotanto ei ole kannattavaa paitsi jos saa 100% investointituen.
Jutun pointti ei oolut tämä mihin kaikki tatruivat.
Paitsi jos eu-parlamentissa ajetaan läpi sen rythittymän maatalouspolitiikan taovitteet johin keksusta kuuluu? Hehän pykrivät poistamaan kaikki maataloustuet?
Vaan tämä mihin kukaan ei tarttunut:
Muuten tuo on kaikki pelkkää teoriaa vielä ja matkan varrella voi turhan moni asia muuttua. Jos vaikka ajaetllaan että ab-alueella jäädään odottamaan että tuo uuidtus sitten korjaa tämän tukivääritsymän ja se ei sitten sitä teekään niin sittten taas löytyy niitä jokta sanovat että juna meni jo miskette toimineet ajoissa. Mutta tuohon tulevaan uuditsukseen ja sen vaikutuskiin en luottaisi vielä yhtään, sen varaan ei voi heittäytyä ja ajatella että sinne kun ketsetään niin sitten on kaikki taas hyvin.
Pieniä on silakat joulukaloiksi..
Minulla 141-eläintuet 2,6% liikevaihdosta ja siten vajaa 7% tuloksesta, tuolla 10 kilsan päässä olevalla tukitasolla osuus olisi 11 pinnaa liikevaihdosta ja liki 30 prossaa tuloksesta!!!!!!
No nyt ymmärrän paremmin miknä takia emo-heikki voi esiintyä niin osaavana aisantuntijana keksusteluissa. Tulosta tulee... Ihan oman osaaamisemn tulkosena...
En ole KENENKÄÄN TUKIA POLTTAMASSA . Kiinostaa nuo Jorman kirjoitukset . Politiikka on perseestä , maajussit kiristetään äänestämään ,uhkailu tukien loppumisesta on *****ilua .
En usko tukien loppuvan, Ranskan puheenjohtaja kaudella aloitettu uusi neuvottelukierros maataloustuista vuodesta 2013 eteenpäin on varsin suuntaa antava, EU säilyy maataloustuotanto alueena kokonaisuutena pohjoisesta etelään ja maataloustuotteista EU:ssa tulee jatkossakin olemaan ylituotantoa.
Kumpikaan tavoitteista ei onnistu, jos tuet kokonaan poistuu.
Paitsi jos eu-parlamentissa ajetaan läpi sen rythittymän maatalouspolitiikan taovitteet johin keksusta kuuluu? Hehän pykrivät poistamaan kaikki maataloustuet? Muuten tuo on kaikki pelkkää teoriaa vielä ja matkan varrella voi turhan moni asia muuttua. Jos vaikka ajaetllaan että ab-alueella jäädään odottamaan että tuo uuidtus sitten korjaa tämän tukivääritsymän ja se ei sitten sitä teekään niin sittten taas löytyy niitä jokta sanovat että juna meni jo miskette toimineet ajoissa. Mutta tuohon tulevaan uuditsukseen ja sen vaikutuskiin en luottaisi vielä yhtään, sen varaan ei voi heittäytyä ja ajatella että sinne kun ketsetään niin sitten on kaikki taas hyvin.
Joo, on tietenkin erillaisia kertoimia ja muita lisiä, mutta kyllä ehdot millä toimitaan on kaikille periaatteessa samat, pitää vain tuottaa tarvittavat määrät tai laatumääreet, joilla lisät tulee ....
Sopimuslisät on ihan normaalia toimintaa, miten tuottaja sitoutetaan yrityksen toimintaan ja kaikki halukkaat kyllä pääsevät sopimusjärjestelmän piiriin, jotka sitoutuvat toimimaan sopimusten ehtojen mukaan.
Ja mitenköhän tämä sitten muuten eroaa sinun mielestäsi todellisen yrityksen, sanotaan vaikka metalliteosllisuuden alihakntitatöitä tekevän yrityksen todelisuduesta ja sutheesta päämieheen?
Nyt jos ajattelet maidon hintaa, valio maksaa etelänaapurissa (80 km suomesta) raakamaidosta jotakuinkin puolet suomen hinnasta. Siitä hintaa laskee vielä saksaa kohti. Hintaero länteen on samaten valtava, Kyllä on ollut aivan selvää että moisen eron olemassaolo ei ole kestävää, vapaan kaupan, työvoiman, pääomien ja tavaran liikkumisen aikana. Voinen kontu alkaa siedätyshoidon ajatukselle että 12 kk aikana hinta voi laskea vielä 10 sent.
Tätä samaa yritin tuossa tuoda esille että tuottajahintojen hintaero uklomaiden hintoihin ei piktälllä tähtäimellä voi olla kovin suuri ainaskaan ylöspäin. Se on näthy siakpuolella että tuontia tulee väkisin ja siihen on vain sopeuduttava.
sullakin joskus jos olisi edes joskus sen seitennumeroisen edessä jotain muuta kuin miinus 
Velkaa on viisinumeroinen lukema, 1,34% taseesta 
Alkaako ykkösellä vai ysillä
Alkaa kummalla vaan niin kova suoriuts? Jos olisi velat 2% taseesta niin 10.000 eurolla taseen loppusumma olisi 500.000 ja 90.000 eurolla 4.500.000. Veklaa tosi vähän taseeseen eli siis oamisuuteen nähden. Mutta että Paalinpyörittäjällä omaiuustta siis 750.000 - 7.425.000 euroa tasearvoilla arvotsettuna. Ja velkaa tosi vähän.
Saavat mennäkin tuo turhat c-alueen tuet?
Mistä kirjoituksestani juontaa sellainen käsitys, että C-alueen tuet saavat mennä?
Jos joku on siirtymäkauden asia niin siirtymäkausi loppuu ennen piktää, eikästä vaan? Eli sama kuin ab-alueen 141-tuet jotka ovat 0 euroa 2014 nykypäätöskillä. Eli saavat mennä kun siitrymakausi loppuu.
Totuus on vaan se, ettei kaikkea voi ennakoida, vaikka laskelmat olisi kuinka oikeita, niin aina voi tapahtua jotain joka vaikuttaa tulopuoleen tai kulupuoleen, toiminnan laajentaminen itsessään sitoo pääomia ja menee aikansa ennenkuin likviditeetti on jälleen kunnossa, ei tälläisia protestijuttuja pidä heti säikähtää, ei se vielä kerro toiminnan kannattamattomuudesta mitään.
Se kertoo ehkä sen, että on syntynyt likviditeettiongelma tilalla, joka periaatteessa voi olla hyvinkin kannattava.
Niin. Esimekriksi 141-tuet voivat nollaantua ja tehdä 10-15% loven tuottopuoleen (huomio, ei tuolkseen, vaan tuottoihin, tulos on aina vain tietty osa tuotoista) samaan aikaan kun kilpaileva tila c-alueella saa lähes täyedt tuet.
-Minä olen suomalainen maidontuottaja. Meijeri maksaa minulle maidosta n. puolet kaupan hinnasta. Haluan, että tuo välille jäävä puolikas jää KOKONAISUUDESSAAN suomeen. Haluan tuottaa suomalaista maitoa jalostukseen, pidän siitä että tuotteita VIEDÄÄN. Tuotanko Valiolle vai Arlalle?
Ottamatta sen kummemmin kantaa Valion tai Arlan puoletsa tai mitään. Mutta tosiasia lienee että viedä voi vain jos se on kannattavaa ja vienti on muuten mahdollitsa ja sopivaa. Vasrinkin jos saa tukia kun silloin käy äkkiä kylmät eli sama homma kuin kanapuolella eli ruotsalaiset valittavat komissiolle että tuettu naauprimaan tuotnato sotkee markkinat. Ja senhän sitten tietää mitä siitä seuraa eiköstä vaan? Eli kilpailevia naaupreita suuremman tuen varassa tapahtvuva vienti en tuhoon tuomittu pitkllä tähtäimellä. Se on vamraa, joku notsaa metelin. Vasrinkin kun c-alueen 142-tuen oli takroitus olla säilyttävää ei sitä varmaan saa viennin lisäämiseen kätyää.
Ja mitä taas hihnan laksuun tulee niin ilman Arlan tuontiaikn olisi Valion hyvin suurella todennäköisyydellä ollut pakko laksea tuottajahintaa. Jos yhtälö on että 30% vinetiin ja vienti tuottaakin äkkiä valuuttakurssimuutotsen takia tappiota niin siitä ei kummosta matikkapäätä tarvita laksemaan että yhtiön tulos tipahtaa ja pahimassa tapauksessa kotimaan tuloksella joudutaan paikkaamaan tappiollista vientiä eiköstä vaan? Eli vaikka Arla ei olisi tuonut litraakaan niin hyvin toednnäköisetsi tuottajahinta olisi laksenut. Lisäksi vielä kiplailuasetelma kun valuuttakurssien takia ja muualla eritttäin paljon alhaisemman tuottajahinnan takia kauppa olisi saanut maitoa havlemmalla muualtakin oli vain ajan kysmys koska joku sitä maitoa tuo, hyt sen tekia Arla.
Yleensäkin pitkän päälle tuottajahintataso täällä ei voi kovin paljon poiekta muista EU-maitsa. Valio pystyi hyvin pitämään pintasna ja hintansa pitkään mutta kun tuottajahintataso muualla laksee tarpeeski ja ei ole pulaa vaan paremminkin ylituotantoa niin yhtälö on kyllä aika selvä ihan sama juttu kuin siakpuolella kun muualtakin saa halvalla niin joku vamrasti tuo.
Tekee 500 kpleessa vähän yli 2000 € verollisena.
Osaisiko joku kertoa millaisessa suhteessa tuo on maidon hinnanpudotukseen?
Momenttia lisää mukavasti porsaan hinnan nousu 2 € = 1220 €
Ei ihan vanhaa 20000 takkiin jos huonosti käy..
Laske vaikka porsentit? Mikäs se tarkka perushitna nyt on, 1.37 noin. Siittä 4 senttiä on noin 3% kun maidolla se lasku oli luokak 10%. Mutta tuon posraan hinnannousun kera ihan kiva vaikutsu, tuo 2 eurin nosto tarkoittaa yli 2 senttiä per lihakilo että tosiaisiallista pudotusta noin 6 senttiä per lihakilo.
Vituttaa tuommonen isänmaan petturuus ja sitte vielä selitellään 
http://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU
Tunkekaa hanuriinne ne börjemljölkit
Mää en nyt tajua tässä yhtä juttua laiknaan. Mikä tekee maidotsa niin pyhän tuotteen että sitä ei missään oloissa ikuna koskaan saa tuoda? Sikaa on tuotu ylituotantotialnteessa, viljaa tuodaan jos on tarvis painaa kotimaan hintataosa jne jne kaikkia. Mikä on se joka tekee maidotsa niin erilaisen ja pyhän että melkein itkua väännetään kun pari lirtaa maitoa tuodaan? Sitä minä en ymmärrä. Kaikki muut ovat jo joutuneet soputumaan ja sopeuttamaan tuiottajahinnat ja kutsannukset tuontihinnan muakiseksi.
Ja tähän vielä lisäyskenä se että tiedän hyvin että hinnanlaksu koskee kipeimmin ab-tuottajia ja olen siitä pahoillani. Mutta edlleenkään en ymmärrä miski maito on niin erilainen?
