Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]
Aiheet - Saunanpolttaja
Vapaa sana / Huittisten työryhmälle?
: 17.03.09 - klo:19:12
Minula ei ole valitettavatsi yhteyskiä siihen porurukkaan mutta jos jolakula on niin voissiva oolla kiinnotsuneita ainakin asnenteetsa jos ei muutsa? Tosin taitavat (onneski) keksittyä enemmän asapuolen mutta on se silti kiva tietä miten ab-tuottjitsa jotka Huittitsen kokokukseen osallistuivat ajatellan?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=8748.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=8748.0
Kilpailuintoilijoilla on edelleen hukassa se perusajatus että suomi jaettiin kahteen osaan eu jäsenyysneuvotteluissa ja tuo kahtiajako mentiin hyväksymään kansanäänestyksellä. Samalla sitouduttiin tukemaan kannattamatontakin tuotantoa pohjoisessa asutuksen ja palveluiden turvaamiseksi koko suomessa, etelässä oli tarkoitus keskittyä tuotannon keskittämiseen ja tehostamiseen ja luopujien siirtymiseen kannattaville aloille.luopujien siirtymiseen kannattaville aloille.
Luoppujine siitrymiseen kannattiville aloille? Eläkkeellle? Vai olikos siis takroitus etelässä saada madhollisimman moni luopumaan tiotannotsa kokonaan?Jep, etelässä piti tehostaa ja keskittyä, pohjoisessa säilyttää olemassaoleva tuotanto pysyvillä ja tuotantoonsidotuilla tuilla vaikka tappiollisena. Näin sovittiin ja kansa äänesti puolesta.
Toihan takroittais sitä että sopimusvaiheesa päätettiin siis ajaa ab-aölueen tuotanto alas tai aianskin ja pienetää sielä maatalousvätsön osuus pieneski merkitävätsi pienemäksi ja c-alueella jaktaa kuten ennekin ja laajentaakin vielö kuten on tapoahtunut. Miten minä en muitsa että tällaista olisi sopimusken tai äänetsyken aikana mitenkän esille tuotu muta se voi johtua josko huonotsa muitsistani tai sitten siitä että äänetsin vatsaan tuota sopimutsa. Mutta ihmetelen silti kauheatsi mutta kai se on uksottava että ab-aluen alasajo päätetiin jo sopsimutsa tehtäessä.Usko pois vaan näin se meni, ensin neuvoteltiin sopimus siirtymätuesta etelään ja pysyvästä asutuksen ja palveluiden säilyttävästä tuesta pohjoiseen. Sitten kysyttiin kansalta että haluatteko liittyä neuvotellun sopimuksen pohjalta ja enemmistö halusi, me maanviljelijäthän äänestimme kaikki vastaan.
Tämä oli uusi tieto minullekin että sopimusta tehdessä tietoisesti päätettiin ab-alueen tuotannon alasajosta ja vielä vahvistettiin se kansanäänestyksellä. Todella mielenkiintoista.Eipäs kun päätettiin ajaa ylös ja kannattavaksi. Roikkujat vain näyttää tekevän senkin mahdottomaksi, eivät osaa luovuttaa omaksi parhaaksensa vaan ruikuttavat ja kadehtivat.
C-alueelle tuli eri perustein tuet. Asutuksen ja palveluiden säilyttämiseksi jopa kannattamattoman tuotannon mahdollistavat pysyvästi tuotantoon sidotut c-aluetuet.Eipäs kun päätettiin ajaa ylös ja kannattavaksi. Roikkujat vain näyttää tekevän senkin mahdottomaksi, eivät osaa luovuttaa omaksi parhaaksensa vaan ruikuttavat ja kadehtivat.
Niin erehdynkö minä nyt vai toteatko sinä tässä että esimerkiksi Huittisten kokoukseen osallistuneet ab-alueen sikatuottajat ovat roikkujia jotka tekevät kannattavan tuotannon mahdottomaksi? Eivät osaa luovuttaa vaikka liittymäsopimuksessa on niin so***** että ab-alueen sikatuottajien pitää luovuttaa omaksi parhaakseen. Ja Huittisten kokouksen osanottajat eivät siis osaa omaksi parhaakseen luovuttaa ja lopettaa vaan sen sijasta ruikuttavat ja kadehtivat? Täällä agrossa ja muualla? Siis näinkö se ajatusmalli menee, ainakin tuosta saa sellaisen mielikuvan edes lukematta rivien välistä vaan ihan riveiltä?Suomi jaettiin kahteen osaan ja tiedossa oli jo 20 vuotta sitten että alueita tuetaan eri perustein ja eri tasoisesti. C-aluetta asutuksen ja palveluiden säilyttämiseksi pysyvin tuotantoon sidotuin tuin kannattamatontakin tuotantoa tukien. Etelässä tuotanto piti kehittyä kannattavaksi muutamassa vuodessa, pian on siis kulunut 20 vuotta. Siinä voi jokainen vetää johtopäätöksen omalta kohdaltaan, kuuluuko ruikuttaviin jarrumiehiin vai ei..Luultavasti minäkin olen niitä jarrumiehiä, kun en älyä lopettaa mullitouhua ja antaa tilaa jumalan valituille ceeemiehille.
Kyllä nämäkin puheet kannattaa muistaa europarlamenttivaaleissa ja varsinkin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Etelän viljelijöiden ja kuluttajíen, veronmaksajien kannattaa äänestää jumalan valittu kansa sinne mihin se kuuluukin, eli oppositioon.
ceetä on ruokittu peiton alle jo liian kauan, valtiontalouden säästöt tulee aloittaa sieltä, mistä on eniten leikattavaa.
Vapaa sana / Härmälän haastattelu SK:ssa
: 23.02.09 - klo:20:41http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194613657786&p=1194596263978&pagename=SKAWrapper
Mutta oikeatsaan tuo haastattelu ei ole se kiinnostava juttu vaan kiinnotsava on se juttu mikä siellä keskustelussa on sivun alalaidassa joka on täyttä asitaa ja se todella kannattaa lukea ja tässä pieni lainaus siitä:
Satakunnan MTK:n olisi reilumpaa tukea EU-vaaleissa Jukka Tuoria kuin Esa Härmälää.
Mutta lukekaa se juttu ja miettikää asiaa niin ymmärrätte ehkä miski kirjoittaja on tuollaiseen johtopäätöskeen tullut.
Vapaa sana / MT: Ahneutta maitomarkkinoilla
: 23.02.09 - klo:14:27
Luin tämän päivän totuusseerumiannoksen ja se Itälän juttu oli tietty kiva ja hauska mutta eihän siinä uutta ollu paitsi tietty se että komisio pitää tiukatsi kiinni kahdesta tukialueesta ja tukikattomaksimit joita ei saa ylittä mutta alittaa saa niin että jos pääministeri Vanhasen ja Itälän linjoilla ollaan niin sehän takroittaa käytännössä c-alueen tukien alentamista jos halutaan tuet saada edes vähän oikeudenmukaisemmiksi. Mutta eksyi otsikon aiheesta että ei siitä sen enempää.
Vaan tuotsa maitopuolesta. Valitettavasti minusta haukutaan väärää puuta kun haukutaan Arlaa ja varsinkin Arlan tuottajia vaikka eipä sitä kai muuta ole mitä haukkua kun ei sitä voi mihinkään osoittaa mutta kyllä asia on niin että maitopuoli vain joutuu tekemisiin sen toisasian kanssa joku lihapuolella ja viljapulella on ollut todellisuutta jo kauna. Tuontia tehdään jos se on kannattavaa ja tuonti on kannattavaa jos rahtikustannusten jälkeen jää katetta joka johtaa väkisin siihen että tuottajahintataso kauppaa käyvien maiden keksen harmonisoituu. Pieniä eroja voi olla ja varsinkin lihapuolella on jo touttu siihen että eroja voi olla vasrinkin alaspäin joskus harvoin ylöspäinkin muta isoja eroja ei pysty olemaan. Aina kun ero on liian iso löytyy joku toimija joka tuo ainakin sen verran että itse pysyy leiväsä ja se seokoittaa jo hintatason kun kauppa pystyy kilpailuttamaan. Niin että tervetuloa vaan maidontuottajaktin eu-aikaan jossa muut olemme jo pitkään olleet siinä ei kiroilut ja noitumiset ja viljelijaomisteisten yritysten hallintomietsen päätökset auta yhtään mitään.
Mutta se mikä hätkähdytti eli se tesktariviesti jossa todettiin että 80 lehmän karjassa tuottopuoli laksee kerralla 100 euroa per päivä nimittäin se tarkoittaa vuositasolla 35.000 euroa joka pikalakselman mukaan pitää paikkansa ja se kyllä tarkoittaa ab-alueen isoillekin maitotiloille tosi kylmää kyytiä. Tuetulla c-alueella jättää sen ventin uusimatta pariin vuoteen niin selviää kuiville mutta ab-alueelle jos tuollaista pelivaraa ei enää ole niin kyyti on tosi kylmää. Että toivon vain että tuottajat jaksavat sinnitellä mukana niin kauan että järki voittaa ja oikeustajun vatsainen tukialueraja poistuu. Maidontuottajilla on vain se että siellä on jo tällä hetkellä hätä kädessä ja se todennäköisesti hinnanlaksun myötä alkaa näkyä kun sikapuolella on toivottavatsi kaksi kolme vuotta vielä jonka aikana päättäjille on yritettävä saada tämä aisa läpi eli seuraaviin eduskuntavaaleihin atsi aikaa mutta maitopuolella aikaa ei ole niin kauaan.
Vaan tuotsa maitopuolesta. Valitettavasti minusta haukutaan väärää puuta kun haukutaan Arlaa ja varsinkin Arlan tuottajia vaikka eipä sitä kai muuta ole mitä haukkua kun ei sitä voi mihinkään osoittaa mutta kyllä asia on niin että maitopuoli vain joutuu tekemisiin sen toisasian kanssa joku lihapuolella ja viljapulella on ollut todellisuutta jo kauna. Tuontia tehdään jos se on kannattavaa ja tuonti on kannattavaa jos rahtikustannusten jälkeen jää katetta joka johtaa väkisin siihen että tuottajahintataso kauppaa käyvien maiden keksen harmonisoituu. Pieniä eroja voi olla ja varsinkin lihapuolella on jo touttu siihen että eroja voi olla vasrinkin alaspäin joskus harvoin ylöspäinkin muta isoja eroja ei pysty olemaan. Aina kun ero on liian iso löytyy joku toimija joka tuo ainakin sen verran että itse pysyy leiväsä ja se seokoittaa jo hintatason kun kauppa pystyy kilpailuttamaan. Niin että tervetuloa vaan maidontuottajaktin eu-aikaan jossa muut olemme jo pitkään olleet siinä ei kiroilut ja noitumiset ja viljelijaomisteisten yritysten hallintomietsen päätökset auta yhtään mitään.
Mutta se mikä hätkähdytti eli se tesktariviesti jossa todettiin että 80 lehmän karjassa tuottopuoli laksee kerralla 100 euroa per päivä nimittäin se tarkoittaa vuositasolla 35.000 euroa joka pikalakselman mukaan pitää paikkansa ja se kyllä tarkoittaa ab-alueen isoillekin maitotiloille tosi kylmää kyytiä. Tuetulla c-alueella jättää sen ventin uusimatta pariin vuoteen niin selviää kuiville mutta ab-alueelle jos tuollaista pelivaraa ei enää ole niin kyyti on tosi kylmää. Että toivon vain että tuottajat jaksavat sinnitellä mukana niin kauan että järki voittaa ja oikeustajun vatsainen tukialueraja poistuu. Maidontuottajilla on vain se että siellä on jo tällä hetkellä hätä kädessä ja se todennäköisesti hinnanlaksun myötä alkaa näkyä kun sikapuolella on toivottavatsi kaksi kolme vuotta vielä jonka aikana päättäjille on yritettävä saada tämä aisa läpi eli seuraaviin eduskuntavaaleihin atsi aikaa mutta maitopuolella aikaa ei ole niin kauaan.
Vapaa sana / Anttilan vastine MTssä
: 20.02.09 - klo:11:47
Korutonta ketromaa oli se. Aika selvästi kävi ilmi missä päin se tuotatno on oikein kasvanu. Kyllä c-tuottajat ihan itse taisivat kuitenkin omat tukensa ja saunansa polttaa tällä kertaa. Valitettavatsi taisi vähän käydä niin että c-alueen tuotannon kasvu oli vaikuttamassa myös ab-alueen tukien alasajoon. Varmasti tuli 141-neuvotteluissa esille.
Sivuja: [1]