Lainaus käyttäjältä: Hevi - 23.03.15 - klo:18:38

Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?

Täällä taas lumihomeruiskutuksen ruiskutusikkuna näyttää oikeestaan aika karmivalta - ei yhtään harmita, että tuli ruiskutettua.
Niin, täähän oli Amiloa.

Kuva täältä http://sites.google.com/site/polvarska/

Kuva otettu poikkisuuntaan ruiskutukseen nähden, tällä kertaa tilanne näyttää kuvassa pahemmalta kuin luonnossa.
Jossakin vaiheessa 'talvea' kaikki lumi ei sulanutkaan pois vaan pellolle jäi lumilaikkuja, tässä ruiskutusikkunassakin lumilaikkujen
jäljiltä tuho on merkittävä.,

Ruislohko on noin sadan hehtaarin metsien ympäröimällä aukealla, joka tavallisesti kerää lunta selkeesti enemmän kuin mitä esimerkiksi tässä
kotonurkissa parin peninkulman päässä, näin käy säännöllisesti vuodesta toiseen.
 
Jonkinverran kasvusto tulee vielä harvenemaan tulevassa takatalvessa, ei se Amilo oikein tykkää näistä vallitsevista keleistä. Tähän aikaan
vuodesta sitä aina haikailee vanhojen maatiaislajikkeiden perään, puintiaikaan tihkusateessa mieli taas muuttuu.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.03.15 - klo:16:34

Seuraavana vuonnahan ei enää ongelmaa, kertakokeilu riittänee 90%:lle omalla puimurilla puiville ja omalla kuivaajalla kuivaaville

 

Taitaa isoa urakkaa pukata laassille herneestä ens syksyksi, ja taitaa jo valmiiks vähä ituttaa...se puimurin puhtaaksivuoleminen

-SS-

Pitää olla kuiva kevätvehnälaiho siinä hernepellon vieressä missä voi käydä välillä ohentamassa puimurin peltejä.

No, joskus tullut ajettua puimuri kuivurin viljaputken alle siten, että kuiva viljavirta valuu kohlimille. Helpottaa vuolemista kummasti, varsinkin ruuvit putsaantuu yllättävän nopeasti kuivalla vehnällä.

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?

Todennäköisesti tulee ongelmia jos rypsiä ripottelee maahan vuosi toisensa perään. Ja kuoleehan se rypsi talven aikana, mutta Express tabua voi käyttää kasvunsäätöön tarvittaessa. Mutta tosiaan - jos kylvääkin sen valkoapilan niin samallahan tulee sitten kylvettyä parin vuoden kerääjät kerralla. Toki tarvii sitten huomioida rikka-ainevalinnoissa.

Mutta katsotaan nyt - voihan olla, että ohjekirja päivittyy. Ja koska kerääjän kylvö ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B, pitää olla selkeä visio tulevan kesän sääoloista varmistaakseen (rukiin) puinnit ja uudiskylvöt kerääjän kera 15.8. mennessä.

Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.

Eli kerääjäkasvin kylvö ilmoitetaan kevään tukihaun yhteydessä? Suoraa mainintaa asiasta en löytänyt mutta toisaalta hakuoppassa kerrotaan seuraavaa koskien syksyllä ilmoitettavia toimenpiteitä, eikä siellä ole mainintaa kerääjäkasvien ilmoittamisesta.

"Syksyllä ilmoitettavien toimenpiteiden
alat koskevat toimenpiteitä lietelannan sijoit-
taminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisen
aineksen kierrättäminen ja peltojen talviaikai-
nen kasvipeitteisyys. Näiden toimenpiteiden
aloja ei siis ilmoiteta kevään tukihaussa. Jos
sitoudut näihin toimenpiteisiin, sinun tulee il-
moittaa alat, joilla näitä toteutat viimeistään
30.9 Mavin tätä tarkoitusta varten laatimalla
lomakkeella. Voit ilmoittaa alat myös sähköi-
sesti"

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 16.03.15 - klo:21:32

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Eikö tässä saata mennä tulkinnaksi, eli vuoden 2015 kerääjäkasvin avulla tai rahalla perustetaan seuraavan 2016 vuoden viljelykasvi. Tuohan kyllä on kiinnostava tukiautomaatti-idea, koska ei haittaa kevään ja kesän ruiskutuksia, mutta syysviljojen perustaminen onnistuisi. Syysvehnälle hiukka aikainen.

Ehkä ehdoissa onkin tarkoitettu vain ja ainoastaan estää kerääjäkasvin kasvatus seuraavan vuoden viljelykasviksi. Mutta miksei samalla sitten monivuotista valkoapilaa. Rukiin alla ei varmana nouse päälle.

Jösses. Kyllä niksejä nyt tippuilee vinhasti.

-SS-

Niin, ei tuossa kerääjäkasvilla perusteta seuraavan vuoden viljelykasvia, joten siinä suhteessa ei pitäisi olla ongelmaa.
Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.

Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus 

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Vaan kuinka usein pääsee korjaamaan rukiin riittävän ajoissa, pikavilkaisu edesmenneisiin vuosiin kertoi onnistumisprosentiksi ~50. Lajikevalinnalla toki optimointimahdollisuuksia tässä suhteessa. 

... Pitääkin alkaa teroittelemaan maanäytekairaa..

Joo, kannattaa kuitenkin varoa, ettei päädy maaseudun rutinan sivuille katkeroituneeksi ex-maanviljelijäksi, joka suureeen ääneen ihmettelee joutumistaan sanktioiden uhriksi - muka ettei maiden fosforiluokka voisi tippua arveluttavan korkeasta huonoon peräkkäisillä näytteenottokierroksilla, miksei voisi, häh?

täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

No mut jos tekiskin niin, että kylvää rukiin 15.8. ja samalla lurauttaa sekaan 3 kg rypsinsiementä. 15.9. päättää kerääjäkasvin elämän kemiallisesti express napilla.
Tai antaa talven hoitaa....

Joo uuden rivin kannalla olen itsekin. menee muuten vanhat vuodet sekasin. Oletteko muuten huomanneet, että lannoitteen suunnittelu Webwisussa on kömpelömpää kuin vanhassa visussa oli. Esim fosforin tasaus ei näy samaan aikaan. Pc visussa pystyi heti näkemään, et menikö kasvukauden jälkeinen fofori plussalle, vai ei.

Niin, tuo tietojen kaivelu 'kymmenen klikkauksen takaa' on myös yksi syy miksi kävin tekemään omaa viljelysuunnittelua/-kirjanpitoa Excelin päälle.
Nykyinen päänäkymä on linkin kuvan kaltainen (lohko- ym. tiedot suurimmaksi osaksi hatusta vedettyjä tuottamaan erilaisia skenaarioita Excel laskennalle...)

https://drive.google.com/file/d/0B2rXlVyNssiQUGNPZ0lSbGFuYWM/view?pli=1

Tiedot kuvan taulukkoon päivittyvät täysin dynaamisesti ja automaattisesti välilehdiltä, jotka sisältävät yhden kasvulohkon vuosittaiset tiedot (viljavuus,lannoitus,muistiinpanot etc). Kasvulohkovälilehtiä voi olla luonnollisesti n kpl. Yhteenvetotaulukossa on hyperlinkki kuhunkin välilehteen, joten kaikki tieto on yhden klikkauksen päässä koskien mitä tahansa kasvulohkoa miltä tahansa vuodelta. Lisäksi on muutamia välilehtiä, joissa taulukoidaan tilan peruslohkot, Mavin lannoitustaulukot,
käytössä olevat lannoitteet, ylläpidetään automaattista satotasoikkunointia (ts. excel muistaa peruslohkon satotasot edeltävät viisi vuotta ja tietää siten automaattisesti satotasokorjauksen maksimin, jota tulevan vuoden viljelysuunnittelussa voidaan käyttää)

Yhteenvetotaulukko tekee automaattisesti pinta-alatarkistukset lohko- ja vuositasoilla, ja värjää virheet punaiseksi, kuvan esimerkkiaineistoon on tarkoituksella jätetty
parikin virhettä. Fosforiyhteenveto löytyy luonnollisesti, niin kasvulohko, peruslohko, kuin tasausjaksotasolla. Fosforitasauksen aloitus- ja lopetusvuosi annetaan tällä hetkellä käsin. Periaatteessa taulukon voisi rakentaa siten, että fosforin tasausjakso käynnistyisi automaattisesti jos peruslohkon vuositase on plussalla, ja taulukko osaisi
työntää lopetusvuottakin eteenpäin automaattisesti kunnes tasausjakson tase painuu negatiiviseksi. Mutta tällöin tasausjakson aloitus negatiivisella vuositaseella ei onnistuisi.... pelkästään kaavoilla tehtynä, VB:n kanssa toki...

Excel tarjoaa sitten lisänä hurjasti työkaluja tietojen suodattamiseen ja ryhmittelyyn niin halutessa, esim. 'vanhojen' vuosien välilehtiä voi joko ryhmitellä tahi piilottaa luettavuuden säilyttämiseksi. Ja luonnollisesti esim. tietojen syöttö kerralla usealle kasvulohkolle onnistuu osana Excelin toiminnallisuutta.

Noh, pari bugaa ja siistimistä jäljellä, ja itse asiassa ensimmäinen versio kasvulohkolomakkeesta jäi hieman kömpelöksi, toinen versio pitänee tehdä.

Peräkkäiskäytön seuranta pitää myös lisätä, lähtötietojen poiminta käy äärimmäisen helposti, mutta tietojen esitysmuotoa pitää pohtia.

Plussana voi ajatella, että onpahan tullut opeteltua Exceliä vähän pintaa syvemmältä. Ekana vuonna tuskin syntyy euromääräisiä säästöjä, mutta viisivuotiskaudella varmasti. Ja lisänä mielenvarmuus, että tietää ihan tarkkaan mistä mikäkin luku ja asia viljelykirjanpitoihin tulee.

No enpäs ollut enää ajatellut koko Peltotukea - Peltotuki Micro versiota pääsisi testaamaan ekan vuoden kuluitta.
Niin, ton yhden ohjelman suhteen jaan mielipiteet, tartteis nähdä miten se on koodattu ennenkuin sitä yrittää edes käyttää....
Suurin osa ikkunoista täynnä jotain ihme höttöä ja olennaisen hahmottaminen vaikeaa, ja asiat pitää osata tehdä "oikein" - muuten olet suossa.

Mitään ohjelmistojen nimiä mainitsematta ajattelin kuitenkin uudella ohjelmakaudella siirtyä excelin käyttöön viljelykirjanpidoissa.
Yksinkertaiseen viljanviljelyyn nuo kaupalliset ohjelmistot tuntuu ylimitoitetuilta ja joskus niiden toimintaa on vaikea ymmärtää.

Siispä, alkajaisiksi tein quick-and-dirty tyylisesti (en ole kovin sinut ton Excelin kanssa) NP-laskurin - pikakokeilulla tuntui toimivan sinnepäin.
Kasvivalikoima räätälöity omaan käyttöön vaikka toki muitakin kasveja on suht.koht helppo lisäillä taulukoihin.
Jostakin kumman syystä sisällytin lantapoikkeuksen käytön tähän versioon vaikkei se itselle käyttöön tulekaan

Valitse
- kasvilaji
- syötä satotavoite
- syötä viljavuusnäytteiden multavuus ja fosforiluokka, tässä mahdollisuus valita lantapoikkeus
- valitse viljavuusnäytteiden painotus, huolehdi, että yhteispainoksi tulee 100

Perävalotakuu.

Linkki https://drive.google.com/file/d/0B2rXlVyNssiQUmNrMHk0ZWtkWHM/view

Teen jonkun lannoitelaskurin tohon sitten lisäksi, sekä lisään perusmuistiinpanot - that's it.

Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeassa elämässä viljavuusluokat laskee hitaasti.
Tossa ylempänä -SS- viittasikin MTT julkaisuun aiheesta; omasta kokemuksesta voin sanoa, että tollasen arveluttavan korkean fosforiluokan laskeminen hyvän/tyydyttävän luokkaan vaatii noin parinkymmenen vuoden salpietarikuurin. Ainakin kun kyseessä on runsasmultainen hietasavi, pH seiskan luokkaa.
 

Esimerkiksi paikkatietoikkuna.fi :ssä tarkastelu onnistuu helposti.
Valitse ensin Karttatasot --> Kiinteistöt --> Kiinteistöjaotus, Kiinteistötunnukset
Sitten vain kiinteistötunnus Haku kenttään ja tutkimaan 

Jos/kun nostin on siinä kylvinkoneen aisalla niin säkit pitää olla mieluiten varastoituna avaraan paikkaan, jostakin suulin nurkasta säkkien pyydystäminen yhdessä kylvinkoneen kanssa on hermoillekäypää.

Yksi vaihtoehto voisi olla kytkeä kylvinkone maatalousvetolaitteeseen ja samaan aikaan kytkeä suursäkkinostin traktorin takanostolaitteeseen. Täyttöpaikalla kylvinkone pikaisesti irti (ei iso vaiva, jos kytkettävänä vain vetolenkki ja yksi hydrauliikkaletku) ja nyt säkkien nouto onnistuu suulin perältäkin. Edelleen tarvittaisiin vain yksi traktori. Noissa aisalle tarkoitetuissa nostimissa ei ole mitään säkin heilumista estäviä tuentoja, kuten tavallisesti esim. etukuormaajien säkkinostimissa - rauhallisuus on malttia, jos käyttää ko. mallin nostinta nostolaitteisiin kytkettynä.