Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Valiolaiset meijerit ainakaan ei alle 100 litraa hae. Pienissä karjoissa voi päivämaidot olla 2:lla alkavia ja yksi lehmä ummessa. Eli alle neljän lehmän maitoja tuskin haettaisiin, vaikka joku haluaisikin.
Oli muuten käsittämättömän surkea juttu 10.8. Maaseudun Tulevaisuudessa näistä.
Isoimpana käyrä maidon tuotannosta ja maitotilojen määrästä. Tarkoituksena esittää miten maitotilojen määrän lasku ei tiputa maitomääriä. Sinänsä kyllä, mutta suhteet olivat aivan pielessä. Käyrän näyttämänä maitotilat tippuisivat nollaan tämän vuoden aikana, hieman liioiteltu pudotus.
Moneen otteeseen jutuissa mainittiin että lopetuskorvaus ei ratkaisisi ongelmaa eikä olisi tehokas. Parempana hehkutettiin mallia jossa vasikoiden teurastamisesta maksetaan. Muuten hyvä, mutta ongelma on nyt ja vasikat vaikuttavat vasta kahden vuoden päästä. Lisäksi toiminnassa olevan tilan teurastaessa vasikoita kapasiteetti säilyy. Tilalle hiehoja tai lehmiä muualta ja maitomäärä vaan kasvaa - tietenkin tilalle kätevä kun saa erotuksena vielä lisätukia.
Pienten tilojen merkitystä maitomäärään myös väheksyttiin. Alle 20 lehmän karjoissa on karkeasti 12 prosenttia lehmistä. Kymmenesosa tuotantoa vähemmän olisi jo todella raju ja tervehdyttävä vähennys. Alle 30 lehmän karjoissa on jo 29 prosenttia lehmistä ja nekin ovat auttamattomasti liian pieniä.
Olisikohan tässä nyt lähinnä kyseessä MTK pelko sitoutuneimpien jäsenten määrän vähenemisestä, eikä asiallinen keskustelu alan rakennemuutoksen ja markkinatilanteen hallinnasta?
Diagrammien laatiminen on taidetta. Maitotilojen määrä luetaan taulukon oikeasta laidasta. Maitomäärä vasemmasta. Maitotilojen määrä lähestyy 7500 kappaletta eikä nollaa. Taulukolla saadaan maitotilojen määrää kuvaava käyrä laskemaan jyrkemmin kun taulukko loppuu tilalukuun 7500 nollan sijasta.
Sen sijaan tilakokoluokkadiagrammi ja lypsylehmien määrä tilakokoluokittaindiagrammi ovat selkeimpiä ja informatiivisimpia taulukoita kyseisessä lehdessä 2000-luvulla.
Sitoutuneimpia näyttäisi olevan 1-4 lehmän kokoluokassa olevat tilat pudotusta 33 tilaa vuodessa. Missä nämä 1000 alle kymmenen lehmän tilaa muuten ovat?
Vasikoita ei pitäisi teurastaa vaan mieluummin teuraskasvatukseen.
1-4 lehmän karjoista ei kovin moni ole maidonlähettäjä. Kotitarvelehmiä on yllättävän monella.
http://www.progressivedairy.com/blogs/from-the-editor/370-000-of-anything-is-too-muchProgressive Dairymanissa oli jenkkien näkemys eu:n maitokriisiin. Kiintiöiden suojassa eu-tuottajat eivät ole oppineet ennakoimaan markkinoiden kehitystä ja interventio-ostot vain pitkittäneet ja pahentaneet ongelmaa.
Ei kai tässä mitään kriisiä ole. Ne, jotka eivät 30 sentillä pysty tuottamaan, lopettaa ja ne jotka pystyy jatkaa. Tähän mitään markkinoita sotkevia tukia tai rajoituksia tarvita.
10 seksatusta lihasonnin siemenestä tuli kokonaistaloudelliset kaksi vasikkaa
Tuo on toistaiseksi nihkeä yhtälö tosiaan. Sehän tekee sitten käytännössä sen että yksi vasikka olikin sonni eikä lehmä (keskimäärin kahdesta toinen on kuitenkin sonni), mistä tulee max 150 euron hyöty (+ se että pääsee kaikkialla suomessa paremmin eroon). Annosten hinta taas jotain 340€, siemennykset siihen päälle, ja se että lehmät tulevat myöhemmin tiineeksi.
Itsellä on kanssa 10 annosta joista toivon ehkä 3-4 tiineyttää jos käytän vain hedelmällisten yksilöitten hyviin kiimoihin. Vaikka onnistuisi niin se hyöty on varsin kyseenalainen. Ehkä sitten kun se seksattu tarttuu nykyistä paremmin ja maksaa max 20€.
Kun alkaa tarpeeksi laskemaan ja ottaa huomioon eri vasikkojen erilaiset vaikutukset emän tuotokseen huomioon, voi lopputulos olla, että kaikki joista ei halua jälkeläistä kannattaisi siementää suomenkarjalla ja lopettaa vasikka heti syntymän jälkeen. ikinä en pystyisi sitä tekemään ja siksi en ole kovin tarkasti laskenut. Mutta se on selvä, että y-lajiteltu lihasonnin siemen ei näillä hinnoillla kannata. Kallis siemen, huonompi tiinehtyvyys, emän alhaisempi tuotos, pitempi tiineys ja vaikeampi poikiminen.
Pian pitäisi päättää tähtääkö ensimmäistä kertaa 4 satoon. Aika hyvin ovat kasvaneet. Jos tekisi toisen 10. päivän paikkeilla, niin voisi vielä ehtiä neljäskin ennen lokakuun puoltaväliä.
Ei oo kantturaa grilliin... mamu tekis kebabbia vaikkei halalia olekaan.
http://yle.fi/uutiset/naudan_jauhelihasta_pulaa__kysynta_kasvanut_akillisesti/8995736
Aika outoa, kun luken tilastojen mukaan koko alkuvuoden on jauhelihan raaka-ainette eli lypsylehmiä on teurastettu reilusti yli normaalin uudistustarpeen. Olisko Hk vain tehnyt liian suuret toimitussopimukset.
Valiolla ei taida olla, mutta osuuskuntien maksamat lisät voi loppua. 1-2 senttiä.
Maitorotu vs liharotu vaikutus tuotokseen on kyllä tiedossa. Lähinnä kiinnostaa liharotujen väliset erot. Esim. hf vs blondi isänä, onko emän tuotoksessa eroa. Jos näistä löytyisi tilastotietoa, niin siinä ei edes olisi lehmien valikoitumisesta johtuvaa harhaa.
Isot enemmän, pienet vähemmän.
No shit Sherlock.
Maitorotu vs liharotu vaikutus tuotokseen on kyllä tiedossa. Lähinnä kiinnostaa liharotujen väliset erot. Esim. hf vs blondi isänä, onko emän tuotoksessa eroa. Jos näistä löytyisi tilastotietoa, niin siinä ei edes olisi lehmien valikoitumisesta johtuvaa harhaa.
Viikkoa vaille 10 kk kantaneen, blondilla siemennetyn holstein lehmän poikimista odotellessa tuli mieleen, onko tästä jotain tutkimusta. Eli vaikuttaako siemennyksessä käytetyn sonnin rotu lehmän tuotokseen. Me ollaan käyetty pääasiassa blondia lihasonnina, kun sen vasikoista saa ch:n kanssa parhaan hinnan ja syntyvät helposti. Blondivasikat on isoja, mutta syntyvät yleensä helposti. Kuitenkin ison vasikan kasvattaminen täytyy näkyä jossakin. Esim. 20 kg suurempi syntymäpaino tarkoittaa myös isompaa kohtua, isompaa istukkaa ja pienempää tilaa pötsille. Tilatasolla aika vaikea tehdä vertailua, kun muuttujia on niin paljon. Löytyykö tästä jotain faktaa. Muutama kymppi enemmän vasikasta ei paljon lohduta jos tuotoksessa jää vaikka 300 kg pois.
Ykkönen olis peiteltynä. 
Satoa tuli puolet viimevuotisesta. 
D-arvotavoita on suunnilleen 700. Kakkosesta tuppaa ruokonatapitoisena tulla kuitenkin huonommin sulavaa. Kakkonen syötetään pääosin nuorisolle ja umppareille ja sillä sitten voidaan laimentaa tarvittaessa lypsävienkin apetta.
Neljä satoa?
Maalikuussa "Maidontuotanto lisääntyi noin prosentin verran"
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Eli ei vaan ala se paljon ennustettu tuotannon lasku millään. 
Lue koko tilasto. Ilman karkauspäivää, tuotanto on laskenut, varsinkin C-alueella.
Karkauspäivä on reilu prosentti koko ajanjaksosta, eli se mukaanlukieen tuotanto on about samoissa kuin 2015, ehkä 1-2 promillea alempi, ja joka tapauksessa selvästi korkeampi kuin 2014. Vuoden 2010 maaliskuuhun verrattuna tämän vuoden maaliskuussa tuotettiin BTW yli 10 miljoonaa litraa enemmän maitoa.
Onko tuossa tilastossa jossain noin tuoretta tietoa tukialueiden mukaan?
Näköjään tuosta sitä ei löydy, mutta samaan aineistoon perustuvusta raportissa se oli. Ilmeisesti eivät ilmaiseksi anna tarkempia tietoja.
Maalikuussa "Maidontuotanto lisääntyi noin prosentin verran"
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Eli ei vaan ala se paljon ennustettu tuotannon lasku millään.
Lue koko tilasto. Ilman karkauspäivää, tuotanto on laskenut, varsinkin C-alueella.
Pohjois-Amerikassa tämä on kai iso juttu.
http://revivemicrobials.com/index.htmlOnko taas vaan yksi pötsimikrobiseos, joka lupaa kuun taivaalta, vai onko tässä jotain erilaista.
