Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).

Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.

Ei sillä että asia minulle tai agronetille mitenkään kuuluisi, mutta varmaan sinulla on jokin perustelu tuolle ajatukselle. Minua mikään lohkon pysyvän statuksen muutos ei innosta lainkaan, ja ajattelin parhaani mukaan välttää ikinurmet, suojavyöhykkeet sun muut pitkäaikaiset ja seurauksiltaan arvaamattomat rajoitukset - mutta en kai minä ole vainoharhainen tuossa asiassa? Niin että miksi, jos haluat valaista asiaa?

Missä ne oikein säilyttää kaikkea tuota rautatavaraa? Kun ainakaan minun traktoreissa ei ole työkalulaatikoita kuin muutama ja nekin lopulta aika pieniä. Eikä edes paikkaa johon saisi itse laiteltua ison laatikon niin ettei se ainakin jossakin työssä olisi tiellä.

Lattialla seilaavat isot avainsarjat sun muut taas on joko jarrupolkimen alla silloin kun sitä jarrua tarvitsisi painaa, ja muulloin ne on juuri menossa ovilasista läpi.

Tärkein työkalu on puhelin, jolla voi soittaa ensin kotia ja pyytää vaimoa tai poikaa tuomaan niitä oikeita työkaluja verstaalta. Sitten seuraavaksi sillä puhelimella voi soittaa ympäri maakuntia varaosakauppoihin. Ja sen jälkeen ihan sama puhelin käy vielä siihenkin, että soitetaan minne ikinä oli tarkoitus töiden jälkeen ehtiä, ja peruutetaan kaikki iltamenot.

Koneessa ei kauheasti työkaluja kannata pitää: koneessa ne ovat tiellä, hukkuvat, eivät ole siellä verstaalla sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin, eivätkä kuitenkaan ole oikeaa kokoa.

Empä vähättele.Satun vain tuntemaan aika paljon siemenen tuottajia jotka ovat ammattilaisia.Kysymys on vain siitä mitä parannusehdotuksia laskuun voisi tehdä.Lueppa tarkemmin tuo kommentti.

No eikö siihen ole tehty tarpeeksi parannusehdotuksia? Luepa tarkemmin tuo tähänastinen keskustelu - tai jos et itse ymmärrä mistä asia hiertää, anna jonkun muun sieltä siementuotannon puolelta lukea.

onko näistä saneeraus-/tukikasveista olemassa jossain jotain listaa? entä pitääkö olla jotain saneerattavaakin vai voiko noita kylvää mihin vaan? mistään ei oikein löydy tietoa jos sitä nyt vielä kenelläkään onkaan. vois varsin kokeilla, kunhan ensin tietäs mitä siemeniä hommais. 

Pitää olla saneerattavaa (ainakin samalla tilalla, jos ei sillä saneerattavalla lohkolla). Nimim. Yodavaarin (muistaakseni) jossakin keskustelussa linkittämistä asetusluonnoksesta löytyy tämä vaatimus:

"27 § Peltoluonnon monimuotoisuus.

Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava viherlannoitusnurmia tai monimuotoisuuspeltoja tai viljeltävä kerääjäkasveja tai saneerauskasveja. Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää peruna-, sokerijuurikas- ja avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille."
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/kMZ8UP4SD/120115_asetusluonnos_VNA.pdf

Lista saneerauskasveista taas löytyy siitä moneen kertaan linkitetystä koulutusmateriaalista:

"Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on viljelykierrossa peruna-, sokeri- juurikas- tai avomaan puutarhakasveja. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään kolme vuotta peräkkäin."
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Työpaja%203,%20Ympäristösitoumukset.pdf


Nämähän sitten ovat alustavia ja saattavat muuttua. Niin että pitäisikö nyt rynnätä siemenkaupoille sillä riskillä, että toimenpidettä ei voikaan valita tai sen vaatimukset muuttuvat ja käsiin jää kallista mutta turhaa siementä, vai ottaako mielummin sen riskin että jonkin toimenpiteen vaatima kylvösiemen loppuu toimittajilta kokonaan, eikä toimenpidettä voi sitten keväällä siemenen puuttuessa toteuttaa?

Prunninevalta kuvattua?
https://www.youtube.com/watch?v=0SNmi1dNpoo

Millähän tuota kapistusta ohjataan? Meinaan, selvästi sitä ohjataan jotenkin, mutta minä en näe mitään millä se ohjaus olisi toteutettu.

Mutta taasen viherryttämisen ekologinen ala lienee ulkopuolella noiden ymp korvausten maksatuksen jo muutenkin. Totta on, että tukimaksimointi on se 20% monimuotoisuus ym. LHP + loput satokasvin oheen kerääjälle, mutta 20% alan satokasvin poisjättö on arvioitava erikseen kuluna tai tulon puuttumisena. Esim. rypsi, valkuais tai ruistuki ovat lähemmäs 100 euroa jo nekin. Eli kerääjä esim + valkuais/rypsi on jo 254 verrattuna monimuotoisuuspellon 300 euroon ? Ja sato kaupan päälle. Eli heikkotuottoinen näennäisviljelty syyruis + kerääjä + talviaikainen kasvipeitteisyys olisi
110 + 68 + 217 + 54 + 100 + 70 + 56 = lähes 700 + sato jos on maksimikasvipeitteisyys ja kerääjäkasvi
Monimuotoisuuspelto 110 + 68 + 217 + 300  + 56 , näillä näkyminen ei saane sitä 54 perusosaa, mutta kasvipeitteisyyden saisi ? Siltikin  vain vajaat 50 enempi kuin rukiilla kerääjäkasvin kanssa. Syysrypsit ja tämmöiset lähestyvät, mutta joutuu panostamaan enemmän kuin rukiiseen.  Rukiin hinnan romahdus on tässä yhtälössä se arveluttavin piirre, mutta rukiiseen on sitouduttava avain vuodeksi kerrallaan.

Näinhän se todella näyttää olevan: ruis plus kerääjä maksimoi puhtaan viljatilan tuet (olettaen että sen kerääjän saa onnistumaan sanktiot välttävällä tavalla rukiin alle), varsinkin kun kasvipeitteisyyttä ei kaiketi makseta monimuotoisuusalalle. Monimuotoisuusalaa voi käyttää velvoitteen täyttämiseen, mutta sitä kasvipeitteisyysrahaa siltä alalta ei saa.

Itse mietin tässä vaiheessa kuitenkin 5%-6% monimuotoisuutta sun muuta hömppää tungettuna erilaisiin pellonmutkiin ja niitunrepaleisiin, niin paljon kuminaa kuin suinkin (kumina ilmeisesti on ainakin tässä vaiheessa "ravinteiden tasapainoisen käytön" kannalta puutarhakasvi mutta muuten peltoviljelykasvi?) ja uudistettavat kuminat viljan kautta takaisin kiertoon. Kaksi satoa tuottavaa viljelykasvia plus kolmantena monimuotoisuus vaikuttaa sopivalta määrältä lajeja (ja varsinkin kasvinsuojelukierroksia eri aineilla).

Jossain vaiheessa varmaan selviää voiko lopetettavalle kuminalle valita kerääjäkasvin vaiko eikö. Se ratkaisee perustanko tuon viljaosuuden syksyllä vaiko keväällä. Kerääjäkasvi vilja-aloilla on vielä vähän kiikun-kaakun: jos viljan jälkeen laittaa kuminaa, kasvinsuojelun olisi hyvä olla tehokasta jotta siitä kuminasta saisi kunnollisen sadon - mutta toisaalta se 100 euroa olisi mukava sekin.

Jos ne keksivät vaatia oikeaa kiertoa tuo 6% hömppäala perustetaan joka kolmas vuosi riistapeltona kovimmalle viljapelloilta löytyvälle savikolle seoksella puna-apila ja öljyretikka  - tuskin ne kasvit arvaavat kasvavansa riistapellossa jos sitä ei niille erikseen kerro, ja menevät vielä tekemään kaiken sen hyvän ja kivan mitä viherlannoituksen ja saneerauskasvin pitäisi tehdä, mutta monimuotoisuuskorvauksella.

- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän   taida olla verrannollinen ollenkaan.

Ei kai sitä noin pidä verrata, nuo kun eivät ole toisiaan poissulkevia valintoja (paitsi ehkä ja luultavasti samalla lohkolla). Monimuotoisuuspeltoa voi tuolla 100 ha esimerkkitilalla olla se 20 ha, ja lopuilla 80 ha sitten kerääjäkasvit (20ha x 300 EUR/ha + 80ha x 100 EUR/ha). Esim. viherryttämisen kolmantena kasvina niillä niukkatuottoisilla ja myöhään kuivuvilla lohkoilla jokin monimuotoisuusjuttu voi olla ihan passeli valinta.

siksihän tästä keskustellaan, koska tuo kerääjäkasvit tuntuu olevan tukiautomaatti, muilla on aina jokin vastapainotus, esim. juuri sadottomuus-vuosi tai jokin muu tuki putoaa pois.

Mutta miten on, onkohan nyt mahtanut hallinnolta unohtua yhdistelmän monimuotoisuuspelto + kerääjäkasvi rajoittaminen pois vaihtoehdoista? Siis saako samalle lohkolle valita yhtä aikaa kaksi monimuotoisuus -toimenpidettä?

Järkeähän siinä ei tietenkään olisi (paitsi se 400 eur/ha) mutta noin mielenkiinnosta: onkohan tuo mahdollista?

Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa?

Ne on niitä samoja vanhoja maisema ja riistapeltoja, ei niistä oikein saa mitään uutta jauhettavaa enää irti. Paitsi ehkä tämän:

"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille eikä pysyville nurmille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.

Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille [...] joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;"

Lisäksi monimuotoisuuspellolla ei tässä uudessa systeemissä saa käyttää kasvinsuojeluaineita "kylvön jälkeen" - mikä tarkoittanee että riista-monimuotoisuuspellon saa perustaa tekniikalla normaali kylvömuokkaus toukokuussa -> odottelua -> glyfosaatti viikko ennen juhannusta -> odottelua -> öljyretikkaa ja naurista mahdollisimman vähän maan pintaa rikkoen juhannuksen jälkeen.

Kyllä minä jonkin vanhan metsäniitun (ne on hyvin monimuotoisia kuvioita jo valmiiksi) aion laittaa sitten kesäkuussa riistapelloksi.

kuinkas monta haulia yleensä on panoksessa,meinaan että josko olisi jokunen sattunut menee ohi.

http://www.riistamaa.fi/lasku/shot-size/lkm-taulu.php

36 gramman latauksessa on kolmen millin haulia keskimäärin 225 kpl, niin että on niitä vielä suunnilleen 139 kpl tietymättömissä. Ehkä Eviran tutkijan olisi nyt käytävä etsimässä ne hukkaan menneet lyijyhaulit, ettei pohjavesi ampumapaikalla vaan saastu - kyseessä on kuitenkin susireviiri ja kaikki.

Iltalehden kertomasta jakaumasta päätellen ihan hyvin lavoille osunut laukaus, mutta vähän kaukaa ammuttu. Tietysti, jos mukana ei ole kuin haulikko ja jäniskarkeaa...

En löytänyt pikkupräntistä mitään vaatimusta tulityökortista pohjolan maatilavakuutuksista.

Jaa näistä: https://www.pohjola.fi/loso/1338061.pdf?

Kohta 6.1.1 vaatii sen edellisen viestin tulityösuojeluohjeen noudattamista (siinä ohjeessa korttia vaaditaan paitsi vakituisella tulityöpaikalla), mutta antaa sitten vielä erikseen suojeluohjeessa jo kerran selitettyjä vaatimuksia tulitöille - ja tässä sitä korttia ei sitten tosiaan mainita! Lisäksi nuo ehdot puhuvat (turhia selittelemättä) tulityöluvasta. Suojeluohje vaatii sekä tulityöluvan kirjoittajalta että tulitöihin luvitetulta sitä korttia, mutta nuo ehdot ei (ehkä?) suoraan näytä vaativan tulityöluvan kirjoittamista.   

Miten mahtaa olla? Noissa ehdoissa asia on esitetty vähintäänkin tulkinnanvaraisesti, mutta ehkä sitä korttia ei todella vaadita. Jos omat vakuutukset olisi Pohjolassa, kysyisin kuitenkin niiden mielipidettä asiasta ennen tulipaloa.

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 14.01.15 - klo:07:50

Tulityökortin ja tulityön puutumiseen on turha vedota tietämättömyyttä. Se vaatimus on kuitenkin ilmoitettu vakuutusten ehdoissa.

Pohjolan ehdoista ei tuota vaatimusta löydy.

Katso nyt kuitenkin Pohjolan palovakuutuksen ehtojen kohta 4.1.1. (https://www.pohjola.fi/loso/1337601.pdf) joka vaatii tulitöiden suojeluohjeen (https://www.pohjola.fi/loso/1294871.pdf) noudattamista. Siinä suojeluohjeessa vaaditaan tulityökorttia ja tulityölupaa aina kun tehdään tulitöitä muualla kuin vakituisella tulityöpaikalla (ja kerrotaan mitä siltä vakituiselta tulityöpaikalta edellytetään)

Naapurilta paloi taannoin verstas työkaluineen hitsaushommien seurauksena, ja kovin kiinnostunut vakuutustarkastaja näistä korteista, luvista ja suunnitelmista ainakin siellä kuulemma oli. Eihän tuo tietysti omakohtaista kokemusta ollut, mutta silti olisin varovaisesti sitä mieltä että vähintään kannattaa kirjoittaa sellainen suunnitelma missä nimeää itselleen (mielellään vaatimukset täyttävän) vakituisen tulityöpaikan, jos jostain syystä ehdottomasti ei halua tulityökorttia hankkia.

Tulityökortin ja tulityön puutumiseen on turha vedota tietämättömyyttä. Se vaatimus on kuitenkin ilmoitettu vakuutusten ehdoissa.

Tulityökortin saa päivän ja 100 euron kurssilla, tulityökärryn varustelee muutamalla satasella tai hankkii valmiina hintaan ehkä 500 euroa, eivätkä vakituisen tulityöpaikan vaatimukset nekään nyt ihan niin kauhean kalliita ole täyttää (kun ne vaatimukset koskevat myös muita kuin maatalousyrittäjiä eikä niiden tekemiseen ole millään tavalla osallistunut maaseutuviranomainen ovat ne oikeastaan aika järkeenkäypiä ja kohtuullisia).

Yrityksen tulityösuunnitelman miettii valmiiksi ja kirjoittaa paperille muutamassa tunnissa, ja tilapäisen tulityöpaikan suunnitelman rastittaa valmiille kaavakkeelle vartissa.

Eiväthän ne suunnitelmat ja kortit tietenkään sitä tulipaloa sinänsä estä, mutta tulee siinä kuitenkin miettineeksi sammuttimet hitsauskoneen lähimaastoon, ja laatineeksi paperin jota voi sitten heiluttaa ilmassa kun vakuutustarkastaja potkii kekäleitä palaneen verstaan raunioilla.

Meidän tilalle jos soittaa palokunnan, ne soittavat puolen tunnin päästä takaisin että vieläkö palaa, nyt he ovat kaikki ehtineet palotallille asti mutta tulivat miettineeksi että kannattaako enää lähteä ajamaan sinnepäin, matkaankin kun menee melkein toinen puoli tuntia...

Helppo . Olenks mää nyt ihan varmasti viisas    

Jep-jep! Kaikki ovat viisaita omalla tavallaan, ja ihan yhtä arvokkaita! Jokainen on omalla tavallaan lahjakas, eikä yksikään ole veljiään vähempi!

Miksi ihmeessä muuten normaalisti jakautuneet ominaisuudet, kuten esimerkiksi "pituus" ja "älykkyys" ovat sillä tavalla erilaisia, että juuri kukaan ei loukkaannu jos sanoo, että "puolet ihmisistä on keskimääräistä lyhyempiä!", mutta siitä nousee aina ihan perkeleellinen älämölö jos julkisesti tokaisee, että "puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä".

Pitäkää nyt kuitenkin sormet poissa siltä miinus-napilta, vaikka epäilisittekin kuuluvanne siihen keskimääräistä tyhmempien puolikkaaseen: puolet ihmisistä on kuitenkin keskimääräistä parempia peruuttamaan traktoria ja peräkärryä, ja puolet ihmisistä on sitä paitsi tavallista parempia kaivamaan nenäänsä!

Lopuksi vielä salaisuus: Mensan testeissä seulotaan vain älykkyyttä. Niiden jälkeen seuraa sitten viisaustesti: kaikille, joita epäillään älykkäiksi mutta ei kovin viisaiksi lähetetään vielä viimeinen testikysymys: "haluatko maksaa älykkäiden kerhon jäsenmaksun? Kyllä/Ei?