Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ruotsissa on pankkien rahoitus gurut ja valtion maatalous hallinto varoittaneet viljelijöitä että lopettakaa ajoissa jotta ette velkaantuisi jos kerran tuotanto ei kannatta .Näin kertoivat Ruotsista lomalle tulleet tuttavat.
Vuosia olen varoitellut velkaantumisen vaaroista sille on täällä suuri osa velkaisista vaan naureskelleet vieläkö naurattaa ?
Voin nöyränä, mutta ylpeänä sanoa että edelleen järkeistämistä jatketaan, (eli investoidaan sekä velka, että tulorahoituksella)... Kyllä se niin vain menee, että on niitä jotka varottelee kaikesta, ja niitä jotka uskaltavat yrittää, tekevät paljon töitä, ottavat pohdittuja riskejä (taskulaskin visusti käytössä) ja ylittävät tuotantotulokset vuodesta toiseen (monesti samoilla koneilla mitä ollu aikaisemminkin, tarkoitan ennen kaikkea kokonaistaloudellisesta näkökulmasta)...
Mihin te tarvitta semmosta paalaajaa joka toimii joka kelissä? Räntäsateella ei tarvi paalata...
Ikinä ei oo claassin paalit lakannu pyörimästä vasta ku portista ulos tipauttaa.
Näyttää vaan olevan, että sitä mukaa kun paalausmäärä kasvaa ennemmin tai myöhemmin tulee poikkeusolosuhteita... Eihän se urakoitsijan tappio ole, mikäli asiakas pyytää paalaamaan syksyllä räntäsateessa oljet pois, tai vaikkapa ruokohelvet räntäsateessa keväällä... Eihän tuo kokonaisuuden kannalta ole optimaalista, mutta kun on paljon tilanteita poikkeusolosuhteisiinkin joudutaan silloin tällöin...
mutta entä jos tyttö maksaa???
Sen maksun voi joutua maksamaan ISOLLA korolla takas
Totta, käyttäjä ratkaisee... Mutta oon vaan huomannu, että eri merkkisillä ja mallisilla koneilla ei pysty samoihin suorituksiin, vaikka joskus hintaluokkakin olisi sama.. Krone on vaan aika paljon kiriny tuotteissaan vuosien varrella, Ultimassakin on yksityiskohtiakin mietitty tarkkaan, mutta aina se ensimmäisen koneen ostaminen on riski.. Varsinkin kun eri merkin koneisiin paalaimen osalta kouliintunut...
Tässä kun ollaan pidetty kaikki 25 mäkkärin terää terävinä, niin lyhyttä syksykasvustoo paalatessa on noin 200 paalin välein ollut vaikeuksia paalin pyörimisessä... asian kanssa kyllä pärjää kun on hereillä, mutta siitä tuli mieleen kronen comprima/ ultima ja sen ominaisuudet urakointikäyttöön? Toimiiko krone kaikissa olosuhteissa moitteettomasti (paalin pyörimisen osalta ja muutenkin)? Asiallisista kommenteista kiitollisena
Eikä tuo karja niinkään vituta vaan kokonaistyömäärä. Mitään ei kerkee tekemään kunnolla ja aina väsyttää..
Tämä on ollut mulla iso syy ulkoistamiseen.Yhden burnoutti diagnoosin vetäneenä sitä ei halua kokea toiste. Jossakin 40 korvilla ymmärsi lopulisesti ettei se työnteko niin kivaa ole että sitä pitäisi tehdä kellon ympäri jatkuvasti. Mielekäs harrastuskin auttaa ottamaan etäisyyttä omaan tekemiseen... 
ISO JA AITO KUMARRUS shrekille tärkeän asian esille tuomisesta.... Meillä kaikilla meinaa olla sitä samaa vikaa, että ei minulle satu, mutta kun ei me kaikkia muuttujia pystytä lopulta huippu managementillakaan voida ottaa huomioon (esim. syöpä, läheisen kuolema tms.) Ja nämä asiat vaikuttavat aina kuitenkin jaksamiseen, varsinkin jos ikäviä asioita sattuu useampia perätysten.. Olen huomannut omassa toiminnassani, että mitä rohkeammin uskallan jakaa työtä aliurakoitsijoille ja työntekijöille, sitä tehokkaammin (myös taloudellisesti) hommat ovat rullanneet... Aion edelleen tulevaisuudessa maksaa entistä enemmän urakointilaskuja ja oletan, että se edelleen parantaa taloudellista kilpailukykyä...
Nyykkäri ruennut hieman äkkipikaiseksi ja tekee kulutushuippua kun vauhdetaan 12 ja 13 vaihteen väliä.. Auttaako kalibrointi ja mites se homma toteutettiinkaan?
En haluu kiusata ketään henkilökohtaisesti, mutta jos katto tämänkin palstan keskustelun tasoa, niin ei kyllä yllätä, että PALKKA maataloudesta ei jää mitään, jonka jälkeen valitetaan kurjuutta... esim. paalihommissa olen huomannut, kuinka merkityksellisiä asoita ovat olleet kustannuksia alentava uusi tekniikka (paalin painon mittaava ja matkaa laskeva hapotin, etukarhotus, ls-hydrayliikka, terienteroituslaite, 540E ulosotto, minimipainoinen ja riittävän tehokas traktori, traktorikeluston optimointi korjuuajan ulkopuolisiin tehtäviin sopiviksi, muovisidonta, etukarhotuksen hyödyntäminen yhdistettynä reiluun 1000ha (ei sisällä yhtään puhehehtaaria;) vuotuiseen korjuumäärään tuottaa laskujeni mukaan lähes poikkeuksetta 18€ tuntipalkalla (sis. sivukulut) halvempaa rehua, kuin perinteisillä ratkaisuilla (tarkoitan esim. noita 10000€ paalain, 5000€ käärin, paalausmäärä alle 1000 paalia vuodes ratkaisuja)... (mielestäni ratkaiseva asia on siinä lasketaanko kaikki kulut, jotka eivät näy HETI rahapussissa mukaan laskelmiin...)
Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.
Hyvin kiteytit asian, mitä hain takaa... (ääriesimerkkinä toiminee niittomurskaus: yhdellä vaikka 2,8m koneella saa ajaa miten paljon hyvänsä, mutta siitä ei oikein saa (yötyölisät tms. huomioiden) liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas jos ajaa perhosella samat vaikkapa 300 murskaustuntia/ kesä saa helposti sen saman homman kannattamaan, kunhan huolehtii muita järkeviä hommia traktorille niittoajan ulkopuolelta...
Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.
Mutta tuohan on vain optimointikysymys, eli kokonaiskustannukset laskevat määrättyyn asti vakioiduissa olosuhteissa... siinä vaiheessa, kun korjuualaa lisättäessä esim. ajallisuuskustannus nousee liikaa, pitää pohtia, onko kokonaistehokkaampaa korjuukalustoa (ennen kaikkea taloudellisesti), vai vakiinnuttaako korjuualan siihen... Mielestäni olen todentanut itselleni niin monta kertaa, että kun vaihtaa tehokkaampiin ja optimoiduinpiin kokonaisuuksiin, on mahdollisuuksia vaikuttaa kannattavuuteen uskomattomia määriä (viddu mikä ulosanti
joo tuo on totta että ei ole väliä yhteistyömuodolla (onko urakointipalvelun käyttäjä, tehdäänkö vaihtotyönä, onko yhteiset koneet) vaan se on olennaista, että hinta/ laatu suhde on kohdallaan... Ja jos naapuriyhteistyö vimpan päälle kohdallaan, voi yhteistyönä optimoida viellä tarkemmin konekaluston, kuin urakoitsija, joka joutuu markkinoimaan, työmäärät vaihtelee, urakointipalveluja käyttävä tila ei yleensä optimoi urakointiyrityksen "puolesta", mikä tapahtuu automaattisesti, jos tarpeeksi nohevat yrittäjät laittavat yhteistyön pystyyn... Mutta en tarkoita, enkä oleta että tälläistä yhteistyötä tapahtuisi usein (vielä suomessa), haluan vain tuoda esille mahdollisuuksia, mitä meillä olisi kuitenkin käytettävissä...
ootko tosissas, että keskimäärinkään kokonaiskustannukset olisi 200ha äestyksellä samat, kuin 50 ha... (esim. mulla oli vuosi sitten 150ha äestämistä ja 8000€ äes, naapurilla 40ha äestämistä ja 4000€ äes.. myytiin kumpikin pois ja ostettiin 11000€ tuplalataäes... laskukaavat oli niin helpot että ei tarvinnu tts aukasta...) Ongelma isosti tekemisessä on mielestäni enemmänkin korvien välissä, kuin ajatellaan ettei voida vanhalla (tai kustannustehokkaalla, on se vanha tai uudempi) touhuta, jos tehään asioita isommin... (Esim.minun ja naapurini yhteispinta-ala on reilu 300ha (pääasiassa nurmituotantoa) ja ostettiin 3 metrin (sivupyörä)laahavannas kylvökone, koska laskettiin että se 4000€ arvoisena ja 150ha kylvettynä se oli mielestämme paras hinta/laatu suhteeltaan meidän pelloille ja olosuhteisiin... kaks vuotta kylvetty ja tyytyväisiä ollaan...) Nämä esimerkit on mielestäni sitä aitoa tehostamista (kunhan työn laatu ja oikea-aikaisuudesta pidetään työn lisääntyessä visusti kiinni)
Varmasti totta kaikki edeltävät mielipiteet... On vain mielenkiintoista ja hätkähdyttävää välillä laskea että esim. omalla kohdallani jos purkaisin yhteistyöverkostot ja muuten hoitaisin keskimääräisen hyvin asiat, jättäisi tämä homma 0 alimmalle riville (naudanlihan loppukasvatus ja urakointi), nyt on kuitenkin edelleen siedettävä tilanne talouden suhteen (eli ei lykkäyksiä lainan takaisinmaksussa eikä laskuissa sekä pientä tulorahoitusinvestointeja)....
Olen ihmetellyt nykyisin valloilla olevaa "tehostamisaatetta", jossa ostetaan kalliita koneita (tai rakennetaan navetta yhden tilan voimin kiivaasti kilpaillulle peltoalueelle, jossa ei omaa peltoa riitävästi) ja useinkaan niillä ei tehdä niin paljon enempää töitä (tai säästetä resursseja), että se tehostaminen olisi tehokasta taloudellisesti... Menisikö maataloudella nyt jo riittävän huonosti, jotta voitaisiin rueta tehostamaan tehokkaammin? (Esim. jos on kaksi naapuria joilla on isot koneet, ei rupea väkisin etsimään lisää peltoa vaan toinen myy koneet pois ja työntekijöitä tarvittaesssa pois, jonka jälkeen se sama peltomäärä tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyvinvoinnin kummallekin yrittäjälle, kuin se kilpailuvaihtoehto (lähes aina))... juu tiiän, pitää olla hyvä yhteistyökumppani, mutta jos yhteistyötiloilla on riittävän yrittäjämäinen asenne, välimatkaa voi hyvin olla vaikkapa 50km ja siitä huolimatta yhteistyö voi olla siirtymäkustannuksetkin huomioon ottaen tehokasta... Itse olen lisännyt yhteistyötä 15 vuoden ajan kaikki tähänastiset yhteistyömuodot ovat lisänneet kustannustehokkuutta. Miksi suurta osaa maatiloista ei vieläkään olla valmiita hoitamaan, kuin yritystä (yrittäjämäinen asenne ei tarkoita eläinten huonoja oloja tms. vaan päinvastoin) ja silti valitetaan että ei kannata?
)