Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Viime viikolla odottelin sopivaa parin päivän poutaa että olisi ryhtynyt pavunkaatoon. Tänään lopulta olisi voinut, mutta suklaalaikku levinnyt nopeasti ja alkaa jo olla 40 senttiä maasta varsi lehdetön. Ei enää mitään iloa säilörehuna, koska sitä vartta ei kukaan syö.
Ollut ihan OK vähällä pärjäävä suojaviljana, 2-5t pystyssä minimipanostuksella. Nyt 10ha täysin kumossa eikä nurmi missään vaiheessa edes mahtunut aloittamaan kasvua kun pensoi älyttömästi heti keväällä.
Miksei saa valkuaiskasvipalkkiota? Mulle laitettiin joku lupiini tai herne tai härkäpapu yli 50+ viljaa asetuksella.
Riippuu tukialueesta. Etelässä ei saa, pohjoisempana saa.
Kun monet isännät pitää heikkotuottoisompia lohkoja jatkuvasti hömppöheinällä, niin tukien maksajatahot eli valtio ja EU voisivat aloittaa tukirahojen säöstön pudottamalla nämä heikot pellot kokonaan tukien ulkopuolelle. Heikkotuottoisten peltojen pitäminen viljelykelpoisina maksamalla niille tukia sillä perusteella että mahdollisen kriisin tullessa nekin jälleen tuottaisivat satoja,on kyllä helvetin huono peruste, mitään hyötyä ei näistä pelloista kuitenkaan kriisiaikoina olisi.
Joku sellainen kuvio voisi toimia, että kaikenlaiset suojakaista, lhp-pellot, riistapellot yms. saisi olla lohkolla vain vaikkapa neljä vuotta tukikauden viidestä. Jos on kaikki 5 vuotta, niin loppuisi peltostatus. Sitten vaihtoehdoksi joku ehdoilta kevyempi mutta vähemmän tuettava niitty-henkinen pellonkäyttömuoto.
Miksei jopa ihan jollain tavalla korvaus siitä että ottaa pinta-alaa pois pellon kirjoista. Vaikkapa tukikauden alkaessa sen viiden vuoden LHP-tuen korvaus heti käteen. Kustannusneutraali valtiolle viiden vuoden ajan, mutta helpottaa jatkossa.
Ette tunnu edelleenkään tajuavan sitä, että ei siinä ole mitään vikaa jos kulkee tilan ulkopuolella töissä ja käyttää vähäiset lomapäivät sen tilan peltotöihin, kunhan muistaa arvostaa sen tilan työn eli "nostaa" sieltä palkkaa. Tuskin useampaa palkkatyötä tekevä tekee niistä yhtä työtä ilmaiseksi? Täällä seudulla on ilmennyt sellainen uusi muoti-ilmiö, että käydään hyvä palkkaisissa hommissa ulkopuolella ja sitten haalitaan korkeaan hintaan peltoja kasvamaan heinää, hömppää ja rikkaa. Eihän tässäkään vielä mitään, jokainenhan saa tehdä niinkuin haluaa, mikä vain sallittua on.
Tulevalla tukikaudella olisikin syytä poistaa nämä tälläiset ylimääräiset porkkanat kuten hömpät, sadonkorjuuvelvoittomuudet, korotetut peltotuet (eläin ja luomu). Itse olen tämän ketjun ajatellut niin, että täällä voitaisiin keskustella tarvittavasta rakennemuutoksesta samalla sivuten tietysti sitä, että kuinka siihen lopputulokseen päästään. Täälläkin näkee hyvin sen, että osa porukasta ajattelee vain omaa napaansa eika osaa laajentaa ajettelua laajemmalle. Tai sitten ovat tyytyväisiä nykyiseen systeemiin.
Mitä spv juttuihin yms. tulee niin olen samaa mieltä, että lahjana antaminen pitäisi jotenkin estää. Myöskään täyteen hintaan myyminen ei tule kyseeseen, koska ei se pellon tuottoarvo oikeasti ole niin korkea. Jostakin sieltä väliltä se oikea hintataso löytyy. Tässä maassa on taatusti viisaampia laskijoita selvittämään se joten en ala edes yrittämään.
Se että ei nosta palkkaa ei tarkoita että tekee ilmaiseksi. Verot tulee tarpeettoman kovaksi jos kaiken tulouttaa ja palkkatyötulosta ei oikein ole muuta mahdollisuutta. Luultavasti sillä palkkatyöllä jo tienaa peruselintason, joten tottakai jättää maatilalle melko suuren osan tuloksesta. Se kun on sitten harvinaisen edullista rahaa laittaa seuraavalle sukupolvelle peltona sukupolvenvaihdoksessa.
Tuosta olen samaa mieltä että eläimiä typerää tukea hehtaareille. Eläinten peltotukiin kuluva euromäärä pitäisi jakaa ennemmin tukina per eläinmäärä. Luomulle en oikein näe muuta järkevää jakoperustetta kuin hehtaarit.
Miksi ihmeessä ei lahjana saisi antaa? Jos yksi sukupolvi on asiansa hoitanut erityisen kunnialla (tila velaton ja eläkeasunto sekä mökki jo työuran aikana ostettuna, lisäeläkkeet maksettuna ja säästöjä tilillä), niin miksi ihmeessä seuraavan sukupolven rahat pitäisi kierrättää heidän kauttaan pariksi vuosikymmeneksi ja sitten perintönä takaisin? Sitäpaitsi tuo olisi vielä harvinaisen helppo kiertää: eläkeläinen vaan lainaisi rahat takaisin mitättömällä korolla.
Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Minua aina hämmästyttää kun välillä on näitä yllättäviä rehellisyyden puuskia. Jolloin kerrotaan rehellisesti että miten sillä MTKn mainostamalla 4 euron tuntipalkalla saavutetaan sellainen elintaso josta tavallinen duunari voi vain haaveilla...
Pelkkä sijoitetun pääoman korko on suurempi kuin perusduunarin vuositulo 
Ja iso osa siitä pääomasta lähes kaikilla alihintaan sukupolvevaihdoksessa hankittua. Sitten vaan tuottovaatimusprosenttia ylös, että voi surkutella miten kaikki maatilat kannattamattomia ja tukia sinne ja tänne.
Noin niinkun oikeasti tässä lajissa pitää olla järkyttävän huono, tai tilakoko niin pieni että millään kyvykkyydellä ei pärjää, jos elintaso jää kovasti keskituloisen alle.
Eli siis on jotenkin ok maksaa lainaa pois tilan ulkopuolelta tulevalla rahalla, mutta sillä samalla rahalla ei saisi ostaa mitään muuta maatalouteen liittyvää? Nuo koneet joista puhut, joku voisi sanoa että hivenen ehkä jopa kadehdit, on monesti ns. mukavuushankintoja. Eli tavallaan ostetaan sen ruosteisen kiintolenkin tilalle bahcolainen räikkä ja jos ei ihan bahcolaista niin räikkä kuitenkin. Toki on myös niitä jotka verottajaa pelkää niin kovasti, että mieluummin kantaa ne roposensa konemyyjälle kuin antaa niistä osaa verottajalle ja näitä löytyy sitten ihan joka tuotantosuunnasta riippumatta siitä onko päätoiminen vai ei.
Tarkoitan sitä, että siinä vaiheessa kun sieltä maataloudesta ei "nosteta" itselle palkkaa eli kaikki mikä maataloudesta tulee menee sen tilan pyörittämiseen/kehittämiseen. Palkkatöistä käydään sitten hakemassa toimeentulo perheelle. Ja jos rahaa jää ylimääräiseksi ja sitä sijoitetaan sinne maatalouteen esim. johonkin hankintaan niin onhan se ok. Pääasia on se, että jos vuodesta toiseen sieltä maataloudesta ei "nosteta" sitä palkkaa niin minusta siinä ollaan eri viivalla niiden kanssa jotka joutuvat ekaksi elättämään perheensä ja maksamaan lainat ja sitten loppu jää sen tilan kehittämiseen.
Niin on siis kahdenlaisia tilankehtittäjiä? Sellaisia "oikeita kehittäjiä" ja sitten on vaan "tilan kehittäjiä"? Ihan normaalia yritystaloutta on tuoda yritykseen rahaa sen ulkopuolelta joko rahoittajilta tai sitten vaihtoehtoisesti sen yrityksen omistajan toisesta yrityksestä.
Juu on ja rahoittajilla on aina tuottovaatimuskin. Vastasin jo tuossa yllä eli niin kauan ok kun sieltä nostetaan palkkaa/voittoa, mutta jos siihen maatalouteen pumpataan vaan kokoajan lisää rahaa ulkopuolelta niin yritysmaailmassa tämä ei toimisi. Tai vaihtoehtoisesti, jos sieltä ei nosteta sitä palkkaa niin kuinka monta yritystä toimii pitkässä juoksussa niin ettei sieltä makseta työntekijöilleen tai ainoastaan sille omistajalleen palkkaa?
Kerros nyt millä perusteella päätoiminen joutuu ahtaalle osa-aikajussien vuoksi? Kyllä ne ihan itse huudattaa ne hinnat taivaisiin, tästä on ihan hyvä esimerkki nyt viime keväältä kuin meidän aukeelta tuli vuokrattavaksi peltoa. Itse tarjosin vuokraa 350€/ha mikä on mielestäni tällä hetkellä aikalailla maksimihinta minkä voi maksaa jos kyseessä ei ole ihan viimeisenpäälle huippupeltoa. Niin mitä tapahtuikaan...tämä kylän luomuheppuli heitti heti pöytään 5 alkavan vuokraluvun ja kuulemma seuraava numero ei ollut 0 tai 1, eli miten tässä nyt sitten näin kävi? Oliko nyt minun vika että tuo päätoiminen maksoi tuon vuokrasumman mitä en olisi ikipäivänä suostunut itse maksamaan, vai onko tässä nyt vahingossa käynyt niin että tuo päätoiminen on sutannu ne isommat tukensa siihen vuokrahintaan ja seuraavaksi itketään huonoa kannattavuutta ja halutaan sosialisoida minunkin peltoni sinne omien jatkoksi??
Enkös mä sen jo selittänyt? Hommassa ollaan eri viivalla silloin, jos osa-aika viljelijä ei nosta palkkaa sieltä tilalta. Kaikki tuleva raha saadaan käyttää tilan kehittämiseen (ja lainoihin). Tällöin ollaan vuokratarjouksissa heti edellä. Sinulle on sitten sattunut saman tyyppinen tapaus. Kyllä täälläkin suunnalla pääasiassa luomuviljelijät (osa osa-aikaisia) ja muut osa aikaiset ovat ne pellot ostaneet ja vuokranneet viime aikoina. Ei niihin summiin tavan kokoaikaisella ole varaa.
On hyvä jos se osa-aika viljelijöidenkin keskuudessa aletaan oppia laskukoneen käyttö. Olen pitänyt, että tähän asti sen on osanneet ainoastaan ne jotka ovat pelloistaan luopuneet.
Tuolla logiikalla jokainen tila missä rouva käy ulkopuolisella töissä ja työmatkalla kaupassa omaa pankkikorttia käyttäen on epäreilu kilpailuhäirikkö. Näinköhän.
Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Lopulta sitten kuitenkin hommat järkevästi hoitaen jää jotain jäljellekin. Kai sen sitten saa pistää siihen tilaankin jos siltä tuntuu.
Jos tyhjästä rakentaa, niin investointituen maksimirajaan ei kaikkia kustannuksia kuitenkaan saa. Jos siis pitää tehdä navetta perustuksista asti, lantalaa, rehuvarastoa ja laittaa apemylly tahi kioskit, voi lypsykone olla käytetty, ja siis investointituen ulkopuolella, ilman menetettyä tukea.
Järkevää se ei kyllä luultavasti ole, ellei jollain yrittäjistä ole kattavaa kokemusta robotin huollosta. Takuuvuoden aikana sai monta osaamattomuudesta johtuvaa huoltokäyntiä ilman suoraa kulua.
Valiolle ei kelpaa enään ulkoilupakon rikkojien maito,että eiköhän tuo tehoa.
Eikös vaan jää saamatta parin sentin vastuullisuuslisä?
Suuret sadot ja sen myötä kova tarjonta pitää hinnat matalina, ja lisää ulosviejien katetta
Taitaa tänä vuonnakin Ylivieskan rehutehdas joutua maksamaan extraa,että saa tarvitsemansa rehuviljan.On kuulemma sen verran paljon keltasta viljaa oraasta lähtien.
Maksimi lisähinta sen mitä rahti Lounais-Suomesta, koska tänä vuonna täällä kaikki onnistuu
Lypsyukko on tavallaan oikeassa. Tämän vuoden tuki-info materiaalissa sanotaan,
että viljelysuunnitelma säilytetään tilalla. Missä muodossa, siitä ei mainita mutta
pilvipalveluun tallennettuhan ei varsinaisesti ole tilalla. Tietsikan levylle tallennettuna
taasen on.
Pilvipalvelu on tilalla säilyttämistä. Nautaeläinluettelon kanssa Mavi/Evira jo aivan selväsanaisesti on ilmoittanut tämän, mutta takuulla käy kaikissa muissakin tapauksissa. Jos viranomainen on ensin eri mieltä, niin kannattaa käyttää käräjien kautta.
oho! teillä on jopa ultralaittella varustettu lekuri! meillä vaan on näitä; näkeehän tuon jo sokia että tiine...
Varsinais-Suomen karjaton alue ja 40km sisällä 4 eläinlääkäriä ultrilla. Kissoja niillä kuulemma usein tutkivat. Pari kesää sitten eläinlääkäriopiskelija tutki hiehot 30 päivää siemennyksestä ilman apuvälineitä ihan hyvällä menestyksellä.
Jotain positiivista. Eilen lähti maitoauton mukana 6 maitonäytettä tiineystestiä varten ja 5 tiinettä. Ainoa joka ei ollut tiine oli alkiolla "siemennetty". Meillä on otettu tavaksi ottaa maidosta tiineystesti aina kun on kulunut se 28 pv eikä ole näkynyt kiimaa. Suosittelen lämpimästi tuota systeemiä. Hiehoilta toki aika paha rasti saada maidosta tiineystestiä tehtyä 
Mäkin oikeastaan muistin koko kokeen vasta tänä keväänä / kesänä. Parin tiineen olin ajatellut "haist* *aska" pika progesteroni testin jäljiltä olevan. Siinä on sellainen laatikko mitä ei ikinä olisi kannattanut ottaa. Ja tämä nykyinen sentäs on järjestyksessään kolmas 
Toki saattaa olla , että olivat olleet tiineitä , mutta eivät sitten enää maitonäyte tiineystestissä. Tosin eläinlääkäri meinas, että joko sattuma on sattumaa, mutta monta maitonäyte testin ei tiinettä on osoittautunutkin tiineeksi. Tosin epäili jo sitäkin , että olisko sittenkin putkilossa ollut väärän lehmän maitoa. Samalla tilalla monta väärää tulosta kerralla.
Maitonäyte tiineystestit voi näyttää sinänsä oikein tiinettä, mutta testata voi niin aikaisessa vaiheessa ettei luomista välttämättä huomaa. Siksi normaalisti varmistan maitotiineystestit vielä kuukauden-parin päästä. Varmistus uudella maitotestillä mikäli siemennyksiä ei kovin montaa ja muutenkin selvä tilanne, muuten eläinlääkäri saa ultrata joku kerta kun muutenkin on tulossa.
Jotain positiivista. Eilen lähti maitoauton mukana 6 maitonäytettä tiineystestiä varten ja 5 tiinettä. Ainoa joka ei ollut tiine oli alkiolla "siemennetty". Meillä on otettu tavaksi ottaa maidosta tiineystesti aina kun on kulunut se 28 pv eikä ole näkynyt kiimaa. Suosittelen lämpimästi tuota systeemiä. Hiehoilta toki aika paha rasti saada maidosta tiineystestiä tehtyä
Tiineystestit teetän meijerillä kuukausittain mittalypsyn kanssa. Viime viikon tulos 9/10 , mutta osa oli kyllä varmistustarkastuksia.
DeLavalin aktiivisuusmittarit toimiessaan mahtavat näin muuten kiimanseurannan kanssa avuttomalle.
20 kilolla apilaa on kerralla kylvänyt useamman vuoden kerääjäkasvit. Sieltä ne tulee joka kevät nyt uudestaan ja uudestaan.
