Uusiin Claaseihin on jarrutankojen materiaali vaihdettu. Sitä en tiedä mitä materiaalia ne nykyään ovat mutta ei meillä tuossa vanhemmassakaan ruostetta vielä tangoissa ole. Paska on pahasta kumitelalle, sen puhdistaminen auttaa yleensä aina hetkeksi.

Meidän Claus on säädetty Piipon verkolle (meille ollut halvinta) ja sillä se pelaa kohtalaisesti. Rondotexiä se sylkee noilla säädöillä aika pahasti. Säätämisen vaikeus on juuri tuo arkuus materiaalin pienellekin muutokselle. Lisäksi verkkorullan koko vaikuttaa sidonnan onnistumiseen. Keskikokoinen rulla menee hyvin jarrutangon kanssa mutta kaikki siltä väliltä tuntuu tökkivän. Pari rinkiä voodoota koneen ympärillä ja taas mennään

Ei kait sinä muuten mitään mutta välillä homma käy hyvin ja välillä sitten taas pykii niin kerpeleesti, niin todellisen "vian" paikallistaminen on hankalaa.

Ja edit: Kulmavaihteen öljyt vaihdettiin tässä jokin aika sitten ja lisäksi se hydrauliikan suodatin, joka maksaa nykyään 116 euroa. Julma hinta

Meillä Claas 255 Nordic ´05 ja ainakin se 6000 paalua tehtynä. Ruokohelpeä, säilöheinää ja kuivaaheinää paalattuani on "muutamia" seikkoja tullut mieleen:

-Verkkosidonta ei toimi. Ei siis millään. Pieninkin maateriaalin muutos (kosteus tai muu koostumus) saattaa aiheuttaa sidonnan epäonnistumisen tai tämän "internet" jutun.
-Ruokohelven paalauksessa on omat niksinsä mutta vaikka luulet oppineesi kikat, niin aina välillä junttautuu paalu niin lujaa kammioon, että tuntuu ettei dynamiitillakaan saa sitä pois. Helpi pitää paalata Claasilla persetuntumalla traktorin moottorin ääntä kuunnellen. Helpipaalu on sivuilta pitävä (kitka suuri) ja päältä liukas (kitka pieni), joten sidonnan onnistuminen on tarkkaa hommaa.
- KJL taisi listata muut jutut mitä päältä komea kone pitää sisällään mm. verkkosidonnan ympärille kerääntyvän paskan, telojen laakereiden kivettyvät puhdistuskolot jne.

Toivottavasti Claasin muut koneet ovat parempia. Meillä on tämä 255 Nordic ja tällä mennään kunnes tämä on kuoletettu. Ennen tätä konetta oli mielikuva, että Claasin koneet ovat laadukkaita mutta nyt alkaa voida fyysisesti pahoin vaikka olisi kuinka komea Claasin puimuri lavetilla

Fakiiri pitää olla, että meidän pihaan saa jonkin Claasin myytyä.

trattori on vain työkalu, jumaloinnin kohde onkin sitten aivan muualla... 

***Vain DynaVt:n omistaja tietää, että traktori on enemmän kuin työkalu.

Amen!

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 07.06.08 - klo:12:38

joo, tuohan on suora kopijo uuvvesta verkusta.

Liika vähän nappuloita ja vipstaakeja nykyajan pleikkarisukupolven tarpeisiin. Muuten samaa mieltä.

Kyllä tuo mökki näyttää ihan härmäläisten tekemältä mutta toisaalta tuotekehitystä on tapahtunut sen verran, että rikkoutuvat lasit on korvattu...niin...no jollain
Ja muuten missähän merkissä niitä vipuja riittää?? Ikävä tosiasia on, että Valtran kehitys on ollut pysähdyksissä vaihdelaatikon osalta jo pitkään. Kesäkuussa 2008 Valtralla on edelleen tarjota 3 (kolme) pikavaihdetta lippulaivamalleihin. Joko Belaruksessakin on enemmän

Silpun pituus riippuu myös vähän karheesta. Pitkinpäin paalaimeen menevä heinä ei tahdo niinkään katketa kuin poikkipäin menevä. Elholla niitetty karhe meillä paljon huonompi kuin kuhnilla. Minusta todella velger on ainoa kunnon paalain. Profi on monipuolisempi ja minun mielestä tehokkaampi kuin master/suomi. Masterilla tehdystä paalista ei tapaa löytyä alle 8:n sentin pätkiä mutta ei niitä paljon ole profinkaan paalissa.
Masterilla (rauha muistolleen) muuten paalasin 6000 paalia ilman epäonnistumista verkotuksessa! Jos harvoin oli sitomishäiriö niin sen huomasi ja sai sidottua uudestaan. Claasilla keskimäärin yhdestä paalista kahdestakymmenestä verkko katoaa jonnekin ennen kuin paalin pudottaa pellolle. Jos joku kysyy niin kerron muitakin hyviä puolia velgeristä.

Allekirjoitan tuon Claasin toiminnan sidonnan häiriöitten osalta. Ja juuri pari viikkoa sitten paalia avatessa mietin, että silppuaako tämä paalain lainkaan. Toisissa paaleissa sitten on lyhyempää tavaraa ja toisissa ei Ja paalaimena on edelleen Claas 255 Nordic ´05

kokemuksia kyseltäs.Minkä merkkinen kestää?

Hankittiin tälle keväälle käytetty Patu-talikko, johon hitsattiin euro-sovitteet. Tosi pätevältä tuntuu raivaus/kivihommissa eikä hintakaan ollut kauhia Ne uudemmat Patut/Japat ovat kestävämpiä, missä piikit ovat umpijöötiä. Tietty, jos tuollaisen "kauhamallisen" haluaa, niin sitten kannattaa ostaa joku muu... edit: oli siis meillä 10-piikkinen malli, eli leveys on noin 175 cm muistaakseni.

Claasin tehtaalla on suunniteltu viime viikolla täysin toimintakelpoinen laite. Tapaus on tehtaalla ensimmäinen laatuaan. Vahingon mahdollisti tuotekehitysosaston valvontayksikön yhtäaikainen töistä lomalla olo. Virhe havaittiin tuotannonohjauksessa kun tarkastettiin tuotteen piirroksia. Valmistusta ei vielä ehditty aloittaa. Tuotanto voidaan aloittaa kuitenkin heti kun laite on saatu sopivasti pilattua väärin mitoiteluilla laakereilla tai rei`illä, väärillä materiaali vahvuuksilla tai mitoilla ja joillakin muilla tutuilla ja hyväksi havaituilla erikoisuuksilla. Myös aiemmasta tuotannosta ylijääneiden osien lisääminen suunnitelmiin on tapeetilla.

Oh hoh! Tuossahan piilee vaara, että jollakin satunnaisella Claasin pyöröpaalaimella saattaa ens satokautena tulla kaksi sidontahäiriötöntä paalia... siis ihan peräkkäin

Lainaus käyttäjältä: www.mortti.us - 20.05.08 - klo:18:26

Vattu että ahistaa joitakin, antaa niitten ostaa komiat koneet ja ollahan kateellisia ja puhutaan paskaa selän takana, kun ei ole muuhun varaa..

Kertoo 30 hehtaarin sivutoimiviljelijä Kannakselta? Alla viisi tuntia ajettu Ventti.

Entä sitten? Onko se sinulta pois , jos jollain on hyvät vehkeet ja virtaa tehdä lisätöitä maatalouden parissa? Meilläpäin tuollaista sanotaan kateudeksi