Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Tuossa linkissä
http://www.farmsubsidy.org/ on pikkuisen erilaisia lukuja, ovat vuodelta 2008,
sisältävät EU:n budjetista maksetut tuet mutta ei kansallisesta budjetista maksettuja:
Saksa 80 eur/hlö
Ranska 157 eur/hlö
Suomi 158 eur/hlö
Suomessa ei ole vuosikausiin enää osattu rakentaa, ainakaan julkisia rakennuksia, maassa on tuhansia homevaurioisia julkisia rakennuksia, joissa kärsitään homeen aiheuttamista ongelmista, vikaa on koko ketjussa alkaen arkkitehdeistä ja rakennusinsinööreistä tavallisiin rakennusmiehiin, tämä nyt ei suoranaisesti liity tohon ydinvoimalan rakentamiseen, mutta sivuaa kuitenkin sitä. Ja silläkään ei ole väliä, minkä maalaisia rakentajat on. Yhtä surkeaa jälkeä tulee.
Suomalaiset rakennusfirmat hävisivät järjestään Arevan tarjouskilpailuissa, jotain ulkomaisia firmojahan siihen hommaan valittiin.
Ei noita Olkiluodon ongelmia voi suomalaisten rakennusfirmojen piikkiin laittaa, ulkomaan tuontia ovat.
Mikä on kun etelän viljanviljely on taantunut vuosiin ei ole kunnon viljasatoa tullut laadultaan.Etelässä on vanhempi viljelijäpolvi jo luopunut ja nyt nuoret sivutoimiset tuottavat surkeaa kahua.
Maastullissa oli juttua siinä todettiin että Eteläpohjanmaa on Suomen
viljaaitta ja VakkaSuomesta ei tule kuin kahuviljaa.
No eikös sitten olisi jo korkea aika saada tuet samalle tasolle ainakin etelästä E-Pohjanmaalle asti. Ei kai ole mitään perusteita on maksaa Pohjanmaan korkeudella parempia tukia jos siellä noin hyvin pyyhkii.
Ainakin 80-sarjan Fiateille oli tuollainen käyntihäiriö tuttua. Niissä on muutama kohta polttoaineputkistossa mihin helposti kertyy jotain töhnää. Ensimmäinen kohta on tankin pohjassa oleva hana, joka kannattaa ruuvata auki ja tarkistaa tuleeko polttoainetta sinne asti. Seuraava kohta on siirtopumpun edessä oleva pallomainen ruuvattava putkiliitos. Sitten siirtopumpun päällä on kupoli jonka sisällä on sihti mikä voi tukkeentua. Itse olen laittanut ns. letkusuodattimen ennen siirtopumppua. Tukoksia voi tulla vaikka käyttäisi miten puhdasta polttainetta tahansa, tankin sisäpinnasta nimittäin irtoilee maalihilsettä joka tukkii paikkoja.
Jos tarve on vähäistä, niin ihan tavallisella moottorisahalla hoitaa pienemmät pusikot. Kannattaa ainakin ensin kokeilla, miten pitkälle moottorisahalla pärjää, ja jos se ei riitä hommaa vasta sitten raivaussahan.
Sopisiko tavallinen teräsputkikäyrä tuohon tarkoitukseen, esim DN160 90°, ulkohalkaisija 168 mm, seinämänvahvuus 4,5 mm?
Pitäisi löytyä terästuotteita myyvistä firmoista, esim. Onniselta.
Viisaat ovat laskeneet, että viljaetanolin tuottamiseen uppoaa enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan.
Mutta eikös sille sivutuotteelle eli rehullekin pitäisi laskea joku käyttöarvo?
Noissa bioetanolijutuissa aina näkyy unohdettavan se, että sivutuotteena tulee rehua eikä sitä noteerata mitenkään.
Traktori ja juontokoura on suunilleen kevein värkki millä tuollaista tavaraa voisi siirrellä. Jos se ei kelpaa, niin sitten vaan hevosta tai mönkijää tai puhdasta käsityötä kehiin.
Taljalla , etukuormaajalla , henkilönostimella , hyvin puut nurin saatiin .
Mutta oksien raivaus . 
Oksat voi viedä juontokouralla jonnekin risukasaan, tai koko ruodon kouralla metsään ja karsii vasta siellä.
Nimenomaan insinööritaitoja tuohon rehevöitymisongelmaan pitäisi soveltaa.
Esimerkiksi yhdyskuntien ja teollisuuden jäteveden puhdistus ja päästöjen vähentäminen, kuten prosessien sulkeminen, perustuvat pelkästään insinööritaitoihin.
Olisiko nämä tekniikat pitänyt jättää kehittämättä ja käyttöönottamatta?
Ruotsi tekee viisaasti kun on alkanut kehittämään uusia keinoja rehevöitymisen vähentämiseen.
Suomessa insinööritaitoja kannattaisi soveltaa siihen malliin, että ensin systemaattisesti kartoitettaisiin,
miten ne ravinteet todellisuudessa liikkuvat, kun siitäkään ei tunnu olevan selvyyttä.
Esimerkiksi, voitaisiin kehittää tekniikoita, joilla ojiin valuneet ravinteet saadaan kerättyä talteen ja palautettua viljelykiertoon.
Onkohan niin, että syksyllä maahan laitettu typpi on kevääseen mennessä haihtunut taivaan tuuliin, ainakin savimailla.
Eli lannanlevitys syksyllä menee ainakin typen osalta täysin hukkaan?
Ei tuo kulutuslukema nyt kovin ihmeelliseltä kuulosta. Viidellä litralla dieselöljyä haihdutetaan jotakin 60 - 65 kg vettä, siitä tulee hyötysuhteeksi suunilleen70 - 75 %. Jos oma kuivuri kuluttaa viisinkertaisen määrän öljyä, kannattaisi laittaa uuni vaihtoon.
Näin se muuten menee. Olen monesti ajatellut jotta hirveesti tienaa viljelijä, jolla on 600ha peltoo. Meikälle jää joka tukieuro tienestiksi. Siis 600ha x 500€ = 300000€ tuloa. Jos tulos on huonompi, niin täysi luuseri koko viljelijä 
Jos on 600 ha peltoa, pellon arvo voisi olla 10000 eur/ha, teke 6 milj. euroa, pankistakin saa tälle summalle yli 5 % korkoa eli yli tuon 300000 euroa vuodessa. Pitäisikö se pellon tuotto ajatella palkkana tehdystä työstä, vai onko se pääomatuloja, vai molempia? Jos tekee itse kaiken, varmaan se on molemoia, mutta jos teettää kaiken urakoitsijalla tai vuokraa maat, eikö se ole pääomatuloa silloin?
Omassa ferkussakin on jälkiasennettu turbo ja ahtopaine kiinostaisi siinä mielessä että miten hyvin se ahdin toimii. Vaan ei ole mitään mittaria. Miten helposti niihin Hankkijan asentamiin turboihin saisi jonkinlaisen painemittarin ja kuka niitä mittareita myy?
Olen myynyt pari traktorikaivuria Nettikoneen kautta. Pelkästään myönteisiä kokemuksia. Jos hintapyyntö on kohdallaan, kyselyjä tulee paljon. Toisaalta, näkyy siellä roikkuvan kuukausikaupalla koneita joissa tolkuton hintapyyntö.
