Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - jankhajoonas

Niin eipä New Holland ole Iso-Britannian myydyin traktori vaikka ainoa brittitraktori nykyisin onkin? (JD ylivoimainen markkinaykkönen).

USA:n ykkönen on puolestaan New Holland. :D

Tämä varmaankin oli vitsi...? Jenkkien ykkönen on JD, kakkonen Case, NH ja muut on jossain kaukana perässä...
Ei se niin simppeliä ole. Monta on urakoitsijalla muuttujaa ennen kuin lasku lähtee.

Täältä osviittaa niin pääsee kärryille... http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Metsatalous/Urakointi/Tarjouskilpailut/Documents/Liite%206.%20Taksataulukot.pdf

Tuohon taksataulukkoon kun heittää reilun parikymmentä prosenttia päälle, niin ollaan varmaan aika lähellä totuutta siitä mitä yksityisomistajan metsissä koneille korjuusta maksetaan.

Jos ei aloittajan aukko ole ihan energiapuuta ollut, eikä ollut 2 km ajomatkaa, eikä tuohon summaan sisälly muita töitä (raivuut, istutukset yms.), niin aloittaja on kyllä suoraan sanoen ryöstetty. Hyvän ensiharvennuksen tai huonon toisen harvennuksen taksa on varmaan lähellä tuota 17 euroa tien varteen... Aukko kyllä pitää saada alle kympillä mottia kohden tien varteen melkein paikasta kun paikasta... ottamatta kantaa siihen mikä koneyrittäjälle kestävä taksa olisi, mutta tässä onkin kyllä korjuupalveluissa ostajan markkinat...

Tässä kyllä nähdään että taitaa vähän jäädä näissä mhy:n hommissa rahaa välille, urakoitsija tuskin saa juuri enempää... Minä en kyllä katsokaan yhdistyksen suuntaan kun puukauppaa teen, samat palvelut saa muualta murto-osalla kustannuksista ja ihan yhtä laadukkaina.
nooo, esim laita jonkin uuden ajamaan heiniä nurin ja sitten tulee joku este eteen ja siinä se!   koulutilan ännäläisellä säretty monta konetta juuri tuon omituisuuden takia.                            on myös äkkinäisiä käyttäjiä koneilla!                              mikä turva tuolla katkimella saadaan aikaan?     en ymmärrä!
En oikeen ymmärtänyt mutta ei noi kuittaukset voi mitenkään vaikuttaa niittäessä.
Tätä minäkin ihmettelen, eikös nuo aktivoinnit vaadi sen että kuljettajan tunnistimen tila on vaihtunut? Ei kai kesken niiton nyt tarvitse penkiltä hyppiä pois??
Ainaki direkti n-valtra toiminu moiteetta ensimmäiset 2000h. Eli osta kotimainen  ;)

Noista ensin mainituista ottaisin kyllä JD:n, ainakaan täällä pohjosempana massikkaan ei saa osaavaa huoltoa eikä varsinkaan osia. Keskon varaosatouhu on kyllä yksi iso vitsi... Ei sillä, ei se Agrinkaan touhu mistään ole kotoisin, onneksi on Laukkanen.

Yllättävän vähän on isoja murheita noissa directeissä enää ollut, softat kuulemma kyllä kannattaa pitää ajan tasalla kun paranee koko ajan. Jotain pientä murhetta on parin naapurin koneessa ollut, ei mitään työt keskeyttävää... ihan varteenotettava vaihtoehto ainakin itselle jos joskus pystyy seuraavan traktorikaupan tekemään, ainakin osien saanti ja huolto on kunnossa...

Tämänkin voi tulkita ihan miten päin vaan. Sitten tässä on vielä sekin kysymys, että ilmaiseksi jakamista voisi jollain tavalla perustella, mutta että luovuttaa toisen copyright-materiaalia maksua vastaan, minä en kyllä hirveäisi... Eikä sillä copyright-merkinnällä siellä kansilehdellä ole loppuviimeksi suurtakaan merkitystä, tekijänoikeuksien alainen materiaali on joka tapauksessa tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

En minä silti sinänsä vastusta sitä, että materiaali on kaikkien saatavilla, vaan sitä, että sillä yritetään rahastaa. Tämä johtaa jatkossa siihen, että materiaali muuttuu enemmän ja enemmän sähköiseksi ja se piilotetaan johonkin diagnostiikkatyökaluun, ja sitten niitä ei enää saakaan senkään vertaa...

Nyt lopetan tämän juupas-eipäs väittelyn tekijänoikeuksista, olen siinä uskossa että tekijänoikeutta ei näissä ole ennenkuin toisin osoitetaan esim KKO:n lainvoimaisella päätöksellä.
Tuosta rahastuksesta sen verran, että minä ainakin olen ostanut datamanuaalilta useita kirjoja, ladannut ne läppäriini ja myynyt alkuperäisen levyn eteenpäin  ;)
Tappioita ei ole tullut penniäkään...

Uskossa on hyvä elää...   :-\

Eipä sentään, tuskin näiden päältä kukaan käräjille joutuu...
Kyllä se planeettapyörästö nyt vaan muuttaa asiaa, kun pyöräkohtainen vääntömomentti saadaan sillä kerrottua, ja sitä kautta yhden pyörän vaatiman moottorin koko ei ole niin suuri.
Planeettapyörästö ei muuta pyörännavassa tarvittavaa momenttia miksikään, vain siitä sähkömoottorista ulos otettavaa. 'Mikä voimassa voitetaan se matkassa hävitään'  pitää edelleen paikkansa.

Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...
Kummasti vaan kestävät tilapäisesti paljon enemmän kuin on suunniteltu. En ole koskaan saanut mitään rikki traktorista mainitussa tilanteessa. Olen kyllä ollut paikalla, kun Ukko-Maran tandem-pyörän voimansiirtoketju pamahti poikki. Siinä puu oli kiinnitetty niin, että nosto tuli suoraan ylöspäin. Konekuski oli näitä 'ei oo markkaakaan kiinni' miehiä, olisko sitten ollut 'reikäpäinen renki'.

Säädettävyys on suuri etu, mutta hyötysuhde on toinen, jos ajatellaan koko voimalinjaa. Täysin mekaaninen hammasvoimansiirto pääsee lähelle sähkövoimansiirtoa, mutta nämä pikavaihdehärpäkkeet hydrostaateista puhumattakaan kyllä hukkaavat huomattavasti enemmän tehoa. Suora ratasvälitys on melko tehokas, mutta hyötysuhde-ero tulee sitä kautta että noita rattaita vatkataan öljyssä joka aiheuttaa vastusta sekä lämpiämistä, ja sitä kautta jäähdytystarpeen.
Tavallisen hyvälaatuisen oikosulkumoottorin hyötysuhde lienee koosta riippuen hiukan päälle 90 % eikä generaattorikaan häviötön ole. Säätölaitteineen kokonaishyötysuhde jäänee alle 85 prosentin, eli huonommaksi kuin traktorin mekaanisen voimansiirron.

Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.

Tilapäisesti kestävät, mitä kestävät, jos kestävät... Nämä on just edelleenkin niitä juttuja että ensin reikä päässä tehdään jotain, joskus onnistuu, joskus ei ja sitten kun ei niin se on aina konevalmistajan vika. Tämänkin takia noihin kamppeisiin pikkuhiljaa tulee turva-antureita tms. jotka katkaisevat vedon jos tehdään jotakin hölmöä.

Säätölaitteiden tehohävikki ei kyllä moderneissa laitteissa ole kuin korkeintaan parin prosentin luokkaa, joten kyllä tuolla sähköisellä voimansiirrolla on mekaanisen voimansiirron kanssa täysin samoihin hyötysuhteisiin mahdollista päästä, riippuen tietysti sekä mekaanisen että sähköisen voimansiirron rakenteista. Ja tuo säädettävyys tuo juuri sen, että käytännössä vaikka teoreettinen hyötysuhde on mekaanisessa voimansiirrossa parempi, niin paremmin säädettävällä voimanssiirrolla (kuten nykyisinkin portaattomat, tulevaisuudessa ehkä sähköiset) työ pystytään tekemään pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Savua ei tietysti tule yhtä paljoa, eikä meteli ole yhtä kova, joten jos noista jompi kumpi on tärkeää, niin silloin ei kannata noihin sotkeentua...
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.

Eipä varmaan kyllä kannata suoria napamoottoreita käyttää, planeettapyörästöjä käyttämällä päästään tuosta momenttiongelmasta eroon. Planeettapyörästön hyötysuhde kuitenkin on melko hyvä, sinne ei paljoa tehoa huku.
Jos käytetään pyöräkohtaisia moottoreita, planeettapyörästö ei muuta asiaa mitenkään. Nelipyöräisen ja -vetoisen ajoneuvon yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa paljon enemmän kuin neljännes kokonaisvetovoimasta. Normaalirakenteisen traktorin yhdestä takapyörästä pitää saada yli puolet kokonaisvetovoimasta.

Muuten sähkö kyllä voittaa hyötysuhteessa minkä tahansa mekaanisen voimansiirron mennen tullen, oli kuinka yksinkertainen tahansa... Jos ei nyt ihan suorasta akselista puhuta...
Ei voita hyötysuhteessa, säädettävyydessä voittaa, minkä takia sellaista vetureissakin käytetään. Veturissa lisäpaino on vain eduksi.

Kyllä se planeettapyörästö nyt vaan muuttaa asiaa, kun pyöräkohtainen vääntömomentti saadaan sillä kerrottua, ja sitä kautta yhden pyörän vaatiman moottorin koko ei ole niin suuri. Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...

Säädettävyys on suuri etu, mutta hyötysuhde on toinen, jos ajatellaan koko voimalinjaa. Täysin mekaaninen hammasvoimansiirto pääsee lähelle sähkövoimansiirtoa, mutta nämä pikavaihdehärpäkkeet hydrostaateista puhumattakaan kyllä hukkaavat huomattavasti enemmän tehoa. Suora ratasvälitys on melko tehokas, mutta hyötysuhde-ero tulee sitä kautta että noita rattaita vatkataan öljyssä joka aiheuttaa vastusta sekä lämpiämistä, ja sitä kautta jäähdytystarpeen.
Tuo yllä lainattu ns. ryhmäpoikkeusasetus ei kosketa tällä hetkellä offroad-kalustoa, vaan ainoastaan maantiellä kulkevaa kalustoa, tästä on käsittääkseni ihan ey-tuomioistuintason ennakkotapauksetkin olemassa. En kyllä jaksa alkaa kaivamaan. Vastaava asetus tulee offroad-puolelle muutaman vuoden päästä, kun valmistelusta selviää, olisiko ollut 2016.

Tekijänoikeudet tuota materiaalia koskevat aina, joten sen kopiointi ilman sen tekijän lupaa on laitonta, eikä se liity mitenkään sen materiaalin sisältöön, oli kyse sitten vaikkapa käyttöohjekirjasta. Sen määrittää tekijänoikeuslainsäädäntö, eikä ajoneuvoasetus. Se sitten, minkälaisen korvauksen valmistaja voi vaatia tekijänoikeuslain perusteella ajoneuvoasetuksen tai tulevan asetuksen mukaisesta materiaalista onkin toinen juttu, mutta veikkaanpa että kun näitä materiaaleja on tulevaisuudessa lain nojalla myytävä kenelle tahansa, saattaa tulla näiden kopiosivustojen ylläpitäjille ahtaammat ajat...
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.

Eipä varmaan kyllä kannata suoria napamoottoreita käyttää, planeettapyörästöjä käyttämällä päästään tuosta momenttiongelmasta eroon. Planeettapyörästön hyötysuhde kuitenkin on melko hyvä, sinne ei paljoa tehoa huku.

Muuten sähkö kyllä voittaa hyötysuhteessa minkä tahansa mekaanisen voimansiirron mennen tullen, oli kuinka yksinkertainen tahansa... Jos ei nyt ihan suorasta akselista puhuta...
Varaosakirjathan on julkisia, ja löytyy suurimmalta osalta valmistajia (ainakin JD, CNH, Agco) myös netistä...

Korjaamokäsikirjat on toinen juttu, ne ei ole julkista materiaalia.
Taitaa olla kaikki tuolla sivulla olevat manuaalit copyright-materiaalia, eli voi sivuston pitäjää odottaa ikävä yllätys jos joku konevalmistaja haluaa alkaa hankalaksi... eri asia tietysti on haluavatko, mutta kuitenkin.

Ei taida vielä keneltäkään saada helposti korjaamokäsikirjaa, muut kuin sopimushuoltajat. Joku joskus näyttelyssä osastolla sano, että vuoden 2016 jälkeen tulee traktoripuolellekin sama systeemi kun autopuolella jo on, että korjaamokirjat yms. on periaatteessa annettava rahaa vastaan...
Myös tehon siirto työkoneeseen olisi paljon mukavampaa hoitaa isolla töpselillä kuin käännöksissä kolisevalla nivelakselilla ja hydrauliletkuilla. Kaikenlainen säädettävyys paranisi suuresti.

Toisaalta sitten aletaan rempata inverttereitä,  taajuusmuuttajia ja tehoelektroniikkaa, kun kuitenkin valmistajat tinkivät  ne halvimmat alihankkijat mitä maailmalta löytyy. Ei välttämättä kuulosta halvalta kun niitä bokseja aletaan merkkihuollon varaosahinnoilla vaihtelemaan. Uskallan väittää että kohtuullista laatua oleva mekaaninen voimansiirto vaatii 20 vuoden aikana vähemmän remonttia kuin halvalla toteutettu ja talvet tihkusateessa seisotettu sähköinen kilpailijansa. Halpa toteutus kun ei kuitenkaan tarkoita viljelijälle halpaa hintaa.

Muuten kyllä kannatan ajatusta, siinä on monta hyvää puolta.

Tuo työkonepuoli on kyllä varmasti se toinen iso asia missä tuosta sähköstä olisi oikeasti hyötyä kun akselit ja muut jäisivät pois. Hydrauliikan korvaaminen sähköllä ei varmaan onnistu kokonaan.

Kolmas asia mikä tuossa varmaan tällä hetkellä on esteenä on juuri komponenttien hinta ja tietysti vanhojen työkoneiden yhteensopivuus, kaikkia kun ei voi uusia kerralla. Hinnat on nousseet jo muutenkin muutamassa vuodessa melko tolkuttomasti, vaikka tietysti niin on noussut kaikki muukin tuottajahintaa lukuunottamatta...

Miksi traktoreissa ei ole jo sähköistä voimansiirtoa? Millaisia ongelmia siihen liittyy? Moottorin perään generaattori ja napamoottorit, ei kai luulis olevan kalliimpi kuin koko voimalinja portaattomine askeineen? Olis hyötysuhteet kohdallaan eikä tarvis itkeä mikä on paras portaaton..  8)

Tulevaisuutta tuo varmasti on, ISOISSA maansiirtokoneissahan tuo on jo tätä päivää. Kaksi isoa ongelmaahan tuossa on: paino/tehosuhde, mutta tässä aletaan jo lähestyä pistettä että onnistuu maataloustraktorissakin. Ja jäähän siitä se kolmen tonnin painoinen vaihteistomurikka pois, joka voidaan korvata esim. tikapuurungolla...

Toinen ehkä lopulta isompikin ongelma vrt. maansiirtokonehommiin on se, että nuo sähköiset voimansiirrot eivät tosiaankaan sovellu ns. mutu-tuntumalla korjauksia tekeville tee-se-itse -miehille. Muutaman sadan voltin jännitteillä touhutessa väärät kytkennät ja jo huonot kytkennät voi johtaa hengenlähtöön, tulipaloon tai muuhun vaurioon. Maanrakennuspuolella kun on kuskit ja huoltomiehet erikseen, ainakin isossa maailmassa joissa näitä vehkeitä jo nyt käytetään.
Laita Case IH "rumpukone" ne kestää miehen iän 5000-10000 tuntia

Kompataan edellistä, jos haluat "ikuisen" puimurin niin etsi jostain kohtuullisesti ajettu Axial-Flow (1688 tai 2388/2588/7088 jos haluat mukavamman ohjaamon). Yksinkertainen rakenne, perustekniikka (myös sähköissä, enimmäkseen vanhanaikaista relesähköä, ei kovin montaa piirikorttia ja ohjainpurkkia) ja varmasti kestävä. Iso plussa myös pari kolme tonnia pienempi paino noihin muihin isoihin koneisiin verrattuna, kun rengastat koneen kunnolla niin menee siellä missä sampokin ja jos jostain syystä tarvitsisi niin pahemmassakin. Samalla kun ostat koneen esim. englannista, sovit hyvät yhteydet dealeriin niin varmasti saat osat yhtä nopeasti suomeen kun näiden suomessa koneita suoraan myyvien kautta, joilla ei kuitenkaan ole mitään varastossa... Näin on mm. silppurin kanssa tehty jo vuosia ja hyvin toimii.
Eikös New Holland jossain mallissa ole mekaninen maantie vaihde, joka ohittaa Power Sift vaihteiston, ja säästää tehon hävikissä. Portaattoman mehupuolen yläräjasta pitää huolen ylipaine venttiili. Jossain merkissä sitä oli alennettu 500- 400 ilmeisesti kestävyysongelmien vuoksi. Jotku virittäny MF ja sen seurauksena nopeus soutaa, kun ylipaine venttili avautuu hetkellisesti.    Kovin näyttää "kevyeltä" mehupuolen komponentit jos tai kun pakilla kaikki voima menis pelkästää mehupuolen kautta, niin kuin on sanottu?

 pc laatikossa ja kulkee pikkasen alle 50km/h täydellä kaasulla. kun DD,ssä 50 km/h saavutetaan 1600rpm/min ja pikkasen on paremi hyötusuhde tuossa DD laatikossa kuin nh,n pclaatikossa.

Tuo DD olisi kyllä mielenkiintoinen kokeilla ihan oikeissa töissä, ajatus tuossa on varmasti kyllä hyvä, ja varmasti tuo on suuntaus johon täysin mekaaniset vaihteistot tulevat menemään. Ohjelmiston merkitys on tuon laatikon toimivuudelle TODELLA iso, joten toivottavasti ovat sen saaneet hierottua jo kohtuullisen valmiiksi. Ei sillä kuitenkaan tietyissä töissä päästä ikinä samaan tilanteeseen kuin portaattomalla, jolla kierrosluku/nopeussuhde voi olla periaatteessa mikä tahansa.

Kulutukseltaan nuo JD:n DD:t ei kyllä hirveästi vakuuta ainakaan niiden lukujen perusteella mitä olen kuullut ja jossain nähnyt, täytyy silti todeta että itse en ole tuollaisella työtä tehnyt. Lieneekö sitten vaihdelaatikon vai moottorin, vai niiden yhteensovittamisen vika tuo korkeahko kulutus...
Sivuja: [1] 2