Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Laki Luuk - 18.04.09 - klo:00:19
-
mistä on määräytyny lypsyrobottien hinta? järkihän sanoisi että oikea hinta lypsyrobotille olisi vastaava hinta kuin mikä olisi lypsyasemalla jonka kapasiteetti riittäisi 60-70 lypsylehmän lypsämiseen. näin ei kuitenkaan ole. selitystä ei pysty hakea ihmistyövoimastakaan.
onko robotti sama asia kuin traktoreisa fendt? tekee samat työt mutta vähäsen arvokkaammi.
-
Eikös kannukoneellakin lypsä 60 - 70 lehmää päivässä. Päiväkaffen jälkeen toiset 70. Pitää laittaa vaimo lypsämään, ettei tule liikaa palkkakustannuksia.
-
Taitaa olla fendttiin verrattavissa, vähän kyllä ontuu vertaus. Minusta noissa roboteissa ei ole järkeä. Isossa karjassa tarvitaan joka tapauksessa työvoimaa ja isolla lypsyasemalla hoituu aika nopeasti lypsy. Laajennusvaraakin on vaikka miten ilman lisäkustannuksia lypsystä jos on iso asema jonka käyttöastetta voi nostaa. Robotilla kun tulee määrä täyteen niin sitten vaan on investoitava lisää robotteja.
-
Taitaa olla fendttiin verrattavissa, vähän kyllä ontuu vertaus. Minusta noissa roboteissa ei ole järkeä. Isossa karjassa tarvitaan joka tapauksessa työvoimaa ja isolla lypsyasemalla hoituu aika nopeasti lypsy. Laajennusvaraakin on vaikka miten ilman lisäkustannuksia lypsystä jos on iso asema jonka käyttöastetta voi nostaa. Robotilla kun tulee määrä täyteen niin sitten vaan on investoitava lisää robotteja.
No robo menee sinne 60-200 luokkaan, eli enintään 3 sitten rupeaa asema lypsy menemään ohi.
Parhailla asemilla hoidetaan semmoiset 200 ammua 2 tunnissa 2 lypsäjän voimin.
-
Törmäsin mielenkintoiseen ongelmaan lomitusasioiden puitteissa. Tyypillisesti yhden robotin navetan ei mielstäni pitäisi työllistää yhtä henkillöä enempää karjanhoidossa. Kuitenkin se saattaa sitoa yhden yrittäjän lomituksen takia kolme lomittajaa, koska vaatii ympärivuorokautisen päivystyksen.
Ongelma on toki ratkaistavissa sopivalla varahenkilöllä esim. naapurista, mutta ei välttämättä hoidu lomitushenkilöstöllä.
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... ::)
(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) ;D
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... ::)
(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) ;D
Jooo, tosin et huomioinut sitä, että säästyneellä 70 tontulla myös tehdään jotain, eli se tulos pitäisi vielä lisätä tähän ....
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... ::)
(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) ;D
Jooo, tosin et huomioinut sitä, että säästyneellä 70 tontulla myös tehdään jotain, eli se tulos pitäisi vielä lisätä tähän ....
Sehän menee työntekijän palkkaan.
-
Eikös se ole ihan selvä, että jos lypsää haluaa, niin ostaa lypsyaseman. Jos taas haluaa hoitaa asiat toisin, niin ostaa robotin. Ihan turha tästä elämää suurempaa asiaa tehdä, kyllä sitä plus/miinus-merkkistä kannattavuutta löytyy molemmilla lypsytavoilla.
-
Eikös kannukoneellakin lypsä 60 - 70 lehmää päivässä. Päiväkaffen jälkeen toiset 70. Pitää laittaa vaimo lypsämään, ettei tule liikaa palkkakustannuksia.
tietysti jos tykkäät.
-
Eikös se ole ihan selvä, että jos lypsää haluaa, niin ostaa lypsyaseman. Jos taas haluaa hoitaa asiat toisin, niin ostaa robotin. Ihan turha tästä elämää suurempaa asiaa tehdä, kyllä sitä plus/miinus-merkkistä kannattavuutta löytyy molemmilla lypsytavoilla.
sinullahan ymmärtääkseni on robotteja? etkö sinä sitten halunnut lypsää?
kyseenalaistin vain robotin hinnan. ja että kuinka pitkälle tulevaisuuteen suunnittelukuluja riittää vielä maksatettavaksi robottien hinnoissa? itse ainakin luokittelen robotin samalle viivalle 2x8 kalanruodon kanssa. ja siinä vaiheessa kun täytyisi laittaa toinen robotti niin hivenen ruotoon jatketta ja nopeampaa poistumista portteihin.
kuuleman mukaan yhden robotin yksiköitä alkaa pian olemaan todella vaikeuksissa. :o
-
kuuleman mukaan yhden robotin yksiköitä alkaa pian olemaan todella vaikeuksissa. :o
Varmasti jos laskelmat on tehty 46c/l ja investoitu sen mukaisesti. Lehmäpaikalle saatu hintaa 14t€ ja navetta on vielä vajaa täytöllä.
-
Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.
Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.
-
Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.
Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.
Kyllä mä oon nähnyt niitäkin. Ja ihan vapaalla kierrolla...
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... ::)
(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) ;D
Eikös Astronautille ole se ronski 2400€/kk, joka sisältää kaiken?
-
Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.
Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.
Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... ::)
(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) ;D
Eikös Astronautille ole se ronski 2400€/kk, joka sisältää kaiken?
Ei ihan kaikkea. Siitä puuttui varusteita, mutta kyllä sillä lypsämään pääsee. Ja se on 3 vuoden sopimus (28800€/a). Mutta robon ostaminen vs vuokraaminen kallistuu helposti vuokraamiseen, kun tuki tulee kuitenkin lypsyaseman hinnan mukaan ja huolto kuuluu lypsypalvelussa hintaan.
-
Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.
Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.
Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.
Mitä se poskettoman tehokas lypsyasema maksaa per lypsettävä tuossa alle 70 lehmän karjakoossa?
Robottihan vapauttaa juurikin tekemään sitä tuttuvuutta lehmien kanssa.
-
Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.
Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.
Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.
Mitä se poskettoman tehokas lypsyasema maksaa per lypsettävä tuossa alle 70 lehmän karjakoossa?
Robottihan vapauttaa juurikin tekemään sitä tuttuvuutta lehmien kanssa.
No se kyllä maksaa kokonaishintana saman kuin se maksaisi kahdellesadalle tjsp. Yhtä lypsettävää kohden aika paljon. Investointina kuitenkin pitkäikäinen eikä ole pullonkaulana lehmämäärän lisäämiselle.
-
3 kertaa päivässä lypsyä melko vaikea toteuttaa asemalla jollei ole ainakin 5 henkilöä tilalla töissä. Toki löytyy niitä jotka kahestaan lypsää 3 kertaa päivässä mut eipä silloin ole juuri muuta elämää. Robottilypsyssä juuri poikineet maitotykit käy lypsyllä jopa 4-5 kertaa ja uskosin sen olevan eduksi utareterveydelle ja siten myös lehmien kestävyydelle.
Lypsy navettahommista raskainta ja se tehtävä joka kerta huolella ja siksi ainkin itse mielelläni lypsyn antasin punakoneelle.
-
Totta tuokin, ja jos koneelle annat lypsyn niin punakone on luultavasti paras.
-
Punakone nimeltään Svetlana / Fladimir
-
Eikös se ole ihan selvä, että jos lypsää haluaa, niin ostaa lypsyaseman. Jos taas haluaa hoitaa asiat toisin, niin ostaa robotin. Ihan turha tästä elämää suurempaa asiaa tehdä, kyllä sitä plus/miinus-merkkistä kannattavuutta löytyy molemmilla lypsytavoilla.
sinullahan ymmärtääkseni on robotteja? etkö sinä sitten halunnut lypsää?
kyseenalaistin vain robotin hinnan. ja että kuinka pitkälle tulevaisuuteen suunnittelukuluja riittää vielä maksatettavaksi robottien hinnoissa? itse ainakin luokittelen robotin samalle viivalle 2x8 kalanruodon kanssa. ja siinä vaiheessa kun täytyisi laittaa toinen robotti niin hivenen ruotoon jatketta ja nopeampaa poistumista portteihin.
kuuleman mukaan yhden robotin yksiköitä alkaa pian olemaan todella vaikeuksissa. :o
***Jep robotit hoitaa lypsämisen, koska itsellä ei ole mitään mielekiintioa lypsämiseen. Tämä tapa hoitaa lehmiä sopii ainakin meikäläiselle.
Saisi ne robojen hinnat myös allekirjoittaneen puolesta laskea, mutta minkäs teet kun linjat puhaltaa punaisenaan sinistä roboa. Markkinat pitää hinnat korkealla.
-
^^ punaisena sinistä ja sinisenä punaista 8) :P
.... mutta onpa talossa edes joku kone, joka tekee tunteja hintansa eteen. Robotti ei ole sellaisen ihmisen kone, jota ei lehmät kiinnosta muuta kuin sen lypsyn aikaisen "kontaktin" (joka muuten isolla, tehokkaalla asemalla on ehkä jotain ihan muuta kuin saattaisi kuvitella) verran...
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€.
Pitipä katsoa laskelmaasi oikein toiseen kertaan, jäi sen verran ajatus pyörimään... En vieläkään löydä tuosta päätä enkä häntää. Laskelman mukaan automaattilypsy lähes tuplaisi tuotetut maitolitrat per tehty ihmistyötunti asemalypsyyn verrattuna. Se ei ole totta, vaan mielikuva!
Keskustelun avauksessa esitettiin kysymys: mihin robojen hinta perustuu? Apemies tähän esitti hyvän vastauksen: markkinoihin.
Investoimalla automaatioon yritys (tässä tapauksessa maitotila) yleensä hakee säästöjä työvoimakuluihin. Tarkoitus on, että säästö on suurempi kuin investoinnin kustannukset. Tällä tavalla ajateltuna "automaatille" syntyy markkinahinta eli hinta on niin alhaalla, että ostaja saa hyödyn, toisaalta taas niin korkea, että myyjän bisnes pyörii myös.
Lypsyrobottien kohdalla tilanne on ilmeisesti se, että tämä "oikea" markkinahinta ei määräydykään todellisten talouslukujen varaan, vaan myyjien erittäin taitavat organisaatiot ovat onistuneet luomaan niin vahvan mielikuvan, että markkinahinta määräytyy tästä mielikuvasta laskelmiin vedettyjen oletusten perusteella.
-
Lypsyjärjestelmien vertailukelpoinen arviointi on käytännössä mahdotonta tällä tasolla. Aina verrataan halpaa asemaa ja robottia. Pistäkää rinnakkain samat investointikustannukset. Asemalla 130k€ tarkoittaa 2x10+ajolaite, sisältäen odotusalueen (40 lehmää=60m2) rakennuskustannuksen. Sillä lypsää robotillisen alle tunnissa, yksi henkilö. Tämähän on tehtävä keskimäärin 2,5 kertaa päivässä, jos robottiin vertaa. Tuota noin 2,5h:n päivittäistä työtähän robotti korvaa, ei muuta. Siitä pois saataneen puolet tai vähemmän. Rahaksi muutettuna noin 400 h vuodessa tekisi palkasta riippuen 7-9000 euroa kokonaiskustannusta, mutta yhdellä robotilla tämä on pois yrittäjätulosta. Toki 400 h on merkittävä työnvähennys henkilötasolla ja mahdollisesti juuri se kynnys, joka mahdollistaa yhden henkilön hoitaman yksikön. Särkymisvaraa ei kuitenkaan jää, eikä mahdolliseen toiminnan kasvuun ole juuri synergiaa tarjolla uponneiden kustannusten puolella.
Mun mielestä asemaa ei kannata harkita, jos investoidaan suhteellisen lähelle asutusta tms "laajennus"estettä tai valtavia kasvuhaluja ei ole. Yli sadan lehmän yksikössä on jo riittävästi mahdollisuuksia työmenekin minimoimiseen ja toisaalta töiden rytmittämiseen, kunhan alussa vain muistetaan, ettei se oma työpaikka saa maksaa mitä vain. Euro/litra on ehdoton maksimi investointikustannuksena.
Aseman ja automaattien ero on siinä kasvupotentiaalissa ja suuremmassa toimintamahdollisuuksien määrässä. Haittapuolena on asemalla yksitoikkoinen työ.
-
No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€.
Pitipä katsoa laskelmaasi oikein toiseen kertaan, jäi sen verran ajatus pyörimään... En vieläkään löydä tuosta päätä enkä häntää. Laskelman mukaan automaattilypsy lähes tuplaisi tuotetut maitolitrat per tehty ihmistyötunti asemalypsyyn verrattuna. Se ei ole totta, vaan mielikuva!
Keskustelun avauksessa esitettiin kysymys: mihin robojen hinta perustuu? Apemies tähän esitti hyvän vastauksen: markkinoihin.
Investoimalla automaatioon yritys (tässä tapauksessa maitotila) yleensä hakee säästöjä työvoimakuluihin. Tarkoitus on, että säästö on suurempi kuin investoinnin kustannukset. Tällä tavalla ajateltuna "automaatille" syntyy markkinahinta eli hinta on niin alhaalla, että ostaja saa hyödyn, toisaalta taas niin korkea, että myyjän bisnes pyörii myös.
Lypsyrobottien kohdalla tilanne on ilmeisesti se, että tämä "oikea" markkinahinta ei määräydykään todellisten talouslukujen varaan, vaan myyjien erittäin taitavat organisaatiot ovat onistuneet luomaan niin vahvan mielikuvan, että markkinahinta määräytyy tästä mielikuvasta laskelmiin vedettyjen oletusten perusteella.
Piti alkaa tavamaan läpi omaa laskelmaa, kun tipuin kärryiltä tuosta kommentistasi. Täytyy kyllä ihmetellä missä kohtaa otan kantaa maitomääriin. Selitäppä tuo jos viittit! ??? ???
Lisätiedoksi: Laskelman piti ottaa oikovan matikan kautta kantaa lypsyjärjestelmän valintaan. Oletuksena oli, että laajennetaan tuotantoa ja sopiva karjakoko olisi 60-70 lypsävää. Oletuksena otettiin 2x6 tai 2x8 asema, koska ne sopivat kyseiselle karjakoolle. Tuotantoa ei laajenneta tuosta saman sukupolven aikana. Adamin valitsema 2x10 on yli-investointi, eikä silti takaa että yksi ihminen riittää päivittäiseksi työvoimaksi. Poistoajaksi (joka siis on aivan eri asia, kuin takaisinmaksuaika) otin oletetun teknisen kestoiän ilman peruskorjausta, eli robotille viisi vuotta ja asemalle 10 vuotta. Laskelmassa ei huoltokustannuksia arvosteta, koska en tunne asemalypsimien huollon tarvetta, mutta kuulemma sielläkin huoltomiestä tarvitaan. ::)
Lasketko noilla avuilla VASTARANTA uudestaan... :-\
Henkilökohtaisesti en usko robottilypsyyn siirtymisen vaikuttavan meijeriin toimitettujen maitomääriin pitkällä aikavälillä mitenkään. Alussa varmasti tuotos laskee jos kaikki ovat vanhoja lehmiä. Kavereideni (kaikilla vapaa liikenne) robottitiloilla vanhemmat lehmät käyvät lypsyllä 2,3-2,5 kertaa vrk ja nuoremmat 3,0-3,3 kertaa. En usko, että kovin oleellista vaikutusta sillä on, mutta kuten JiiWeekin totesi lehmien utareterveyteen yms lehmien hyvinvointiin, uskon sillä olevan suuri merkitys.
Se vähä mitä minä olen lypsytyötä tehnyt parsinavetassa ja korkeuden säädöllä varustetulla asemalla, olen kokenut sen varsin raskaaksi. Alle 150 lypsävän navetassa ei kannata kuvitella - ilman isoja hakkamaattomia perämettiä - että isäntä voisi jättää lypsyn pelkän palkkatyön varaan. Toivottavasti kukaan ei ole niin hölmö, että uskoo edullista ulkomaista työvoimaa riittää loputtomiin Suomen navetoihin. Hollannissa halvan työvoiman puute on jo este maitotilojen laajentumiselle. Jos robotti korvaakin vain 2-5h ihmistyön päivittäin - mikä on muuten (2,5hx365) 900h/a eli puolet normi työläisen vuositunneista - niin se tekee ison avun työssä jaksamiseen ja oletettavasti pääsee terveempänä eläkkeelle.
Sinänsä tämä robotti vs asema keskustelu on samaa tasoa, kuin DynaVt vs Vario tai Valio vs Ingman. Ne on yrityskohtaisia ratkaisuja. Jos lyhyenajan tavoite on saada käyntiin vajaan 150 lypsävän maidontuotanto yksikkö vähällä ulkoisen työvoiman tarpeella, joka voidaan pitkän aikavälin suunnitelmassa tuplata - on robotti luultavasti fiksumpi ratkaisu. Jos taas ajatellaan, että tehdään 200 lypsävän navetta ja laitetaan muutaman vuoden välein 200 parsipaikkaa lisää ja tavoite on 10 vuotta ja 1000 lehmää, niin lypsyasema on varmasti fiksumpi. Tavoitteita ja yrityksiä on niin kovin erilaisia... :o
-
Piti alkaa tavamaan läpi omaa laskelmaa, kun tipuin kärryiltä tuosta kommentistasi. Täytyy kyllä ihmetellä missä kohtaa otan kantaa maitomääriin. Selitäppä tuo jos viittit! ??? ???
Lisätiedoksi: Laskelman piti ottaa oikovan matikan kautta kantaa lypsyjärjestelmän valintaan.
Viittin toki. Ymmärsin sun tarkoittavan, että asemalypsyssä tehdään 5 tuntia enemmän työtä päivässä. Jos kummassakin tapauksessa maitomäärä on sama, olet väittänyt robotilan tuottavan enemmän maitoa per työtunti???
Tätä oikovaa matikkaa itsekin harjoitan, kun en vaativampaakaan osaa... Oikovassakin laskutavassa pitää lähtötiedot kuitenkin olla oikein. Kommentillani halusin kiinnittää huomiota näiden lähtötietojen oikeellisuuteen; ovatko ne peräisin myyntimieheltä vai mistä?
-
Etelään voinee rakentaa kannattavan robottipihaton 130 lehmälle. Kaikissa muissa kokoluokissa kannattavuus löytyy ainoastaan asemalta.
-
Jos vaan ajattelee että tuotantoa lisätessä tulee lisärobotin tarve niin on lisäämisellä vähän enempi kynnystä. En ole ihan varma toteutuuko adam smithin robotillisen lypsäminen tunnissa yhdeltä ihmiseltä mutta ainakaan ei lypsyyn käytetyn ajan lisääntyminen estä eläinmäärän lisäämistä.
Aina pitäisi ottaa huomioon mahdolliset muutokset tulevaisuudessa, jos syystä tai toisesta jotain tullaan myymään niin voi olla että robotista ei isoja summia taida saada. En nyt tiedä mahtaako sitten 2x10:stäkään saada mutta jos robotteja on pitänyt ostaa useampi...
-
Ensinnäkin huomatus heti alkuun. En tiedä robottilypsystä muuta kuin, mitä lehdissä ja täällä on kirjoitettu sekä kuullut maailmalta lisää. Perinteisestä lypsystä sitten on jo kokemusta enemmän.
Monesti esiin noussut mielipide robottilypsystä on ollut, että työtuntimäärä ei oleellisesti muutu, mutta työn luonne muuttuu. Eläinten tarkkailutyötä on tehtävä omana työnään, koska sitä ei tapahdu lypsyn aikana. Robotti kerää huomattavan määrän tärkeääkin tietoa eläimistä. Raportit on käytävä läpi ja tehtävä tarvittavat päätökset. Siten ei voida laskea suoraan, että lypsytyön vaatima työaika jää suoraan robotin myötä pois.
Työn sitovuus on suhteellinen käsite. Robotti sitoo vähintään löyhään päivystykseen ihmisen. Muu lypsyjärjestelmä sitoo totaalisesti ihmisen kahdesti päivässä muun osan vuorokautta lypsäjän ei tarvitse miettiä lypsämisen onnistumista. Kummassakin tapauksessa eläimiin liittyvät hoitotyöt ja valvonnat saattavat täyttää päivää normaalin työajan ulkopuolella.
Edelleenkään ei oikeata vastausta tässä löydetä. Sama kuin traktoripuolella toisella työhön vaaditaan ehdottomasti Vario, kun toinen tekee saman työn lähes millä tahansa merkillä.
-
Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.
-
Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.
Eli ostakaamme robotti. Lentämisessäkin ihminen tekee suurimmat virheet. 90% lento onnetomuuksista olisi jäänyt tapahtumatta tietokone/automaati ohjauksella.
-
Ensinnäkin huomatus heti alkuun. En tiedä robottilypsystä muuta kuin, mitä lehdissä ja täällä on kirjoitettu sekä kuullut maailmalta lisää. Perinteisestä lypsystä sitten on jo kokemusta enemmän.
Monesti esiin noussut mielipide robottilypsystä on ollut, että työtuntimäärä ei oleellisesti muutu, mutta työn luonne muuttuu. Eläinten tarkkailutyötä on tehtävä omana työnään, koska sitä ei tapahdu lypsyn aikana. Robotti kerää huomattavan määrän tärkeääkin tietoa eläimistä. Raportit on käytävä läpi ja tehtävä tarvittavat päätökset. Siten ei voida laskea suoraan, että lypsytyön vaatima työaika jää suoraan robotin myötä pois.
Työn sitovuus on suhteellinen käsite. Robotti sitoo vähintään löyhään päivystykseen ihmisen. Muu lypsyjärjestelmä sitoo totaalisesti ihmisen kahdesti päivässä muun osan vuorokautta lypsäjän ei tarvitse miettiä lypsämisen onnistumista. Kummassakin tapauksessa eläimiin liittyvät hoitotyöt ja valvonnat saattavat täyttää päivää normaalin työajan ulkopuolella.
Edelleenkään ei oikeata vastausta tässä löydetä. Sama kuin traktoripuolella toisella työhön vaaditaan ehdottomasti Vario, kun toinen tekee saman työn lähes millä tahansa merkillä.
Jooo, en itsekkään kyllä tiedä lypsypuolesta paljon mitään, mutta 70 000 investointi pelkästään sitä varten, että työ olisi helpompaa tuntuu aika kovalta.
-
Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.
Ei ole vanhanaikainen, jos joku työntekijä sellaisesta pitää. Henkilöjohtaminen on henkilöiden ambitioiden tunnistamista ja niiden hyödyntämistä sillä kuuluisalla win-win-periaatteella. Vanhanaikaista on pitää jotain vanhanaikaisena. Kaikelle pitää olla avoin.
Sinänsä halpaan työvoimaan nojaaminen on tuolla varmaan pakko. Kaikki muut kustannuserät on vaikuttamisalueen ulkopuolella, joku on aina minimitekijä. Meillä on lähes kaikki vielä mahdollista, halpaan työvoimaan ei tarvi turvautua...
-
Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.
Jos tuo oli minun kommentista, niin se tilanne on Hollannissa...
-
Jos kummassakin tapauksessa maitomäärä on sama, olet väittänyt robotilan tuottavan enemmän maitoa per työtunti???
Näin väitän. Perustuu kaverin tekemään lopputyöhön. Kustannusvaikutus jää pieneksi, koska robotilla on korkea hankintahinta ja ero työnmäärässä pieni. Isoissa yksiköissä (+200) taas tarvitaan työvoimaa kuitenkin niin paljon, että asemalypsy helpottaa työvoiman käyttöä ja työn rytmittämistä. Myös sairauslomiin pystyy isommissa yksiköissä paremmin varautumaan. Sen takia isoihin yksiköihin kannattaa laittaa asemalypsy. Väitän, että työnkäyttö on asemapihatossa 50-60 lehmää per hoitaja ja robottipihatossa 65-75 lehmää. Mitään elämää suurempaa eroa tuosta ei synny. Lähinnä kysymys on, että minkälaiseen työhön haluaa aikansa käyttää tuossa karja koossa.
-
Kylläpä nopiasti mentiin olankohautuksella ohi tuosta tilan hinnasta. Siis niistä neliömetreistä.
Tuo punakone vie tuon viis neliömetriä tilaa... Ei odotustiloja eikä kokoomatiloja. Tuossa kaverin kanssa asiasta pohdittiin... Sillä lypsykompleksi asema ja kokoomatila vie neljänneksen 1500 neliön navetasta (noinsuurinpiirtein)... Eihän siinä mittään, mutta maksaa ne neliöt jotaki neki.
Tehokkaampi asema on. Ei siinä mitään. Robotti poistaa sen turhan toiston. Jokaiselle makunsa mukaan...
-
Kylläpä nopiasti mentiin olankohautuksella ohi tuosta tilan hinnasta. Siis niistä neliömetreistä.
Tuo punakone vie tuon viis neliömetriä tilaa... Ei odotustiloja eikä kokoomatiloja. Tuossa kaverin kanssa asiasta pohdittiin... Sillä lypsykompleksi asema ja kokoomatila vie neljänneksen 1500 neliön navetasta (noinsuurinpiirtein)... Eihän siinä mittään, mutta maksaa ne neliöt jotaki neki.
Tehokkaampi asema on. Ei siinä mitään. Robotti poistaa sen turhan toiston. Jokaiselle makunsa mukaan...
Jos robotilla säästää rakennusneliöissä, menee lypsyssä säästyvä työaika lehmien ajeluun. Näin siis jos verrataan niitä investointikustannuksiltaan vertailukelpoisia hintoja. Tilansäästö on siinä mielessä vähän myytti. Parikymmentä neliö saattaa jäädä etua....
-
Robottitilallisena ja entisenä asemalypsäjänä voin verrata kummankin työn eroavaisuuksia. Joku ihmetteli sitä että voi laittaa 70 000 euroa siihen että pääsee helpommalla. Voi kuulkaa kun ihminen vanhenee (kaikille käy niin) niin sitä haluaa päästä helpommalla. Ei aikaisia aamuherätyksiä joita ei aina jaksanut kun lapset oli pieniä ja yritti tehdä navettatyöt ennen heidän heräämistään tai sitten hipsi sisälle kesken lypsyn kun olivat heränneet. Asemalypsyn aikana oli hyvä että oli kaveri jahtaamassa loppuja lehmiä lypsylle. Minä ainakin koin sen suureksi helpotukseksi. Nykyään robotin kanssa ei tarvitse jahdata ketään ellei halua. Asema muuten oli 2*3 autotandem.
Kyllä robottikin tarvitsee odotustilan. Lelyllä se on samankokoinen vapaa alue kuin VMS:llä älyportin jälkeinen odotustila. Näin ei voida laskea hinnanalennusta minkään hyväksi.
Olin tyytyväinen asemaan mutta kun lehmämäärä nousi yli 50 niin tuntui etteivät lypsettävät loppuneet ollenkaan. Nyt on ihan sama onko niitä 50 60 tai 70.
-
Näin väitän. Perustuu kaverin tekemään lopputyöhön. Kustannusvaikutus jää pieneksi, koska robotilla on korkea hankintahinta ja ero työnmäärässä pieni. Isoissa yksiköissä (+200) taas tarvitaan työvoimaa kuitenkin niin paljon, että asemalypsy helpottaa työvoiman käyttöä ja työn rytmittämistä. Myös sairauslomiin pystyy isommissa yksiköissä paremmin varautumaan. Sen takia isoihin yksiköihin kannattaa laittaa asemalypsy. Väitän, että työnkäyttö on asemapihatossa 50-60 lehmää per hoitaja ja robottipihatossa 65-75 lehmää. Mitään elämää suurempaa eroa tuosta ei synny. Lähinnä kysymys on, että minkälaiseen työhön haluaa aikansa käyttää tuossa karja koossa.
Samaa mieltä, lypsytavan valinta vaikuttaa työn laatuun. Mutta kyse on myös siitä, kuka pystyy tuottamaan maitoa kannattavasti alhaisemmalla tuottajahinnalla...
Esittämäsi lehmää/hoitaja luvut toteutuvat vasta hieman isommissa yksiköissä. Siis jos hoitajalla tarkoitetaan yhtä henkilötyövuotta eli n. 1600 tuntia.
-
Asemalypsykokemuksen syvällä rintaäänellä ja robolypsyn syvällä rintaäänellä ;D
Puhuttaessa "mökkiläiskarjakoosta" (1 robo tai miksipä ei kaksikin roboa)...
Joku epäili työmenekkiä samalla lehmämäärällä asemalla ja robolla. Jos oikein ymmärsin, hän päätyi, että työmäärä olisi LIKI sama. Tämä väite on "puppua". Tai jos robokarjassa tehdään sama työmäärä kuin asemakarjassa alkuhärdellin jälkeen, voidaan sanoa, että joko automaatiosta ei osata ottaa hyötyä irti tai navettaolosuhteet/eläinten ruokinta on väärin suunniteltu.
Päivystysvalmius on oltava. Robohälytyksiä tulee alle 1/kuukausi, jos asiat ovat kunnossa ja navetalla huolehditaan päivittäisistä rutiinitöistä. Eipä ole kovin sitovaa. MUTTA SE KÄNNYKKÄ ON OLTAVA AINA AUKI! ;)
Hintapolitikkaa; ainakin kahteen roboon asti, robonavetta tulee halvemmaksi kuin asemalypsy. Tämän päivän tarkkoja hintoja en tarkistanut. Isoissa karjoissa valintaan vaikuttanee enemmänkin yrittäjän henkilökohtaiset mieltymykset. Haluaako palkata työvoimaa? Nuorena jaksaa lypsää mutta kuten Pantti totesi ikää tulee... Ja helpolle kun oppii, eipä ole lypsyä ollut ikävä.
-
Aina kun aletaan keskustelemaan asema vastaan ropotti niin unohdetaan ,että kaikki mitä navetan sisälle laitetaan yleensä tuppaa tuottamaan .mutta navetan ulkopuolella saa koneet maksaa mitä vaan kunhan näyttää komialta .
Ja niiden tuottavuus on aika monella heikolla tasolla.
-
Aina kun aletaan keskustelemaan asema vastaan ropotti niin unohdetaan ,että kaikki mitä navetan sisälle laitetaan yleensä tuppaa tuottamaan .mutta navetan ulkopuolella saa koneet maksaa mitä vaan kunhan näyttää komialta .
Ja niiden tuottavuus on aika monella heikolla tasolla.
Isäntä oli emännälle sanonut ettei nuo sinun kantturasi tuota tarpeeksi.
Emäntä oli kysynyt heti perään isännältä että paljonko sinun jyvasi tulevat maksamaan. isäntä oli aikansa urputtanut ja mennyt perä kammariin laskemaan kustannuksia. kolmen päivän päästä oli tullut takaisin ja sanonut vaivautuneena että 3 mk/kg.
tähän emäntä että piä kahusi, saan napurin Pasilta 1,8mk/kg viljaa.
-
Isäntä oli emännälle sanonut ettei nuo sinun kantturasi tuota tarpeeksi.
Emäntä oli kysynyt heti perään isännältä että paljonko sinun jyvasi tulevat maksamaan. isäntä oli aikansa urputtanut ja mennyt perä kammariin laskemaan kustannuksia. kolmen päivän päästä oli tullut takaisin ja sanonut vaivautuneena että 3 mk/kg.
tähän emäntä että piä kahusi, saan napurin Pasilta 1,8mk/kg viljaa.
Tästä päästäänkin siihen, pitäisikö maatilaa käsitellä kokonaisuutena vai palasina? Tyyliin navetta oma kokonaisuus ja rehutuotanto oma kokonaisuus, molemmilla omat vastuuhenkilöt. Saattas jäähä tällä ajattelutavalla 20 000 euron hehtaarihinnat maksamatta ja ylisuuret koneet ostamatta, kun rasitus kohdistuis suoraan rehuyksikön hintaan, eikä piiloudu taseeseen.
-
Asemalypsykokemuksen syvällä rintaäänellä ja robolypsyn syvällä rintaäänellä ;D
Puhuttaessa "mökkiläiskarjakoosta" (1 robo tai miksipä ei kaksikin roboa)...
Joku epäili työmenekkiä samalla lehmämäärällä asemalla ja robolla. Jos oikein ymmärsin, hän päätyi, että työmäärä olisi LIKI sama. Tämä väite on "puppua". Tai jos robokarjassa tehdään sama työmäärä kuin asemakarjassa alkuhärdellin jälkeen, voidaan sanoa, että joko automaatiosta ei osata ottaa hyötyä irti tai navettaolosuhteet/eläinten ruokinta on väärin suunniteltu.
Päivystysvalmius on oltava. Robohälytyksiä tulee alle 1/kuukausi, jos asiat ovat kunnossa ja navetalla huolehditaan päivittäisistä rutiinitöistä. Eipä ole kovin sitovaa. MUTTA SE KÄNNYKKÄ ON OLTAVA AINA AUKI! ;)
Hintapolitikkaa; ainakin kahteen roboon asti, robonavetta tulee halvemmaksi kuin asemalypsy. Tämän päivän tarkkoja hintoja en tarkistanut. Isoissa karjoissa valintaan vaikuttanee enemmänkin yrittäjän henkilökohtaiset mieltymykset. Haluaako palkata työvoimaa? Nuorena jaksaa lypsää mutta kuten Pantti totesi ikää tulee... Ja helpolle kun oppii, eipä ole lypsyä ollut ikävä.
Eihän siinä sitten mitään epäselvää, kun asia kerran näin on. Taloudelliset perusteet löytyvät, niitä tässä hain.
-
paikallinen von case http://www.youtube.com/watch?v=x56TjV9r0TU&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=x56TjV9r0TU&NR=1) ;D
-
paikallinen von case http://www.youtube.com/watch?v=x56TjV9r0TU&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=x56TjV9r0TU&NR=1) ;D
paikallinen von deere lannoittaa http://www.youtube.com/watch?v=V-B4jgBZvZM
-
päivän paras jörn deere mies varmistaa taivaspaikkaa ;D