Ensinnäkin huomatus heti alkuun. En tiedä robottilypsystä muuta kuin, mitä lehdissä ja täällä on kirjoitettu sekä kuullut maailmalta lisää. Perinteisestä lypsystä sitten on jo kokemusta enemmän.

Monesti esiin noussut mielipide robottilypsystä on ollut, että työtuntimäärä ei oleellisesti muutu, mutta työn luonne muuttuu. Eläinten tarkkailutyötä on tehtävä omana työnään, koska sitä ei tapahdu lypsyn aikana. Robotti kerää huomattavan määrän tärkeääkin tietoa eläimistä. Raportit on käytävä läpi ja tehtävä tarvittavat päätökset. Siten ei voida laskea suoraan, että lypsytyön vaatima työaika jää suoraan robotin myötä pois.

Työn sitovuus on suhteellinen käsite. Robotti sitoo vähintään löyhään päivystykseen ihmisen. Muu lypsyjärjestelmä sitoo totaalisesti ihmisen kahdesti päivässä muun osan vuorokautta lypsäjän ei tarvitse miettiä lypsämisen onnistumista. Kummassakin tapauksessa eläimiin liittyvät hoitotyöt ja valvonnat saattavat täyttää päivää normaalin työajan ulkopuolella.

Edelleenkään ei oikeata vastausta tässä löydetä. Sama kuin traktoripuolella toisella työhön vaaditaan ehdottomasti Vario, kun toinen tekee saman työn lähes millä tahansa merkillä.

Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.

Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.

Eli ostakaamme robotti. Lentämisessäkin ihminen tekee suurimmat virheet. 90% lento onnetomuuksista olisi jäänyt tapahtumatta tietokone/automaati ohjauksella.

Ensinnäkin huomatus heti alkuun. En tiedä robottilypsystä muuta kuin, mitä lehdissä ja täällä on kirjoitettu sekä kuullut maailmalta lisää. Perinteisestä lypsystä sitten on jo kokemusta enemmän.

Monesti esiin noussut mielipide robottilypsystä on ollut, että työtuntimäärä ei oleellisesti muutu, mutta työn luonne muuttuu. Eläinten tarkkailutyötä on tehtävä omana työnään, koska sitä ei tapahdu lypsyn aikana. Robotti kerää huomattavan määrän tärkeääkin tietoa eläimistä. Raportit on käytävä läpi ja tehtävä tarvittavat päätökset. Siten ei voida laskea suoraan, että lypsytyön vaatima työaika jää suoraan robotin myötä pois.

Työn sitovuus on suhteellinen käsite. Robotti sitoo vähintään löyhään päivystykseen ihmisen. Muu lypsyjärjestelmä sitoo totaalisesti ihmisen kahdesti päivässä muun osan vuorokautta lypsäjän ei tarvitse miettiä lypsämisen onnistumista. Kummassakin tapauksessa eläimiin liittyvät hoitotyöt ja valvonnat saattavat täyttää päivää normaalin työajan ulkopuolella.

Edelleenkään ei oikeata vastausta tässä löydetä. Sama kuin traktoripuolella toisella työhön vaaditaan ehdottomasti Vario, kun toinen tekee saman työn lähes millä tahansa merkillä.

Jooo, en itsekkään kyllä tiedä lypsypuolesta paljon mitään, mutta 70 000 investointi pelkästään sitä varten, että työ olisi helpompaa tuntuu aika kovalta.

Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.

Ei ole vanhanaikainen, jos joku työntekijä sellaisesta pitää. Henkilöjohtaminen on henkilöiden ambitioiden tunnistamista ja niiden hyödyntämistä sillä kuuluisalla win-win-periaatteella. Vanhanaikaista on pitää jotain vanhanaikaisena. Kaikelle pitää olla avoin.

Sinänsä halpaan työvoimaan nojaaminen on tuolla varmaan pakko. Kaikki muut kustannuserät on vaikuttamisalueen ulkopuolella, joku on aina minimitekijä. Meillä on lähes kaikki vielä mahdollista, halpaan työvoimaan ei tarvi turvautua...

Prrr takasi. "Halvan työvoiman puute rajoittaa maitotilojen laajentumista." Ensinnäkin maitotila, joka perustaa kannattavuutensa halpaan työvoimaan on entinen maitotila. Nyt olisi korkea aika maitotiloillakin panostaa henkilöstöjohtamiseen. Ajatus siitä, että joku tekee mitä johtaja sanoo ja johtaja valvoo mitä se joku tekee, on vanhanaikainen. Korkealaatuiseen = tuottavaan työhön vaaditaan ammattitaitoinen henkilökunta, joka kehittää työtapoja, valvoo laatua ja ennenkaikkea vastaa omalta osaltaan siitä, että tilan tuotanto pysyy korkeana. Niin työnantajat, vaatikaa ja vaalikaa ammattitaitoa.

Jos tuo oli minun kommentista, niin se tilanne on Hollannissa...

Jos kummassakin tapauksessa maitomäärä on sama, olet väittänyt robotilan tuottavan enemmän maitoa per työtunti???

Näin väitän. Perustuu kaverin tekemään lopputyöhön. Kustannusvaikutus jää pieneksi, koska robotilla on korkea hankintahinta ja ero työnmäärässä pieni. Isoissa yksiköissä (+200) taas tarvitaan työvoimaa kuitenkin niin paljon, että asemalypsy helpottaa työvoiman käyttöä ja työn rytmittämistä. Myös sairauslomiin pystyy isommissa yksiköissä paremmin varautumaan. Sen takia isoihin yksiköihin kannattaa laittaa asemalypsy. Väitän, että työnkäyttö on asemapihatossa 50-60 lehmää per hoitaja ja robottipihatossa 65-75 lehmää. Mitään elämää suurempaa eroa tuosta ei synny. Lähinnä kysymys on, että minkälaiseen työhön haluaa aikansa käyttää tuossa karja koossa.

Kylläpä nopiasti mentiin olankohautuksella ohi tuosta tilan hinnasta. Siis niistä neliömetreistä.
Tuo punakone vie tuon viis neliömetriä tilaa... Ei odotustiloja eikä kokoomatiloja. Tuossa kaverin kanssa asiasta pohdittiin... Sillä lypsykompleksi asema ja kokoomatila vie neljänneksen 1500 neliön navetasta (noinsuurinpiirtein)... Eihän siinä mittään, mutta maksaa ne neliöt jotaki neki.

Tehokkaampi asema on. Ei siinä mitään. Robotti poistaa sen turhan toiston. Jokaiselle makunsa mukaan...

Kylläpä nopiasti mentiin olankohautuksella ohi tuosta tilan hinnasta. Siis niistä neliömetreistä.
Tuo punakone vie tuon viis neliömetriä tilaa... Ei odotustiloja eikä kokoomatiloja. Tuossa kaverin kanssa asiasta pohdittiin... Sillä lypsykompleksi asema ja kokoomatila vie neljänneksen 1500 neliön navetasta (noinsuurinpiirtein)... Eihän siinä mittään, mutta maksaa ne neliöt jotaki neki.

Tehokkaampi asema on. Ei siinä mitään. Robotti poistaa sen turhan toiston. Jokaiselle makunsa mukaan...

Jos robotilla säästää rakennusneliöissä, menee lypsyssä säästyvä työaika lehmien ajeluun. Näin siis jos verrataan niitä investointikustannuksiltaan vertailukelpoisia hintoja. Tilansäästö on siinä mielessä vähän myytti. Parikymmentä neliö saattaa jäädä etua....

Robottitilallisena ja entisenä asemalypsäjänä voin verrata kummankin työn eroavaisuuksia. Joku ihmetteli sitä että voi laittaa 70 000 euroa siihen että pääsee helpommalla. Voi kuulkaa kun ihminen vanhenee (kaikille käy niin) niin sitä haluaa päästä helpommalla. Ei aikaisia aamuherätyksiä joita ei aina jaksanut kun lapset oli pieniä ja yritti tehdä navettatyöt ennen heidän heräämistään tai sitten hipsi sisälle kesken lypsyn kun olivat heränneet. Asemalypsyn aikana oli hyvä että oli kaveri jahtaamassa loppuja lehmiä lypsylle. Minä ainakin koin sen suureksi helpotukseksi. Nykyään robotin kanssa ei tarvitse jahdata ketään ellei halua. Asema muuten oli 2*3 autotandem.

Kyllä robottikin tarvitsee odotustilan. Lelyllä se on samankokoinen vapaa alue kuin VMS:llä älyportin jälkeinen odotustila. Näin ei voida laskea hinnanalennusta minkään hyväksi.

Olin tyytyväinen asemaan mutta kun lehmämäärä nousi yli 50 niin tuntui etteivät lypsettävät loppuneet ollenkaan. Nyt on ihan sama onko niitä 50 60 tai 70.

Näin väitän. Perustuu kaverin tekemään lopputyöhön. Kustannusvaikutus jää pieneksi, koska robotilla on korkea hankintahinta ja ero työnmäärässä pieni. Isoissa yksiköissä (+200) taas tarvitaan työvoimaa kuitenkin niin paljon, että asemalypsy helpottaa työvoiman käyttöä ja työn rytmittämistä. Myös sairauslomiin pystyy isommissa yksiköissä paremmin varautumaan. Sen takia isoihin yksiköihin kannattaa laittaa asemalypsy. Väitän, että työnkäyttö on asemapihatossa 50-60 lehmää per hoitaja ja robottipihatossa 65-75 lehmää. Mitään elämää suurempaa eroa tuosta ei synny. Lähinnä kysymys on, että minkälaiseen työhön haluaa aikansa käyttää tuossa karja koossa.

Samaa mieltä, lypsytavan valinta vaikuttaa työn laatuun. Mutta kyse on myös siitä, kuka pystyy tuottamaan maitoa kannattavasti alhaisemmalla tuottajahinnalla...

Esittämäsi lehmää/hoitaja luvut toteutuvat vasta hieman isommissa yksiköissä. Siis jos hoitajalla tarkoitetaan yhtä henkilötyövuotta eli n. 1600 tuntia.

Asemalypsykokemuksen syvällä rintaäänellä ja robolypsyn syvällä rintaäänellä
Puhuttaessa "mökkiläiskarjakoosta" (1 robo tai miksipä ei kaksikin roboa)...

Joku epäili työmenekkiä samalla lehmämäärällä asemalla ja robolla. Jos oikein ymmärsin, hän päätyi, että työmäärä olisi LIKI sama. Tämä väite on "puppua". Tai jos robokarjassa tehdään sama työmäärä kuin asemakarjassa alkuhärdellin jälkeen, voidaan sanoa, että joko automaatiosta ei osata ottaa hyötyä irti tai navettaolosuhteet/eläinten ruokinta on väärin suunniteltu.

Päivystysvalmius on oltava. Robohälytyksiä tulee alle 1/kuukausi, jos asiat ovat kunnossa ja navetalla huolehditaan päivittäisistä rutiinitöistä. Eipä ole kovin sitovaa. MUTTA SE KÄNNYKKÄ ON OLTAVA AINA AUKI! 

Hintapolitikkaa; ainakin kahteen roboon asti, robonavetta tulee halvemmaksi kuin asemalypsy. Tämän päivän tarkkoja hintoja en tarkistanut. Isoissa karjoissa valintaan vaikuttanee enemmänkin yrittäjän henkilökohtaiset mieltymykset. Haluaako palkata työvoimaa? Nuorena jaksaa lypsää mutta kuten Pantti totesi ikää tulee... Ja helpolle kun oppii, eipä ole lypsyä ollut ikävä.

Aina kun aletaan keskustelemaan asema vastaan ropotti niin unohdetaan ,että kaikki mitä navetan sisälle laitetaan yleensä tuppaa tuottamaan .mutta navetan ulkopuolella saa koneet maksaa mitä vaan kunhan näyttää komialta .
Ja niiden tuottavuus on aika monella heikolla tasolla.

Aina kun aletaan keskustelemaan asema vastaan ropotti niin unohdetaan ,että kaikki mitä navetan sisälle laitetaan yleensä tuppaa tuottamaan .mutta navetan ulkopuolella saa koneet maksaa mitä vaan kunhan näyttää komialta .
Ja niiden tuottavuus on aika monella heikolla tasolla.

Isäntä oli emännälle sanonut ettei nuo sinun kantturasi tuota tarpeeksi.
Emäntä oli kysynyt heti perään isännältä että paljonko sinun jyvasi tulevat maksamaan. isäntä oli aikansa urputtanut ja mennyt perä kammariin laskemaan kustannuksia. kolmen päivän päästä oli tullut takaisin ja sanonut vaivautuneena että 3 mk/kg.
tähän emäntä että piä kahusi, saan napurin Pasilta 1,8mk/kg viljaa.

Isäntä oli emännälle sanonut ettei nuo sinun kantturasi tuota tarpeeksi.
Emäntä oli kysynyt heti perään isännältä että paljonko sinun jyvasi tulevat maksamaan. isäntä oli aikansa urputtanut ja mennyt perä kammariin laskemaan kustannuksia. kolmen päivän päästä oli tullut takaisin ja sanonut vaivautuneena että 3 mk/kg.
tähän emäntä että piä kahusi, saan napurin Pasilta 1,8mk/kg viljaa.

Tästä päästäänkin siihen, pitäisikö maatilaa käsitellä kokonaisuutena vai palasina? Tyyliin navetta oma kokonaisuus ja rehutuotanto oma kokonaisuus, molemmilla omat vastuuhenkilöt. Saattas jäähä tällä ajattelutavalla 20 000 euron hehtaarihinnat maksamatta ja ylisuuret koneet ostamatta, kun rasitus kohdistuis suoraan rehuyksikön hintaan, eikä piiloudu taseeseen.