Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Muujussi - 14.03.17 - klo:19:00
-
Ja huomatkaa! Ei ns Veetin jorinoita. Näkyy olevan joukossa Epäkukkulainenkin...
http://www.maidonjalostajat.fi/blogi/2012/09/07/10/?page2
"Lausunto Euroopan Unionin tuotantosidonnaisten tukien vaikuttavuudesta ja täytäntöönpanosta"
"AB - tukialueen maidontuotanto on laskenut viimeisen kolmen kiintiövuoden aikana 3,5 %. Samaan aikaan maidontuotanto on koko maassa kasvanut 0,3 %. Kehitys on kymmenen vuoden aikana ollut dramaattinen. Tuotanto on supistunut AB - alueella 17 %, C – alueella 5,9 % ja koko maassa yhteensä 8,5 %.
AB alueen maidontuotanto väheni keskimäärin 2 % vuodessa kiintiövuosien 2001/2002 ja 2008/2009 välillä. Sen jälkeen väheneminen on pudonnut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Voidaan siis todeta, että tuotanto on edelleen alentunut, mutta hitaampaan tahtiin.
Maitotilojen määrä on sekä 10 vuoden että 3 vuoden tarkastelujaksoilla vähentynyt AB alueella prosentuaalisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Vähenemistahti on vuosikymmenen alkupuolella ollut -6,6 % ja viimeisenä kolmena vuonna -6,1 %
Maidontuotannon aleneminen AB – alueella on huolestuttavaa. Enää 21 % maidosta tuotetaan AB - alueella, kun taas kuluttajista siellä on 60 %. Tällä hetkellä Etelä-Suomen maidontuotanto ei pysty vastaamaan saman alueen tuoretuotteiden kysyntään. Nestemäisten maitovalmisteiden tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajaa on tuotteiden tuoreuden, kuluttajien toivomusten ja kestävän kehityksen kannalta järkevää.
Tehdyn kyselyn perusteella AB – alueella olevat maidontuottajat kokevat kannattavuuden olevan heikompi sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa verrattuna C – alueen tuottajiin. Vain 47 % AB – alueen tuottajista aikoo jatkaa tuotantoa 2020, kun muualla luku on keskimäärin 57 %. Tuottajien aikomusten vuoksi maitomäärän ennustetaan supistuvan AB – alueella yli 10 % vuoteen 2020 mennessä.
Koko maitosektorin menestymisen kannalta, tulee tavoitella mahdollisimman tasaista määrällistä ja alueellista maidontuotannon kehitystä. Mikäli uusinvestoinnit keskittyvät pelkästään tietyille alueille, voi siellä tulla pula pellosta ja työvoimasta.
Tuki on ollut riittämätön AB - tukialueen maidontuotannon määrän ylläpitämiseksi
Kuten edellä olevista luvuista voi päätellä, ei AB - alueen maidontuotannon määrää ole kyetty säilyttämään, vaan se supistuu nopeampaan tahtiin kuin C-alueella. Tuki ei myöskään ole vaikuttanut riittävästi tuottajien näkemyksiin maidontuotannon kannattavuudesta Etelä-Suomessa.
Tuki on välttämätön, vaan ei riittävä viljelijän toimeentulon turvaamiseksi
Lypsylehmäpalkkiota maksetaan keskimäärin 4050 € tilaa kohden. MTT:n selvityksen mukaan AB – alueen lypsykarjatilan keskimääräinen yrittäjätulo on 47 300 €, josta tuen suuruus on 8,5 %.
Lypsylehmäpalkkion kohdentaminen AB-alueelle on perusteltua
Maidon litrakohtainen tuki on C1 – alueella 7,7 snt/l ja AB – alueella 2,8 snt/l. Eroa on peräti 4,9 snt/l. Lypsylehmäpalkkio on 150 € lehmää kohden. Se on tuotettua maitolitraa kohden noin 2 senttiä.
AB- alueen tuen on perustuttava tuotettuihin litroihin
Tuottajat haluavat tuotantotuen perustuvan tuotettuun maitomäärään, siksi AB – alueen maidon litrakohtainen tuki tulisi nostaa lähelle C1 – alueen tukea. Tämä on tuottajien ensisijainen vaatimus. Nykyisen suuruinen lypsylehmäpalkkio ei ole riittävän houkutteleva, jotta tuottajat uskaltaisivat tehdä pitkäkestoisia investointeja. AB- alueen tuki täytyy saada pysyväksi.
"
Tuo saattoi olla sellainen isku että sen vaurioita ei korjata koskaan...
-
Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.
Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat
-
Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.
Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat
Siinä voi oilla että eräs nimeltä mainitsematon konsultti jäisi ilman tiliä kun kävis ilmi että lähi maidon hintaa olisi pitänyt nostaa eikä laskea.
-
Minnekkä tuota lypsylehmäpalkkiota maksettaan?
AB-alueelle, mikä on tukiero, kun otetaan huomioon tuo lypsylehmäpalkkion 2snt/litra? ...vaikkei näitä kahta tukimuotoa voi rinnastaa toisiinsa... Eroa on peräti 4,9 snt/l.
...tosi on...
-
Minnekkä tuota lypsylehmäpalkkiota maksettiin?
Etkö sinä tuotakaan tiedä ?
-
Minnekkä tuota lypsylehmäpalkkiota maksettaan?
AB-alueelle, mikä on tukiero, kun otetaan huomioon tuo lypsylehmäpalkkion 2snt/litra? ...vaikkei näitä kahta tukimuotoa voi rinnastaa toisiinsa... Eroa on peräti 4,9 snt/l.
...tosi on...
Sinulla on jotain vaikeuksia? Palaan tähän
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on 30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20 on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?
AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra
AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha
Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.
Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.
Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.
Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.
Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra
Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 = 7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra
Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra
Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?
Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/
Oli aika jolloin tukiero OLI tuon 5 c/litra kun ei ollut tuota lypsylehmäpalkkiota. Aika joka kesti ihan liian pitkään. Sitten saatiin lypsylehmäpalkkio joka kavensi tukieroa. Sitten lähti litratuet ja saatiin korotettua lypsylehmäpalkkio mutta jonkunlainen tosin siedettävä tukiero jäi jäljelle.
Mitä kohtaa tästä et ymmärrä?
-
Minnekkä tuota lypsylehmäpalkkiota maksettiin?
Etkö sinä tuotakaan tiedä ?
-14 joulukuun tuotannon perusteella maksettiin -15 tammikuussa keskimäärin 12,5snt/litra AB-alueelle, joka koko vuodelle jaettuna tekee keskimäärin 3,84snt/litra.
-
Liki 10vuotta olis pitäny olla eron noin5c/litra,että kiintiön hintaero olis tullu kuitattua. Ja olikos investointitueskin jotain eroa?
-
AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha
Kuka noin paljon ha tukea saa?
Ai niin. Emme ole ihan samalla viivalla, mutta sehän nyt on selvää.
-
Minnekkä tuota lypsylehmäpalkkiota maksettaan?
AB-alueelle, mikä on tukiero, kun otetaan huomioon tuo lypsylehmäpalkkion 2snt/litra? ...vaikkei näitä kahta tukimuotoa voi rinnastaa toisiinsa... Eroa on peräti 4,9 snt/l.
...tosi on...
Sinulla on jotain vaikeuksia? Palaan tähän
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on 30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20 on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?
AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra
AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha
Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.
Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.
Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.
Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.
Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra
Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 = 7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra
Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra
Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?
Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/
Oli aika jolloin tukiero OLI tuon 5 c/litra kun ei ollut tuota lypsylehmäpalkkiota. Aika joka kesti ihan liian pitkään. Sitten saatiin lypsylehmäpalkkio joka kavensi tukieroa. Sitten lähti litratuet ja saatiin korotettua lypsylehmäpalkkio mutta jonkunlainen tosin siedettävä tukiero jäi jäljelle.
Mitä kohtaa tästä et ymmärrä?
Kai sinä akateemisemmille palstoille olisit jonkinlaisia vuosilukuja esittänyt? ...oli aika jolloin...kyllä tää böndeille välttää...
Koko maitosektorin menestymisen kannalta, tulee tavoitella mahdollisimman tasaista määrällistä ja alueellista maidontuotannon kehitystä. Mikäli uusinvestoinnit keskittyvät pelkästään Huittisten alueelle, voi siellä tulla pula pellosta ja työvoimasta.
Tämmönen liturgia on EU:n perusprinsiippien vastaista, tuotannon tulee keskittyä AB-alueelle, parhaimpien tuotantoedellytysten äärelle...eiku...
Maidontuotannon aleneminen AB – alueella on huolestuttavaa. Enää 21 % maidosta tuotetaan AB - alueella, kun taas kuluttajista siellä on 60 %. Tällä hetkellä Etelä-Suomen maidontuotanto ei pysty vastaamaan saman alueen tuoretuotteiden kysyntään. Nestemäisten maitovalmisteiden tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajaa on tuotteiden tuoreuden, kuluttajien toivomusten ja kestävän kehityksen kannalta järkevää.
Minkä verran tuon 60% ruuasta on nestemäisiä maitotuotteita, montako kiloa vähemmän täytyy banaaneja syödä vuodessa, jotta maidon rahdin pidentyminen 150km tulee kuitattua hiilijalanjäljessä? ...jotain suuruusluokkia ja riippuvuussuhteita...anyone?
Tätä minä en ymmärrä ollenkaan: Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos... ...ei edes yhtään kirjoitus- eikä kielioppivirhettä...
-
Ja huomatkaa! Ei ns Veetin jorinoita. Näkyy olevan joukossa Epäkukkulainenkin...
http://www.maidonjalostajat.fi/blogi/2012/09/07/10/?page2
"Lausunto Euroopan Unionin tuotantosidonnaisten tukien vaikuttavuudesta ja täytäntöönpanosta"
"AB - tukialueen maidontuotanto on laskenut viimeisen kolmen kiintiövuoden aikana 3,5 %. Samaan aikaan maidontuotanto on koko maassa kasvanut 0,3 %. Kehitys on kymmenen vuoden aikana ollut dramaattinen. Tuotanto on supistunut AB - alueella 17 %, C – alueella 5,9 % ja koko maassa yhteensä 8,5 %.
AB alueen maidontuotanto väheni keskimäärin 2 % vuodessa kiintiövuosien 2001/2002 ja 2008/2009 välillä. Sen jälkeen väheneminen on pudonnut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Voidaan siis todeta, että tuotanto on edelleen alentunut, mutta hitaampaan tahtiin.
Maitotilojen määrä on sekä 10 vuoden että 3 vuoden tarkastelujaksoilla vähentynyt AB alueella prosentuaalisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Vähenemistahti on vuosikymmenen alkupuolella ollut -6,6 % ja viimeisenä kolmena vuonna -6,1 %
Maidontuotannon aleneminen AB – alueella on huolestuttavaa. Enää 21 % maidosta tuotetaan AB - alueella, kun taas kuluttajista siellä on 60 %. Tällä hetkellä Etelä-Suomen maidontuotanto ei pysty vastaamaan saman alueen tuoretuotteiden kysyntään. Nestemäisten maitovalmisteiden tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajaa on tuotteiden tuoreuden, kuluttajien toivomusten ja kestävän kehityksen kannalta järkevää.
Tehdyn kyselyn perusteella AB – alueella olevat maidontuottajat kokevat kannattavuuden olevan heikompi sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa verrattuna C – alueen tuottajiin. Vain 47 % AB – alueen tuottajista aikoo jatkaa tuotantoa 2020, kun muualla luku on keskimäärin 57 %. Tuottajien aikomusten vuoksi maitomäärän ennustetaan supistuvan AB – alueella yli 10 % vuoteen 2020 mennessä.
Koko maitosektorin menestymisen kannalta, tulee tavoitella mahdollisimman tasaista määrällistä ja alueellista maidontuotannon kehitystä. Mikäli uusinvestoinnit keskittyvät pelkästään tietyille alueille, voi siellä tulla pula pellosta ja työvoimasta.
Tuki on ollut riittämätön AB - tukialueen maidontuotannon määrän ylläpitämiseksi
Kuten edellä olevista luvuista voi päätellä, ei AB - alueen maidontuotannon määrää ole kyetty säilyttämään, vaan se supistuu nopeampaan tahtiin kuin C-alueella. Tuki ei myöskään ole vaikuttanut riittävästi tuottajien näkemyksiin maidontuotannon kannattavuudesta Etelä-Suomessa.
Tuki on välttämätön, vaan ei riittävä viljelijän toimeentulon turvaamiseksi
Lypsylehmäpalkkiota maksetaan keskimäärin 4050 € tilaa kohden. MTT:n selvityksen mukaan AB – alueen lypsykarjatilan keskimääräinen yrittäjätulo on 47 300 €, josta tuen suuruus on 8,5 %.
Lypsylehmäpalkkion kohdentaminen AB-alueelle on perusteltua
Maidon litrakohtainen tuki on C1 – alueella 7,7 snt/l ja AB – alueella 2,8 snt/l. Eroa on peräti 4,9 snt/l. Lypsylehmäpalkkio on 150 € lehmää kohden. Se on tuotettua maitolitraa kohden noin 2 senttiä.
AB- alueen tuen on perustuttava tuotettuihin litroihin
Tuottajat haluavat tuotantotuen perustuvan tuotettuun maitomäärään, siksi AB – alueen maidon litrakohtainen tuki tulisi nostaa lähelle C1 – alueen tukea. Tämä on tuottajien ensisijainen vaatimus. Nykyisen suuruinen lypsylehmäpalkkio ei ole riittävän houkutteleva, jotta tuottajat uskaltaisivat tehdä pitkäkestoisia investointeja. AB- alueen tuki täytyy saada pysyväksi.
"
Tuo saattoi olla sellainen isku että sen vaurioita ei korjata koskaan...
Aika hämmentävää tuo valion kaipuu ikään kuin lähimaitoon. Toki tuossa on ero esimerkiksi agronet-keskusteluun: tasa-arvoa ei olla hakemassa viemällä parempiosaisilta pois.
-
perin mielenkiintoista, luulis että tuon pitkän proosan perusteella ei ainakaan maitotilat ole syyllisiä etelän pellon hintaan :) ;) :D ;D
Mikäli uusinvestoinnit keskittyvät pelkästään tietyille alueille, voi siellä tulla pula pellosta ja työvoimasta.
-
Luvut vain suuntaa antavia.
Montako uuden navetan avajaista on a-b tukialueella mainostettu maastullin sivuilla viimeisen vuoden aikana. Joka viideskö ? ? ?
Tosiasia on jotta tuotannon siirto c-tukialueelle huomattavasti jyrkempi mitä annetaan ymmärtää.
Vanha kalusto käytetään loppuun ja sitten saa olla.
Samoin käymässä muullekin maataloudelle etelässä. Seuraava sukupolvi ei ala, kun tyhjän saa tekemättäkin.
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
-
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/01_Kotielainten_lukumaara_kevaalla_ELY.px/table/tableViewLayout1/?rxid=670eb136-b4ac-4528-b0d5-b0f3161379d3
Eikä se lapin lehmälukumäärä ihan olematon ole
-
Sen taulukosta voi ainakin sanoa, kun aina sanotaan ettei savua ilman tulta, mutta jos lypsylehmät jakaa tilojen lukumäärällä, liian monta puuhalaa on.
Ei voi olla jotta, bussikuskin työstä pitää saada toimitusjohtajan palkka.
-
Sen taulukosta voi ainakin sanoa, kun aina sanotaan ettei savua ilman tulta, mutta jos lypsylehmät jakaa tilojen lukumäärällä, liian monta puuhalaa on.
Ei voi olla jotta, bussikuskin työstä pitää saada toimitusjohtajan palkka.
Ehkä etelässä, kiitos lehmäpalkkion. Jokainen läävä täynnä lehmiä, joista puolet on ummessa. Toisaalta kannatan eteläänkin kilokohtaista tukea, mutta kenellekäs sitten kiukuttelet? Joko olisi luomun vuoro?
-
Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.
Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat
Siinä voi oilla että eräs nimeltä mainitsematon konsultti jäisi ilman tiliä kun kävis ilmi että lähi maidon hintaa olisi pitänyt nostaa eikä laskea.
No tietenkin nostaa jos sitä oikeasti halutaan. Kirjoituksessa on ajatuksena, että tuo "lähimaito" säilyisi tukimäärää nostamalla. Eli maksattamalla se maito jollakin toisella.
-
http://www.iltalehti.fi/talous/201703142200085561_ta.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=talouselama
-
http://www.iltalehti.fi/talous/201703142200085561_ta.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=talouselama
Pitäisikö tuosta tulkata, että maajussienkin lapset ovat vaaravyöhykkeessä syrjäytyä, kun eivät koskaan ole nähneet, että vanhemmat lähtevät töihin..
-
eikös nuo ole jo syrjäytyneitä? kun noilla paikoilla joissa vielä karjataloja, ei teinit ryllää mopoilla ja sidukkaptölkit käsissä kivitä autoja... aina net karjattomien talojen kersat joutuvat nuo hommat hoitamaan... mitä lie sitten nuo toiset tekeekään... yhen polliisin kanssa just tuosta juttelin kun piltit oli heitelly tiellä kulkevia autoja ja naapuri siitä kiroili.... polliisit etti tuntomerkkeihin sopivia kylällä....
-
Meillä on nuo hommat jouduttu kyllä ulkoistamaan. Ei ole nuoriso ehtinyt kylille mummoja potkimaan, saati autoja kivittämään..toista se on jos töitä on vain parisen viikkoa vuodessa ja taloss kunnon pelit ja rensselit, millä kehtaa jo kylillä kruisailla ja aikaa on..
-
sepä noilla muillakii on kohtalona.... tosa jeppe just manas että nuo eräät suorittavan portaan jälkeiset on yleinen kiusa kun ei mitään tekemistä ja harrastukset laittomia.. ei ihan nimeä maininnu sille virkamiähelle jonka jälkik. on pahinta...
-
Niin..toisaalta olen kyllä kantanut huonoa omaatuntoakin tuosta tilanteesta. Mutta minkäs sille teet, että traktorikin olisi ensin pitänyt pestä ennen kuin sillä olisi kylille kehdannut kurvata, sen verran lokasuojassa sitä ihtiään.. Mutta jospa noista edes puolista tulisi veronmaksajia..sillä laskutoimituksella loput voikin mennä sitten pieleen..
-
mutta kun alkaa jo melkein vajaa viitennes olla veronmaksukuntoisia... loput hukkaan... aika huono hyötysuhe...
-
Sitä minäkin..
-
Kai sinä akateemisemmille palstoille olisit jonkinlaisia vuosilukuja esittänyt? ...oli aika jolloin...kyllä tää böndeille välttää...
Kyllä te olette sitten avuttomia. Tai. Toisaalta. Taitaa tieto olla olemassa mutta sitä ei haluta julkisesti esitellä. Tässä se nyt kuitenkin on, maidon tukiero AB/C1. Luvut c/litra.
Vuosi AB C1 Ero
2002 6,0 8,8 2,8
2003 5,8 8,8 3,0
2004 5,4 9,8 4,4
2005 3,0 7,4 4,4
2006 3,1 7,5 4,4
2007 3,0 8,4 5,4
2008 3,2 7,8 4,6
2009 3,1 7,6 4,5
2010 5,6 7,7 2,1 2,5 (litratuki 3,1 c/l ja lehmäpalkkio 220 euroa noin 2.5 c/l)
Mutta että. Jos tuumataan että sen robotin kokoinen yksikkö on jatkossa se pienin elinkelpoinen oli robottia eli ei. Ja keskituotos tavoite se 10.000. Niin tuosta tulee 600.000 ja se kerrotaan sitten 4,4:llä niin saadaan tukiero. Vuodessa noin 26.000 euroa. Tuolla jaksolla tukieroa siis vähän yli 200.000 euroa. Joka väittää että tuolla ei ole ollut merkitystä tuotannon sijoittumiseen niin puhuu ns vaihtoehtoista faktaa.
Ja mitä taas tuohon
Maidontuotannon aleneminen AB – alueella on huolestuttavaa. Enää 21 % maidosta tuotetaan AB - alueella, kun taas kuluttajista siellä on 60 %. Tällä hetkellä Etelä-Suomen maidontuotanto ei pysty vastaamaan saman alueen tuoretuotteiden kysyntään. Nestemäisten maitovalmisteiden tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajaa on tuotteiden tuoreuden, kuluttajien toivomusten ja kestävän kehityksen kannalta järkevää.
Minkä verran tuon 60% ruuasta on nestemäisiä maitotuotteita, montako kiloa vähemmän täytyy banaaneja syödä vuodessa, jotta maidon rahdin pidentyminen 150km tulee kuitattua hiilijalanjäljessä? ...jotain suuruusluokkia ja riippuvuussuhteita...anyone?
tulee niin tuohan ei ollut minun tekstiäni vaan oletettavasti asiantuntevien henkilöiden mm Epäkukkulaisen arvio tilanteesta.
-
Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.
Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat
Siinä voi oilla että eräs nimeltä mainitsematon konsultti jäisi ilman tiliä kun kävis ilmi että lähi maidon hintaa olisi pitänyt nostaa eikä laskea.
No tietenkin nostaa jos sitä oikeasti halutaan. Kirjoituksessa on ajatuksena, että tuo "lähimaito" säilyisi tukimäärää nostamalla. Eli maksattamalla se maito jollakin toisella.
Siis Valiohan olisi halutessaan voinut tasata tuon tukieron...
-
Liki 10vuotta olis pitäny olla eron noin5c/litra,että kiintiön hintaero olis tullu kuitattua. Ja olikos investointitueskin jotain eroa?
Investointituissa eipä juuri enää tuolla jaksolla. Ja edunvalvontajärjestö on pitänyt hyvin hyvin tarkkaa huolta siitä että peltotuet ovat aika lailla tasan koko maassa. Ainoa ero mitä on sallittu on ero kotieläintilan ja kasvinviljelytilan välillä. Kotieläinpuolen tuet sen sijaan...
Mutta kun etsin noita tietoja tuohon taulukkoon niin törmäsin tuollaiseen mielenkiintoiseen ajalta jolloin tukiero oli revähtämässä aivan liian suureksi ja liian suuri tukiero oli vallinnut jo liian kauan aikaa.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.0
ja sieltä lainaus:
Millähän perusteella A/B alueella pyydetään maidontuottajalle lisää tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent. A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent. (vuosikymmenet eteläsuomeen on maksettu 10 penniä pienempää tukea kuin pohjoiseen eli noin 2 sent. (hiljainen hyväksyntä) kasvukausi??
C-alueen pohj.tuki 8.5 sent.
A/B tuki 3.2 sent. sekä 3.2 sent.
karjankautta 30€ ja ylimääräiset lisäosat 1.5 sent 1.5 sent.
Erotukseksi jää 3.8 sent.
-tästä kuha vähennetään 20 vuotta kalliinpi kiintiö 40/2 2.0 sent.
Ja kiintiötä piisaa A/B alueella 150 milj.litraa yli tuotannon.
-Hiljainen hyväksyntä 2.0 sent.
Mua hieman hävettä Kairisen poru että lappalaisilta tuet pois?
No voi pyhä Sylvi. Rautakangestako pitää taas vääntää.
Kiintiöhinnoissa on ylikuumenemista johtuen suuremmasta litratuesta ja liian monesta maidontuottajastakin. Kiintiöitä on ilm. myös ollut "jouten" eli maakunnan kiintiöt ovat olleet väärillä tiloilla (?). Hallinnollinen hinta on ainoa yhteismitallinen arvo. Jos olet maksanut tyhmyyttäsi roiman ylihinnan, pitääkö yhteiskunnan se sinulle korvata?
Myöskään pellon korkeampia osto- ja vuokrahintoja ei saa ottaa joidenkin tukilaskelmien perusteeksi.
Ja se kasvukausi. Tutustu vaikkapa Matilda-tietopalvelun satotasoihin ensi alkuun.
-
Liki 10vuotta olis pitäny olla eron noin5c/litra,että kiintiön hintaero olis tullu kuitattua. Ja olikos investointitueskin jotain eroa?
Investointituissa eipä juuri enää tuolla jaksolla. Ja edunvalvontajärjestö on pitänyt hyvin hyvin tarkkaa huolta siitä että peltotuet ovat aika lailla tasan koko maassa. Ainoa ero mitä on sallittu on ero kotieläintilan ja kasvinviljelytilan välillä. Kotieläinpuolen tuet sen sijaan...
Mutta kun etsin noita tietoja tuohon taulukkoon niin törmäsin tuollaiseen mielenkiintoiseen ajalta jolloin tukiero oli revähtämässä aivan liian suureksi ja liian suuri tukiero oli vallinnut jo liian kauan aikaa.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.0
ja sieltä lainaus:
Millähän perusteella A/B alueella pyydetään maidontuottajalle lisää tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent. A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent. (vuosikymmenet eteläsuomeen on maksettu 10 penniä pienempää tukea kuin pohjoiseen eli noin 2 sent. (hiljainen hyväksyntä) kasvukausi??
C-alueen pohj.tuki 8.5 sent.
A/B tuki 3.2 sent. sekä 3.2 sent.
karjankautta 30€ ja ylimääräiset lisäosat 1.5 sent 1.5 sent.
Erotukseksi jää 3.8 sent.
-tästä kuha vähennetään 20 vuotta kalliinpi kiintiö 40/2 2.0 sent.
Ja kiintiötä piisaa A/B alueella 150 milj.litraa yli tuotannon.
-Hiljainen hyväksyntä 2.0 sent.
Mua hieman hävettä Kairisen poru että lappalaisilta tuet pois?
No voi pyhä Sylvi. Rautakangestako pitää taas vääntää.
Kiintiöhinnoissa on ylikuumenemista johtuen suuremmasta litratuesta ja liian monesta maidontuottajastakin. Kiintiöitä on ilm. myös ollut "jouten" eli maakunnan kiintiöt ovat olleet väärillä tiloilla (?). Hallinnollinen hinta on ainoa yhteismitallinen arvo. Jos olet maksanut tyhmyyttäsi roiman ylihinnan, pitääkö yhteiskunnan se sinulle korvata?
Myöskään pellon korkeampia osto- ja vuokrahintoja ei saa ottaa joidenkin tukilaskelmien perusteeksi.
Ja se kasvukausi. Tutustu vaikkapa Matilda-tietopalvelun satotasoihin ensi alkuun.
Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu :o
-
Maitotilojen lopettamisprosenttien ja tukitasojen yhdistäminen ei ole koko totuus. Jo ennen eu-aikaa etelässä oli hirmuinen määrä 20-50-luvun nurkissa pikkukarjaa pitäviä. Samaan aikaan esim. Kiuruvedellä ajaessaan näki helposti samalla peltoaukealla 4-5 uudehkoa elementtinavettaa. Etelässä siis jatkettiin meininkiä, joka olisi pitänyt lopettaa jo sukupolvi sitten. Nyt, kun tosissaan tullaan tien päähän, koitetaan revitellä tukitasoilla.
Ajantasainen taulukko lypsylehmäpalkkioista, sivu 3/8 http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Elaintuet/Documents/EU_n_el%C3%A4inpalkkion_2016_hakuohjeen_taulukot%20%282%29.pdf
-
onko missään tilastoa joka kertois minä vuonna tuo etelän tuotanto alitti ekan kerran kulutuksen... olis ihan mielenkiinnon vuoksi kiva tietää tuokin... ite en niin hirveesti noita tilastoja kuitenkaan lue...
-
2016 kunhan saadaan pakettiin,uskoisin etelän olevan nöyränä hiljaa.
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.
Aika kieroa porukkaa.
-
Maitotilojen lopettamisprosenttien ja tukitasojen yhdistäminen ei ole koko totuus. Jo ennen eu-aikaa etelässä oli hirmuinen määrä 20-50-luvun nurkissa pikkukarjaa pitäviä. Samaan aikaan esim. Kiuruvedellä ajaessaan näki helposti samalla peltoaukealla 4-5 uudehkoa elementtinavettaa. Etelässä siis jatkettiin meininkiä, joka olisi pitänyt lopettaa jo sukupolvi sitten. Nyt, kun tosissaan tullaan tien päähän, koitetaan revitellä tukitasoilla.
Ajantasainen taulukko lypsylehmäpalkkioista, sivu 3/8 http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Elaintuet/Documents/EU_n_el%C3%A4inpalkkion_2016_hakuohjeen_taulukot%20%282%29.pdf
Olisikohan pahasti vääristyneellä tukipolitiikalla jotain osuutta asiaan.
-
Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa". Eivät elinkelpoisia.
Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.
-
Ennen EU-aikaa oli etelässä maidontuotannolle lähes investointisulku. Maatilalainat navetoihin ja sen sellaisiin tuntuivat keskittyvän pohjoisemmaksi. Kanaloita kyllä investoitiin etelään jo aikaisemmin,( ns. Tähkämaan kanalat), samoin sikaloita alkoi ilmestyä.
Naudanlihassa oli lähes kymmen markan hintaero meidän ja kuhmolaisen tuottajan välillä. Ihmeteltiin sitä, kun istuttiin saman pöydän ääressä. Voi olla, että syntynyt näkemys maataloushallinnon suosimasta pohjoisen kärkialueesta johtui omasta elinkelvottomuudesta silloin. Mutta ei oikein saanut ostolupia ryhtyä elinkelpoiseksikaan. Siksi piti työt etsiä muualta, ei kuitenkaan taksinajosta.
-SS-
-
Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa". Eivät elinkelpoisia.
Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.
Juuri näin. Pienuutta on jouduttu torjumaan siellä täällä. Olen pari kertaa agitoinut onnistuneesta mallista eli Agrargemeinschaft Eng-Almista. Noin 25 pientuottajaa +-6 lypsikkiä laittoivat maat ja karjat yhteen, nykyään kuvio on n. 10 tuottajan käsissä. Turha itkeä, jos ei malli kelpaa. http://www.engalm.at/ProspektEngalml.pdf
-
Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa". Eivät elinkelpoisia.
Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.
Juuri näin. Pienuutta on jouduttu torjumaan siellä täällä. Olen pari kertaa agitoinut onnistuneesta mallista eli Agrargemeinschaft Eng-Almista. Noin 25 pientuottajaa +-6 lypsikkiä laittoivat maat ja karjat yhteen, nykyään kuvio on n. 10 tuottajan käsissä. Turha itkeä, jos ei malli kelpaa. http://www.engalm.at/ProspektEngalml.pdf
Karjalaissiirtolaisten lapset koulutettiin ammatteihin, kykyjen mukaan. Akateemisesti koulutettuja ja "taksikuskeja". Osa tiloista on kaavoitettu tonttimaaksi, osa myyty tai vuokrattu. Ei täällä lähdetä mihinkään yhteishankkeisiin, kun niiltä on viety olemassaolon edellytykset pahasti vinksahtaneella "aluepolitiikalla".
-
Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.
1980-luvulla investointituet ja korkotuet kehittämisrahastosta oli varattu Pohjois-Suomeen. Ns. kovallarahalla oliksi saanut ehkä investoida, tietenkin kiintiöt hankkien. Eläinyksiköillä oli maksatuksissa ns. häntäraha, joka suureni pohjoista kohti. Se oli nähtävästi tarkoitettu rehuviljan hinnanalennuskorvaukseksi. Saiko Lapissa tonnin lehmästä, kolme kuudesta ensimmäisestä. Maidon aluetuki oli Oulusta Lappiin 15 - 63 p/kg, naudanlihalla se oli 8,7 mk/kg ! Meinattiin ruveta painimaan yhden pohjoisen nuorenisännän kanssa, kun ihmettelin, että jos minä saan kaksikymppiä ja hän melkeen kympin enempi, että miten se eroaa jos hänellä on nautakoppi ja ostorehusiilo siinä, miksi meikäläisen mahdollinen nautakoppi ja ostorehusiilo tarkoittaisi halvempaa lihaa, vain paikkakunnan perusteella ? Maidon lisähinta lopetettiin iäkkäiltä ja pohjoiseen korotetut pinta-alalisät myös. Ei ollut niistäkään vauhdinottoa avittamaan. Että vanhapappa kasikymppiseksi asti hoiti viimeiset lehmät teurastamoon, jälkikasvu töihin Mobiralle. Sinnehän minäkin.
Etelän sikakriisit ja munakriisit lienevät enimmäkseen ilmiö siitä, että maitokriisiltä vältyttiin etelässä ?
-SS-
-
Ennen EU-aikaa oli etelässä maidontuotannolle lähes investointisulku. Maatilalainat navetoihin ja sen sellaisiin tuntuivat keskittyvän pohjoisemmaksi. Kanaloita kyllä investoitiin etelään jo aikaisemmin,( ns. Tähkämaan kanalat), samoin sikaloita alkoi ilmestyä.
Naudanlihassa oli lähes kymmen markan hintaero meidän ja kuhmolaisen tuottajan välillä. Ihmeteltiin sitä, kun istuttiin saman pöydän ääressä. Voi olla, että syntynyt näkemys maataloushallinnon suosimasta pohjoisen kärkialueesta johtui omasta elinkelvottomuudesta silloin. Mutta ei oikein saanut ostolupia ryhtyä elinkelpoiseksikaan. Siksi piti työt etsiä muualta, ei kuitenkaan taksinajosta.
-SS-
Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.
1980-luvulla investointituet ja korkotuet kehittämisrahastosta oli varattu Pohjois-Suomeen. Ns. kovallarahalla oliksi saanut ehkä investoida, tietenkin kiintiöt hankkien. Eläinyksiköillä oli maksatuksissa ns. häntäraha, joka suureni pohjoista kohti. Se oli nähtävästi tarkoitettu rehuviljan hinnanalennuskorvaukseksi. Saiko Lapissa tonnin lehmästä, kolme kuudesta ensimmäisestä. Maidon aluetuki oli Oulusta Lappiin 15 - 63 p/kg, naudanlihalla se oli 8,7 mk/kg ! Meinattiin ruveta painimaan yhden pohjoisen nuorenisännän kanssa, kun ihmettelin, että jos minä saan kaksikymppiä ja hän melkeen kympin enempi, että miten se eroaa jos hänellä on nautakoppi ja ostorehusiilo siinä, miksi meikäläisen mahdollinen nautakoppi ja ostorehusiilo tarkoittaisi halvempaa lihaa, vain paikkakunnan perusteella ? Maidon lisähinta lopetettiin iäkkäiltä ja pohjoiseen korotetut pinta-alalisät myös. Ei ollut niistäkään vauhdinottoa avittamaan. Että vanhapappa kasikymppiseksi asti hoiti viimeiset lehmät teurastamoon, jälkikasvu töihin Mobiralle. Sinnehän minäkin.
Etelän sikakriisit ja munakriisit lienevät enimmäkseen ilmiö siitä, että maitokriisiltä vältyttiin etelässä ?
-SS-
Näinhän se oli. Jo ennen EU-aikaa. Tukiero vaan revähti EUn myötä ja samalla etelää pystyssä pitäneen viljanviljelyn kannattavuus romahti.
Mutta tuosta että "kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta" niin se kertoo kyllä ihan muusta. Kyllä sekä navettapiian että oksan pitäisi olla sellaista ikäluokkaa että jos on yhtään ottanut asioista selvää iin pitäisi tietää tuo etelän sorsiminen ja pohjoisen tukeminen joka sekä yllä että alla olevasta käy aika selkeästi ilmi.
mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ? ja mikä oli se pohjoinen? en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen... ainakin 1970-luvulla... pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....
Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?
Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.
Ja lainaus.
"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)
Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"
Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.
Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...
-
Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu :o
Mahtoiko sittenkään. Sinä väität niin mutta ainakin ilmeisesti tuolla Huittisten kokouksessa esitetyt laskemat kertoivat ihan muuta?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.30
tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent. A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent.
No ajatellaanpa tilanne siten että on rakennettu robotillinen navettaa..Investointituet kyllä samanlaiset.MUTTA molempien on pitänyt hankkia es. 500000 l kiintiötä, (eiks se ollu ehto kansalliselle tuelle ja Inv.tuelle??) Onhan se lähtökohtaisesti aika vankasti investoinnin jälkeen pönkätty paremmin siellä eteläs ku pohjoises, vai häh! Laskeppa ny HerraHeinämäenherra jos oot kynämiehiä kaunko kauemmin se kestää 600 tonnin pihatto maksaa tällä erolla suhtees etelä vs.pohjonen?
tällähetkellä ab aluveelle 100% paremmat navetan investoenti tujet
Jos AB-alueen investointituessa avustuksen osuus on 100% ja C-alueella 0%, niin Riikosen laskelman mukaan AB-alue ei paljoa tappiolle... (tämä siis edellyttäen, että C-alueen tukea leikataan 50%, jos ei leikata, niin käyttöpääomaksi pitää antaa tupla avustus). Kertonee paljon kansallisen tuen vaikutuksesta kumulatiivisesti...
Oliko maitopuolellakin näin? Sikapuolella asia oli suurinpiirtein näin. Sattuneesta syystä en maitopuolta ihan yhtä tarkasti seurannut, rekisteröin vain että tukiero on varsin suuri. Ja tämä se oli tuossa tilaisuudessa juurikin se seikka joka laskelmissa eniten hätkähdytti. Etelässä kotieläintuotannon rakennus pitäisi saada ilmaiseksi että tukiero tasoittuisi alueiden välillä ja kannattavuus olisi samalla tasolla. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko se oikein ja kohtuullista? Ja tietysti myös sitä miten tähän on päädytty tai oikeastaan paremminkin sitä miten tästä päästäisiin edes vähän oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Eikö JAKE JÄYHÄ oo lukutaitoinen A/B -C alueen maidon tuet on aika lailla oikeudenmukaiset vertailtaessa pohjoista tukea ja lisähintoja keskenään sitä eroa kuuluu olla koska nurmi ei vain täällä pohjoisempana kasva(kasvukausi lyhempi) sekä tehdyistä ratkaisuista on myös aiheitunut eroa.
Pro Agrian tekemillä laskelmille en anna mitään arvoa jos väität että vaativat pohjoisen tuen leikkaamista puoleen ! Jos laskelmia tarvit niin niitä saapi MAITOASIAMIEHELTÄ "Kilpeläiseltä" ja ovat taatusti oikeita.
On muuten mielenkiintoinen kaveri toi Pro Agrialta Riikonen jos niin väittänee /kutsumme hänet tällä avoimella kirjeellä puhumaan vaikka Seinäjoelle Areenaan vai onko pohjalaistenkin Pro Agrialaisten kanta että leikataan 50% pohjoita tukea?
Olen sekä luku- että laskutaitoinen. Oikeidenmukaiset kenen mukaan? Jotenkin jäänyt tunne että se riippuu siitä keneltä kysytään?
Pertti Riikonen ei missään tapauksessa vaatinut pohjoisen tuen leikkaamista. Hän esitteli vain esimerkkilaskelmin mitä tukiero AB- alueen ja C-alueen välillä merkitsee. Ja summat olivat niin suuria että minun mielestäni mistään oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua ainakaan näin AB-alueen tuottajana. Sikapuolella Riikosen laskelmissa oli oletuksena että C-alueen tuki laskee puolet siitä mitä AB-alueen tuki mutta nautapuolella muistaakseni mitään sellaista oletusta ei ollut. Tuolla 50% laskullakaan ei voinut puhua mistään oikeudenmukaisuudesta. En ota kantaa laskelmien todenperäisyyteen ja oikeellisuuteen mutta toteanpahan vain että Riikonen varmasti laskelmia tehdessä tiesi että ne joutuvat erityisen ankaran kritiikin kohteeksi ja uskon että on siksi laskelmia tehdessään varmasti pitänyt huolen siitä että kukaan ei niitä virheellisiksi pääse sanomaan. Kilpeläisen laskelmien kriittisestä tarkastelusta en tiedä.
-
Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.
Sen verran tuosta ikäerosta ja tukierosta. Että isäni totesi aikanaan saman kuin muistaakseni tämä täällä kirjoitteleva Last man jolla on seisokki tai jotain että "Ei sitä kukaan ilmaiseksi viitsi p..skalle haista". Sen verran oli kannattavuuseroa.
-
Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu :o
Mahtoiko sittenkään. Sinä väität niin mutta ainakin ilmeisesti tuolla Huittisten kokouksessa esitetyt laskemat kertoivat ihan muuta?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.30
tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent. A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent.
No ajatellaanpa tilanne siten että on rakennettu robotillinen navettaa..Investointituet kyllä samanlaiset.MUTTA molempien on pitänyt hankkia es. 500000 l kiintiötä, (eiks se ollu ehto kansalliselle tuelle ja Inv.tuelle??) Onhan se lähtökohtaisesti aika vankasti investoinnin jälkeen pönkätty paremmin siellä eteläs ku pohjoises, vai häh! Laskeppa ny HerraHeinämäenherra jos oot kynämiehiä kaunko kauemmin se kestää 600 tonnin pihatto maksaa tällä erolla suhtees etelä vs.pohjonen?
tällähetkellä ab aluveelle 100% paremmat navetan investoenti tujet
Jos AB-alueen investointituessa avustuksen osuus on 100% ja C-alueella 0%, niin Riikosen laskelman mukaan AB-alue ei paljoa tappiolle... (tämä siis edellyttäen, että C-alueen tukea leikataan 50%, jos ei leikata, niin käyttöpääomaksi pitää antaa tupla avustus). Kertonee paljon kansallisen tuen vaikutuksesta kumulatiivisesti...
Oliko maitopuolellakin näin? Sikapuolella asia oli suurinpiirtein näin. Sattuneesta syystä en maitopuolta ihan yhtä tarkasti seurannut, rekisteröin vain että tukiero on varsin suuri. Ja tämä se oli tuossa tilaisuudessa juurikin se seikka joka laskelmissa eniten hätkähdytti. Etelässä kotieläintuotannon rakennus pitäisi saada ilmaiseksi että tukiero tasoittuisi alueiden välillä ja kannattavuus olisi samalla tasolla. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko se oikein ja kohtuullista? Ja tietysti myös sitä miten tähän on päädytty tai oikeastaan paremminkin sitä miten tästä päästäisiin edes vähän oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Eikö JAKE JÄYHÄ oo lukutaitoinen A/B -C alueen maidon tuet on aika lailla oikeudenmukaiset vertailtaessa pohjoista tukea ja lisähintoja keskenään sitä eroa kuuluu olla koska nurmi ei vain täällä pohjoisempana kasva(kasvukausi lyhempi) sekä tehdyistä ratkaisuista on myös aiheitunut eroa.
Pro Agrian tekemillä laskelmille en anna mitään arvoa jos väität että vaativat pohjoisen tuen leikkaamista puoleen ! Jos laskelmia tarvit niin niitä saapi MAITOASIAMIEHELTÄ "Kilpeläiseltä" ja ovat taatusti oikeita.
On muuten mielenkiintoinen kaveri toi Pro Agrialta Riikonen jos niin väittänee /kutsumme hänet tällä avoimella kirjeellä puhumaan vaikka Seinäjoelle Areenaan vai onko pohjalaistenkin Pro Agrialaisten kanta että leikataan 50% pohjoita tukea?
Olen sekä luku- että laskutaitoinen. Oikeidenmukaiset kenen mukaan? Jotenkin jäänyt tunne että se riippuu siitä keneltä kysytään?
Pertti Riikonen ei missään tapauksessa vaatinut pohjoisen tuen leikkaamista. Hän esitteli vain esimerkkilaskelmin mitä tukiero AB- alueen ja C-alueen välillä merkitsee. Ja summat olivat niin suuria että minun mielestäni mistään oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua ainakaan näin AB-alueen tuottajana. Sikapuolella Riikosen laskelmissa oli oletuksena että C-alueen tuki laskee puolet siitä mitä AB-alueen tuki mutta nautapuolella muistaakseni mitään sellaista oletusta ei ollut. Tuolla 50% laskullakaan ei voinut puhua mistään oikeudenmukaisuudesta. En ota kantaa laskelmien todenperäisyyteen ja oikeellisuuteen mutta toteanpahan vain että Riikonen varmasti laskelmia tehdessä tiesi että ne joutuvat erityisen ankaran kritiikin kohteeksi ja uskon että on siksi laskelmia tehdessään varmasti pitänyt huolen siitä että kukaan ei niitä virheellisiksi pääse sanomaan. Kilpeläisen laskelmien kriittisestä tarkastelusta en tiedä.
Klikkaappa tuota linkkiäsi ja lue siitä redbullin kommentti.Ja sitte mieti hetken ::)
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.
Aika kieroa porukkaa.
Kyllä kaikki yrittäjät, joilta olen palveluja ostanut, ovat veloittaneet tehtyjen työtuntien mukaan. Eikö sitä sanota tuntipalkaksi? Sen päälle sitten tarvikkeet, matkakorvaukset, päivärahat, sunnuntailisät yms.
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.
Aika kieroa porukkaa.
Kyllä kaikki yrittäjät, joilta olen palveluja ostanut, ovat veloittaneet tehtyjen työtuntien mukaan. Eikö sitä sanota tuntipalkaksi? Sen päälle sitten tarvikkeet, matkakorvaukset, päivärahat, sunnuntailisät yms.
Pikluisen eri juttu, tizzinkoittaja tekee töitä itselleen.
-
Voi, Veeti..ei tämäkään onnistunut etelän veteliltä..http://yle.fi/uutiset/3-9512136
-
Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu :o
Mahtoiko sittenkään. Sinä väität niin mutta ainakin ilmeisesti tuolla Huittisten kokouksessa esitetyt laskemat kertoivat ihan muuta?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.30
tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent. A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent.
No ajatellaanpa tilanne siten että on rakennettu robotillinen navettaa..Investointituet kyllä samanlaiset.MUTTA molempien on pitänyt hankkia es. 500000 l kiintiötä, (eiks se ollu ehto kansalliselle tuelle ja Inv.tuelle??) Onhan se lähtökohtaisesti aika vankasti investoinnin jälkeen pönkätty paremmin siellä eteläs ku pohjoises, vai häh! Laskeppa ny HerraHeinämäenherra jos oot kynämiehiä kaunko kauemmin se kestää 600 tonnin pihatto maksaa tällä erolla suhtees etelä vs.pohjonen?
tällähetkellä ab aluveelle 100% paremmat navetan investoenti tujet
Jos AB-alueen investointituessa avustuksen osuus on 100% ja C-alueella 0%, niin Riikosen laskelman mukaan AB-alue ei paljoa tappiolle... (tämä siis edellyttäen, että C-alueen tukea leikataan 50%, jos ei leikata, niin käyttöpääomaksi pitää antaa tupla avustus). Kertonee paljon kansallisen tuen vaikutuksesta kumulatiivisesti...
Oliko maitopuolellakin näin? Sikapuolella asia oli suurinpiirtein näin. Sattuneesta syystä en maitopuolta ihan yhtä tarkasti seurannut, rekisteröin vain että tukiero on varsin suuri. Ja tämä se oli tuossa tilaisuudessa juurikin se seikka joka laskelmissa eniten hätkähdytti. Etelässä kotieläintuotannon rakennus pitäisi saada ilmaiseksi että tukiero tasoittuisi alueiden välillä ja kannattavuus olisi samalla tasolla. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko se oikein ja kohtuullista? Ja tietysti myös sitä miten tähän on päädytty tai oikeastaan paremminkin sitä miten tästä päästäisiin edes vähän oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Eikö JAKE JÄYHÄ oo lukutaitoinen A/B -C alueen maidon tuet on aika lailla oikeudenmukaiset vertailtaessa pohjoista tukea ja lisähintoja keskenään sitä eroa kuuluu olla koska nurmi ei vain täällä pohjoisempana kasva(kasvukausi lyhempi) sekä tehdyistä ratkaisuista on myös aiheitunut eroa.
Pro Agrian tekemillä laskelmille en anna mitään arvoa jos väität että vaativat pohjoisen tuen leikkaamista puoleen ! Jos laskelmia tarvit niin niitä saapi MAITOASIAMIEHELTÄ "Kilpeläiseltä" ja ovat taatusti oikeita.
On muuten mielenkiintoinen kaveri toi Pro Agrialta Riikonen jos niin väittänee /kutsumme hänet tällä avoimella kirjeellä puhumaan vaikka Seinäjoelle Areenaan vai onko pohjalaistenkin Pro Agrialaisten kanta että leikataan 50% pohjoita tukea?
Olen sekä luku- että laskutaitoinen. Oikeidenmukaiset kenen mukaan? Jotenkin jäänyt tunne että se riippuu siitä keneltä kysytään?
Pertti Riikonen ei missään tapauksessa vaatinut pohjoisen tuen leikkaamista. Hän esitteli vain esimerkkilaskelmin mitä tukiero AB- alueen ja C-alueen välillä merkitsee. Ja summat olivat niin suuria että minun mielestäni mistään oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua ainakaan näin AB-alueen tuottajana. Sikapuolella Riikosen laskelmissa oli oletuksena että C-alueen tuki laskee puolet siitä mitä AB-alueen tuki mutta nautapuolella muistaakseni mitään sellaista oletusta ei ollut. Tuolla 50% laskullakaan ei voinut puhua mistään oikeudenmukaisuudesta. En ota kantaa laskelmien todenperäisyyteen ja oikeellisuuteen mutta toteanpahan vain että Riikonen varmasti laskelmia tehdessä tiesi että ne joutuvat erityisen ankaran kritiikin kohteeksi ja uskon että on siksi laskelmia tehdessään varmasti pitänyt huolen siitä että kukaan ei niitä virheellisiksi pääse sanomaan. Kilpeläisen laskelmien kriittisestä tarkastelusta en tiedä.
Klikkaappa tuota linkkiäsi ja lue siitä redbullin kommentti.Ja sitte mieti hetken ::)
Lueppa heinämäen vastaus.
Oliko pakko ostaa? Oliko pakko valita tuotannon ala, jossa kiintiöhinnan perusteella on on alueellisesti ajatellen jo riittävä kapasiteetti käytössä? Jos joudutaan yhdelle robotille ostamaan puoli miljoonaa litraa kiintiötä, ollaan lähdetty liki tyhjästä voimaperäiseksi (mitä sekin mahtaa tarkoittaa?) maidontuottajaksi. Onko otettu rahkeisiin nähden turhan suuri riski, jos vielä samaan yhteyteen pitää ostaa/raivata kymmeniä hehtaareja peltoa.
Koska kiintiöhinnat samoin kuin maanvuokra tai pellon ostohinta eivät ole missään tukiperusteena, ei niitä pidä sekoittaa tukilaskelmiin. Maksettava hintataso on yrittäjän oma valinta.
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.
Aika kieroa porukkaa.
Kyllä kaikki yrittäjät, joilta olen palveluja ostanut, ovat veloittaneet tehtyjen työtuntien mukaan. Eikö sitä sanota tuntipalkaksi? Sen päälle sitten tarvikkeet, matkakorvaukset, päivärahat, sunnuntailisät yms.
Pikluisen eri juttu, tizzinkoittaja tekee töitä itselleen.
Hyvin pieni osa tizzin tuotosta tulee itselle. Sanoisimpa, että vain murto-osa verrattuna naapurin sähkömiehen tuotoksesta. Myynnille minä vaadin tuntipalkan, samoin tekee naapurikin.
-
Meinaakko niinkuin että sille sähkärille jää se 35 egee, ihan niinkuin siihen pikkuiseen handuun selklaiseksi rahaksi, millä ostetaan makkaraperunat lauantai aamuna?
-
Meinaakko niinkuin että sille sähkärille jää se 35 egee, ihan niinkuin siihen pikkuiseen handuun selklaiseksi rahaksi, millä ostetaan makkaraperunat lauantai aamuna?
No ei tietenkään jää,joutuuhan se ostaan jokatoinen vuosi uuden ruuvvimeisselin ;D
-
Koska kiintiöhinnat samoin kuin maanvuokra tai pellon ostohinta eivät ole missään tukiperusteena, ei niitä pidä sekoittaa tukilaskelmiin. Maksettava hintataso on yrittäjän oma valinta.
Kyllä sen verran voi sotkee, että laskeksii, onko pellonhinnan vaikutus maidontuotannossa tukieroa pienentävä vai suurentava, ihan vaan omaksi iloksi, että osaa laittaa asioita suhteisiin. Kiintiön hinnan vaikutusta voisi peilailla tukialueiden erilaisten investointitukiehtojen vaikutusten kautta. Tokihan toiminnan ohjaavana voimana voi olla valikoiva faktojen huomioon ottaminen...
-
Voi, Veeti..ei tämäkään onnistunut etelän veteliltä..http://yle.fi/uutiset/3-9512136
muistuupa mieleen että pirkanmaalaiset ovat kunnostautuneet tuossa kepulaisen rayn solvaamisessa, ei siis ihme että avstuksen kanssa hieman kitsaillaan :) ;) :D ;D
– Vuokralaiset kattavat käyttökulut, mutta remontointiraha meidän täytyisi saada jostain. Olemme hakeneet avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta vielä pitää perustella lisää.
-
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan
Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.
Aika kieroa porukkaa.
Kyllä kaikki yrittäjät, joilta olen palveluja ostanut, ovat veloittaneet tehtyjen työtuntien mukaan. Eikö sitä sanota tuntipalkaksi? Sen päälle sitten tarvikkeet, matkakorvaukset, päivärahat, sunnuntailisät yms.
Pikluisen eri juttu, tizzinkoittaja tekee töitä itselleen.
Hyvin pieni osa tizzin tuotosta tulee itselle. Sanoisimpa, että vain murto-osa verrattuna naapurin sähkömiehen tuotoksesta. Myynnille minä vaadin tuntipalkan, samoin tekee naapurikin.
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
ookei... nyt taitaa potkia vähän tyhjää jollakin.
Jos minä olisin valtio, niin en maksaisi palkkaa maidontuotannosta. Ihan vaan vittuuksissani.
Kiuruvedellä ei voi olla suunnitelmia. On se sen verran syrjässä sivistyksestä.
Jeesuksenko pitäisi ylläpitää loputtomiin järjetöntä rahansiirtososialismia?
Oliko Jukka-Pekka Palo sittenkään oikea juontaja Megavisaan?
Saako apinan leipäpuuta kaataa, ettei apinan toimeentulo vaarannu?
-
No, markkinat virkistynevät meijerituotteille, Irlannin meijerituotetutkimuksen mekassa on löydetty juustosta yllättäviä terveysvaikutuksia:
http://www.nature.com/nutd/journal/v7/n2/full/nutd201654a.html
Irlannissa on maitojalosteiden vienti lisääntynyt 10 vuodessa 70%. Tällä hetkellä yli 3 miljardia euroa.
Siellä lienee saatu aikaiseksi hviä tuotteita ja lehmiäkin on tarkoitus lisätä 2025 mennessä 1,7 miljoonaan. (http://www.independent.ie/business/farming/dairy/what-will-the-average-dairy-farm-in-ireland-look-like-in-2025-35290326.html)
Miten tällaiseen vienninkasvu-junaan pääsisi Suomesta käsin ?
-SS-
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
ookei... nyt taitaa potkia vähän tyhjää jollakin.
Jos minä olisin valtio, niin en maksaisi palkkaa maidontuotannosta. Ihan vaan vittuuksissani.
Kiuruvedellä ei voi olla suunnitelmia. On se sen verran syrjässä sivistyksestä.
Jeesuksenko pitäisi ylläpitää loputtomiin järjetöntä rahansiirtososialismia?
Oliko Jukka-Pekka Palo sittenkään oikea juontaja Megavisaan?
Saako apinan leipäpuuta kaataa, ettei apinan toimeentulo vaarannu?
Enkä minä joojoo viljelystä! Kyllä jokainen voi pitää ilman tukia peltoheitonsa rikkaruoholla ja suojavyöhykkeenä!
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
ookei... nyt taitaa potkia vähän tyhjää jollakin.
Jos minä olisin valtio, niin en maksaisi palkkaa maidontuotannosta. Ihan vaan vittuuksissani.
Kiuruvedellä ei voi olla suunnitelmia. On se sen verran syrjässä sivistyksestä.
Jeesuksenko pitäisi ylläpitää loputtomiin järjetöntä rahansiirtososialismia?
Oliko Jukka-Pekka Palo sittenkään oikea juontaja Megavisaan?
Saako apinan leipäpuuta kaataa, ettei apinan toimeentulo vaarannu?
Enkä minä joojoo viljelystä! Kyllä jokainen voi pitää ilman tukia peltoheitonsa rikkaruoholla ja suojavyöhykkeenä!
Kuule sinä et tiedä oikeasta viljelystä mitään. Et mitään.
Et yhtään mitään.
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
ookei... nyt taitaa potkia vähän tyhjää jollakin.
Jos minä olisin valtio, niin en maksaisi palkkaa maidontuotannosta. Ihan vaan vittuuksissani.
Kiuruvedellä ei voi olla suunnitelmia. On se sen verran syrjässä sivistyksestä.
Jeesuksenko pitäisi ylläpitää loputtomiin järjetöntä rahansiirtososialismia?
Oliko Jukka-Pekka Palo sittenkään oikea juontaja Megavisaan?
Saako apinan leipäpuuta kaataa, ettei apinan toimeentulo vaarannu?
Enkä minä joojoo viljelystä! Kyllä jokainen voi pitää ilman tukia peltoheitonsa rikkaruoholla ja suojavyöhykkeenä!
Kuule sinä et tiedä oikeasta viljelystä mitään. Et mitään.
Et yhtään mitään.
Tuo on harvinaisen totta tänä päivänä, riittää kun vain osaa täytättää eu-tukilomakkeen rahastuksen neuvojalla. Ja se siitä, rahat kilahtaa tilille.
-
Ymmärrä kaksi eri asiaa. Sähkömies ei saa tukea (kauheasti) toimintaansa. Sähkömiehen pitää harjoittaa ammattiaan siellä, missä on kysyntää sähkömiehelle. Ei siellä missä nyt sattuu asumaan.
Sähkömies kuitenkin määrittää itselleen taksan. Jos joku tekee halvemmalla, niin useasti jää kakkoseksi.
Ei näitä hintoja missään lyödä lukkoon, niinkuin palkkoja.
Koittakaa tissinkoittajat päättää, oletteko yrittäjiä vai palkollisia.
Eiköhän se demokratiassa päätetä muualla kuin pirtissä. Ajatko mallia, jossa valtio omistaa maatilat ja maksaa palkkaa maidontuotannosta? Kiuruveden maatalous muistuttaa suunnitelmataloutta, mutta menitpäs kirkkaasti ohi, vasemmalta.
ookei... nyt taitaa potkia vähän tyhjää jollakin.
Jos minä olisin valtio, niin en maksaisi palkkaa maidontuotannosta. Ihan vaan vittuuksissani.
Kiuruvedellä ei voi olla suunnitelmia. On se sen verran syrjässä sivistyksestä.
Jeesuksenko pitäisi ylläpitää loputtomiin järjetöntä rahansiirtososialismia?
Oliko Jukka-Pekka Palo sittenkään oikea juontaja Megavisaan?
Saako apinan leipäpuuta kaataa, ettei apinan toimeentulo vaarannu?
Enkä minä joojoo viljelystä! Kyllä jokainen voi pitää ilman tukia peltoheitonsa rikkaruoholla ja suojavyöhykkeenä!
Kuule sinä et tiedä oikeasta viljelystä mitään. Et mitään.
Et yhtään mitään.
Tuo on harvinaisen totta tänä päivänä, riittää kun vain osaa täytättää eu-tukilomakkeen rahastuksen neuvojalla. Ja se siitä, rahat kilahtaa tilille.
Taksikuskit on valtakunnan kovimpia kapitalisteja.