Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hemmo - 06.01.09 - klo:22:30
-
Moi, olen rakentamassa keväällä maalle omakotitaloa+pajaa.
Olen päätynyt hakelämmitykseen, mutta on vielä vähän epäselvää minkäkokoiseen lämmityslaitteistoon kannattaisi sijoittaa ja minkälaisissa hinnoissa ns:automaatti hakekattilat kierukalla maksaa. Reippaat 15000e saa ilmeisesti maksaa tästä huvista?
Neliöitä on taloon tulossa n:170 ja pajaan 100. Pajaan olen rakentamassa pannuhuoneen. Hakkeen saan kilometrin päästä joten sitä ei tarvitse varastoida vuodeksi.
Lueskelin täältä foorumilta monia mielipiteitä hakelämmityksestä, mutta en löytänyt vastausta tähän pulmaani =)
-
Veikkaisin noin 40kw mutta voi riittää pienempikin. Ei kannata ylimitoittaa koska lauha sää kevät ja syksy kun kulutus pieni niin toimii paremmin.
-
Jos uutta taloa ja pajaa teet niin en kyllä missään tapauksessa laittaisi stokeria samaan rakennukseen. Oma erillinen pannuhuone 20m päähän muista rakennuksista!
Ei oo ensimmäinen eikä viimeinen stokeri joka saattaa palaa...
-
Voisi piisata 20 kW:kin stokeri, kun lämmintä vettä kuluu pääasiassa kumminkin vain rakennusten lämmitykseen. Pannuhuoneen sijoittaminen pajan yhteyteen ei ole ongelma, kun sen vain tekee ympäriinsä betonista. Yksi vaihtoehto on tehdä niin, että kattilahuone on rakennuksen sisällä ja ítse stokeri on ulkona juuri tuon palovaaran takia.
-
Eikä hallissa kai kukaan nuku. Asuinrakennuksen yhteyteen en hakelämitystä laittaisi.
-
Vaikkakin nyt on päädytty hakkeeseen niin siltikin kehottaisin vielä miettimään maalämpöä. On vaan niin huoleton lämmitysmuoto eikä vaadi suuria tiloja eikä aiheuta niin suurta palamisvaaraa
-
Vaikkakin nyt on päädytty hakkeeseen niin siltikin kehottaisin vielä miettimään maalämpöä. On vaan niin huoleton lämmitysmuoto eikä vaadi suuria tiloja eikä aiheuta niin suurta palamisvaaraa
Mikä lienee hankintameno maalämmössä?
-
Vajaa vuosi sitten MLP käynnistyi uudessa hirsitalossani, jossa neliöitä noin 185. Pumppuna Thermian Diplomat 8kW ja 160m reikä peruskalliossa. Maksoi 13500EUR (pumppu+reikä keruunesteineen ja putkineen). Halvempiakin pumppumerkkejä on kuin Thermia.
Tuolla on enemmän hintatietoja.
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1100500668
Alkuperäiseen tapaukseen tarvittaisiin tuon lisäksi esim. ilmalämpöpumppu pajalle. ILP:n miinuksena hyötysuhteen romahtaminen kovilla pakkasilla, -20C.
-
Moi, olen rakentamassa keväällä maalle omakotitaloa+pajaa.
Olen päätynyt hakelämmitykseen, mutta on vielä vähän epäselvää minkäkokoiseen lämmityslaitteistoon kannattaisi sijoittaa ja minkälaisissa hinnoissa ns:automaatti hakekattilat kierukalla maksaa. Reippaat 15000e saa ilmeisesti maksaa tästä huvista?
Neliöitä on taloon tulossa n:170 ja pajaan 100. Pajaan olen rakentamassa pannuhuoneen. Hakkeen saan kilometrin päästä joten sitä ei tarvitse varastoida vuodeksi.
Lueskelin täältä foorumilta monia mielipiteitä hakelämmityksestä, mutta en löytänyt vastausta tähän pulmaani =)
Hakelämmityksen "ongelma" on yleensä silloin kun ei tarvi lämmittää tiloja-eli tarvii vaan kuumaa käyttövettä pesuun-monasti kuulle että suihkusta tulee vaan kylmää vettä tai pannussa on takapalo... Maalämpö aika kilpailukykyinen etenkin jos on lattialämmitys
-
Jos uutta taloa ja pajaa teet niin en kyllä missään tapauksessa laittaisi stokeria samaan rakennukseen. Oma erillinen pannuhuone 20m päähän muista rakennuksista!
Ei oo ensimmäinen eikä viimeinen stokeri joka saattaa palaa...
Kiitos vinkistä, pitää vähän suunnitella jos lykkäisi ihan oman pannuhuoneen strokerille.
Mutta jos hake ei maksa mitään, omasta metsästä omalla hakkurilla kun silppuaa. Löytyykö tähän vertaukseen vielä maalämmöltä kilpailukykyistä vastiketta ;) Uskon että maalämpö on hyvä, edullinen, huoleton lämmitysmuoto. Mutta kyllä siihen silti menee jonkinverran rahaa kilowatteihin.
Olisi kiva kuulla minkälaisia kuluja on ihmisillä ollut puolin ja toisin, näissä hake vs maalämpö lämmityksissä.
-
Laske hakelämmityksellä hakkeelle se hinta, millä saisit ostaa. Kyllä sille omalle hakkeelle tulee hintaa, ja yleensä sitä enemmän, mitä värkkäilet omien vehkeiden kanssa.
Varmaan 40 kW koko on sopiva, mistä aikaisemmin kerrottiin. Itsellä saman kokoiset systeemit ja navetta päälle 40 kW:lla ja meinaa kylmillä olla hivenen pieni(mahdollisuus kovilla pakkasilla öljykattoilalla avittaa).
Kulutus noille tiloille 70-100 m3 hakkeen laadusta ja käyttövesistä/hallin lämpötilasta riippuen. Hakkeen laatu ehdottomasti todella hyvää näille pienille värkeille, niin ei tule mitään ongelmaa. Hakkeen hintana voit verratessa muihin vaihtoehtoihin käyttää esim. 15 €/m3 +alv, teitpä itse tai ostit. Eli polttoainekustannus hakkeella lämmittäessä noin 1000 €/vuosi Alv 0%.
-
Meillä on maalämpö ollut 25v ja edelleen toimii ja oikeestaan mitään ei oo hajonnut paitsi yksi kolmesta putki lenkistä on vuodon takia suljettu mutta joskus tarttis vielä kaivo porata kallioon mutta kyllä se tuossa pellollakin menestyy :D Eli voisin sanoa että huoleton käyttää ja nyt vaan odotellaan että koska kompura lopettaa toimintansa niin vois hankkia uuden Lämpöässän ::)
-
Vaikkakin nyt on päädytty hakkeeseen niin siltikin kehottaisin vielä miettimään maalämpöä. On vaan niin huoleton lämmitysmuoto eikä vaadi suuria tiloja eikä aiheuta niin suurta palamisvaaraa
--tässä ihan lähellä paloi maalämpöpumpun sytyttämänä ihan uusi asuintalo.
--ei kai kovin tavallista,mutta kyllähän kompuraan voi vika tulla ja kärähtää voi sekin.
--emmääkään stokeria laittais alakertaan,pääsyy on kuitenkin hakkeen käsittely.Palosuojauksen voi tehdä nykyään pitkään stokerin putkeen niin moninkertaisen,että riski palamisesta on suht pieni.
-
Minulle on tulossa 30kW Veto stoker Maxi 2m3 siilolla, kuten eräällä tutulla. Omat laitteet jo hankittu muttei kytketty, tullee ensi talveksi. Autotallin päätyyn tulee bunkkeri ja takapuolelle kippaus tasku, teen sitten lisälaidat siilolle niin saa täyttää 5-6 m3 kerralla. Ei kannata liian isoa siiloa pitää, silloin kun pohjalle tulee harakanpesä on vähemmän lapioimista...Siilohuoneesta pienen reijän kautta syöttö kattilaan. 30kW riittänee, jos pitkää pakkasta tulee niin tallin lämmöstä tingitään. Lämmitettävänä n 1000 m3 + käyttövesi. Jos pelkkä OKT lämpiää, niin ilman muuta maalämpö, mutta hakkeen etu on sen laajennettavuus, lähes samalla kulutuksella saa ohjattua lämpöä moneen paikkaan, kuten halliin tai kuivaajaan tarpeen vaatiessa, ja pakkaspäivinä taloon.
Pannuhuoneen laitteet alle kymppitonnilla tinkimisen jälkeen. Talon vesikierto maksaa sitten sitä mukaan mitä laittaa, mutta se on sama kustannus riippumatta miten veden lämmittää. Haketus maksaa siinä 3-4€ kuutio ja hake ostettuna kotiin kympin päälle, tuskin tulee se päivä jolloin metsänomistaja saa rippeistä mitään. Vastaava maalämpöasema maksaisi 5-7k€ enemmän. Poltan ensin metsät ja pannun loppuun, sitten eläkepäiville laitan maalämpöä.
-
Minulle tehtiin laskelma, että maalämpö veisi sähköä nykyhinnoin noin 1600€ edestä vuodessa, eli 10 vuodessa 16 000€, todennäköisesti enemmänkin, jos sähkön hinta nousee vielä tästä.
Maalämpösysteemin hinta laitteineen ja asennuksineen, maapiirillä 15-16 000 €.
Hakelaitteet 12-14 000 € . Hakepuu omasta metsästä, mutta urakoijan hakettamana maksaisi noin. 200-300 €/v
Klapikattila +varaaja asennuksineen noin 10 000 €, klapit omasta metsästä itse tehtyinä 0 € vuodessa, olisin tyhmä, jos en valitsisi huoletonta, toimintavarmaa ja vähähuoltoista klapilämmitystä. Jää rahaa muuhunkin.
Ok-talon lämmitys siis kyseessä.
-
Ai että klapeja omasta metsästä 0 e:lla? Ai niin, oma työ ei maksa mitään, eikä puu! :)
-
Minulle tehtiin laskelma, että maalämpö veisi sähköä nykyhinnoin noin 1600€ edestä vuodessa, eli 10 vuodessa 16 000€, todennäköisesti enemmänkin, jos sähkön hinta nousee vielä tästä.
Maalämpösysteemin hinta laitteineen ja asennuksineen, maapiirillä 15-16 000 €.
Hakelaitteet 12-14 000 € . Hakepuu omasta metsästä, mutta urakoijan hakettamana maksaisi noin. 200-300 €/v
Klapikattila +varaaja asennuksineen noin 10 000 €, klapit omasta metsästä itse tehtyinä 0 € vuodessa, olisin tyhmä, jos en valitsisi huoletonta, toimintavarmaa ja vähähuoltoista klapilämmitystä. Jää rahaa muuhunkin.
Ok-talon lämmitys siis kyseessä.
Puun hinta tulee nousemaan voimakkaammin kuin sähkö. Sähkön tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan, mm kytkemällä lämmityksen off-asentoon. Säästö voi olla huomattava kun kylmimpänä aikana energian hinta monikymmenkertaistuu jopa useisiin euroihin kilowattitunnilta.
Turkuenergian sivuilta:
"Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaille voidaan tarjota todellisiin lukemiin perustuvaa laskutusta. Nykyisestä vuosikäyttöarvioihin perustuvasta arviolaskutuksesta voidaan uudistuksen myötä luopua asteittain kokonaan.
Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus seurata omaa sähkönkäyttöään online-palvelujen kautta tuntitasolla. Kun sähkö ostetaan tuntihinnoitellulla tuotteella, voidaan suoraan säästää euroja vähentämällä sähkönkulutusta pörssisähkön kalleimpien tuntien aikana."
http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=4e23eba4cf67de462d36c989c89ec9a
Lisäksi tulisi muistaa että juuri kulutusratkaisut ja omakotiasujalla ehkä voimakkaimmin juuri lämmitysratkaisut ovat niitä asioita joilla yksittäinen ihminen voi eniten vaikuttaa maailman menoon. Kyse on siis isosta päätöksestä jonka vaikutus elinympäristöön on varmasti suurempi kuin päätökset äänestyskopissa.
-
Mielenkiintoisia ajattelutapoja, omat klapit 0e ja haketus omalla kalustolla 0e. Pojilla on hienot harrastukset! ;D
-
MAATALOUS MATIKKAA: ENSIN VASTAUS,SITTEN YHTÄLÖ NIIN AINA KANNATTAA 8)
-
Kun tuosta stokerin laajennettavuudesta joku puhui, niin moniko on vetänyt esim. kuivaajalle esilämmitystä varten kanaalin?
Melko tyyriiksi vain tulee sekin, jos esim. omalla kohdalla 100m pitää vetää kanaalia, ja lisäksi täytyisi huomioida putkien sulanapito kun vesikierrolla mennään. Lisäksi täytyisikö tuossa olla tehokkaammat vehkeet, 40kW löytyy ja 1500L varaaja?
-
Puun hinta tulee nousemaan voimakkaammin kuin sähkö. Sähkön tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan, mm kytkemällä lämmityksen off-asentoon. Säästö voi olla huomattava kun kylmimpänä aikana energian hinta monikymmenkertaistuu jopa useisiin euroihin kilowattitunnilta.
Tyhmä kysymys, mutta millä pidetään pirtti lämpimänä sitten kovilla pakkasilla kun säästetään lämmityskuluissa sähkövermeet off asennossa.
Eikai kumminkaan ainakaan puilla jos kerta niitten hinta nousee rajummin kuin sähkön..? ::)
-
Jos sähköllä haluaa lämmittää niin punppu systeemin hinnalla metri pari villaa seiniin ja kattoon ja suora lämmitys. Lämmön tarve tippuu enenpi kun on punpun hyöty suhde. Ei tarvi uusia eristeitä muutaman vuoden välein kuten kiinan punppuja. Tuo oman klapin hinta on sama juttu kun oma auto taksilla ajaa halvenmalla kun laskee ajo työllekkin hinnan sama on melkein kaikissa askareissa.
-
Ai että klapeja omasta metsästä 0 e:lla? Ai niin, oma työ ei maksa mitään, eikä puu! :)
Nyt on eräiltä menneet puurot ja vellit sekasin.
Kun hakerankaa hakkaa omasta metsästä ei sille kovin kovaa hintaa kannata laskea koska se on sieltä kuitenkin joko kaadettava maahan tai korjattava polttoon.Yleensä niillä tiloilla joilla on hakelämmitys myös metsässä taimikot ja muukin kasvava puusto on paremmassa kunnossa.Tavallaan tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla,taas jos joku ajattelee ne rangat myidä niin eipä niillä paljon hintaa saa,eli ne kannattaa itse polttaa ,eipä tarvitse ostella palaturpeita eikä sähköä lämmitykseen.
-
Ai että klapeja omasta metsästä 0 e:lla? Ai niin, oma työ ei maksa mitään, eikä puu! :)
Nyt on eräiltä menneet puurot ja vellit sekasin.
Kun hakerankaa hakkaa omasta metsästä ei sille kovin kovaa hintaa kannata laskea koska se on sieltä kuitenkin joko kaadettava maahan tai korjattava polttoon.Yleensä niillä tiloilla joilla on hakelämmitys myös metsässä taimikot ja muukin kasvava puusto on paremmassa kunnossa.Tavallaan tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla,taas jos joku ajattelee ne rangat myidä niin eipä niillä paljon hintaa saa,eli ne kannattaa itse polttaa ,eipä tarvitse ostella palaturpeita eikä sähköä lämmitykseen.
Kylläpä tuolle energiapuulle ainakin näin ostajan näkökulmasta on hintaa kertynyt ihan tarpeeksi!
Jos pelkkä OKT lämpiää, niin ilman muuta maalämpö, mutta hakkeen etu on sen laajennettavuus, lähes samalla kulutuksella saa ohjattua lämpöä moneen paikkaan, kuten halliin tai kuivaajaan tarpeen vaatiessa, ja pakkaspäivinä taloon.
Miksei maalämpöpumpulta voisi jakaa lämpöä useisiin kohteisiin?
Pannuhuoneen laitteet alle kymppitonnilla tinkimisen jälkeen. Vastaava maalämpöasema maksaisi 5-7k€ enemmän. Saat tuon näyttämäämn vielä paremmalta kun sanot että maalämpösysteemi maksaa 15t€ enemmän ::) Noin kymppitonnilla tuli maalämpölaitteisto itselle. Ässän pumppu kahdella piirillä ja maaputkistot, litkut ym. Tuskin tuossa sinunkaan hinnassa asennusta oli? Mulla oli ;D
-
Maalämpöjärjestelmissä asennuksineen on hintahaitari hyvin laaja, jos on maapiirillä ja putki lyhtyt, ja kompressori teholtaan alle 10 kw, pääsee halvalla.
Mitä klapeihin tulee, niin kyllä ne on lähes ilmaisia, mitä nyt polttoainetta menee rankojen kaadossa, kuljetuksessa ja klapien teossa, täysin ilmaista lämmityssysteemiä ei ole olemassakaa.
Maksaahan klapien teko kannolta klapeiksi eniten aikaa, ja sen verran sitä löytytyy itseltä, joltain muulta ei löydy, nämä on niin yksilöllisiä asioita, mutta monet ei tätä tajua, luulevat että se, mikä itsellä toimii ja itselle käy parhaiten, käy samalla tavalla myös muille.
Ja niin kuin SAS tuossa totesi, niin jos omistaa metsää, olisi hyvä sitä omaisuuttaan hoitaa edes jotenkin ja jos itsellä on aikaa siellä touhuta, niin samoin tein sieltä sitten korjaa ne polttopuutkin.
Jopa maaseudulla on paljon sellaisia metsänomistajia, jotka on ulkoistaneet metsiensä hoidon mhy:lle tai jollekin muulle taholle, ja talonsakin lämmittävät jollakin muulla kuin puulla, no se on heidän asiansa, en heitä siitä tuomitse, ehkä he ovat laskeneet että heidän kannattaa käyttää aika muuhun.
Itse näen omalla kohdallani taloudellisesti järkevimmäksi hoitaa metsäni itse, ja yksi osa tuota hoitamista on polttopuiden keruu metsästä.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
-
Ai että klapeja omasta metsästä 0 e:lla? Ai niin, oma työ ei maksa mitään, eikä puu! :)
Myöhässä olleen "taimikon" perkuun tietin motolla, sata kiintoo, hinta n.2500€ ajo ja hakkuu kahdelta hehtaarilta. Valmiista kasasta, mulle, riittävän haastava homma työntää pilkemyllyyn.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
Justiin noin mäkin sen tulkitsen. Jos sen ajan mitä ilmaisten klapien tekoon käyttää aikaa ja rahaa, tekis jotain tuottavaa työtä(jos sellasta olis tarjolla) , niin siitä sais oikein rahaakin.
Tottakai sitä tulee klapeja tehtyä itsekin ja niitä poltettua, mutta kyllä mäkin ne arvotavaraksi tulkitsen tänäpäivänä. 8)
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa 28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua. Kun ne puut on tehty klapeiksi, niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma talo.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
Justiin noin mäkin sen tulkitsen. Jos sen ajan mitä ilmaisten klapien tekoon käyttää aikaa ja rahaa, tekis jotain tuottavaa työtä(jos sellasta olis tarjolla) , niin siitä sais oikein rahaakin.
Tottakai sitä tulee klapeja tehtyä itsekin ja niitä poltettua, mutta kyllä mäkin ne arvotavaraksi tulkitsen tänäpäivänä. 8)
Kyllä sille klapien teolle saa hyvän palkan, jollain se talo on kuitenkin lämmitettävä, jos lämmitän sähköllä tai öljyllä, on minun jostakin ne rahat hankittava sähkö tai öljylaskun maksamiseen, eli joka tapauksessa tehtävä töitä, jotta saan talon lämpimäksi, jos talon lämmittäminen maksa löpöllä vuodessa 3000 € minun tapauksessani kevyen pö:n nykyhinnoilla, niin klapeilla lämmittäessäni ei minun tarvitse tienata tuota 3000 euroa.
Ilmeisesti teillä , joiden mielestä ei kannata omalla puulla lämmittää, hyvä haltija taikatempullaan lämmitää teidän talonne ihan ilmaiseksi.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa 28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua. Kun ne puut on tehty klapeiksi, niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.
Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa 28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua. Kun ne puut on tehty klapeiksi, niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.
Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.
Eipä ole kukaan vielä laskua minulle omista klapeistani laittanut....odottelen josko joku lähettäisi laskun.
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
No tuosa touhussa nyt ei ole järjen häivääkään, myyn klapit, maksan myyntitulosta veroa 28 % ja ostan jäljelle jäävällä rahalla sähköä tai öljyä talon lämmittämiseen, todellista hölmöläisten touhua. Kun ne puut on tehty klapeiksi, niin ei ole enää iso vaiva lämmittää niillä oma tupaa.
Emmää sitä väitäkkään, mutta ääliöitten touhua on väittää niitä omia klapeja ilmaiseksi.
Eipä ole kukaan vielä laskua minulle omista klapeistani laittanut....odottelen josko joku lähettäisi laskun.
No tehdäänkö sillai että lämmitetään öljyllä, sähköllä tai puulla niin todetaan että jokaisessa tavassa on puolensa. Jos joku tapa olisi jotenkin ylivoimaisen huono, niin tuskin se tapa olisi saavuttanut minkäänlaista suosiota. Mulle käy kaikki ja en väitä että omat lämmitystapani olisivat parempia kuin muilla. Energian hinta nousee kuitenkin ja jossain vaiheessa on jotain ratkaisuja/muutoksia tehtävä. Kaikki nousee, paitsi elintaso. :)
-
Emmää vaäitä etteikö klapilämmitys toimisi ihan ok, mutta on lapsellista väitää klapeja ilmaiseksi. Saisit niistä koska vaan 40€/i-m3 myides. Se on se hinta minkä ne maksaa!
Periaatteessa noin olen itsekin laskenut, mutta ainahan sitä voi vähempiarvoista puuta itse polttaa ;D Tekohan maksaa tietysti kanssa.
-
En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.
Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa ;D
-
Klapien raaka-aineen voi sanoa olevan arvoltaan 0 euroa, tekemiselle ja koneiden käytölle voi sitten jonkun arvon laskea. Oma arvioni on, että luokkaa 25 eur/pinomotti on lähellä totuutta. Itselläni menee 150 neliöisessä OK-talossa noin 20 pinomottia eli kustannus 500 euroa. Nykyisellä maksamallani sähköhinnalla saa sillä noin 5500 kWh sähköä tai öljyä 500 litraa. Jos minulla maalämpö olisi, niin sähköä menisi todennäköisesti noin 7000 kWh:a lämmitykseen(ja olisin joutunut vaihtamaan silloin isommat patterit) ja öljyä menisi 2500 litraa.
En tuota polttopuun tekoa omasta metsästä klapeiksi nyt erityisen isona työnä pidä ja saan siitä ihan kohtuullisen korvauksen. Aikansa voi kukin käyttää, miten haluaa.
-
En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.
Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa ;D
Kyllä sille klapien teolle saa hyvän palkan, jollain se talo on kuitenkin lämmitettävä, jos lämmitän sähköllä tai öljyllä, on minun jostakin ne rahat hankittava sähkö tai öljylaskun maksamiseen, eli joka tapauksessa tehtävä töitä, jotta saan talon lämpimäksi, jos talon lämmittäminen maksa löpöllä vuodessa 3000 € minun tapauksessani kevyen pö:n nykyhinnoilla, niin klapeilla lämmittäessäni ei minun tarvitse tienata tuota 3000 euroa.
Ja kun on kyse yksityistalouden menosta, minun on tienattava vielä enemmän kuin tuo 3 tonnia, koska verottaja ottaa ensin omansa pois päältä.
Jos teen viikon rankoja, ja pari- kolme päivää menee klapien teossa ja pinoamisessa, niin saisi olla aika hyvä palkkatyö, että tuossa ajassa tienaisin tuon yli kolme tonnia.
Ilmeisesti teillä , joiden mielestä ei kannata omalla puulla lämmittää, hyvä haltija taikatempullaan lämmitää teidän talonne ihan ilmaiseksi.
-
Tuo on just se paras puoli klapilämmityksessä että verottajan on hankala saada siihen kiinni kynsiään. Palkansaaja maksaa ensin tuloistaan veron ja sitten ostaa energiaa jonka hinnassa olevaa veroa ei voi vähentää. Onhan se klapilämmitys jo pelkässä asuintalossakin töisevä, mutta silloin polttoainehuolto on omissa käsissä ihan kirjaimellisestikin.
Nykysillä koivukuidun hinnoilla kannattaa niistä tehdä klapia vaikka omaan käyttöön. Reilun viikon työllä saa normaalikuntoinen aikaiseksi useamman vuoden puut.
Tuossa tapauksessa nykyaikainen asunto+halli taidetaan lämpöenergian kulutuksessa liikkua hieman siinä rajoilla että useampikin lämmitysmuoto on järkevä. Kun lämmitystehon tarve kasvaa niin hakelämmitys tulee yhä kannattavammaksi.
-
Puun hinta tulee nousemaan voimakkaammin kuin sähkö. Sähkön tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan, mm kytkemällä lämmityksen off-asentoon. Säästö voi olla huomattava kun kylmimpänä aikana energian hinta monikymmenkertaistuu jopa useisiin euroihin kilowattitunnilta.
Turkuenergian sivuilta:
"Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaille voidaan tarjota todellisiin lukemiin perustuvaa laskutusta. Nykyisestä vuosikäyttöarvioihin perustuvasta arviolaskutuksesta voidaan uudistuksen myötä luopua asteittain kokonaan.
Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus seurata omaa sähkönkäyttöään online-palvelujen kautta tuntitasolla. Kun sähkö ostetaan tuntihinnoitellulla tuotteella, voidaan suoraan säästää euroja vähentämällä sähkönkulutusta pörssisähkön kalleimpien tuntien aikana."
http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=4e23eba4cf67de462d36c989c89ec9a
Lisäksi tulisi muistaa että juuri kulutusratkaisut ja omakotiasujalla ehkä voimakkaimmin juuri lämmitysratkaisut ovat niitä asioita joilla yksittäinen ihminen voi eniten vaikuttaa maailman menoon. Kyse on siis isosta päätöksestä jonka vaikutus elinympäristöön on varmasti suurempi kuin päätökset äänestyskopissa.
Tyhmä kysymys, mutta millä pidetään pirtti lämpimänä sitten kovilla pakkasilla kun säästetään lämmityskuluissa sähkövermeet off asennossa.
Eikai kumminkaan ainakaan puilla jos kerta niitten hinta nousee rajummin kuin sähkön..? ::)
Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.
-
Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.
Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.
Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?
-
Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.
Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.
Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?
Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.
-
Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.
Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.
Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?
Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.
Heh heh, eli maalämpötalossakin pitää olla takka jota lämmitetään pakkaspäivinä, jotta kallista sähköä säästyy, eli paljon parjattu klapi pitää ottaa taas avuksi, ai niin , vallan unohdin että eihän sekään kannata, kun niiden klapien tekeminen omankin metsän puista maksaa joidenkin mielestä aivan hirmuisesti. :D :D
-
Jos lämmittää yksityistaloudessa olevaa rakennusta, niin joutuu lämmityksen maksamaan verotetulla tulolla. Maalämmön energiakulu esim. on 3c/kWh(noin kolmannes sähkön hinnasta). Jos rajavero(veroprosentti viimesistä tuloista) on vaikkapa 40%, niin joutuu tienaamaan 5c/kWh, jotta saa ostettua tuon energian. Omasta metsästä hankitusta puusta ja hakkeesta ei maksetakaan verotettulla tulolla. Joku sitten neuvoo myymään polttokelpoisen puun ja ostamaan sillä esim. sähköä, silloin puusta kyllä joutuu verot maksamaan. Jos tuon verojutun ottaa huomioon, niin aika matemaatikko saa olla, jos vääntää maalämmön edullisemmaksi kuin klapi/hake-järjestelmän OK-talossa.
-
Minulle on tulossa 30kW Veto stoker Maxi 2m3 siilolla, kuten eräällä tutulla. Omat laitteet jo hankittu muttei kytketty, tullee ensi talveksi. Autotallin päätyyn tulee bunkkeri ja takapuolelle kippaus tasku, teen sitten lisälaidat siilolle niin saa täyttää 5-6 m3 kerralla. Ei kannata liian isoa siiloa pitää, silloin kun pohjalle tulee harakanpesä on vähemmän lapioimista...Siilohuoneesta pienen reijän kautta syöttö kattilaan. 30kW riittänee, jos pitkää pakkasta tulee niin tallin lämmöstä tingitään. Lämmitettävänä n 1000 m3 + käyttövesi. Jos pelkkä OKT lämpiää, niin ilman muuta maalämpö, mutta hakkeen etu on sen laajennettavuus, lähes samalla kulutuksella saa ohjattua lämpöä moneen paikkaan, kuten halliin tai kuivaajaan tarpeen vaatiessa, ja pakkaspäivinä taloon.
Pannuhuoneen laitteet alle kymppitonnilla tinkimisen jälkeen. Talon vesikierto maksaa sitten sitä mukaan mitä laittaa, mutta se on sama kustannus riippumatta miten veden lämmittää. Haketus maksaa siinä 3-4€ kuutio ja hake ostettuna kotiin kympin päälle, tuskin tulee se päivä jolloin metsänomistaja saa rippeistä mitään. Vastaava maalämpöasema maksaisi 5-7k€ enemmän. Poltan ensin metsät ja pannun loppuun, sitten eläkepäiville laitan maalämpöä.
Jatkosiilostatehtävä 100 %:n tiivis, ettei takapaloja. Vai kuivurille haara. Siihen ei sama stokeri koskaan käy, vaan tarvitaan moninkertainen teholuokka. Mieti öljypolttimen tehoa ja tuntikulutusta. 30 kW:sta ei kannata mitoittaa 200 kW:ksi.
On teillä huvittavan halvat omat hakkeet. Hakkurin terät maksaa jo teidän vuotuiset lämmityskulut. Ja särkyny nivelakseli saman. Ja tukkikoura kymmenen vuoden lämmityksen. Ja takarenkaan (millisarjanen kantoon) korjaus kolmen vuoden lämmityksen. Nii ja ulukosiiloon vähän märkää haketta (ilman kunnon varastoa ja kuivuria) ja stokerin ruuvi yöllä poikki. Tai ei valu ruuville pakkasella.
Etkä lähe ulkomaille stokerinkaan kanssa ilman toista talonmiestä.
Helppoa ja halpaa, kun Suomessa ei tarvii pakkasella käynnistää koneita.
-
On teillä huvittavan halvat omat hakkeet. Hakkurin terät maksaa jo teidän vuotuiset lämmityskulut. Ja särkyny nivelakseli saman
Jos haketus maksaa nykyisin noin 6 euroa/hakekuutio(alveineen), niin ei sitä kyllä omia laitteita kannata hankkia. Alkuperäinen juttu koski OK-taloa. jossa kuluu ehkä 30 kuutiota haketta eli 150 eur. Kaiken lisäksi ammattihakkurista menee läpi kaikki, mikä metsästä löytyy eli isot pystyynkuivaneet tukkipuutkin. Ja haketusvaiheessa ei tarvise ajaa kuin perävaunua alle ja tahti on varsin kova, ei siinä perävaunun täytössä kovin kauaa vanhene. Oma haketin on tasan yhtä turha kone kuin metsäperävaunu+ kuormain traktorin perään.
-
Jos lämmittää yksityistaloudessa olevaa rakennusta, niin joutuu lämmityksen maksamaan verotetulla tulolla. Maalämmön energiakulu esim. on 3c/kWh(noin kolmannes sähkön hinnasta). Jos rajavero(veroprosentti viimesistä tuloista) on vaikkapa 40%, niin joutuu tienaamaan 5c/kWh, jotta saa ostettua tuon energian. Omasta metsästä hankitusta puusta ja hakkeesta ei maksetakaan verotettulla tulolla. Joku sitten neuvoo myymään polttokelpoisen puun ja ostamaan sillä esim. sähköä, silloin puusta kyllä joutuu verot maksamaan. Jos tuon verojutun ottaa huomioon, niin aika matemaatikko saa olla, jos vääntää maalämmön edullisemmaksi kuin klapi/hake-järjestelmän OK-talossa.
Eikö makseta ??? ??? ???
Kuten itse toteat, omaa kalustoa ei ole järkevää käyttää. Laitatko sinä maa- vai metsätalouden menoihin yksityistalouden rakennusten lämmittämisestä aiheutuneet urakointilaskut? Ja jos sinulla on itsellä vaikka moottorisaha, eikö sen kustannuksista yksityistalouden osuus ole verotuksessa vähennyskelvoton kulu?
-
Minkälainen homma olisi muuttaa 35 arimax (aritherm) hakkeen polttoon? Tällähetkellä siinä poltetaan klapia mutta olen siihen ihan kyllästynyt. Se pannun sisälle tuleva osa (pitäis käydä nimi lunttaamassa) mulla jo on eli ei tarviis kuin varastosiilon(3-4m3 paikka valmiina) ja kuljettimet ja vähän automatiikkaa.. Neuvokaa viisaammat miten toi tapahtuu?
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
-
Minkälainen homma olisi muuttaa 35 arimax (aritherm) hakkeen polttoon? Tällähetkellä siinä poltetaan klapia mutta olen siihen ihan kyllästynyt. Se pannun sisälle tuleva osa (pitäis käydä nimi lunttaamassa) mulla jo on eli ei tarviis kuin varastosiilon(3-4m3 paikka valmiina) ja kuljettimet ja vähän automatiikkaa.. Neuvokaa viisaammat miten toi tapahtuu?
Senlainen homma, että menee ojasta allikkoon...Mulla sattuu olemaan noita aritermin rojuja nurkissa, jos välttämättä haluat niillä pelailla...Ne on vähän tulipalossa mustuneita, jos ei haittaa ;) Saat halvalla.
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.
Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.
Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.
Kyllä omiin kokemuksiin perustuen tuohon mielipiteeseen voi yhtyä. Ehkä ihmiset ovat enemmän pelailleet yläpalokattiloiden kanssa ja siitä on jäänyt käsitys, että klapilämmitys on suuritöinen lämmitysmuoto. Käänteipalokattilassa on vielä tuo itsesyttymisominasuus eli vielä 6-6 tuntia tulen sammumisen jälkeen pesään pistetyt puut syttyvät itsestään eli ei ole edes sytyttämisen vaivaa. Ja varmaankin kymppitonnilla saa kattilan ja varaajan asennuksineen. Ja tuotettu energia omatoimisesti tehdystä polttopuusta maksaa 2-3 c/kWh. Energiahinnassa alle pääse ehkä vain hake, mutta automaattinen, paloturvallinen ja pitkään ilman valvontaa toimiva järjestelmä maksaa huomattavasti enemmän, eikä siis yhden OK-talon lämmittämiseen ole mielestäni kannattava vaihtoehto. Nk. stokeripoltin muutaman sadan litran säiliöllä taas ei paljon työtä säästä ja hakkeen varastointinnista OK-talon sisätiloissa taas ei saa muuta kuin itselleen homepölykeuhkon.
-
Jep, en yhtään kaipaa aikaa kun Högforssia ruokittiin, pahimmillaan 23 tuntia oli valkea kun tuli muutakin lämmitystä mukaan kuin tupa. Nykyvehkeet varmaan sitten parempia
Stokeri on nykyään ja juuri muuta ei tartte polttaa kuin kuivurin esipuhdistajan moskaa, no sekin on varmaan aika järkyttävän kallista lämmittämistä verrattuna sähkölämpöön kun 15 kilometrin päästä joutuu sitä hakeen :D
Tuohon klapihommaan, niin ei meikäläisen klapuja kyllä varmaan taida 40 eurolla kukaan ostaa, eikös ne tehdä kymmensenttisestä tuon arvoset ja minä kun polttelen larvoja, ruuanlaitto ja saunapuita menee ehkä toistakymmentä irtomottia vuodessa
-
Omalla puulla lämmittäminen on pahinta veronkiertoa. Kustannukset vähennetään verotuksessa ja tuote käytetään itse! Sähkölämmittäjä joutuu ansaitsemaan 1,5 kertaisen summan ostaakseen sähköä, jossa siinäkin on pelkästään veroja n 40 e/MWh. Siirretyn sähkön kokonaishinnan ollessa 150 e /MWh joutuu ansaitsemaan 200-250 euroa ostaakseen tuon megawattitunnin. Lämpöpumppaajan kustannus kolmannes tuosta eli 80e/MWh. Klapinysväri sijottaa oksien ja latvojen keräilyyn 25e/MWh jonka vähentää vilpillisesti esim. metsäverotuksessa, jolloin kustannusvaikutus onkin enään 15 e/MWh.
Tietenkin pitää muistaa että yksityistaloudessa tehdyille klapi- ja muillekin töille tulee laskea käypä hinta kun kokonaiskustannuksia vertaillaan.
-
Jos pakkaspäivinä energian hinta vaikkapa 30 kertaistuu etäluentatekniikan myötä, niin silloin sähkölaskun voi pitää normaalitasolla alentamalla kulutuksen vastaavasti kolmaskymmenesosaan samaan aikaan. Lämpöpumpputaloudessa ja suorasähkölämmityksessä tämä tapahtuu helpoimmin kytkemällä lämmitys off-asentoon. Tai vain laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella sääsätää lämmitysenergiaa 5%, tämä vastaa säästönä 1-2 normaalihintaisen päivän sähkölaskua. Säästömahdollisuus on siis sitä suurempi mitä korkeammaksi hinta nousee. Hinta, ja samalla siis säästöpotentiaali, nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän sähkölämmitteisä kiinteistöjä on. Asia on yhteinen.
Lämpövirtana pintojen kautta, ilmanvaihdon lämpöhukkana ja ilmavuotoina pirtistä häviävä lämpövirta riippuu suoraan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksesta. Eli talvella sisä 21 ja ulko -4 on 25 asteen ero ja huippupakkasella 20 / -30 tekee 50 astetta. ELi ei asteen pudotuksella ihmeitä tehdä kuin vuositasolla. Ilmanvaihto kannattaa laittaa hillitymmälle.
Miten tarkenet maalämpöpirtissäsi jos aiot pienentää sähkönkulutusta kovimmilla pakkasilla?
Säästämällä juuri huippuhintaista sähköä saadaan mittava säästö verrattuna siihen tilanteeseen ettei olisi säästetty lainkaan. Vähentämällä kulutusta korkean hinnan aikana saa tavallaan ilmaiseksi useita normaalihintaisia päiviä.
Heh heh, eli maalämpötalossakin pitää olla takka jota lämmitetään pakkaspäivinä, jotta kallista sähköä säästyy, eli paljon parjattu klapi pitää ottaa taas avuksi, ai niin , vallan unohdin että eihän sekään kannata, kun niiden klapien tekeminen omankin metsän puista maksaa joidenkin mielestä aivan hirmuisesti. :D :D
Kuten sanoin, voi myös vähentää kulutusta laskemalla huonelämpötilaa, rajoittamalla lämpimän käyttöveden määrää yms. Kylmimpänä aikana säästö voi olla todella huomattava.
-
Ei meillä ainakaan sisälämpötilaa lasketa jos pakkanen ulkona kiristyy. Minkä takia sitä vilusta tarvitsisi kärsiä?
-
Kustannukset vähennetään verotuksessa ja tuote käytetään itse! Sähkölämmittäjä joutuu ansaitsemaan 1,5 kertaisen summan ostaakseen sähköä, jossa siinäkin on pelkästään veroja n 40 e/MWh. Siirretyn sähkön kokonaishinnan ollessa 150 e /MWh joutuu ansaitsemaan 200-250 euroa ostaakseen tuon megawattitunnin.
Jos tuo on pahinta kiertoa niin onpas sulla huonot referenssit, tai sitten naapurillasi on metsää ja sinulla ei.
Ensinnäkin kukaan järkevä metsänomistaja ei ota kalleinta puuta omaan lämmitykseen (pl koivun tai kaksi saunapuiksi), joten siivoamalla roskat pois jalostuu muun metsän arvo nopeammin, jonka myynnistä yhteiskunta sitten ottaa kyllä enemmän kuin omansa. Veroilmoituksessa tehdään korjaukset minkä verran on käytetty resursseja yksityiskäyttöön. Itse laitan aina joknun satasen sinne ihan periattesta. Nollan on vaikeaa todistaa, mutta satasen korjaus on verokarhulle hankalaa. on kalliimpaa selvittää tuo kuin hyväksyä. Ja jos satasen laittaa bensaan ja traktoriin niin on klapeja vuosiksi.
Jos tuo sähkön ostosuhde on mielestäsi noin kallis, niin kannattaisikohan ennemmin painostaa virkamiehiä laskemaan energiaveroja sen sijaan että verotetaan klapinaapuria kovemmin? Silloinhan sinullekin jää enemmän ostovoimaa lompakkoon. Vai onko tärkeämpää ettei naapuri vaan tienaa enemmän...
-
En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.
Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa ;D
Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa. ;D
-
En minäkään kenenkään lämmitysmuotoa moiti. Klapilämmitys sopii toisille oikeinkin hyvin. Itsellä omakotitalolla maalämpö ja tuotantorakennuksissa hake.
Sitä minä kritisoin että väitetään sitä klapia ilmaiseksi. Se on sitä perus maajussi(perheen tyhmin lapsi)matematiikkaa. Kun mä vaan itte teen ja omilla koneilla niin ei se mitään maksa ;D
Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa. ;D
Niin, onhan toki lämmittäminen, leipominen, autoilu, siivous yms samankaltaisia yksityistalouden ulkoistamiskelpoisia menoja, mutta ainoastaan lämmityksen menot on houkuttelevan helppo ujuttaa esim. metsäverotukseen. Näinollen lämpöjärjestelmien kustannuksia vertailtaessa halonhakkuulle yms. tulisi asettaa palkkakustannus jotta vertailu olisi reilu.
ps. tuossa yllä Bentillä ajatus pätkii. Siis jos jonkin yksityistalouden kustannuspaikan ulkoistaa, niin vapautuneella ajanjaksolla ei pidä tehdä mitään muutakaan yksityistalouden askaretta. Jos kuitenkin tekee jotain, niin sillekkin tekemiselle pitää asettaa palkkaodote jolloin hyöty on nolla tai jopa negatiivinen. Esim. jos halonhakkuulta vapautuneella ajalla vaikkapa ajaa autolla niin vaikutus talouteen on negatiivinen, nimittäin taksikuskin palkka on korkeampi kuin metsurin.
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.
Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.
miksi sitten alkuksi väitit klapeja ilmaisiksi? käsittääkseni, jos kuluja kertyy vaikka 1e, niin ei ne ole ilmaisia. vai?
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.
Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.
miksi sitten alkuksi väitit klapeja ilmaisiksi? käsittääkseni, jos kuluja kertyy vaikka 1e, niin ei ne ole ilmaisia. vai?
No, ei nyt tarvi takertua lillukanvarsiin, toki tuo väite että klapit maksavat 0 euroa, oli kärjistys, jolla halusin vain osoittaa, että kyllä puulämmitys oman metsän puilla on todella halpaa, ja samalla tulee hoidettua metsätkin, jolle myös voi laskea paljon arvoa.
-
Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa. ;D
Totta kyllä, arvostus kysymyksiä nämä lopulta ovat. Jos sinä tunnet olosi kotoisemmaksi halkopinon äärellä, kuin vaimon kanssa makuuhuoneessa, niin eihän sitä voi vääräksi osoittaa. Meillä on vaan hieman erilaiset arvot.
Minä puolestani en halua vapaa-ajallani keräillä risuja metsästä, siksi asetan palkkavaateen ko työlle. Tämä toinen taas sopii hyvin vapaa-ajalle...
-
Eikö makseta Huh Huh Huh
Kyllä kyseessä on nk, hiljainen kuittaus, kyllä roskapuun arvo on ihan nolla. Polttopuun arvo koostuu ihan niistä kuluista, kun puun kokoat ja roudaat "kartanolle" ja sen jälkeen teet esim. klapeiksi.
Eikö nämä mainitsemasi kulut makseta sillä samalla verotetulla tulolla kuin sähkölämmityskin?
Kyllähän klapienkin teosta kuluja kertyy, MUTTA tosiasia on se, että ainakin silloin jos itsellä on metsää, niin laskettiinpa miten tahansa, niin klapilämmitys tulee aina kaikkein edullisimmaksi lämmitysmuodoksi, se on varmaa, ja kun valitsee modernin käänteispalokattilan, jonka puunkulutus on paljon perinteistä yläpalokattilaa pienempi, niin klapilämmitys on myös helppoa, käänteispalokattilaa käytetään niin, että ensin tehdään pienet alkutulet, ja kun pieni puumäärä on palanut hiiollokselle n. 15-20 minuutissa, sen jälkeen ladataan pesä täyteen puita, ja kun tämä pesällinen on palannut, niin usaeimmiten varaaja on tällä latautunut sinne 80-90 asteeseen, jos on oikein iso varaaja, saattaa tarvita toisenn tai puolikkaan pesälisen vielä.
Ja kesällä riittää 1-2 kertaa viikossa lämmittäminen ja reissuun kun lähtee, laittaa sähkövastukse päälle, klapilämmitys on paljon mainettaan helpompi lämmitysmuoto, varsinkin kun hioo klapilogistiikan niin, että pääsee mahdollisimman vähillä hanskan jäljillä.
miksi sitten alkuksi väitit klapeja ilmaisiksi? käsittääkseni, jos kuluja kertyy vaikka 1e, niin ei ne ole ilmaisia. vai?
No, ei nyt tarvi takertua lillukanvarsiin, toki tuo väite että klapit maksavat 0 euroa, oli kärjistys, jolla halusin vain osoittaa, että kyllä puulämmitys oman metsän puilla on todella halpaa, ja samalla tulee hoidettua metsätkin, jolle myös voi laskea paljon arvoa.
kyllä mie tiiän mitä klapeilla lämmittäminen on. sillä on oikeasti työllistävä vaikutus..
-
Kun te omalle työlle hintaa laskevat panette muijaanne, niin eikö sekin ole hukkaan heitettyä aikaa, senkin ajan voisi käyttää johonkin tuottavaan työhön ja ulkoistaa muijansa paneminen vaikka naapurin isännälle, maksaa sille 10 euroa tunnilta ja itse olla samaan aikaan hommassa, josta tienaa 20 e tunnissa. ;D
Totta kyllä, arvostus kysymyksiä nämä lopulta ovat. Jos sinä tunnet olosi kotoisemmaksi halkopinon äärellä, kuin vaimon kanssa makuuhuoneessa, niin eihän sitä voi vääräksi osoittaa. Meillä on vaan hieman erilaiset arvot.
Minä puolestani en halua vapaa-ajallani keräillä risuja metsästä, siksi asetan palkkavaateen ko työlle. Tämä toinen taas sopii hyvin vapaa-ajalle...
Kuule, olen poikamies ja viljanviljelijä, joten mulla on aikaa puljata halkojen kanssa. :D
-
Kyllähän ne rangat vielä jotenkin hakkaa. Ja mitä suurempaa hakkaa sen helpommalla pääsee ::) Ja rangatkin vielä klapuiksi jotenkin saa ;) Mutta ei se klavuilla lämmittäminen mitään herkkua ole. Nimim. vuodesta 1993 lähtien ??? Toki klapikattiloitakin on varmaan monen laatuisia, mutta ittellä pannuhuone pieni joten oikein suuria virityksiä ei pysty tekemään ??? Varaaja 1000l ja lämitettävä ala n190 neliöö , joten o-kelillä pärjää kerran päivässä lämmityksellä, muuten vaatii melkein kaksi ??? Ja käyttövesi ja kosteiden tilojen lattialämmitys vaatii lämmitystä myös kesällä ( tosin silloin mua laiskottaa ja makselen sähköä) Navetassa pesurin vesi+ muu lämmin käyttövesi lämpiää Teuvan keittimellä , joten vois sanoa että tarpeeksi on klavun nakkaamista. Akka lämmittää yleensä sentäs saunan, mutta ei lämmitykseen satu ::) Toki klavuillakin lämmintä piisaa (23 astetta tasaisesti :D ), mutta jos vaihtoehtoja voisin valita nyt. Varmasti en tähän enää lähtis ??? . Mikä se olis tai tulee vielä olemaan - en tiedä ??? Aina halvin vaan ei ehkä ole parasta 8)
-
Koneviestissä oli mielenkiintoinen uutuus. Tulevaisuus saattaa olla tässä, http://www.pyro-man.net/ eli kaksivaiheinen poltto. ;D Eräänlainen kaasutin missä, hake/pelletti hehkutetaan 500 asteiseksei kaasuksi, joka johdetaan varsinaiseen polttokammioon. Laite tökätään öljypolttimen tillalle, ja vaihto öljystä hakkeeseen ja takaisin käy tarvittaessa sukkelaan, noin vartissa.
-
Ite kun suunnittelin lämmitysjärjestelmän remonttia niin lähtökohta oli se että mahdollisimman helpolla pitää saada hyödyt kotiutettua. Vanhaa kun remppaa niin tilat asettaa omat rajoituksensa, mut aika hyvä lopputulos on kuitenkin. Mökki on 70 luvun lopussa valmistunut, reilut 150 neliötä. Rempan yhteydessä asennettiin lattialämmitysputket ja käyttövesiputket lisävalun alle. Varaaja 2400 litraa ja 35+ kattila.
Tämmösellä tyynellä 0 kelillä voi pitää helposti päivän tauon lämmityksessä, jopa kahden mut käyttövesi alkaa sitten jo tuntumaan viileältä. Kesällä lämmitän varaajan täyteen 6 päivän välein, eli aika vähätöinen kesäaikaan. 15 ja yli pakkasella sitten lämmitys kerran päivässä, yleensä pesällinen riittää.
Kattilan nuohoaminen oikeastaan ainoa asia jossa huomaa että systeemit on joutunut suunnittelemaan vanhaan rakennukseen. Työasennot on hieman hankalia ja pannuhuone on hieman ahdas tuota hommaa ajatellen.
En oikein ymmärrä niitä ihmisiä jotka joutuvat olemaan kovemmilla pakkasilla käytännössä kokoajan kattilan kanssa naimisissa. Silloin on klapilämmitysjärjestelmän mitoitus pahemman kerran pielessä. Hake olis silloin pidemmänpäälle parempi ratkaisu.
-
Tämmösellä tyynellä 0 kelillä voi pitää helposti päivän tauon lämmityksessä, jopa kahden mut käyttövesi alkaa sitten jo tuntumaan viileältä. Kesällä lämmitän varaajan täyteen 6 päivän välein, eli aika vähätöinen kesäaikaan. 15 ja yli pakkasella sitten lämmitys kerran päivässä, yleensä pesällinen riittää.
Jos sää ihan oikein muistat nuo lämmitysmäärät/ tiheydet, niin minkälainen kattila sulla on ? ja kuinka iso siinä on se "pesällinen" ? Jotenkin tuntuu että 6pvän välein lämmitys kesäkaudellakin on aika harvoin. Miten ihmeessä vesi voi pysyä niin lämpimänä varaajass , jotta sitä voidaan vielä sanoa lämpimäksi käyttövedeksi. Lähentelee jo ikiliikujaa, mutta ei tokikaan vielä sitä ole :) No taitaapa meikän mitoitukset olla vähän pielessä , en vaan tiedä täytteissä vai kattilassa ;D
-
Inkoossa jollain Vedan 150 KW kattila ja perässä 12motin varaaja, Kerran viikossa kuulemma lämmittää. Lämmitettävän massan määrä ei ole tiedossa.
-
Inkoossa jollain Vedan 150 KW kattila ja perässä 12motin varaaja, Kerran viikossa kuulemma lämmittää. Lämmitettävän massan määrä ei ole tiedossa.
Varmasti nopiaan lämpiää, tommonen paskakärryllinen vettä. ;D
-
Tämmösellä tyynellä 0 kelillä voi pitää helposti päivän tauon lämmityksessä, jopa kahden mut käyttövesi alkaa sitten jo tuntumaan viileältä. Kesällä lämmitän varaajan täyteen 6 päivän välein, eli aika vähätöinen kesäaikaan. 15 ja yli pakkasella sitten lämmitys kerran päivässä, yleensä pesällinen riittää.
Jos sää ihan oikein muistat nuo lämmitysmäärät/ tiheydet, niin minkälainen kattila sulla on ? ja kuinka iso siinä on se "pesällinen" ? Jotenkin tuntuu että 6pvän välein lämmitys kesäkaudellakin on aika harvoin. Miten ihmeessä vesi voi pysyä niin lämpimänä varaajass , jotta sitä voidaan vielä sanoa lämpimäksi käyttövedeksi. Lähentelee jo ikiliikujaa, mutta ei tokikaan vielä sitä ole :) No taitaapa meikän mitoitukset olla vähän pielessä , en vaan tiedä täytteissä vai kattilassa ;D
Uusi käyttöveden sähkövaraaja pudotti kulutusta tuntuvasti. Parempi eristys ja kierukka optimaalisemmassa kohdassa jolloin lämpötilaa voi pitää alempana.
-
Tämmösellä tyynellä 0 kelillä voi pitää helposti päivän tauon lämmityksessä, jopa kahden mut käyttövesi alkaa sitten jo tuntumaan viileältä. Kesällä lämmitän varaajan täyteen 6 päivän välein, eli aika vähätöinen kesäaikaan. 15 ja yli pakkasella sitten lämmitys kerran päivässä, yleensä pesällinen riittää.
Jos sää ihan oikein muistat nuo lämmitysmäärät/ tiheydet, niin minkälainen kattila sulla on ? ja kuinka iso siinä on se "pesällinen" ? Jotenkin tuntuu että 6pvän välein lämmitys kesäkaudellakin on aika harvoin. Miten ihmeessä vesi voi pysyä niin lämpimänä varaajass , jotta sitä voidaan vielä sanoa lämpimäksi käyttövedeksi. Lähentelee jo ikiliikujaa, mutta ei tokikaan vielä sitä ole :) No taitaapa meikän mitoitukset olla vähän pielessä , en vaan tiedä täytteissä vai kattilassa ;D
Aritermin 35+ on kattila joka nuohottuna lämmittää kuivilla sekapuuklapeilla 2 pesällisellä 2400 litraisen jäspin ovaalivaraajan n. 100 asteiseksi. Tällöin lähtökohta on että alalämmöt on jossain 30 asteen kieppeillä ja ylälämpö 40-50 jolloin varaaja antaa 2 lämmityskierukalla vielä semmoista 40 asteista kuumaa vettä. Siinä vielä pystyy suihkussa käymään.
Talvella jos päivittäin lämmittää niin lämmöt ei pääse läheskään noin alas, ylälämpö n. 70 ja alalämpö vajaat 40 suunnilleen. Siitä se lämpiää pesällisellä taas kuumaksi.
Joskus vuosia sitten oli puhetta luottoputkimiehen kanssa erään hänen kaverinsa uudistalosta. Kertoi että kertalämmityksellä talo pysyy lämpimänä 3 päivää talvellakin, no ihan siihen en ole päässyt kun talon eristykset ei ole nykytasoa mut kohtuu vähätöiseksi sain lämmityksen kuitenkin.
Informaatio oli vaan hakusessa kun aloin suunnittelemaan tuon lämmitysjärjestelmän mitoituksia, tuntuu että alan ammattilaisillekin aihe on senverran vieras että faktaa ei heiltä irtoa. Piti sitten olemassaolevia laitteistoja tutkailemalla ja kyselemällä yrittää suunnitella mitoitukset.
-
Tämmösellä tyynellä 0 kelillä voi pitää helposti päivän tauon lämmityksessä, jopa kahden mut käyttövesi alkaa sitten jo tuntumaan viileältä. Kesällä lämmitän varaajan täyteen 6 päivän välein, eli aika vähätöinen kesäaikaan. 15 ja yli pakkasella sitten lämmitys kerran päivässä, yleensä pesällinen riittää.
Jos sää ihan oikein muistat nuo lämmitysmäärät/ tiheydet, niin minkälainen kattila sulla on ? ja kuinka iso siinä on se "pesällinen" ? Jotenkin tuntuu että 6pvän välein lämmitys kesäkaudellakin on aika harvoin. Miten ihmeessä vesi voi pysyä niin lämpimänä varaajass , jotta sitä voidaan vielä sanoa lämpimäksi käyttövedeksi. Lähentelee jo ikiliikujaa, mutta ei tokikaan vielä sitä ole :) No taitaapa meikän mitoitukset olla vähän pielessä , en vaan tiedä täytteissä vai kattilassa ;D
Joskus vuosia sitten oli puhetta luottoputkimiehen kanssa erään hänen kaverinsa uudistalosta. Kertoi että kertalämmityksellä talo pysyy lämpimänä 3 päivää talvellakin, no ihan siihen en ole päässyt kun talon eristykset ei ole nykytasoa mut kohtuu vähätöiseksi sain lämmityksen kuitenkin.
Informaatio oli vaan hakusessa kun aloin suunnittelemaan tuon lämmitysjärjestelmän mitoituksia, tuntuu että alan ammattilaisillekin aihe on senverran vieras että faktaa ei heiltä irtoa. Piti sitten olemassaolevia laitteistoja tutkailemalla ja kyselemällä yrittää suunnitella mitoitukset.
Klapikattila+varaaja systeemejä taitaa prosentuaalisesti olla sen verran vähän kaikista ok-talojen lämmitystavoista, että putkifirmoillekaan ei niiden asentaminen ole jokapäiväistä touhua, varsinkin jos on kyse nuoremmista putkimiehistä.
-
Mun mielestä nimim. Bentti ei ole välttämättä kovin väärällä asialla hehkuttaessaan klapilämmityksen autuutta. Ainakin itse käytän klapilämmitykseen sellaista puuainesta, jolla ei ole kummoista myyntiarvoa, kuten haapaa, leppää ja raitaa ja tietysti kaikkia puulajeja, jotka eivät täytä kuitu- ja tukkipuun vaatimuksia lahovikaisuuden vuoksi. Päähakkuissa tällaista puuainesta kertyy runsaasti.
Epäilen että aika harva käyttää itse sitä parasta koivuklapia tupansa lämmitykseen....
-
Klapikattila +varaaja asennuksineen noin 10 000 €, klapit omasta metsästä itse tehtyinä 0 € vuodessa, olisin tyhmä, jos en valitsisi huoletonta, toimintavarmaa ja vähähuoltoista klapilämmitystä. Jää rahaa muuhunkin.
Ok-talon lämmitys siis kyseessä.
Uskomattoman halvalta kuulostaa. Minkä merkkisillä laitteilla? Kai tuohon putkityöt, ja patterit tulee päälle? Itsellä keskuslämmityksen uusiminen edessä.
-
Epäilen että aika harva käyttää itse sitä parasta koivuklapia tupansa lämmitykseen....
No aikoinaan, kun pystykaupan tein, niin tuli myös 50 kiintomottia koivukuitua, josta olisin saanut luokkaa 13 eur/motti. Maksoin firmalle korvaukset motosta ja tien varteen ajosta hieman toistakymppiä motti+alv ja tein sitten klapeiksi. Koivukuitua ei todellakaan kannata myydä, vaan tehdä omaan tarpeeseen, jos määrät ei ole valtavia
-
Klapikattila +varaaja asennuksineen noin 10 000 €, klapit omasta metsästä itse tehtyinä 0 € vuodessa, olisin tyhmä, jos en valitsisi huoletonta, toimintavarmaa ja vähähuoltoista klapilämmitystä. Jää rahaa muuhunkin.
Ok-talon lämmitys siis kyseessä.
Uskomattoman halvalta kuulostaa. Minkä merkkisillä laitteilla? Kai tuohon putkityöt, ja patterit tulee päälle? Itsellä keskuslämmityksen uusiminen edessä.
Kattila Atmos DC 32 GS 3000€ + Varaaja Akva 2000 EK 2200€ = 5200€ +muut tarvikkeet eli pumput, putket, muu sälä ja asennukset yhteensä jää hiukan alle 10 000€.
Patterit on jo ennestään. Millä hinnalla ton Ariterm 35:n saa nykyään kotiin?
-
Patterijärjestelmän voi nykyään tehdä pinta-asennuksena koposiittiputkin ja löytyy jopa lattianrajaan listoja, joissa valmiina kourut, joihin voi nuo putket piilottaa. Mitä sitten patterit ja termostaatit maksavat, ne aika helppo laskea, kun täältä netistä löytyy niillekin hinta. Pannuhuoneeseen hukkuu varmaankin tuo kymppitonni ja työpalkoista(alvillista) voi tehdä kotitalousvähennyksen.
-
Klapikattila +varaaja asennuksineen noin 10 000 €, klapit omasta metsästä itse tehtyinä 0 € vuodessa, olisin tyhmä, jos en valitsisi huoletonta, toimintavarmaa ja vähähuoltoista klapilämmitystä. Jää rahaa muuhunkin.
Ok-talon lämmitys siis kyseessä.
Uskomattoman halvalta kuulostaa. Minkä merkkisillä laitteilla? Kai tuohon putkityöt, ja patterit tulee päälle? Itsellä keskuslämmityksen uusiminen edessä.
Kattila Atmos DC 32 GS 3000€ + Varaaja Akva 2000 EK 2200€ = 5200€ +muut tarvikkeet eli pumput, putket, muu sälä ja asennukset yhteensä jää hiukan alle 10 000€.
Patterit on jo ennestään. Millä hinnalla ton Ariterm 35:n saa nykyään kotiin?
Todella edullinen tuo atmos. Aritermi maksaa sellaset 4500e. Itsellä tulee varaajalle enemmän hintaa, kun joutuu ovaalin ottamaan. Ei saa kun dynamiitilla pyöreän säiliön mahtumaan, paitsi jos joku tietää semmosen minkä halkasija 80cm...
-
Ei saa kun dynamiitilla pyöreän säiliön mahtumaan, paitsi jos joku tietää semmosen minkä halkasija 80cm...
Vaihtoehto, tosin kalliimpi, on ostaa kaksi pientä varaajaa ja kytkeä ne yhteen. Itselläni oli sama tilanne, pannuhuone alakerrassa ja piti viedä portaita alas. Nyt kaksi 500 litran neliskanttista yhteenkytkettynä ja hyvin pelittää, toisessa on lämminvesikierukka. Akvatermillä ainakin löytyy eirilasia pönttöjä ja taitaapa onnistua ihan mittojen mukaankin tekeminen, jos jotain tiettyä oviaukkoa ajattelee, eikä ole matkalla pahoja mutkia.
-
Patterijärjestelmän voi nykyään tehdä pinta-asennuksena koposiittiputkin ja löytyy jopa lattianrajaan listoja, joissa valmiina kourut, joihin voi nuo putket piilottaa. Mitä sitten patterit ja termostaatit maksavat, ne aika helppo laskea, kun täältä netistä löytyy niillekin hinta. Pannuhuoneeseen hukkuu varmaankin tuo kymppitonni ja työpalkoista(alvillista) voi tehdä kotitalousvähennyksen.
Viimekesän laskusta katselin patterin hinnan , 50x160cm Purmo, 250 eur/kpl sis alv ja termostaatin runkoineen
-
Epäilen että aika harva käyttää itse sitä parasta koivuklapia tupansa lämmitykseen....
Minä olen ajatellut siten että itelle parasta mitä omasta metsästä saa. Eli teen kunnon puusta koivuklapeja itselleni.
-
Asiaa sivuten,
kiikarissa on hakevermut itselle, kokoluokaa 40+kW.
Millaisia kokemuksia eri valmistajien tankopurkaimista, tai jousikin, jos omasta mielestä erityisen päteviä on. Tanko nyt vaan on iskostunu mieleen luotettavampana. Eli kenen koneissa kolat väsyy kesken taipaleen, tai kierukka ei ole umpi akseliin tehtyä?
Millaisia talikkosulkeisia on jouduttu kokemaan tukkeumien tai rikkoutumien johdosta, ja millä merkeillä?
Entä mielipidetasolla, onko 2,5m * 3,5m liian ahdas rako rakentaa siilo purkaimineen (esim. aritermin1,5*3 mahtuu mukavasti)? Meinaan jos joskus haluaa viikonkin kylmällä samalla täytöllä pyörivän, niin korekutta pitäisi olla. Joo, ja tuohon rakoseen mahtuu juuri sopivasti se keltainen peltitoosa, veto nimeltään, mutta miksi se ei silmämääräisesti vakuuta? Onko jollain siitä jotain hyvää sanaa?
Käsittääkseni paras olisi lattiaan valettu purkain, ilman etuseinää, jota sitten helppo vaikkapa takalevyllä tyhjentää tiukan paikan tullen. Samaten täyttö onnistuisi kippaamalla ja työntelemällä ellei etukuormaaja satu olemaan koneessa kiinni. Vaatis uuden pannuhuone-rakennuksen, ja kustannusarvio varmaan ainakin tuplaantuisi..