Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: bdr-529 - 04.03.15 - klo:20:49
-
P Orpo: "Suomalaisella ruuantuotannolla on hyvä tulevaisuus, kun päästään tämä mäki ylös." Onko se sitten alamäki jää nähtäväksi? Maataloudella on aina joko vastamäki tai sitten alamäki kunpi parempi?
-
P Orpo: "Suomalaisella ruuantuotannolla on hyvä tulevaisuus, kun päästään tämä mäki ylös." Onko se sitten alamäki jää nähtäväksi? Maataloudella on aina joko vastamäki tai sitten alamäki kunpi parempi?
Lievä vastanen on parempi, myötäsessä voi vauhti kiihtyä liikaa.
-
Taitaa olla vaalit vaan tulossa, kun noin positiivinen usko on suomalaiseen tuotantoo. Kaikki muuthan ovat "maajussien ystäviä" paitsi persujen työmies-Putkonen. Onkohan hän ainoa rehellinen? Sanoo, mitä oikeasti ajattelee.
-
Valitus ei lopu, ennen kuin tämä sukupolvi on haudassa 8)
-
ja uusi alkaa siitä!
-
Jos mäen suunta ei ole suotava, niin voiko tehdä uu-käännöksen? :-X
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
-
onhan se pikkasen ikävää luettavaa kun meillä oli taas kerran kokomuslainen mministeri niin jälki oli taas sitä!
noooo, joku alahan se on alasajettava kuiteskin että pääsee historian ..... kirjoihin, tai paremminkin muistitikkuihin.
-
onhan se pikkasen ikävää luettavaa kun meillä oli taas kerran kokomuslainen mministeri niin jälki oli taas sitä!
noooo, joku alahan se on alasajettava kuiteskin että pääsee historian ..... kirjoihin, tai paremminkin muistitikkuihin.
No.. 4 viimeistä vuotta olivat paljon parempia kuin 4 sitä edellistä
-
"Korkea leikkausprosentti tarkoittaa, että esimerkiksi yritykselle viljaa toimittaneiden, pääosin kauhavalaisten viljelijöiden saamatta jääneistä viljatilityksistä maksetaan vain viidennes eli 20 prosenttia. Summa maksetaan erissä 10 vuoden aikana ilman korkoa. Näitä viljelijöitä on toista sataa."
Tässä se tippui viidenteen osaan.
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
Sulla toi maataloustulo melkoista vuoristorataa, kun yhtenä vuonna kaikkien tukien poistaminenkaan ei vaikuttaisi mitään hurrrjiin katteisiin ja sitten toisena vuonna muutama löytynyt tölkki antaa viljelyä paremman katteen ;D
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
Varsinkin jos ei muista että on itse heitellyt ne taksin ikkunasta kylille lähtiessä. ::)
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
Sulla toi maataloustulo melkoista vuoristorataa, kun yhtenä vuonna kaikkien tukien poistaminenkaan ei vaikuttaisi mitään hurrrjiin katteisiin ja sitten toisena vuonna muutama löytynyt tölkki antaa viljelyä paremman katteen ;D
Juurikin näin ;D
Sillä markkinataloudella on katsos vaikutusta maataloudessa, eteenkin tässä viljantuotannossa :D
Keskimäärin katteet ovat kohdillaan :) Viime vuosikin olisi ollut ihan hyvä, mutta kun ei ollut ikinä aikaa käydä lastaamassa kuormia joten viljat jäivät myymättä :D
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
Sulla toi maataloustulo melkoista vuoristorataa, kun yhtenä vuonna kaikkien tukien poistaminenkaan ei vaikuttaisi mitään hurrrjiin katteisiin ja sitten toisena vuonna muutama löytynyt tölkki antaa viljelyä paremman katteen ;D
Juurikin näin ;D
Ja sen jälkeen muistamattomuudessa jä apulannat ostamatta.
Sillä markkinataloudella on katsos vaikutusta maataloudessa, eteenkin tässä viljantuotannossa :D
Keskimäärin katteet ovat kohdillaan :) Viime vuosikin olisi ollut ihan hyvä, mutta kun ei ollut ikinä aikaa käydä lastaamassa kuormia joten viljat jäivät myymättä :D
-
Onneksi lähtötasokin oli melkein nollassa, niin tulojen puolittuminen ei juurikaan rassaa.
Tienvarsipelloilta löytyy ehkä tänäkin vuonna 10-15 tyhjää kaljatölkkiä, nostavat hehtaarikatetta merkittävästi 8)
Sulla toi maataloustulo melkoista vuoristorataa, kun yhtenä vuonna kaikkien tukien poistaminenkaan ei vaikuttaisi mitään hurrrjiin katteisiin ja sitten toisena vuonna muutama löytynyt tölkki antaa viljelyä paremman katteen ;D
Juurikin näin ;D
Ja sen jälkeen muistamattomuudessa jä apulannat ostamatta.
Sillä markkinataloudella on katsos vaikutusta maataloudessa, eteenkin tässä viljantuotannossa :D
Keskimäärin katteet ovat kohdillaan :) Viime vuosikin olisi ollut ihan hyvä, mutta kun ei ollut ikinä aikaa käydä lastaamassa kuormia joten viljat jäivät myymättä :D
No oikeasti apulannan ja löpön ostamattomuus oli tahallinen päätös. Tänä vuonna sitten tuplana kaikki ::)
-
Kummasti tuntuu tämä maatalouden tulokehitys avioliitolta. Siellähän kehutaan luottamusta niin vasta kuin ylämäessäkin ::)
-
Maataloustulossa näkyy nämä tukikeikkaukset ja maksatusten siirrot suoraan, jos niistä puolet leikataan tai siirtyy niin tulokin puolittuu välittömästi, tuottajahinnat on kautta linjan jääneet jälkeen kustannuksista, joten tulo on yhä enempi tukien varassa , hallitus on halunnut suunnata leikkauksia tähän segmenttiin :o
-
Maatalouskone ja tarvikekauppa hyytyy ja on hyytynyt kun yritetään pärjätä minimi menoilla.
-
Kummasti tuntuu tämä maatalouden tulokehitys avioliitolta. Siellähän kehutaan luottamusta niin vasta kuin ylämäessäkin ::)
Kyllä ;D Ja ylimääräiset paskat piilotetaan tai hoidetaan niin ettei jää jälkiä
-
Maatalouskone ja tarvikekauppa hyytyy ja on hyytynyt kun yritetään pärjätä minimi menoilla.
Traktoritilastot tän päivän lehdes näytti jo suuntaa ;)
-
Mutta olihan se Sara-tuotteen kaveri kuitenkin perusoptimisena ja tuumaili, ettei tämä ihan huonosti ole mennyt.
En tiedä paljonko Ruotsissa on peltoa viljelyksessä, mutta vähempi siellä traktoreita myydään kuin Suomessa, tosin tilastoinnin alaraja on vähän eri kohdalla. Ehkä täällä on siis varaa mennäkin alle parin tuhannen kappaleen myynnillä.
Agritekin kaveri tuumaili, että kysyntä patoutuu ja joskushan sen pitää sit purkautua. En tiedä tästäkään. Yksittäinen tila voi kyllä ajella aika paljon pidempään kalustolla, kun vaan huoltaa sitä. Joku urakoitsija voi olla eri juttu, jos tunteja tulee hirveet määrät vuodessa. Toisaalta jos maitotilalliset ei maksa urakointilaskujaan, niin ei ole rahaa ja tarvetta vaihtaa sitä konettakaan.
Sanoin tässä taannoin tutulle konemyyjälle, että ajelen eläkeikään noilla kahella rakkineella. Silloin niissä on kummassakin nelkyttuhatta tuntia, jos tasaisesti tunteja tulee nykytahtiin. Lupasi kirjoittaa sit lehtijutun. Siihen kyllä menee reilu kakskyt vuotta vielä. ;)
-
Mutta olihan se Sara-tuotteen kaveri kuitenkin perusoptimisena ja tuumaili, ettei tämä ihan huonosti ole mennyt.
En tiedä paljonko Ruotsissa on peltoa viljelyksessä, mutta vähempi siellä traktoreita myydään kuin Suomessa, tosin tilastoinnin alaraja on vähän eri kohdalla. Ehkä täällä on siis varaa mennäkin alle parin tuhannen kappaleen myynnillä.
Agritekin kaveri tuumaili, että kysyntä patoutuu ja joskushan sen pitää sit purkautua. En tiedä tästäkään. Yksittäinen tila voi kyllä ajella aika paljon pidempään kalustolla, kun vaan huoltaa sitä. Joku urakoitsija voi olla eri juttu, jos tunteja tulee hirveet määrät vuodessa. Toisaalta jos maitotilalliset ei maksa urakointilaskujaan, niin ei ole rahaa ja tarvetta vaihtaa sitä konettakaan.
Sanoin tässä taannoin tutulle konemyyjälle, että ajelen eläkeikään noilla kahella rakkineella. Silloin niissä on kummassakin nelkyttuhatta tuntia, jos tasaisesti tunteja tulee nykytahtiin. Lupasi kirjoittaa sit lehtijutun. Siihen kyllä menee reilu kakskyt vuotta vielä. ;)
Tarktorin vaihtoa tai ostamista yleensä voi siirtää useita vuosia, ilman ongelmia :o
Tosin onhan noissa noita remppoja koko ajan ;)
-
Mutta olihan se Sara-tuotteen kaveri kuitenkin perusoptimisena ja tuumaili, ettei tämä ihan huonosti ole mennyt.
En tiedä paljonko Ruotsissa on peltoa viljelyksessä, mutta vähempi siellä traktoreita myydään kuin Suomessa, tosin tilastoinnin alaraja on vähän eri kohdalla. Ehkä täällä on siis varaa mennäkin alle parin tuhannen kappaleen myynnillä.
Agritekin kaveri tuumaili, että kysyntä patoutuu ja joskushan sen pitää sit purkautua. En tiedä tästäkään. Yksittäinen tila voi kyllä ajella aika paljon pidempään kalustolla, kun vaan huoltaa sitä. Joku urakoitsija voi olla eri juttu, jos tunteja tulee hirveet määrät vuodessa. Toisaalta jos maitotilalliset ei maksa urakointilaskujaan, niin ei ole rahaa ja tarvetta vaihtaa sitä konettakaan.
Sanoin tässä taannoin tutulle konemyyjälle, että ajelen eläkeikään noilla kahella rakkineella. Silloin niissä on kummassakin nelkyttuhatta tuntia, jos tasaisesti tunteja tulee nykytahtiin. Lupasi kirjoittaa sit lehtijutun. Siihen kyllä menee reilu kakskyt vuotta vielä. ;)
Kysyntä voi patoutua mutta ei se purkaudu jos ei tulopuoli ala myöskin patoutua.
-
Mutta olihan se Sara-tuotteen kaveri kuitenkin perusoptimisena ja tuumaili, ettei tämä ihan huonosti ole mennyt.
En tiedä paljonko Ruotsissa on peltoa viljelyksessä, mutta vähempi siellä traktoreita myydään kuin Suomessa, tosin tilastoinnin alaraja on vähän eri kohdalla. Ehkä täällä on siis varaa mennäkin alle parin tuhannen kappaleen myynnillä.
Ruotsissa on noin 2,5 - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa eli kymmenisen prosenttia enemmän kuin meillä. Siellä on rekisterissä noin 330 000 traktoria, mikä määrä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, ehkä 5 % vähemmän. Uusien traktoreiden myynti vaihtelee Ruotsissakin merkittävästi. Viime vuosina ne eivät ole juuri poikenneet Suomen myyntimääristä, joskaan vertailu ei ole ongelmatonta, kun tilastoissa voi molemmissa maissa olla mitä kummallisinta kalustoa, jolla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa.
Ruotsissa koneellistuminen ja maatalouden investoinnit lähtivät toden teolla käyntiin 1940-luvulla, Suomessa vasta 1960-luvulla. Meillä tilaluku kasvoi vuoteen 1963 asti, kun se Ruotsissa oli alentunut tasaisesti vuodesta 1809 lähtien (jolloin se ensin romahti tietystä historiallisesta syystä). Isompi tilakoko on mahdollistanut harvalukuisemman, mutta järeämmän traktorikannan kuin meikäläinen pienempi. Siinä, missä 70-luvun ruotsalaistila (100 ha) tarvitsi kaksi 90 hv:n traktoria, ei neljä 25 hehtaarin suomalaistilakaan tulleet toimeen pelkillä takapyörillä, vaan ostivat kukin kokonaisen 60-hevosvoimaisen traktorin. Tilastoissa sitten ihmeteltiin kuinka Suomessa on mahdoton ylikapasiteetti.
Heikoimmillaan traktorimyynti oli Ruotsissa 1990-luvun alussa. Siitä se on sitten taas vuosi vuodelta hiljalleen hinautunut ylös päin.
-
Mutta olihan se Sara-tuotteen kaveri kuitenkin perusoptimisena ja tuumaili, ettei tämä ihan huonosti ole mennyt.
En tiedä paljonko Ruotsissa on peltoa viljelyksessä, mutta vähempi siellä traktoreita myydään kuin Suomessa, tosin tilastoinnin alaraja on vähän eri kohdalla. Ehkä täällä on siis varaa mennäkin alle parin tuhannen kappaleen myynnillä.
Ruotsissa on noin 2,5 - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa eli kymmenisen prosenttia enemmän kuin meillä. Siellä on rekisterissä noin 330 000 traktoria, mikä määrä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, ehkä 5 % vähemmän. Uusien traktoreiden myynti vaihtelee Ruotsissakin merkittävästi. Viime vuosina ne eivät ole juuri poikenneet Suomen myyntimääristä, joskaan vertailu ei ole ongelmatonta, kun tilastoissa voi molemmissa maissa olla mitä kummallisinta kalustoa, jolla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa.
Ruotsissa koneellistuminen ja maatalouden investoinnit lähtivät toden teolla käyntiin 1940-luvulla, Suomessa vasta 1960-luvulla. Meillä tilaluku kasvoi vuoteen 1963 asti, kun se Ruotsissa oli alentunut tasaisesti vuodesta 1809 lähtien (jolloin se ensin romahti tietystä historiallisesta syystä). Isompi tilakoko on mahdollistanut harvalukuisemman, mutta järeämmän traktorikannan kuin meikäläinen pienempi. Siinä, missä 70-luvun ruotsalaistila (100 ha) tarvitsi kaksi 90 hv:n traktoria, ei neljä 25 hehtaarin suomalaistilakaan tulleet toimeen pelkillä takapyörillä, vaan ostivat kukin kokonaisen 60-hevosvoimaisen traktorin. Tilastoissa sitten ihmeteltiin kuinka Suomessa on mahdoton ylikapasiteetti.
Heikoimmillaan traktorimyynti oli Ruotsissa 1990-luvun alussa. Siitä se on sitten taas vuosi vuodelta hiljalleen hinautunut ylös päin.
Itseasiassa toi traktorien, peltojen ja tilojen määrä ei ole kovinkaan kaukana toisistaan, oikeastaan ihan ihmetyttää ettei eroa ole tuon enempää maiden välillä, vaikka väkiluku on sentään kaksinkertainen Ruotsin hyväksi :(
-
Maataloustulot supistuivat Suomessa euroaluetta enemmän
Vuosien 2010 ja 2015 välillä Euroopan unionissa maataloustulot työntekijää kohden ovat laskeneet 5,7 prosenttia, kertoo Eurostat.
Suomi nappasi maataloustulojen laskun kärkisijan, sillä tulot kotimaassa laskivat aikavälillä jopa 53,7 prosenttia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/maataloustulot-supistuivat-suomessa-euroaluetta-enemman-6237764
-
Mut niin kauan on vielä hyvä kun on vielä jotakin josta varaa laskea
-SS-
-
"suomalainen maatalous kuolinkamppailussa", tuotakin ajaa kaikkein innokkaimmin suomalaiset virkamiehet ja päättäjät...
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-maanviljelys-kuolinkamppailussa/.Vm-0q0Yn_tE.facebook
-
"suomalainen maatalous kuolinkamppailussa", tuotakin ajaa kaikkein innokkaimmin suomalaiset virkamiehet ja päättäjät...
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-maanviljelys-kuolinkamppailussa/.Vm-0q0Yn_tE.facebook
Kohta jollain keittää yli ja ampuu tarkastajan valtaojan pientareelle tai joku räjäyttää pommin evirassa
Evira muuten onkin kaiken pahan byrokratiahelvetin alkulähde, sopiskin räjäyttää mokoma laitos.
Mahtoko äskön syttyä punanen pyörivä lamppu jossakin suopon konttorissa tai FBI:n tietokoneessa ?
-SS-
-
"suomalainen maatalous kuolinkamppailussa", tuotakin ajaa kaikkein innokkaimmin suomalaiset virkamiehet ja päättäjät...
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-maanviljelys-kuolinkamppailussa/.Vm-0q0Yn_tE.facebook
Kohta jollain keittää yli ja ampuu tarkastajan valtaojan pientareelle tai joku räjäyttää pommin evirassa
Evira muuten onkin kaiken pahan byrokratiahelvetin alkulähde, sopiskin räjäyttää mokoma laitos.
Mahtoko äskön syttyä punanen pyörivä lamppu jossakin suopon konttorissa tai FBI:n tietokoneessa ?
-SS-
Kyllä syttyi ;D
Sa meidänkin kohdallemme kun erehdyimme lainaamaan tuota lausetta ;D
-
"suomalainen maatalous kuolinkamppailussa", tuotakin ajaa kaikkein innokkaimmin suomalaiset virkamiehet ja päättäjät...
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-maanviljelys-kuolinkamppailussa/.Vm-0q0Yn_tE.facebook
Kohta jollain keittää yli ja ampuu tarkastajan valtaojan pientareelle tai joku räjäyttää pommin evirassa
Evira muuten onkin kaiken pahan byrokratiahelvetin alkulähde, sopiskin räjäyttää mokoma laitos.
Mahtoko äskön syttyä punanen pyörivä lamppu jossakin suopon konttorissa tai FBI:n tietokoneessa ?
-SS-
Kyllä syttyi ;D
Sa meidänkin kohdallemme kun erehdyimme lainaamaan tuota lausetta ;D
Poistin, kun on niin huumorintajutonta porukkaa tässä valtakunnassa.
Kaikki otetaan niin todesta.
-
"suomalainen maatalous kuolinkamppailussa", tuotakin ajaa kaikkein innokkaimmin suomalaiset virkamiehet ja päättäjät...
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-maanviljelys-kuolinkamppailussa/.Vm-0q0Yn_tE.facebook
Kohta jollain keittää yli ja ampuu tarkastajan valtaojan pientareelle tai joku räjäyttää pommin evirassa
Evira muuten onkin kaiken pahan byrokratiahelvetin alkulähde, sopiskin räjäyttää mokoma laitos.
Mahtoko äskön syttyä punanen pyörivä lamppu jossakin suopon konttorissa tai FBI:n tietokoneessa ?
-SS-
Kyllä syttyi ;D
Sa meidänkin kohdallemme kun erehdyimme lainaamaan tuota lausetta ;D
Poistin, kun on niin huumorintajutonta porukkaa tässä valtakunnassa.
Kaikki otetaan niin todesta.
Mutta oikeassahan sä olit tuon Eviran suhteen. Jos siellä jollakin oli aikaa vakavissaan miettiä ja tuoda julki ajatuksensa tästä taannoisesta "lörtsy-asiasta", niin aika turhaa porukkaa siellä on. Muutakin saman tasoista sontaa sieltä tulee harva se vuosi.
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Sen verran pitää todeta että maatalousinvestoinnit ovat keskimääristä yritystoimintaa riskialttiimpaa jos investoineet tilat oikeasti tekevät enemmä konkursseja kuin muut investoineet yritykset. Ja sitä ne eivät tee, päin vastoin konkurssi on edelleen erittäin harvinaista koska loppupeleissä tiloilla on aika paljon omaisuutta, siis muuta kuin se navetta tms. investointikohde.
Investointi on kyllä herkästi riski tuottajan oman omaisuuden kannalta, pellot ja perintömetsät jne, mutta jotenkin tulee sellainen kutina että Pankkiiri tässä haluaa selittää sitä miksi hän tarvitsee kovat marginaalit tällaisten rahoittamisesta vaikka takaukset riittäisivät ihan hyvin. Kun on niin riskaabelia hommaa. :)
Sekin on jännä juttu että usein ne joilla on huonot laskelmat eli suunnitteilla huono investointi, eivät ole saaneet rahaa OP:sta. Joten ovat hakeneet sen Nordeasta. Pankki 2.0 ;)
edit: Vielä takaisinmaksuajoista sen verran, että suomessa maatalousinvestointien tavoitteelliset takaisinmaksuajat ovat tosi lyhyitä verrattuna muuhun Eurooppaan. 20 vuotta oli esim. tosi talous+tehokkuusguruna pidetyn saksalaisisännän kaikkien lainojen takaisinmaksuaika, mukaanlukien pelkästään uudistushiehoja varten otettu reilu miljoonan euron laina. Ja luulen että ne hiehot kuolevat ennen kuin tulee 20v täyteen. Mutta toisaalta Saksassa onkin enemmän se ajatus että maataloudesta pitäísi tulla tuloa koko ajan, eikä vasta 10-15 vuoden päästä kun on tosi tiukka lainaohjelma saatu läpi.
Jaakkolan jutussa on hyviä pointteja, mutta kannattavuus- ja takaisinmaksutavoitteiden osalta se ehkä peräänkuuluttaa vähän sellaista maataloutta joka ei ole useimmille mahdollista. Maasta riippumatta.
Mutta tappiollisen toiminnan lopettaminen on tosi kannatettavaa, ja aika helppoa toteuttaa verrattuna vaikka hyvään investointiin. Haaste on vain siitä että tunnistaa sellaisen toiminnan omassa tekemisessään.
-
Saksassa tilan lainat ovat pääasiassa tilan kehittämiseen. SPV:stä ei juurikaan lainaa kerry. Saksassahan halutaan tukea perheyrityksiä mukaanlukien maatiloja.
-
Saksassa tilan lainat ovat pääasiassa tilan kehittämiseen. SPV:stä ei juurikaan lainaa kerry. Saksassahan halutaan tukea perheyrityksiä mukaanlukien maatiloja.
Sehän on perheen sisäinen asia paljonko SPV maksaa, ei perintövero kaikkine huojennuksineen ole suomessakaan mikään kynnyskysymys tilan kehittämisessä. Esim. meillä ei SPV:stä tullut mitään veroseuraamuksia ja SPV-lainat ovat koko ajan olleet alle viidesosa kokonaislainoista.
Tuolla mainitsemallani isännällä oli omaa maata noin 40ha, ja tuotti 10 000 000 litraa maitoa, ja oli myös edellisen navetan rakentanut itse.
-
Pelto- ja metsälainojen 20 vuoden maksuajan ymmärtää hyvin, mutta koneet, kalusto ja rakennukset 10 vuotta maksimi tai muuten joutuu hoitaan lainaa jonka kohteen arvo on lähellä nollaa.
-
Pelto- ja metsälainojen 20 vuoden maksuajan ymmärtää hyvin, mutta koneet, kalusto ja rakennukset 10 vuotta maksimi tai muuten joutuu hoitaan lainaa jonka kohteen arvo on lähellä nollaa.
Sanohan yksikin kymmenen vuotta vanha 20000 tuntia ajettu raktori, jonka arvo on lähellä nollaa.
-
Pelto- ja metsälainojen 20 vuoden maksuajan ymmärtää hyvin, mutta koneet, kalusto ja rakennukset 10 vuotta maksimi tai muuten joutuu hoitaan lainaa jonka kohteen arvo on lähellä nollaa.
Sanohan yksikin kymmenen vuotta vanha 20000 tuntia ajettu raktori, jonka arvo on lähellä nollaa.
Mun Deeren arvo on lähellä nollaa jo 14 000 tunnissa :'(
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
No eipäsiinä kauheesti lisättävää tuohon. Olenkin joskus todennu tämän äijän kirjoituksista että kaikista ei vaan ole ns johtajaks vaikka niin luulevatkin. Siinä sitte "pikkusen" laajennelaan ja hups oliskin pitäny ymmärtää hiukan muutakin kun sitä alkutuotantoo. Siis meinaan ettäpitäs osata ollase johtajakin sitte jos sen paskantuotantolaitoksen on saanut tarpeeksi isoksi ::) Itsestäni ei ole millään muotoa minkään yrityksen johtajaksi niin eisitten laajennella. Paree olis kun ei olis edes yrittäjäkään. Tehköön viisaammat sitte niitähommia.
-
Pelto- ja metsälainojen 20 vuoden maksuajan ymmärtää hyvin, mutta koneet, kalusto ja rakennukset 10 vuotta maksimi tai muuten joutuu hoitaan lainaa jonka kohteen arvo on lähellä nollaa.
"Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 §)
Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään:
7 %, myymälä‐, varasto‐, tehdas‐, työpaja‐, talous‐, voima‐asema‐ tai muu niihin verrattava rakennus, "
Millä tavalla voidaan ajatella että vaikka nyt 600 000 euroa maksavan kuivurin arvo kaikkine varastotiloineen ja rakennuksineen on 10 vuoden päästä lähellä nollaa? Jos on, niin on aika huonosti värkätty kuivuri. Aika susi jo syntyessään on myös konekatos tai verstas tai lämpökeskus, joka happanee arvottomaksi 10 vuodessa.
Ja mitä tulee 2 robon navetoihin joita rakennettiin joitakin jo 10 vuotta sitten, niin roboja on osa jo vaihtanut, ja kalusteita. Mutta Kalleimmat erät, eli maanrakennus mukaanlukien pihat ja se itse halli ja betonipinnat, laakasiilot, useimmat lietesäiliöt, komponettivarastot, eivät tuottorvoltaan uutta häpeä. Jos arvioi vahvasti yläkanttiin niin 2 robon navetan voi 300-400 000 eurolla saneerata aika uutta vastaavaksi kun vaihtaa ne robot, lantalaitteet, paljon sinkkiputkea, verhoseiniä, parsipetejä yms. Ja jos navetta maksoi vaikka 1,2 miljoonaa niin ei se arvo kai ihan nolliin ole 10 vuodessa mennyt? Ja jos on lypsyasemanavetta niin tuo uudistamiskulu on puolet pienempi.
Nyt kun oikein rupean miettimään eri rakennuksia joita pihapiirissä on, niin 22 vuotta tai alle olevissa rakennuksissa ei taida olla yhtään jonka käytettävyys tai käyttöarvo olisi juurikaan laskenut toistaiseksi (on laakasiiloa, pari hallia, lämpökeskusta + verstasta jne). Ja minkään saneeraukseen tai edes ylläpitoon ei ole käytetty rahaa ainakaan yli pari prosenttia hankinta-arvosta.
-
Niinpäniin. Siinä totuus valkenee kun yrittää oikeasti muuttaa rahaksi..
-
Niinpäniin. Siinä totuus valkenee kun yrittää oikeasti muuttaa rahaksi..
Tos muinoin (vajaa vuosi sitten) mulle "epävirallisesti" kaupattiin n. 7 vuotiasta robonavettaa "purkukustannuksen hinnalla". Ilman sitä romu-robottia ja irroitettavia rautoja ::) Että ei niissä vissiin sitä rahaa ole kiinni jos lehmät lähtevät. Tai sit se purkaminen on kallista ???
-
Niinpäniin. Siinä totuus valkenee kun yrittää oikeasti muuttaa rahaksi..
Tos muinoin (vajaa vuosi sitten) mulle "epävirallisesti" kaupattiin n. 7 vuotiasta robonavettaa "purkukustannuksen hinnalla". Ilman sitä romu-robottia ja irroitettavia rautoja ::) Että ei niissä vissiin sitä rahaa ole kiinni jos lehmät lähtevät. Tai sit se purkaminen on kallista ???
Se on ihan eri asia fiksusti tehty kahden robon navetta sopivassa paikassa, ja yhden robon navetta väärässä paikassa. :)
-
Niinpäniin. Siinä totuus valkenee kun yrittää oikeasti muuttaa rahaksi..
Tos muinoin (vajaa vuosi sitten) mulle "epävirallisesti" kaupattiin n. 7 vuotiasta robonavettaa "purkukustannuksen hinnalla". Ilman sitä romu-robottia ja irroitettavia rautoja ::) Että ei niissä vissiin sitä rahaa ole kiinni jos lehmät lähtevät. Tai sit se purkaminen on kallista ???
Se on ihan eri asia fiksusti tehty kahden robon navetta sopivassa paikassa, ja yhden robon navetta väärässä paikassa. :)
Juuri näin ;D
1 robon navetta on oikeassa paikassa jos se on naapurin tontilla ja 2 roboinen oikeassa jos se on omassa pihassa ;D Mut kyl 1 robon koppiinkin pari autoa ja äestä mahtuu, sekä hirveä määrä klapeja vielä.
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Mäkin hoitaisin pelkällä suojavyöhyketuella 500000euron velan tuos Timon tavoittees ;D ;D
Eipä kyllä tee tiukkaakaan tuohon tahtiin 8)
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Mäkin hoitaisin pelkällä suojavyöhyketuella 500000euron velan tuos Timon tavoittees ;D ;D
Eipä kyllä tee tiukkaakaan tuohon tahtiin 8)
Nomää en ihmettelis.
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Jaakkolan jutussa on hyviä pointteja, mutta kannattavuus- ja takaisinmaksutavoitteiden osalta se ehkä peräänkuuluttaa vähän sellaista maataloutta joka ei ole useimmille mahdollista. Maasta riippumatta.
Tavoiteen pitää olla, että kiinteä investointi maksetaan investoinnin tuotoilla 10 vuodessa. Seuraavat 5-10 vuotta tehdään sitten tiliä so.voittoa. Tuon jälkeen investoinnin arvo voi hyvin olla nollakin. Mutta jos sen esim. navetan maksuun menee 15-20 vuotta, niin omansa saa pois (jos riski ei realisoidu), mutta muutoin se oli sitten siinä: tili yhtä tyhjiä kuin aloittaessakin, ja niin on takkikin...
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Jaakkolan jutussa on hyviä pointteja, mutta kannattavuus- ja takaisinmaksutavoitteiden osalta se ehkä peräänkuuluttaa vähän sellaista maataloutta joka ei ole useimmille mahdollista. Maasta riippumatta.
Tavoiteen pitää olla, että kiinteä investointi maksetaan investoinnin tuotoilla 10 vuodessa. Seuraavat 5-10 vuotta tehdään sitten tiliä so.voittoa. Tuon jälkeen investoinnin arvo voi hyvin olla nollakin. Mutta jos sen esim. navetan maksuun menee 15-20 vuotta, niin omansa saa pois (jos riski ei realisoidu), mutta muutoin se oli sitten siinä: tili yhtä tyhjiä kuin aloittaessakin, ja niin on takkikin...
mä koen että takaisinmaksuaika pitäisi olla rajusti yhteydessä rahoitettavan tuotteen käyttöikään. Tällöin metsät, maat ja rakennukset olisi pitkäaikaisemmat ja koneet, kalusto ja elukat lyhyemmän tähtäimen juttuja. Yksi asia minkä pankkiherrat tahtovat kovin helposti unohtaa (ehkä hieman Jaakkola poislukien) on että investointi ei tehdä takaisinmaksun takia vaan oman toimeentulon takia. Siksi joku 10 vuoden paasto on ikävämpi kuin 15 vuoden takaisinmaksu niin että leivänpäällä on ollu voita joka päivä. kukaan ei viitsisi sinnitellä 10 vuotta jotta pankki saa rahansa nopeasti. Ainut mistä pitää pitää huolta on että lainotetulla tuotteella on takaisinmaksukyky niin kauan kuin lainaa riittää.
-
Pelto- ja metsälainojen 20 vuoden maksuajan ymmärtää hyvin, mutta koneet, kalusto ja rakennukset 10 vuotta maksimi tai muuten joutuu hoitaan lainaa jonka kohteen arvo on lähellä nollaa.
Sanohan yksikin kymmenen vuotta vanha 20000 tuntia ajettu raktori, jonka arvo on lähellä nollaa.
Mun ei tartte sitä sanoo, kyllä konekauppias sen sulle sanoo, jos ajatellaan vaikka jotain 10 vuotta vanhaa teekkaria, niin 40ke saa jo valita ja uusi taitaa olla 150+ke, ei paljoo naurata jos puolet ton uuden hinnasta latua jäljellä ja sitte teet yli puolet velkaa välirahaan. Joku miljoonan robopihatto 10-vuotiaana voi olla lottovoitto, jos joku siitä 100ke maksaa, mutta käyttöarvoa voi olla paljonkin varsinkin sillä anaxin muutaman sadan tonnin rempalla. No jokainen pettää itteään tyylillään ;)
Jos laskelma näyttää huonolta, niin voidaan tehdä uusi ja venyttää maksuaikaa, pienentää yksityismenoja nostaa vaihtokoneiden arvoja yms yms..
Kyllä täppäreitä tuntuu riittävän, itte en enää jaksa juosta lujempaa vaan laskelmat tehdään aika kylmillä realiteeteillä :-[
15 vuotta pisempi kone tai rakennuslaina on itsepetosta, peltoa ei tartte välttämättä poistaa koskaan kun vaan pitää kunnossa ;D
-
Huoh, kävin 45 min lypsyllä ja sillä tulee leipä. Se leipä löytys kyllä suuhun leipäjonostakin vaikka ei oisi yhtään lehmää. :)
-
Huoh, kävin 45 min lypsyllä ja sillä tulee leipä. Se leipä löytys kyllä suuhun leipäjonostakin vaikka ei oisi yhtään lehmää. :)
Parsinavetan ylivoimaa :D
-
Huoh, kävin 45 min lypsyllä ja sillä tulee leipä. Se leipä löytys kyllä suuhun leipäjonostakin vaikka ei oisi yhtään lehmää. :)
Parsinavetan ylivoimaa :D
Juu ja lehmät jalostettu silleen, että virtaamat kohdillaan oudon tuurilla. Jasuneuvoja kysyi aikojen alussa onko toivomuksia, niin yks oli että nopeelypsysiä jos tulee joskus robotti. No ei oo tullut mut mukava lypsää kun joutuu!
-
15 vuotta pisempi kone tai rakennuslaina on itsepetosta, peltoa ei tartte välttämättä poistaa koskaan kun vaan pitää kunnossa ;D
Ei minullakaan ole yli 15 vuoden lainoja, ja konelainoissa olen sitä mieltä että max 10v, mutta aika moni suomessa taitaa itseään pettää asuntolainansa kanssa (tontin arvo on yleensä marginaalinen suhteessa rakennuksiin). :)
Eli pitäisikö omakotiasujan ottaa kevyesti maksettava 15 vuoden laina kämpästä joka on siedettävä mutta aika kehno, vai kevyesti maksettava 25 vuoden laina kämpästä joka on hyvä, vai tosi vahvasti vyötä kiristäen maksettava 15 vuoden laina siitä kalliimasta kämpästä? Itse en haluasi asua surkeassa torpassa 25 vuotta tai toisaalta kiristää vyötä 15 vuotta.
Investoinnin takaisinmaksuajan ja siihen investointiin otettavan lainan takaisinmaksuajan ei tarvitse olla sama asia. Jotkut investoivat parantaakseen elämänlaatuaan ja/tai tulojaan nopeasti eikä 10-15 vuoden päästä.
-
http://www.farmit.net/blog/2015/12/11/maatalous-20
Timo taas kerran puhuu asiaa, vaikka se ajastaan jääneiden porukassa kohta taas teilataan. ::)
Jaakkolan jutussa on hyviä pointteja, mutta kannattavuus- ja takaisinmaksutavoitteiden osalta se ehkä peräänkuuluttaa vähän sellaista maataloutta joka ei ole useimmille mahdollista. Maasta riippumatta.
Tavoiteen pitää olla, että kiinteä investointi maksetaan investoinnin tuotoilla 10 vuodessa. Seuraavat 5-10 vuotta tehdään sitten tiliä so.voittoa. Tuon jälkeen investoinnin arvo voi hyvin olla nollakin. Mutta jos sen esim. navetan maksuun menee 15-20 vuotta, niin omansa saa pois (jos riski ei realisoidu), mutta muutoin se oli sitten siinä: tili yhtä tyhjiä kuin aloittaessakin, ja niin on takkikin...
Vaikka pitkistä lainoista kirjoitin niin tämä ei ole väärä lähtökohta. Eli navetan pitäisi maksaa itse itsensä 10 vuodessa jotta se olisi järkevä investointi riskit huomioiden.
Eli jos Einon tulot ovat 30 000€ ja hän investoi 1000000 euroa johonkin, niin hänen uusien tulojensa ennen sen investoinnin vuosittaisen lainan maksamista, pitäisi olla 130000 vuodessa (tai vähän enemmän jos korotkin halutaan maksaa 10 vuodessa). Ja sitten Eino tienaa seuraavat 10 vuotta edelleen 30 000€ kun maksaa sen 100 000 euoroa joka vuosi sitä investointiaan. Siitä seuraavat 10 vuotta eino sitten tienaa oikeasti 130000€, eli kerää tuloksen siitä investoinnista. Mutta jos Eino haluaakin ulosmitata sen siitä investoinnista tulevan tuloksen jo aiemmin kuin 10 vuoden päästä, sen investoinnin voi maksaa kuitenkin hitaammin. Eli eino voikin maksaa vain 50 tonnia sitä investointia ja tienata 80 000€ vuodessa seuraavat 20 vuotta. Se voi olla Einolle fiksumpi tie vaikka korkomenot aavistuksen kovemmat ovatkin. Mutta kukin tavallaan.
-
Tavallaan on kyllä myös joku isosti pielessä jos rahoitettava osuus on miljoona jos navetan arvo ei ole kovin paljoa enempää. Oikeastihan rahoitetaan ehkä noin puolet navetasta ja loput hoidetaan omarahoitteisesti ja tuilla...
ja tästä tulee herkästi se pommi kun ensiksi tyhjennetään tili ja sitten lasketaan viellä jatkoksi kovat lyhennykset niin äkkiä pitäisi nousta kädet pystyyn ennen investointia.
-
15 vuotta pisempi kone tai rakennuslaina on itsepetosta, peltoa ei tartte välttämättä poistaa koskaan kun vaan pitää kunnossa ;D
Ei minullakaan ole yli 15 vuoden lainoja, ja konelainoissa olen sitä mieltä että max 10v, mutta aika moni suomessa taitaa itseään pettää asuntolainansa kanssa (tontin arvo on yleensä marginaalinen suhteessa rakennuksiin). :)
Eli pitäisikö omakotiasujan ottaa kevyesti maksettava 15 vuoden laina kämpästä joka on siedettävä mutta aika kehno, vai kevyesti maksettava 25 vuoden laina kämpästä joka on hyvä, vai tosi vahvasti vyötä kiristäen maksettava 15 vuoden laina siitä kalliimasta kämpästä? Itse en haluasi asua surkeassa torpassa 25 vuotta tai toisaalta kiristää vyötä 15 vuotta.
Investoinnin takaisinmaksuajan ja siihen investointiin otettavan lainan takaisinmaksuajan ei tarvitse olla sama asia. Jotkut investoivat parantaakseen elämänlaatuaan ja/tai tulojaan nopeasti eikä 10-15 vuoden päästä.
No silloin vuonna sirppi ja vasara kun ostin rouvan tai silloin neidin kanssa ensiasuntomme, niin olimme jo etukäteen säästäneet, niin asuntolaina maksettiin vuodessa ja vyötä on ollut aina tapana vähän kiristellä ja muutama asunto on tullut sittemminkin ostettua 8)
Ps. yhtään kämppää ei olla vielä myyty pois ja pari kolme olis tarkoitus vielä ostaa..
Tuon ensiasunnon naapuri juuri myytiin hintaan 70ke, joten omankin arvo on reilusti tuplaantunut, tosin remppaa kohta vaatii, mutta kun vuokralainen ei oo valittanu, niin antaa vielä olla :)
-
Puhutaanko vähän vaurastumisesta tähän! jos on jo asiat hyvällä mallilla, mitä sillä oikeastaan saavuttaa, jos hankkii pari-kolme kämppää lisää?
-
Lisää vaurautta.
Fiksuintahan se on säästää etukäteen, jos puhutaan koneista ym. lyhytikäisistä ja tuottamattomista kohteista.
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
Kiitos :)
-
15 vuotta pisempi kone tai rakennuslaina on itsepetosta, peltoa ei tartte välttämättä poistaa koskaan kun vaan pitää kunnossa ;D
Ei minullakaan ole yli 15 vuoden lainoja, ja konelainoissa olen sitä mieltä että max 10v, mutta aika moni suomessa taitaa itseään pettää asuntolainansa kanssa (tontin arvo on yleensä marginaalinen suhteessa rakennuksiin). :)
Eli pitäisikö omakotiasujan ottaa kevyesti maksettava 15 vuoden laina kämpästä joka on siedettävä mutta aika kehno, vai kevyesti maksettava 25 vuoden laina kämpästä joka on hyvä, vai tosi vahvasti vyötä kiristäen maksettava 15 vuoden laina siitä kalliimasta kämpästä? Itse en haluasi asua surkeassa torpassa 25 vuotta tai toisaalta kiristää vyötä 15 vuotta.
Investoinnin takaisinmaksuajan ja siihen investointiin otettavan lainan takaisinmaksuajan ei tarvitse olla sama asia. Jotkut investoivat parantaakseen elämänlaatuaan ja/tai tulojaan nopeasti eikä 10-15 vuoden päästä.
Ei konelainoja tartte enää ottaa.Niinkauan ajetaan vanhoilla,että uuden saa ostettua 7vrk/netto 8)
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
Kiitos :)
Tollaisista on turha haaveilla sitten kun penikat lentävät pesästä ja oma selkä on naulattu suoraksi 8)
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
Kiitos :)
Tollaisista on turha haaveilla sitten kun penikat lentävät pesästä ja oma selkä on naulattu suoraksi 8)
40 vuodessa kerkiää maatalous muuttua vielä monesti kuten myös eläkeikä.
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
Kiitos :)
Tollaisista on turha haaveilla sitten kun penikat lentävät pesästä ja oma selkä on naulattu suoraksi 8)
40 vuodessa kerkiää maatalous muuttua vielä monesti kuten myös eläkeikä.
Taitaa aika harva tänne kirjoittaja olla edes hengissä 40 vuoden päästä.. :-X
-
Itsellä on tavoitteena hyvä, inspiroiva ja kaikkeen mahdollisuudet antava lapsuus lapsille ja hyvä aikuisuus ja eläkeikä itselle. Silloin olennaista on elää vahvasti nykyhetkeä varten mutta tietty varallisuutta hiukan mahdollisuuksien mukaan kasvattaen. Vyön kiristäminen ei sovi kovin hyvin kuvaan vaikka uusiin autoihin tms. idioottimaiseen en tietenkään tuhlaa.
Hieno asenne nuorella miehellä !
Kiitos :)
Tollaisista on turha haaveilla sitten kun penikat lentävät pesästä ja oma selkä on naulattu suoraksi 8)
40 vuodessa kerkiää maatalous muuttua vielä monesti kuten myös eläkeikä.
Taitaa aika harva tänne kirjoittaja olla edes hengissä 40 vuoden päästä.. :-X
Joillakin tavoite tuntuu silti olevan 40 vuoden päässä. Voivat sitten vuosikymmenten raadannan takia lapsuudessaan huomiotta jääneet lapset jäädä ison perinnön turvin jo 5kymppisinä eläkkeellä, kun isukki on kerännyt heille kunnon perinnön ja tajuaa vielä kuolla riittävän ajoissa. :-X
-
>ison perinnön turvin jo 5kymppisinä eläkkeellä
Niin isoja perintöjä ei olekaan (erioten maataloudessa nykyään)etteikö niitä pysy hävittämään muutamasssa vuodessa ns.eläkkeellä ollessa.
-
Yks tuttavavnuoruudesta,jolle on kertynyt omaisuutta omilla ansioilla melko muvasti, sano vakavalla äänenpainolla, että hän ryyppää kaikki ennen kuolemaa.
-
Yks tuttavavnuoruudesta,jolle on kertynyt omaisuutta omilla ansioilla melko muvasti, sano vakavalla äänenpainolla, että hän ryyppää kaikki ennen kuolemaa.
Kuka tahansa tohon pystyy, köyhemmän pitää vaan juoda enemmän kerralla ???
-
Sika- ja nauta (maito) puoli ovat tottuneet hyviin tuloihin ja koviin kannattavuuksiin. Nyt kun ne kin on laitettu kuriin, niin alkoi kauhea itku jotta hukka maan perii.
Huonommin kannattavat alat ovat porskuttaneet koko ajan heikoilla kannattavuuksilla ja pärjänneet huonoilla tuloilla.
Pitäiskö vähän miettiä sitä omaa rahankäyttöä? Ehkä ei ihan joka vuosi kannata sinne lomamatkalle porhaltaa ja jotain hommia vois ihan ite tehdä eikä teettää urakoitsijalla.
-
Sika- ja nauta (maito) puoli ovat tottuneet hyviin tuloihin ja koviin kannattavuuksiin. Nyt kun ne kin on laitettu kuriin, niin alkoi kauhea itku jotta hukka maan perii.
Huonommin kannattavat alat ovat porskuttaneet koko ajan heikoilla kannattavuuksilla ja pärjänneet huonoilla tuloilla.
Pitäiskö vähän miettiä sitä omaa rahankäyttöä? Ehkä ei ihan joka vuosi kannata sinne lomamatkalle porhaltaa ja jotain hommia vois ihan ite tehdä eikä teettää urakoitsijalla.
viikko lomaa kymmenessä vuodessa on ihan luxusta. Mun mielestä.
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä ;D
Ja kun se todellinen touhu on vielä kauheampaa kuin kirjoitukset täällä
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä ;D
Ja kun se todellinen touhu on vielä kauheampaa kuin kirjoitukset täällä
M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;
1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun. :( Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun. :( Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.
Nii-in. Kohta ei löydy maitopalatsin investointituille maksajia, kun kitsaat eivät veroja halua maksaa.
-SS-
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun. :( Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.
Nii-in. Kohta ei löydy maitopalatsin investointituille maksajia, kun kitsaat eivät veroja halua maksaa.
-SS-
Sinun mielestäsi se että ihmiset eivät tee mitään uutta vaan ajavat nykyisenkin aktiivisen toiminnan alas, ei ole ongelma koska rahat menisi kuitenkin väärään paikkaan? Varmaan tuo asenne on yleinen, ja tosiaan johtaa siihen että tämä maa vajoaa syvälle suohon kun kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä ;D
Ja kun se todellinen touhu on vielä kauheampaa kuin kirjoitukset täällä
M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;
1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen
Hyvä lista muuten, mutta Suomessa tuotetut teollisuuden investointihyödykkeet ovat kyllä melko korkean jalostusasteen tuotteita. Viedään meiltä tietysti myös sinkkiä harkkoina, mutta se ei ole investointihyödyke. Vienti sujuu nihkeästi juuri monissa korkeamman jalostusasteen hyödykkeissä, joissa työn osuus tuotteen hinnassa on suurempi kuin sinkkiharkossa.
USA:ssa ja monissa Euroopan maissa on olisi kysyntää investointihyödykkeille, mutta markkinoilla ei pärjää, jos olemme hinnoitelleet työmme niin korkealle, että ostaja ei katso saavansa vastinetta rahoilleen. Siinä ei auta sekään, että uskottelemme itsellemme tekevämme muita parempaa laatua ja ansainneemme siten isomman palan kakkua.
-
Suuri syntimme ja broblemamme on juuri tuo, että olemme ahneuksissamme ylihinnoitelleeet itsemme melkein ihan kaikessa. Mitään ei innosta kohta tehdä, kuin kaikki maksaa liikaa ja kun tämä samalla on rapauttanut kilpailukykymne niin, tämä on lopputulos.
-
Suuri syntimme ja broblemamme on juuri tuo, että olemme ahneuksissamme ylihinnoitelleeet itsemme melkein ihan kaikessa. Mitään ei innosta kohta tehdä, kuin kaikki maksaa liikaa ja kun tämä samalla on rapauttanut kilpailukykymne niin, tämä on lopputulos.
Ja sitten tilataan vielä kiinasta paskaa kun kotimainen on kallista! Kotimaisia ja länsimaisia tuotteita pitäisi markkinoida luontoystävälisinä! Korkeamman hinnan takia kulutus vähenisi, saisimme siirettyä työtä vinkuintiasta länsimaihin ja tätä kautta luonto kiittäisi kun ei tarvii ostaa yhden koneen käyttöian aikan 10 kiinalaista, vaan tuote kannattaa silloin jo korjata.
-
kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
-
Hyödylinen se että tuotetaan jotain mikä saadaan myytyä Suomen ulkopuolelle eli saadaan vientituloja. Siihen sitten tarvitaan niitä hyödyttömiä jotka keksii erilaisia sääntöjä ynm. "tärkeää!"
-
kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan :-\
Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista. :)
edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:
Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi :)
-
kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan :-\
Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista. :)
Niin tuulivoiman investointituet - jotka ovat maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan jo suurta kokoluokkaa varustamojen ja tempputyöllistävien tukien ohella - ovat varmaankin tervettä businesta.
Ei ehkä valtiolle kuitenkaan.
-SS-
-
kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan :-\
Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista. :)
Niin tuulivoiman investointituet - jotka ovat maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan jo suurta kokoluokkaa varustamojen ja tempputyöllistävien tukien ohella - ovat varmaankin tervettä businesta.
Ei ehkä valtiolle kuitenkaan.
-SS-
No parempi bisnes kuin maataloustuet :-X
-
M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;
1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen
Nuohan ne ovat. Liian suuret tuotantokustannukset jotka mahdollistaa vahva ammattiyhdistysliike ja paisunut palveluala.
Itseasiassa metsäyhtiötkin tekevät rahansa sellulla jolla sitten tukevat noiden tulevaisuuden tuotteiden kehittämistä. Metsäyhtiöillä menee muutenkin lujaa, koska liikevaihto työntekijää kohden on suuri, ei suuret henkilöstökulutkaan paina. Lisäksi vahva dollari on palauttanut viennin länteen. Euroopassa kun ei pohjoismaiselle metsäteollisuudelle löydy suuria kilpailijoita.
-
edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:
Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi :)
Länsimainen ihminen on tullut kylläiseksi. Ei enää haluta lisää kaikkea. Miksi pitäisikään? Kun nälkävuosista sun muista pula-ajoista on jo niin kauan, ei kiinnostus ole enää materiassa.
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
-
edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:
Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi :)
Länsimainen ihminen on tullut kylläiseksi. Ei enää haluta lisää kaikkea. Miksi pitäisikään? Kun nälkävuosista sun muista pula-ajoista on jo niin kauan, ei kiinnostus ole enää materiassa.
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
Ei huono pointti, mutta tekeminen ei ole pelkkää materiaa. Supercell tekee 1,5 miljardin liikevaihtoa ilmaisella aineettomalla pelillään. :) Ja se 1,5 miljardia maksetaan koska ihmiset saavat lisäarvoa ja ilman Supercelliä, sitä peliä ei olisi tehty. Se mitä pitäisi tehdä ja mikä on sitä lisäarvoa nyt, on vaikea kysymys. Monet tavarat varmasti eivät ole. Mutta silti uskon tekemiseen eikä pelkkään omistamiseen.
-
Se peli ei todellakaan ole ilmainen, kysy vaikka Skänsältä ;D
-
Se peli ei todellakaan ole ilmainen, kysy vaikka Skänsältä ;D
Se on samalla tavalla ilmaista, kuin on miehelle ilmaista lähteä treffeille :)
-
Se peli ei todellakaan ole ilmainen, kysy vaikka Skänsältä ;D
Jep, sataset vaan vilkkuu kun gemittää leiriä. :D
-
Se peli ei todellakaan ole ilmainen, kysy vaikka Skänsältä ;D
Se on samalla tavalla ilmaista, kuin on miehelle ilmaista lähteä treffeille :)
Eli.... nopeammin pääsee perille kun maksaa :o
-
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
Kulutusta vähentäisi tehokkaimmin se, että tavara olisi laadukasta, eikä epämääräistä roskaa, joka hajoaa liian äkkiä. Pitäisi tehdä hyve siitä, että voi ajaa yli 20 vuotta vanhalla autolla jne.
-
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
Kulutusta vähentäisi tehokkaimmin se, että tavara olisi laadukasta, eikä epämääräistä roskaa, joka hajoaa liian äkkiä. Pitäisi tehdä hyve siitä, että voi ajaa yli 20 vuotta vanhalla autolla jne.
Se onkin hyve :D
-
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
Kulutusta vähentäisi tehokkaimmin se, että tavara olisi laadukasta, eikä epämääräistä roskaa, joka hajoaa liian äkkiä. Pitäisi tehdä hyve siitä, että voi ajaa yli 20 vuotta vanhalla autolla jne.
Se onkin hyve :D
Köh..persaukinen....köh köh ;D ;D
-
Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.
Kulutusta vähentäisi tehokkaimmin se, että tavara olisi laadukasta, eikä epämääräistä roskaa, joka hajoaa liian äkkiä. Pitäisi tehdä hyve siitä, että voi ajaa yli 20 vuotta vanhalla autolla jne.
Se onkin hyve :D
Köh..persaukinen....köh köh ;D ;D
Ei ku mää oon vaan niin saita ;D
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun. :( Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.
Auts ;D :-[
No kyllä mä yritän vähä kuluttaakkin ja työllistää ja ostaa ittellekin hyvinvointia, juuri palkkasin nuoren kaverin mun vanhemmille avustajaksi, tosin yhdeksi päiväksi vaan viikossa, mutta takuulla noi palkkarahat menee opiskelijalla kulutukseen ;)
-
Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta :'(
Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun. :( Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.
Auts ;D :-[
No kyllä mä yritän vähä kuluttaakkin ja työllistää ja ostaa ittellekin hyvinvointia, juuri palkkasin nuoren kaverin mun vanhemmille avustajaksi, tosin yhdeksi päiväksi vaan viikossa, mutta takuulla noi palkkarahat menee opiskelijalla kulutukseen ;)
Onx sukulaisnuori kaveri ?
Kai saat kulut vähennyksiin ?
-
Onx sukulaisnuori kaveri ?
Kai saat kulut vähennyksiin ?
On juu :)
-
kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
Mielenkiintoinen asetelma. Pertti (nimi muutettu) tekee sellua 500 eurolla. Valtio ja EU maksavat lisäksi 600 euroa, koska muuten Pertin ei kannata tulla duuniin ja tehdas ei pyöri. Pertin tuotos myydään maailmalle 550 eurolla. Kuka häviää, kuka voittaa?
Sovitaan, että kustannuksista (500 + 600) puolet menee tuontipanoksiin ja puolet Pertin palkkaan ja että EU:n ja valtion osuudet ovat yhtä suuria.
Pertti voittaa. Hän saa työtä ja toimeentuloa ja elämäänsä mielekästä sisältöä.
Suomi voittaa kansantaloutena. Tuontipanokset ovat 550 euroa, vientitulot 550 euroa, mutta EU:lta tulee 300 euroa. Kansantalous jäi 300 € plussalle.
Sellun ostaja voittaa, hän saa 1100 € arvoista sellua 550 €:lla.
Valtion voitto / tappio riippuu monesta asiasta. Valtio voittaa, jos se em. järjestelyn vaihtoehtona joutuisi maksamaan Pertille 350 euroa työttömyyskorvausta, johon EU ei osallistuisi mitenkään. Lisäksi valtion verotulot jäisivät pienemmiksi.
EU:n voitto / tappio talousalueena riippuu viime kädessä siitä, ovatko aiemmin mainitut tuontipanokset ostettu EU:n alueelta ja myydäänkö sellu EU:n alueelle vai ulkopuolelle. Organisaationa EU on tässä bruttomaksaja.
Lopulta kaikkein ratkaisevinta taitaa kuitenkin olla vaihtoehtoiskustannus. Pystyttäisiinko uhratuilla panoksilla saamaan aikaan jotain enemmän kuin 550 euron arvosta vientituloja.
Nopeimmin toiminnan kannattavuutta saisi parannettua poistamalla työttömyyskorvaus, jolloin Pertti tekisi oman osuutensa halvemmalla.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cb/Provinssirock_20130616_-_Pertti_Kurikan_Nimip%C3%A4iv%C3%A4t_-_10.jpg
Kuvan Pertti ei liity tapaukseen.
-
Maataloustulo on jo pari kertaa puolittunut, joten tämä uusin puolittuminen ei ole enää rahassa paljon mitään
-
MaatalousUHO uhkaa puolittua... ja saakin.
-
MaatalousUHO uhkaa puolittua... ja saakin.
On kuule jo moneen kertaan puolittunu, aika nöyriä ollaan kaikenmaailman täydentävien ehtojen paineessa, pelätään vaan kusi sukassa että tippuuko :-[
-
MaatalousUHO uhkaa puolittua... ja saakin.
On kuule jo moneen kertaan puolittunu, aika nöyriä ollaan kaikenmaailman täydentävien ehtojen paineessa, pelätään vaan kusi sukassa että tippuuko :-[
Ja ensi vuonna täydennetään lisää. Valtion pitää varmaan täydentää myös virkamiesarmeijaansa, jotta joka vuosi pystyvät täydentämään entistä enemmän. Ja jotta tuo lisääntynyt virkakoneisto saadaan elätettyä, pitää taas täydentää lisää ja tiukentaa täydentämistä, että saadaan sanktioina kerättyä palkkarahat. Onkohan ikuisuuden ympyrä vai musta aukko syntynyt valtionhallintoon?
Oli yllättävä monella varmaan uho vähissä tän nautapalkkio-jutun kanssa. Olikohan että 400 tilaa olisi menettänyt koko nautapalkkionsa, kunnes ministerin komentamana virkamiehet suostuivat etsimään ilmoittamatta jääneen sonnin mentävän reiän lakitekstistä ja hommaan tuli jotain kohtuullisuutta. Tässä taas esimerkki siitä, että mistä se raha oikeasti tulee (tai menee) maataloudessa. Pilkut pitää olla nusastu kohilleen ja ajallaan, muu tulee sitten sen jälkeen.
-
Täydentävät ehdot kyllä vetävät naaman vakavaksi, etenkin kun ne vaikuttavat lähes kaikkiin tukiin. Hallinnolta kertakaikkisen nerokas kytkentä. Jos saisi metsäpuolenkin jotenkin ujutettua tuonne mukaan? 8)
Mtk on ollut kyllä tuon torppaamisessa täysin hampaaton, jälleen kerran.
-
Täydentävät ehdot kyllä vetävät naaman vakavaksi, etenkin kun ne vaikuttavat lähes kaikkiin tukiin. Hallinnolta kertakaikkisen nerokas kytkentä. Jos saisi metsäpuolenkin jotenkin ujutettua tuonne mukaan? 8)
Mtk on ollut kyllä tuon torppaamisessa täysin hampaaton, jälleen kerran.
Joo, vitutttihan tuo kun viime viikolla tuli TAAS toteamus että täydentävien ehtojen perusteella karsitaan tukea. Kyseessä hieman pitkäksi mennyt ruiskun testaus ja sillä verukkeella leikattiin lietelannan multaustukea. Toki on leikattu muitakin asiaan "liittyviä" tukia, kyseiseen rikkeeseen rangaistusasteikon ylintä mahdollista sanktiota käyttäen >:(
On tää hieno systeemi, katoin edellisien kausien sanktioita ko. tapauksista ja varoitus olisi tullut. Toki se olisi ollut nytkin mahdollista, mutta... Asiassahan oli rangaistusta koventavana asianhaarana vapaaehtoinen, maksullinen kasvinsuojeluneuvonta ja ruiskun tarkastus jne.
Että vapiskaa vaan, jos virhe löytyy jostakin, se rokottaa ihan kaikesta. Oiskohan 2000 euroa maksanut tuo pitkäksi mennyt leima, kesällä oli mennyt vanhaksi ja syksyllä vasta huomasin asian.
Näitä virheitä voi tehdä monella tavalla, esimerkkinä elukkapuolelta lehmien parren leveys. Tään elykeskuksen alueella vaaditaan parren erottajien väliksi 120 senttiä, etelässä parren väli lasketaan erottajien keskeltä. 60mm putkella, samaan navettaan mahtuu toisen elykeskuksen alueella 5%:a enemmän elukoita ts. parren todellisen leveyden erotus 120 -126cm. Ja tämä vain tulkintaeroa, ja siinä ei auta urputtaminen. Nuo parren erottajathan vieläpä ylhäällä, lehmälle ihan sama sille 6 sentille. Rakentajalle on, 15 000 parsipaikan hinnalla eroa 750€ per lehmäpaikka.
Onko sääntö vain uutta rakentaessa vai koskeeko vanhoja, ja kuinka vanhoja? Vanhassa navetassa oli ritilän leveys 119cm plus sentti kannakkeista. Tekee parren leveydeksi 120 senttiä, parren erottajien kanssa jää putken vahvuuden verran kapeaksi.
Ja tuosta rikoksesta ei lie vähällä selviä ja rokottaa viimeisen päälle kaikista tuista, varsinkin niistä peltotuista, joita asia selkeästi koskee8)
-
Mavi muistuttu oikein sähköpostilla, että virheet ilmoitusajoissa vie kaikilta nautapalkkion jos yli 20% ja lisäksi peltotuet :o
-
Täydentävät ehdot kyllä vetävät naaman vakavaksi, etenkin kun ne vaikuttavat lähes kaikkiin tukiin. Hallinnolta kertakaikkisen nerokas kytkentä. Jos saisi metsäpuolenkin jotenkin ujutettua tuonne mukaan? 8)
Mtk on ollut kyllä tuon torppaamisessa täysin hampaaton, jälleen kerran.
Joo, vitutttihan tuo kun viime viikolla tuli TAAS toteamus että täydentävien ehtojen perusteella karsitaan tukea. Kyseessä hieman pitkäksi mennyt ruiskun testaus ja sillä verukkeella leikattiin lietelannan multaustukea. Toki on leikattu muitakin asiaan "liittyviä" tukia, kyseiseen rikkeeseen rangaistusasteikon ylintä mahdollista sanktiota käyttäen >:(
On tää hieno systeemi, katoin edellisien kausien sanktioita ko. tapauksista ja varoitus olisi tullut. Toki se olisi ollut nytkin mahdollista, mutta... Asiassahan oli rangaistusta koventavana asianhaarana vapaaehtoinen, maksullinen kasvinsuojeluneuvonta ja ruiskun tarkastus jne.
Että vapiskaa vaan, jos virhe löytyy jostakin, se rokottaa ihan kaikesta. Oiskohan 2000 euroa maksanut tuo pitkäksi mennyt leima, kesällä oli mennyt vanhaksi ja syksyllä vasta huomasin asian.
Näitä virheitä voi tehdä monella tavalla, esimerkkinä elukkapuolelta lehmien parren leveys. Tään elykeskuksen alueella vaaditaan parren erottajien väliksi 120 senttiä, etelässä parren väli lasketaan erottajien keskeltä. 60mm putkella, samaan navettaan mahtuu toisen elykeskuksen alueella 5%:a enemmän elukoita ts. parren todellisen leveyden erotus 120 -126cm. Ja tämä vain tulkintaeroa, ja siinä ei auta urputtaminen. Nuo parren erottajathan vieläpä ylhäällä, lehmälle ihan sama sille 6 sentille. Rakentajalle on, 15 000 parsipaikan hinnalla eroa 750€ per lehmäpaikka.
Onko sääntö vain uutta rakentaessa vai koskeeko vanhoja, ja kuinka vanhoja? Vanhassa navetassa oli ritilän leveys 119cm plus sentti kannakkeista. Tekee parren leveydeksi 120 senttiä, parren erottajien kanssa jää putken vahvuuden verran kapeaksi.
Ja tuosta rikoksesta ei lie vähällä selviä ja rokottaa viimeisen päälle kaikista tuista, varsinkin niistä peltotuista, joita asia selkeästi koskee8)
Taas yksi syy joka tuli bonuksena eläimistä luopumisesta kuten neljänneksellä pienentynyt maatilavakuutus maksu.
-
MaatalousUHO uhkaa puolittua... ja saakin.
Kyllä.
Tämä kesänä oli enemmän tuota "sissimeininkiä", sillä tuli ihan hyvin massia ja vähällä vaivalla. 8)
-
Täydentävät ehdot kyllä vetävät naaman vakavaksi, etenkin kun ne vaikuttavat lähes kaikkiin tukiin. Hallinnolta kertakaikkisen nerokas kytkentä. Jos saisi metsäpuolenkin jotenkin ujutettua tuonne mukaan? 8)
Mtk on ollut kyllä tuon torppaamisessa täysin hampaaton, jälleen kerran.
Otetaan vielä se huomioon,täydentävien ehtojen tarkastuksiin kuuluu sellaisia asioita jotka ovat tarkastajan itsensä päätettävissä onko rike vai ei eli tulkinnanvaraisia asioita.Pilkunnypläystä jos aletaan tämän kanssa harrastamaan,mikä on tavallista,tämän kanssa on moni kusessa ja maksaa paljon.