kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.
Määrittele hyödyllinen.
Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?
-SS-
Mielenkiintoinen asetelma. Pertti (nimi muutettu) tekee sellua 500 eurolla. Valtio ja EU maksavat lisäksi 600 euroa, koska muuten Pertin ei kannata tulla duuniin ja tehdas ei pyöri. Pertin tuotos myydään maailmalle 550 eurolla. Kuka häviää, kuka voittaa?
Sovitaan, että kustannuksista (500 + 600) puolet menee tuontipanoksiin ja puolet Pertin palkkaan ja että EU:n ja valtion osuudet ovat yhtä suuria.
Pertti voittaa. Hän saa työtä ja toimeentuloa ja elämäänsä mielekästä sisältöä.
Suomi voittaa kansantaloutena. Tuontipanokset ovat 550 euroa, vientitulot 550 euroa, mutta EU:lta tulee 300 euroa. Kansantalous jäi 300 € plussalle.
Sellun ostaja voittaa, hän saa 1100 € arvoista sellua 550 €:lla.
Valtion voitto / tappio riippuu monesta asiasta. Valtio voittaa, jos se em. järjestelyn vaihtoehtona joutuisi maksamaan Pertille 350 euroa työttömyyskorvausta, johon EU ei osallistuisi mitenkään. Lisäksi valtion verotulot jäisivät pienemmiksi.
EU:n voitto / tappio talousalueena riippuu viime kädessä siitä, ovatko aiemmin mainitut tuontipanokset ostettu EU:n alueelta ja myydäänkö sellu EU:n alueelle vai ulkopuolelle. Organisaationa EU on tässä bruttomaksaja.
Lopulta kaikkein ratkaisevinta taitaa kuitenkin olla vaihtoehtoiskustannus. Pystyttäisiinko uhratuilla panoksilla saamaan aikaan jotain enemmän kuin 550 euron arvosta vientituloja.
Nopeimmin toiminnan kannattavuutta saisi parannettua poistamalla työttömyyskorvaus, jolloin Pertti tekisi oman osuutensa halvemmalla.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cb/Provinssirock_20130616_-_Pertti_Kurikan_Nimip%C3%A4iv%C3%A4t_-_10.jpgKuvan Pertti ei liity tapaukseen.