Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino Leino - 24.06.14 - klo:14:32
-
sanokaapa viisaammat, että mikä jippo siinä akronikin 1302 paalaimessa pitäs tehä, että ne silippurin terät pysys aina hollilla, nyt se puskee aina ne pois päältä, kun takaluukkuo suletaan. Sitte saapi vivusta koittaa tällätä niitä takasi töehin, vaen kas, jopa aukasoo takaluukkuo.
-
sanokaapa viisaammat, että mikä jippo siinä akronikin 1302 paalaimessa pitäs tehä, että ne silippurin terät pysys aina hollilla, nyt se puskee aina ne pois päältä, kun takaluukkuo suletaan. Sitte saapi vivusta koittaa tällätä niitä takasi töehin, vaen kas, jopa aukasoo takaluukkuo.
SE jippo on siinä,kun se on agronikki... :-*
-
Ne terät toimivat 1302 koneessa traktorin yksitoimisesta lohkosta suoraan.
Paineella pois päältä ja ilman painetta jousivoimalla päälle. Laita vaikka terien letkussa oleva kuulahana kiinni, tai jos se on kadonnut, irrota letku traktorista.
-
kiitoksie, pittääpä katella konetta, että jo siinä joku semmonen on.
-
assie selevisi, kiitoksie! Hana kiinni ja eipä ennää terät hölsää. Ja oliha assiesta näköjään ohjekirjassaki maenittu, ihan siinä alussa. Tuo kone tuli mulle viime kesänä ja ihimettelin, kun osa rehusta oli siliputtu ja osa ei.
-
Osaisko joku sanoa mistä etsiä vikaa kun 1302:ssa ('03) takaluukku ei joskus aukea työsyklissä kuin puoleenväliin, eli paalu ei tipahda nostimeen. Käsiajolla luukun saa ylös ja homma jatkuu. Ei oireile aina, välillä voi paalata päivän ilman ongelmaa ja välillä joka paalulla, toisinaan jokatoisella jne. Aina toimii kun aloittaa paalauksen, esim lohkon vaihdon jälkeen, mutta sit saattaa alkaa oireilemaan.
Ei anna mitään virheilmoitusta, paitsi jos odottaa sen 10sek jolloin laite herjaa ettei paalu nostimessa.
Paaliportti auki - anturia olen siirrellyt lähemmäs ja kauemmas vastakappaleesta. En ole vielä vaivautunut kokeilemaan toisella anturilla.
Silloinkin kun toimii, portti saattaa nytkähtää siinä puolivälissä mutta jatkaa kuitenkin matkaa ylöspäin. Voisko kammiosta vierähtävä paalu portin alarullaan osuessaan aiheuttaa jonkin paineiskun hydrauliikkaan.. Aattelin kun alarullaan kertyneen 1-2cm verkkokerroksen poistaa, niin sen jälkeen taas toimii, ellei se ole vain sattumaa.
-
Tutkipas autureiden tilat, kun portti on pysähtynyt siihen välille. Mitä näyttää luukku kiinni, entä luukku auki. Entäs nostin alhaalla ja käärin kotona? Automatiikka pysäyttää luukun, jos nostin ei ole ylhäällä tai alhaalla tai käärin ei ole kotona. Joskus tärähdys hetkellisesti antaa tällaisen virhetiedon, jos anturi on löysällä tai väärässä paikassa. Tai rikki.
Nämä heitä ulkomuistista, mutta Agronikin puhelintuki toimii hyvin, kun soitat työsi äärestä.
-
Moro,
Luultavasti paalikammio auki- anturin liepeillä tuo ongelma on. Vaste on pitkä, säädä vaste niin että tunnistaa mahdollisimman myöhään. Voit myös lisätä asetuksista "paalikammio auki" aikaa. Kone ajaa paalikammio auki ajan verran kammiota auki vielä anturipulssin jälkeen.
Tuo täysin aukeaminen voi olla siinä hilkulla kylmemmillä öljyillä, mutta kun öljyt lämpenee, avaus toimiikin hieman hitaammin ja ongelma tulee esille.
On tosiaan tärkeä odottaa virheilmoitus, siitä pääsee aina jäljille, tässä tapauksessa paalain tosiaan luulee olevansa auki ja odottaa paalia nostimelle. Käyttöohjekirjassa on kuvattuna toimintavaiheet.
-
Kyllä kelpaa olla kotimaisen koneen omistaja, kun käyttöneuvonta tavoittaa tehtaantoimesta jopa agronetin. Tietysti alunalkaen olisi pitänyt tehtaalta kysyä neuvoa. :P
-
Kyllä kelpaa olla kotimaisen koneen omistaja, kun käyttöneuvonta tavoittaa tehtaantoimesta jopa agronetin. Tietysti alunalkaen olisi pitänyt tehtaalta kysyä neuvoa. :P
Tai ees avata käyttöohjekirja... ::)
-
Kyllä kelpaa olla kotimaisen koneen omistaja, kun käyttöneuvonta tavoittaa tehtaantoimesta jopa agronetin. Tietysti alunalkaen olisi pitänyt tehtaalta kysyä neuvoa. :P
Tai ees avata käyttöohjekirja... ::)
Niin tarviis hommata tämmönen kirja, jos ei oo 8)
(http://s2.discshop.fi/img/front_large/58222/ankronikka_osa_1.jpg)
-
mitäpästä ohojekirjaa lukemaan, kun apu löytyy akronetistä
-
Vm 2005 1302, Mittarissa 24917 ja itse tuohon ajettu aika tarkalleen 10 000. Kuudes kesä menossa ja muutaman kerran matkanvarrella on joutunut soittamaan Haapajärvelle. Hyvin on pärjätty toistaiseksi. Muovittajan nailonhammasrattaat alkaa olla lopussa ja noukin pitäs käydä ens talvena läpi. Telat on vielä kunnossa?! Vaikka jotkut niitä saanu hajallekkin, käytössä vai materiaalierissä eroa?
-
Vm 2005 1302, Mittarissa 24917 ja itse tuohon ajettu aika tarkalleen 10 000. Kuudes kesä menossa ja muutaman kerran matkanvarrella on joutunut soittamaan Haapajärvelle. Hyvin on pärjätty toistaiseksi. Muovittajan nailonhammasrattaat alkaa olla lopussa ja noukin pitäs käydä ens talvena läpi. Telat on vielä kunnossa?! Vaikka jotkut niitä saanu hajallekkin, käytössä vai materiaalierissä eroa?
10 000 paalia ja olet joutunut soittamaan muutaman kerran tehtaalle? käärijässä vai paalaajassa ollut häikkää? omaan korvaan kuulostaa paljolta tuo muutama kerta, mutta onhan tietysti yhdistelmässä enemmän tekniikkaa kuin yksikkö koneessa.
-
Vm 2005 1302, Mittarissa 24917 ja itse tuohon ajettu aika tarkalleen 10 000. Kuudes kesä menossa ja muutaman kerran matkanvarrella on joutunut soittamaan Haapajärvelle. Hyvin on pärjätty toistaiseksi. Muovittajan nailonhammasrattaat alkaa olla lopussa ja noukin pitäs käydä ens talvena läpi. Telat on vielä kunnossa?! Vaikka jotkut niitä saanu hajallekkin, käytössä vai materiaalierissä eroa?
10 000 paalia ja olet joutunut soittamaan muutaman kerran tehtaalle? käärijässä vai paalaajassa ollut häikkää? omaan korvaan kuulostaa paljolta tuo muutama kerta, mutta onhan tietysti yhdistelmässä enemmän tekniikkaa kuin yksikkö koneessa.
Olis nuo selvinnyt muutenkin, tullut ehkä kiireen keskellä sateen uhatessa turhan herkästi soitettua, olen yrittänyt nykyisin välttää kun tiedän ettei siitä mitään tule jos kaikki alkaa kyselemään. Aina on ongelma ratkennut ja työ jatkunut. Kiitokset Jaakolle.
-
mikäpä siinä tehtaalle soitellessa, jos kerran sammaa kieltä puhuvat
-
Kiitos vinkeistä Teukka ja {o|o}.
Käänsin anturin vastetta niin kauas kuin pystyi, mutta silti jäi luukku matkalle. Sit lisäsin "paalikammio auki" aikaa 3 sekunttiin entisestä 2:sta. Lopuilla paaleilla luukku aukesi kokonaan, mutta otos on vielä pieni, tulevat paalaukset näyttää korjaantuiko tilanne.
Nyt luukku aukeaa ihan ylös asti, eikä verkkoa kerry portin alarullaan. Pitäneekö nousu rajoittaa noilla säädöillä siten, ettei se työkierrossa aukea aivan nostosylinterien rajoihin saakka.
Ohjekirja on tuttu, mutta joskus ajatukset jää kiertämään ympyrää ja pieni vinkki auttaa kummasti eteenpäin. Olen joskus tehtaallekin soitellut, mutta ei näissä pikkuvioissa viiti häiritä.
Muovittajan nailonhammasrattaat alkaa olla lopussa ja noukin pitäs käydä ens talvena läpi. Telat on vielä kunnossa?! Vaikka jotkut niitä saanu hajallekkin, käytössä vai materiaalierissä eroa?
Mullon paalattu vasta 11000 vaikka pari vuotta vanhempi kone. Portin alatela ja sullojan päällä oleva tela on haljennut useamman kerran telaharjoja pitkin. Hitsaamalla olen niitä korjaillut, viimeksi tänä aamuna. Käytössä on eroa. Minä kiertelen pieniä epätasaisia lohkoja ja huonoja karheita. Paljon tulee tyhjää pyöritystä paali kammiossa. Esim viimeisin paikka missä paalasin, sinne tuli rapiat 93 paalia ja aikaa kului koneen mittarin mukaan 8 tuntia.. Karhotin olis kiva.
-
Paalikammio aukeillut pienten säätöjen jälkeen direktiivien mukaan. Kiitos vielä kerran avusta.
Muutenkin kone toimii kuin ajatus. Piipposen 1300mm Hybridikin alkoi levetä, kun jaksoi ottaa avaimet käteen ja sääteli apupyörät oikealle leveydelle. Liimakalvo meinas pätkiä toissa iltana tyhjän perässä pompotellessa, kunnes vaivauduin puhdistamaan kiristysrullat liimajäämistä.
-
Kuinka leveää verkkoa te käytätte näissä combeissa?
-
Kuinka leveää verkkoa te käytätte näissä combeissa?
Kaikki on toiminut, ehkä vähiten ongelmia 123 tama. Viimeinen rulla tais mennä yhdellä hypyllä. Jarrun säätö näyttää riippuvan hiukan kelistä, lämpimällä joutuu kiristämään kaiketi pöly tekee liukkaaksi.
-
Näihin alkupään koneisiin ei vissiin periaatteessa sovi 1300 leveä, mutta ainakin tuo Piipon Hybridi rulla menee nippanappa. Levitysrullan nailonlaakeripalikoiden väli on 129cm ja verkkorullan pituus jotain 128,5. Vähän piti vuolla nailonin kulmia pyöreämmiksi. Pahviputki turpoo näemmä talven aikana pituussuunnassa sen verran, että alkaa jarruttamaan rullan pyörimistä jousisokkia vasten, eikä muuta jarrua tarvita. Muutenkin jarrun saa säätää vaikka kiinni ja verkko vaan juoksee, ainakin täydellä rullalla. Normaalisti en jarrua säätele, kunhan ei ihan löysänä pyöri. Pirun painavia nuo isot verkkorullat, pitää ihan ähistellä että saa yksin pojeteltua paikalleen.
Yhden kerran tuuli nakkasi verkonpään ennen syöttöä, muuten ei ongelmia ole ollut.
Paljonko käytätte kierroksia paalaimissanne? Nupit kaakossa vai hissukseen ettei kulu? Mulla on tyhjänä pyöriessä 630 ja paalin valmistuessa kierrokset on tippuneet 580-600 hujakoille, riippuu karhosta.
-
123 oon käyttäny, merkillä ei väliä kaikki toimii. Eka satoa 500 paalia ja ei yhtään häiriötä. Se onkin ainoa asia mikä tossa romussa toimii kunnolla. Kone -02 1302.
-
vaen nyt se vinkeille rupesi, huutaa ku palosirreeni kokoajan, ja sannoo näytössä että perseluukku auki, vaekka onnii kiinni. No, kuulosuojaemet päähän ja menoksi. On muutennii meleko ahne piippaelemmaan herjoja, vaen niistä ei kannate välittää.
-
vaen nyt se vinkeille rupesi, huutaa ku palosirreeni kokoajan, ja sannoo näytössä että perseluukku auki, vaekka onnii kiinni. No, kuulosuojaemet päähän ja menoksi. On muutennii meleko ahne piippaelemmaan herjoja, vaen niistä ei kannate välittää.
Minä oon nyppässyt muutaman anturinjihdon irti, niin heitti piippaamasta ja ei ainakaan menoa ole haitannut. Porttiin liittyviä oli ainakin yksi vaan en muista tarkemmin.
-
Kysytään nyt tämmönenkin, onko kukaan vaihtanut mchaleen ja kelpaako 1302 vaihdossa jaa saako siitä mitään, voi vastata myös yv:lla, jos ei tähän halua laittaa! :o
-
123 oon käyttäny, merkillä ei väliä kaikki toimii. Eka satoa 500 paalia ja ei yhtään häiriötä. Se onkin ainoa asia mikä tossa romussa toimii kunnolla. Kone -02 1302.
Häh ootko saanut kronen verkotuksen toimimaan noin hyvin? Omat kokemukset ko merkin vehkeestä ei toimi millonkaan jos ilman kosteus vähänkin muuttuu. Meneeks se edes tukkoon jokatoinen paali? Meinaan 130s oli yks vit*u vehjes. Meinaan monta sataa kertaa tuon kanssa tapellu yön usvassa. Eipä silti tapeltiin sillä noin 10 000 paalia vaikka vanha käytetty paska olikin.
-
Kysytään nyt tämmönenkin, onko kukaan vaihtanut mchaleen ja kelpaako 1302 vaihdossa jaa saako siitä mitään, voi vastata myös yv:lla, jos ei tähän halua laittaa! :o
Pakko vastata, tosin kolme vuotta sitten vaihdoin, maksoivat melkein väliä!!!
Luulin ostavani Pulsen, mutten näköjään tiennyt että kauppa oli jo päätetty. Tästä hetkestä en tiedä, ovat päässeet tavoitteeseensa, eli markkinaykköseksi ja käytettyä Fusionia pukkaa vaihdossa ihan kiitettävästi.
Parin vuoden päästä voiskin sitten alkaa kysellä paljonko tarjoavat väliä vaihdossa Pulseen ;).
-
Kysytään nyt tämmönenkin, onko kukaan vaihtanut mchaleen ja kelpaako 1302 vaihdossa jaa saako siitä mitään, voi vastata myös yv:lla, jos ei tähän halua laittaa! :o
Pakko vastata, tosin kolme vuotta sitten vaihdoin, maksoivat melkein väliä!!!
Luulin ostavani Pulsen, mutten näköjään tiennyt että kauppa oli jo päätetty. Tästä hetkestä en tiedä, ovat päässeet tavoitteeseensa, eli markkinaykköseksi ja käytettyä Fusionia pukkaa vaihdossa ihan kiitettävästi.
Parin vuoden päästä voiskin sitten alkaa kysellä paljonko tarjoavat väliä vaihdossa Pulseen ;).
Pulse, tuleeko koneen matkassa defibrillaattori?
-
123 oon käyttäny, merkillä ei väliä kaikki toimii. Eka satoa 500 paalia ja ei yhtään häiriötä. Se onkin ainoa asia mikä tossa romussa toimii kunnolla. Kone -02 1302.
Häh ootko saanut kronen verkotuksen toimimaan noin hyvin? Omat kokemukset ko merkin vehkeestä ei toimi millonkaan jos ilman kosteus vähänkin muuttuu. Meneeks se edes tukkoon jokatoinen paali? Meinaan 130s oli yks vit*u vehjes. Meinaan monta sataa kertaa tuon kanssa tapellu yön usvassa. Eipä silti tapeltiin sillä noin 10 000 paalia vaikka vanha käytetty paska olikin.
Siis paalain on agronikki, ja todellakin verkotus on ainoo mikä toimii hyvin. Nyt ajanu sillä noin 4000 paalia ja ei ongelmia, verkkoa ollu ainakin kuutta eri merkkiä. Lähes kaikki muu onkin sitte hajonnu 1 telan akseli poikki, sullojan akseli poikki, sullojan laakeri, nostimen korvakkeet poikki, ketjuja poikki monta kertaa, aisa lähes poikki. :o
-
123 oon käyttäny, merkillä ei väliä kaikki toimii. Eka satoa 500 paalia ja ei yhtään häiriötä. Se onkin ainoa asia mikä tossa romussa toimii kunnolla. Kone -02 1302.
Häh ootko saanut kronen verkotuksen toimimaan noin hyvin? Omat kokemukset ko merkin vehkeestä ei toimi millonkaan jos ilman kosteus vähänkin muuttuu. Meneeks se edes tukkoon jokatoinen paali? Meinaan 130s oli yks vit*u vehjes. Meinaan monta sataa kertaa tuon kanssa tapellu yön usvassa. Eipä silti tapeltiin sillä noin 10 000 paalia vaikka vanha käytetty paska olikin.
Siis paalain on agronikki, ja todellakin verkotus on ainoo mikä toimii hyvin. Nyt ajanu sillä noin 4000 paalia ja ei ongelmia, verkkoa ollu ainakin kuutta eri merkkiä. Lähes kaikki muu onkin sitte hajonnu 1 telan akseli poikki, sullojan akseli poikki, sullojan laakeri, nostimen korvakkeet poikki, ketjuja poikki monta kertaa, aisa lähes poikki. :o
Sullojan akseli meni mulla poikki eka paalilla kun kone tuli taloon, nostimen korvakot kolmannella. Nuo taitaa olla aivan perus viat näissä? Työtä noissa oli, mutta ketjut vaihdettiin varmuudeksi niin on ollut huoletonta paalausta sen jälkeen. Antureita kun vain on valmiina traktorissa mitä vaihtaa. Kaikki antureiden liitokset vaihdoin samanlaisiin amp-liittimiin niin helppo vaihdella ristiin jne... Verkotus pelaa tuolla 123 verkolla kyllä hyvin. Keskimäärin yksi häiriä per rulla.
-
Mäkkärillä keskimäärin 0 häiriöö/rulla eikä tartte jarrua säädellä 8)
Nii ja siis aivan sama minkä merkkinen verkko kyseessä.
-
Minä ainakin jaksan vähän tehdä remppaa ja noitua paalaajaa joka maksoi 15ke ja hieho/umpi heiniä + olkia se 500-600 paalia vuodessa. Mitään hiton mäkkäriä tai heseä pysty ostaa.
-
mutta aatteles jos ostasit 14000 paalaimen itelleis ja tekisit siloin kun sopii..... just joo. jos kerran urakoija käy niin ; anna palaaa Frank!!!!!!
-
Paskaa osaa ajaa jokainen, mutta rehua yrittää moni tehdä ;)
-
Paskaa osaa ajaa jokainen, mutta rehua yrittää moni tehdä ;)
Nii ja parempi ois, että ne rehuntekijät pysyis kans sitten rehuntekijöinä :P
-
123 oon käyttäny, merkillä ei väliä kaikki toimii. Eka satoa 500 paalia ja ei yhtään häiriötä. Se onkin ainoa asia mikä tossa romussa toimii kunnolla. Kone -02 1302.
Häh ootko saanut kronen verkotuksen toimimaan noin hyvin? Omat kokemukset ko merkin vehkeestä ei toimi millonkaan jos ilman kosteus vähänkin muuttuu. Meneeks se edes tukkoon jokatoinen paali? Meinaan 130s oli yks vit*u vehjes. Meinaan monta sataa kertaa tuon kanssa tapellu yön usvassa. Eipä silti tapeltiin sillä noin 10 000 paalia vaikka vanha käytetty paska olikin.
Siis paalain on agronikki, ja todellakin verkotus on ainoo mikä toimii hyvin. Nyt ajanu sillä noin 4000 paalia ja ei ongelmia, verkkoa ollu ainakin kuutta eri merkkiä. Lähes kaikki muu onkin sitte hajonnu 1 telan akseli poikki, sullojan akseli poikki, sullojan laakeri, nostimen korvakkeet poikki, ketjuja poikki monta kertaa, aisa lähes poikki. :o
Jaahas juu no sorry kun tuo numero meni edes hiukan siihensuuntaan niin heti alkoi vi**taan :-[ Joo eioo Agronikistä mitään kokemusta.
-
Paskaa osaa ajaa jokainen, mutta rehua yrittää moni tehdä ;)
Nii ja parempi ois, että ne rehuntekijät pysyis kans sitten rehuntekijöinä :P
Joo näin toimitaan aikataulutettu toimintamalli. Eli enempää ei myydä kun pystytään tekeen ajoissa. Elikkä lypsytilat ensin ja sitten liha/emo tilat. Semmosta 20ha/päivä maksimissaan normaalisti noin 10ha. Jos suoraan mursraimenperästä harsin ja monta alle hehtaarin lohkoa sattuu reitille. Olen taannoin ajanut noin 25ha yhteen putkeen edellisellä klaussilla. Mutta harvoin noita lukemia pääsee tekeen täällä kun on paljon pieniä lohkoja. Noin 300paalia silloin tuli ja keski paino 750kg jos naapurin vaakaan on uskominen. Edellinen kone oli siis 255 nordig.
-
Minä ainakin jaksan vähän tehdä remppaa ja noitua paalaajaa joka maksoi 15ke ja hieho/umpi heiniä + olkia se 500-600 paalia vuodessa. Mitään hiton mäkkäriä tai heseä pysty ostaa.
Vähän samanlainen tilanne. Siis hieho/umpirehut, 400-500 paalia, sekä saman verran olkipaaleja, pyörittelen 7000 euron claasin rotocutilla ja tempon käärijä "yhdistelmällä". Melkoisen paljon on elämänsä varrella niellyt heinää, olemuksestaan päätellen. Itsellä nyt kolmas kesä menossa kyseisellä laitteella, muttei ole suostunut vieläkään laukeamaan... :-X
-
Mullekin selvisi viimein mistä nostimen korvakot repiää. Alkoi irrota 12000 kieppeillä.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/korvakko_zpsf5d54a4b.jpg)
Leikkasin tapin irti ja hitsasin takaisin. Lisäsin vähän vahvikepalaa. Toisen puolen vois vahvistaa myös joskus luppoaikana ja ehken pistää vahviketta myös tapin takapuolelle.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/korvakko2_zpsa0527a93.jpg)
Luulen että paalasin tuossa taannoin sitä kuuluisaa kenkäheinää, kun paalit turposi kammiosta päästyään niin paljon etteivät sopineet pyörimään käärijänvarren alla, vaan turvakatkaisimien varsien kiinnityspulttien kannat hankasi muovia rikki. Ei auttanut vaikka lisäsin verkon menekkiä. Yksi paali jopa kiepsahti pöydällä poikittain ;D
-
Mullekin selvisi viimein mistä nostimen korvakot repiää. Alkoi irrota 12000 kieppeillä.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/korvakko_zpsf5d54a4b.jpg)
Leikkasin tapin irti ja hitsasin takaisin. Lisäsin vähän vahvikepalaa. Toisen puolen vois vahvistaa myös joskus luppoaikana ja ehken pistää vahviketta myös tapin takapuolelle.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/korvakko2_zpsa0527a93.jpg)
Luulen että paalasin tuossa taannoin sitä kuuluisaa kenkäheinää, kun paalit turposi kammiosta päästyään niin paljon etteivät sopineet pyörimään käärijänvarren alla, vaan turvakatkaisimien varsien kiinnityspulttien kannat hankasi muovia rikki. Ei auttanut vaikka lisäsin verkon menekkiä. Yksi paali jopa kiepsahti pöydällä poikittain ;D
Kaikki edellä kuvattu ja kerrottu tuttua kauraa... Kerronko mitä seuraavaksi tapahtuu... :)
-
Muovileikkurien/pitimien runkoa sai hitsata pari viikkoo sitte.. Reilu 14000 paalia takana.
-
[...] Kerronko mitä seuraavaksi tapahtuu... :)
Kerro vaan.. Paitsi että ketjut vaihdoin viime kesänä, samoin kammion kiristysjouset. Lukkojen vantit on vielä alkuperäiset, mutta päivityssarja odottaa hyllyssä kun viitsisi laittaa paikoilleen.
Paalain ollut minulla kahdeksan vuotta, sinä aikana ehken neljästi paalaus keskeytynyt mekaaniseen rikkoon ja ollut taas paalauskunnossa 12h sisällä - kiitos nopean varaosapalvelun.
-
[...] Kerronko mitä seuraavaksi tapahtuu... :)
Kerro vaan.. Paitsi että ketjut vaihdoin viime kesänä, samoin kammion kiristysjouset. Lukkojen vantit on vielä alkuperäiset, mutta päivityssarja odottaa hyllyssä kun viitsisi laittaa paikoilleen.
Paalain ollut minulla kahdeksan vuotta, sinä aikana ehken neljästi paalaus keskeytynyt mekaaniseen rikkoon ja ollut taas paalauskunnossa 12h sisällä - kiitos nopean varaosapalvelun.
Noille paalimäärille mullakin toimi jotakuinkin varmasti, ehkä sen puolenkymmentä kertaa piti työt keskeyttää. Mut pidin yhden kesän liikaa, lopuksi siitä tuli sellanen "Kinderylläri" ettei mitään rajaa, ei edes palanut vaikka sullojan laakeri kyllä senkin yritti tehdä. Noiden edellä jo mainittujen lisäksi kun laitetaan vielä ketjuöljypumppu, keskusrasvari, noukkimen tangot, piirikortti, kammion lukot, aisan vantit, puolenkymmentä anturia, käärimen moottori ja puoli päivää hitsaushommia niin tuli piikki täyteen. Viimeisenä vuonna kone yksinään tuplasi kokotilan remonttikulut.
-
huhhuh kun kuulostaa pahalta.. tuosta anturi puolesta, moniko muuten tiedostaa sen että heikolla virransyötöllä pilataan palio pokseja ja antureita.. ei se riitä että on veretty se 2,5mm2 kaiutinkaapeli akulta jos liitokset on haperat ja akunkenkää ei eres eroota paskan seasta+ viä vähä heikkotehoonen laturi, kun pitäähän ne lisälisävalot olla päällä kun yötä myöre teherähän ::)
-
Tähän sanoisin että ne boksit pitäisi kyllä suunnitella niin että toimivat vähän heittelevilläkin jännitteillä. Eivätkä ainakaan hajoaisi vaikka menisi pieleen enemmänkin. Ajoneuvokäyttöön tulevan elektroniikan pitäisi toimia välillä 6-30 V ja lisäksi olla suojattu tuon alueen ulkopuolelle meneviltä jännitteiltä, väärältä napaisuudelta jne..
Ai niin mutta se vähentäisi varaosamyyntiä.
-
juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...
-
Eilen vedin liian tiukkoja niin kammion jousi napsahti. ;Dohjauskaspelihäröilee ::)
Pari telaa paukuttaa tousiaan vasten jos sattuu hyppäämään ketju sopivasti rattaalla ;D
-
juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...
12 Voltin jännite on täysin väärä sähköisille ohjauksille, jännitteen nosto 24 Volttiin vähentäisi merkittävästi maatalouskoneiden ohjauslaiteongelmia. Yksi todellinen vaara nykyohjaimille on virrat päällä traktorin starttaus. CR koneet pyörityttää sen verran kylmänä, että jännite saattaa hetkellisesti käydä lähellä 10 Volttia vaikka kaikki olisi kunnossa (Kuikan ohjaus tykkää paskaa tuosta).
Noihin mun ongelmiin, piirikortti lopetti toimintansa kerralla, vika mekaaninen. Ohjauskaapelihäiriö on taas niin yleinen "ominaisuus" ettei sen kuittaamiseen tarvii edes päisteessä kaasua löysätä.
-
juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...
Jopa minä osaan suunnitella hakkurin joka selviää suurinpiirtein tuosta tulojännitealueesta ja tarjoilee turvallisesti ampeereita vaikka juuri tasan 12 V. Ja jos laitteessa on jotain älyn tapaista niin rautaan jännitevalvonta joka pitää älyn tukevasti resetissä kunnes käyttösähkö on ollut jo hetken taas kelvollista. Fiksummasta hakkuristakin saa PowerGood-tiedon yleensä ulos. Vehjes voisi jopa jollakin tapaa kertoa käyttäjälle että sille tarjoiltu sähkö alkaa olla turhan surkeaa sorttia, jo ennen kuin se lakkaa kokonaan toimimasta.
Luultavasti ainakin Boschin sähköinen nostolaiteohjaus on tehty oikein, tietääkseni niitä harvemmin hajoilee tai edes sekoilee. Samoin moottorinohjauspurkit toimivat melko luotettavasti, ottaen huomioon että ne ovat käytössä aina kun kone käy tai startataan, kesät ja talvet, helteet ja pakkaset, tärinät ja tutinat.
Se on totta että 24 V olisi nykyään jo paljon fiksumpi valinta.
-
hyvin se palveli. kesän viat: paalikammion lukon jousi, boxiin menevän väylän y-haara ja siitä piirikortille menevä piuhan pätkä, heitti *****ilemasta ohjainkaapeli häiriöö.
-
Terveisiä Agronicin huoltoneuvonnasta!
Olen henkilökohtaisesti ollut yhtenä päivystäjänä vuodesta 1994. Ensin pelkillä automaattikäärijöillä ja sen jälkeen vuonna 2001 kuvaan astuivat myös Combit. Monenlaista on nähty ja kuultu, vanhimmat edelleen palveluksessa olevat automaattikäärijät ovat jo parikymppisiä, combitkin kohta rippikouluiässä.
Agronic koneiden mukana toimitetaan aina omat akkukaapelit, jotka pitää aina kytkeä suoraan akulle. Combin akkukaapelin poikkipinta-ala on 10 mm2. Liitin on järeä kaksinapainen.
Sähkövioisssakin toimii 20/80 sääntö; ohjainkaapelihäiriö, jokin anturihäiriö tms. vika on yleensä virransyötössä. Virransyöttövika johtuu usein jo vuosia paikallaan olleesta akkukaapelista ja hapettumista akun ja kaapelin välisessä kytkennässä.
Toinen potentiaalinen vikapaikka vanhoissa koneissa on hätä/seis painike, sitäkin kannattaa joskus painella. Kolmas hämminkiä aiheuttava asia ennen 2009 valmistetuissa koneissa on käärimen päätelaite, innokas höyrypesu ja siellä saattaa olla vesihelmiä.
Usein kone toimii käsiajolla OK ja anturitesti näyttää antureiden olevan OK. Mutta automaattitoiminnolla onkin toimintavaiheesta riippuen useita venttiilejä yhtä aikaa vetäneenä. Tällöin jännite saattaakin romahtaa hetkellisesti alle 10 voltin. Joten antureita alkaa tippua pelistä pois, jokin venttiili ei jaksakaan vetää jne. ja mikäli jännite laskee riittävän alas, turvatoimena toiminta pysähtyy virheilmoitukseen. Joita ovat esim. ohjainkaapelihäiriö tai jos romahdus on riittävän loiva, alijänniteilmoitukseen.
Osa vanhempien koneiden sähköisen verkonsyötön häiriöistä johtuu em. syistä.
Boksit eivät vahingoitu alijännitteestä, eivätkä vesihelmistä.
Rehuntekoterveisin
Erkki K.
-
Hyvin on pelannut paalain vaikka sähköt kytketty vastoin ohjeita 3-napaisella euroliittimellä. Tämä siksi jotta talon jokaisella traktorilla voi paalata ja myös vuokra koneella jos omat vanhukset kaikki korjattavana ;D Toki noille liittimille tulee piuhat suoraan akulta. Helpompi vain käytännön kannalta näin.
-
Nää on nyt asioita mitkä on ihan standardoituja ja tarttisi konevalmistajatkin huomioida. Joka raktorissa pitää olla euro liitin missä on se päälle 30 sulake ja asialliset liittimet. Sieltä pitäisi pystyä ottamaan ulkopuoliselle koneelle virrat. Kukaan ei vapaaehtoisesti lähde rakentamaan omia johtovirityksiä asiallisesti sisustettuihin uusiin raktoreihin. Tietenkin nää perävaunupistokkeesta varastamiset ei nyt ole soveliaita. Samoiten pitäisi isobus vaihtoehdot tulla käyttöön kun niitä uusissa raktoreissa on.
-
Ls-hydrauliikkaa pitäisi saada jokaiseen koneeseen missä on 2 eri letkuparia.
Joissain laatutraktoreissa ei tarvitse pilata sisustusta jos vetää uuden johdon hyttiin ;)
Toki tuo euroliitin ei ole mikää paras mahdollinen joka koneelle, mutta vaikea on parempaakaan yksinkertaista ratkaisua standardoita tilalle.
-
Eipä sitä 3-napaista liitintäkään ole vanhemmissa vehkeissä ja noissa euroliittimissä luotettavuus on sitä perävaununpistokkeen luokkaa, eli toimii kun sopivasti liitintä vetkuttaa. Tosin niissäkin varmasti eroa valmistajasta riippuen.
Sähkövikoja ei toistaiseksi ole ollut, enkä ole yhtään anturia vaihtanut. Verkonvalvonnan otin silloin alkuaikoina pois päältä turhien virheilmoitusten takia ja hoidan valvonnan ihan optisesti takalasin läpi.
Sullojan vasemman laakerin olen vaihtanut pari kertaa ennakoivasti, kun kangilla sullojaa nostaessa alkaa välyksiä löytyä. Viimevuonna käytin sullojan huvikseni irti ja remonteerasin myös oikean päädyn. Ei välttämättä ollut tarpeen, mutta tulipahan tutkittua sekin pääty.
Suurin, ainut, viduduksen aiheuttaja on yli-ikäinen kuiva tawara, jota kone joskus syytää sullojan päällä olevien telojen välistä, alimmainen tela jumittaa ja ketju hyppii hammasrattaan yli. En tiedä auttaisko jos sullojan päällä olevan kumikaistaleen vaihtais ehjään, tai heittäis loputkin menemään. Ongelma poistuu kun laskee terät, tai poistaa jokatoisen lapun. Harvemmin tätä onneksi tapahtuu, vaatii spesiaalit olosuhteet. Mutta tiukilla tuo sullojan päällä oleva tela on ollut, kun sen halkeamia olen harjojen päältä hitsaillut.
-
Eipä sitä 3-napaista liitintäkään ole vanhemmissa vehkeissä ja noissa euroliittimissä luotettavuus on sitä perävaununpistokkeen luokkaa, eli toimii kun sopivasti liitintä vetkuttaa. Tosin niissäkin varmasti eroa valmistajasta riippuen.
Sähkövikoja ei toistaiseksi ole ollut, enkä ole yhtään anturia vaihtanut. Verkonvalvonnan otin silloin alkuaikoina pois päältä turhien virheilmoitusten takia ja hoidan valvonnan ihan optisesti takalasin läpi.
Sullojan vasemman laakerin olen vaihtanut pari kertaa ennakoivasti, kun kangilla sullojaa nostaessa alkaa välyksiä löytyä. Viimevuonna käytin sullojan huvikseni irti ja remonteerasin myös oikean päädyn. Ei välttämättä ollut tarpeen, mutta tulipahan tutkittua sekin pääty.
Suurin, ainut, viduduksen aiheuttaja on yli-ikäinen kuiva tawara, jota kone joskus syytää sullojan päällä olevien telojen välistä, alimmainen tela jumittaa ja ketju hyppii hammasrattaan yli. En tiedä auttaisko jos sullojan päällä olevan kumikaistaleen vaihtais ehjään, tai heittäis loputkin menemään. Ongelma poistuu kun laskee terät, tai poistaa jokatoisen lapun. Harvemmin tätä onneksi tapahtuu, vaatii spesiaalit olosuhteet. Mutta tiukilla tuo sullojan päällä oleva tela on ollut, kun sen halkeamia olen harjojen päältä hitsaillut.
Laitappa paalaimeen olkisarja, niin pyörii ylivuotinenkin tavara.
Uusissa koneissa vakiona oleva olkisarja on saatavilla myös vanhempiin Agronic paalainkäärimiin.
Olkisarja helpottaa kuivan materiaalin paalausta, siihen kuuluvat viiteen telaan hitsattavat lisäharjat sekä paalikammioon tuleva ruuvikiinnitteinen hankainlevy.
Olkisarja vähentää tehontarvetta tuorerehun paalauksessa, näin voit tehdä entistä tiiviimpiä paaleja tai vastaavasti säästää polttoainetta.
Sarja on edullinen, vain 390,- alv 0 % ja asennukseen voi varata pari tuntia.
-
Sait ylipuhuttua.. ;D
Jospa tuo sarja myös jatkaisi tiukimmalla olevien telojen ikää, ettei vielä tarvitsisi uusia vaippoja teettää.
-
Terveisiä Agronicin huoltoneuvonnasta!
Olen henkilökohtaisesti ollut yhtenä päivystäjänä vuodesta 1994. Ensin pelkillä automaattikäärijöillä ja sen jälkeen vuonna 2001 kuvaan astuivat myös Combit. Monenlaista on nähty ja kuultu, vanhimmat edelleen palveluksessa olevat automaattikäärijät ovat jo parikymppisiä, combitkin kohta rippikouluiässä.
Agronic koneiden mukana toimitetaan aina omat akkukaapelit, jotka pitää aina kytkeä suoraan akulle. Combin akkukaapelin poikkipinta-ala on 10 mm2. Liitin on järeä kaksinapainen.
Sähkövioisssakin toimii 20/80 sääntö; ohjainkaapelihäiriö, jokin anturihäiriö tms. vika on yleensä virransyötössä. Virransyöttövika johtuu usein jo vuosia paikallaan olleesta akkukaapelista ja hapettumista akun ja kaapelin välisessä kytkennässä.
Toinen potentiaalinen vikapaikka vanhoissa koneissa on hätä/seis painike, sitäkin kannattaa joskus painella. Kolmas hämminkiä aiheuttava asia ennen 2009 valmistetuissa koneissa on käärimen päätelaite, innokas höyrypesu ja siellä saattaa olla vesihelmiä.
Usein kone toimii käsiajolla OK ja anturitesti näyttää antureiden olevan OK. Mutta automaattitoiminnolla onkin toimintavaiheesta riippuen useita venttiilejä yhtä aikaa vetäneenä. Tällöin jännite saattaakin romahtaa hetkellisesti alle 10 voltin. Joten antureita alkaa tippua pelistä pois, jokin venttiili ei jaksakaan vetää jne. ja mikäli jännite laskee riittävän alas, turvatoimena toiminta pysähtyy virheilmoitukseen. Joita ovat esim. ohjainkaapelihäiriö tai jos romahdus on riittävän loiva, alijänniteilmoitukseen.
Osa vanhempien koneiden sähköisen verkonsyötön häiriöistä johtuu em. syistä.
Boksit eivät vahingoitu alijännitteestä, eivätkä vesihelmistä.
Rehuntekoterveisin
Erkki K.
erittäin asiallinen mukaantulo. kunpa muutkin koneenvalmistajat huolehtisivat jälkimarkkinoinnistaan samaan tyyliin.
-
Maailmankuulu olkisarja asennettuna ja hyvin toimii. Normaalisti tapana laskea terät paalin valmistuessa, kun ei tahdo rakkorissa potku riittää, mutta nyt saattoi reilusti paukuttaa silpuksi loppuun saakka. Eli mahdollisesti sarja vähentää tehontarvetta, tosin paalattavat heinäkarheet oli muutaman kerran kastuneet ja siten alta märkiä.
-
Muita ei aihe näytä kiinnostavan, niin jatketaan yksinpuhelua. Olen todella tyytyväinen tuohon olkisarjaan, vaikken olkea ole paalannutkaan, harmi ettei ole tullut hommattua aikaisemmin.
Sellainen pieni huomio, että sarjan telat pysyy puhtaina myös märällä tawaralla, kun taas normi teloihin tarttuu heinänmuhjua mikä hankaloittaa puhdistusta. Pitäis varmaan hitsata jotain rautaa kaikkiin teloihin. Vois melkein ehdottaa että Norskit muuttaisivat telojen mallin kahdeksalle harjalle nykyisen neljän sijaan, niin ei tarvis hitsailla lisäpalikoita.
-
Vaihdoin agronicin uudempaan jossa on tuo olkisarja. Sama havainto että tehontarve pieneni hitusen säilörehua paalatessa. Olkia paalasin kans muutaman paalin eikä ongelmaa ollut paalin pyörimisen kanssa :)
-
Joku 500 paalia sitten meinas tela antautua, mutta sain vielä ghettokorjattua työkuntoiseksi. Nyt lisäsin vielä hitsipalkoa uusiin repeämiin. Mig-lankaa pitää lisätä ostoslistalle.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/tela_zpsxoomxfrq.jpg)
-
Joku 500 paalia sitten meinas tela antautua, mutta sain vielä ghettokorjattua työkuntoiseksi. Nyt lisäsin vielä hitsipalkoa uusiin repeämiin. Mig-lankaa pitää lisätä ostoslistalle.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/tela_zpsxoomxfrq.jpg)
Joskus 15v sitten teki Welgerin 200Mc saman tempun. Tai sen tela hajos ihan totally n. 5cm päästä joka harja auki. Lepatti kuin pelti läpyskät. Yks auto huolto hitsaili sen kasaan sunnuntaita vasten yöllä. Ei voi palvelua moittia ... ja telakin kesti ainakin niin kauann kun se mulla oli 8)
-
Ketjunkiristimen pultti oli kiinni vain kahdella pienellä norjalaisella räkähitsillä. Ihmeen pitkään pysyi paikoillaan. Onneksi ei ehtinyt tulla katastroohvia.
Pistin uutta räkähitsiä, myös takapuolelle ja taas odotellaan sateen laantumista.
(http://i1198.photobucket.com/albums/aa443/BareHands/kiristin_zpsxycttxm4.jpg)