Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 08.05.14 - klo:14:46
-
Maidontuotantoon investoinnit romahtaneet,Myös eu:n maatalousministeri vyöryttää tulevan maitokriisin vastuut tuottajille,No kilpailuvirasto on sitten perseessä kiinni kun omaehtoisesti rajoitetaan tuotantoa kartellisyytteineen seuraavaksi. 8)
-
Onneksi investoinnista on jo aikaa, on voinut hyödyntää korkean maidonhinnan. Ainoa mikä hiukan harmittaa, että olis pitänyt tehdä kerralla pihatto ja tuplasti isommalle eläinmäärälle.
-
Maastulli eilen 7.5:
"Maatalouden investoinnit supistuivat alkuvuonna odotettua enemmän. Lainakannan kasvu tyrehtyi, ja isojen maatalouskoneiden hankinnat lopahtivat. Traktorien myynti väheni 40 prosenttia huhtikuussa.
Maataloustraktoreiden rekisteröinnit kertovat alan investointinäkemyksistä samaan tapaan kuin asuntokauppa yleisestä taloustilanteesta.
Pitkään vaisusti käyneen traktorikaupan alamäki syveni huhtikuussa. Kuukausimyynti jäi 40 prosenttia viime vuoden huhtikuusta.
Pikaista elpymistä ei ole näkyvissä, arvioi myyntijohtaja Pertti Laaksonen Valtralta. Myös puimurimyynti on sujunut vaisusti. Työkoneissa ylletään viime kauden lukuihin.
”Yleinen epävarmuus heijastuu maatalouteen, ja kalliin koneen ostamista on helppo lykätä”, Laaksonen sanoo.
Myös rakennusinvestoinnit ovat jäämässä odotettua vähäisemmiksi. Maatilojen lainakannan kasvu on hieman yllättäen tyrehtynyt, johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta toteaa.
Kallion mukaan talven viljelijäkyselyssä investointien arveltiin jatkuvan ennallaan ja painottuvan maidontuotantoon.
Maatalouteen pitäisi investoida noin miljardi euroa vuosittain, jotta tuotanto pysyisi ennallaan. Siihen ei nyt ylletä."
Jotenkin tuosta on vaikea tulkita että nimenomaan maidontuotannon investoinnit ovat romahtaneet. Paitsi jos ajatellaan traktoreiden olevan nimenomaan maidontuotantoinvestointeja? ???
Tietysti investointien tippuminen 2012 tasolle olisi "romahdus" koska investonnit lisääntyivät viime vuonna jotain 100%...
Edit: Ei siis sillä että minua haittaisi investointien väheneminen/romahtaminen maidontuotannossa, päinvastoin.
-
Itse itselleni vastaten, mitä mahtaa olla suomen maataloustuotannon arvo ilman tukia? Muistikuva on että jotain pari miljardia. Ja siihen verrattuna tuntuu aika hämmentävältä että tuotannon pitämiseksi entisellään tarvittaisiin miljardin investoinnit vuodessa? Valio kun nyt lisää investointejaan merkittävästi, taitaa investoida reilu 10% liikevaihdosta (pari sataa miljoonaa) vuodessa. Onko se alkutuotanto toisiaan niin kuluttavaa että 50% myynnistä (tai 25% liikevaihdosta tukineen) pitäisi aina investoida?
Kauppaan nyt on vähän heikko verrata, mutta aina aikas paljon (ja turhan paljon) investoiva S-ryhmä on investoinut reilu puoli miljardia vuodessa, ja sillä on sentään yli 11 miljardin liikevaihto...
Edit: Tarkastin Valion investoinnit, sentään jalostava teollisuusyritys, ja sen investoinnit ovat olleet sadan millin luokkaa vuodessa 2007-2012. Eli reilu 5% liikevaihdosta. Suhteessa saman verran kuin tosiaan pahasti ylikalustava ässä.
-
Maidontuotantoon investoinnit romahtaneet,Myös eu:n maatalousministeri vyöryttää tulevan maitokriisin vastuut tuottajille,No kilpailuvirasto on sitten perseessä kiinni kun omaehtoisesti rajoitetaan tuotantoa kartellisyytteineen seuraavaksi. 8)
Sun takapuolessa on ihan jotain muuta kiinni ku kilpailuvirasto. ;) ;) ;)
-
Tälle kylälle nousee yks uus navetta. Ja yks laajentaa. Peltokauppa käy kuumana joka tarkottaa sitä ettei tämmönen pienviljelijä kykene laajentumaan.
-
Tälle kylälle nousee yks uus navetta. Ja yks laajentaa. Peltokauppa käy kuumana joka tarkottaa sitä ettei tämmönen pienviljelijä kykene laajentumaan.
Ota olutta ja laajene eteenpäin kuten minä. :)
-
Tälle kylälle nousee yks uus navetta. Ja yks laajentaa. Peltokauppa käy kuumana joka tarkottaa sitä ettei tämmönen pienviljelijä kykene laajentumaan.
Ota olutta ja laajene eteenpäin kuten minä. :)
Näin teen. Seurataan siinä sivussa naapurin navettaprojektia ja herätellään kuumetta.
-
Tälle kylälle nousee yks uus navetta. Ja yks laajentaa. Peltokauppa käy kuumana joka tarkottaa sitä ettei tämmönen pienviljelijä kykene laajentumaan.
Ota olutta ja laajene eteenpäin kuten minä. :)
Näin teen. Seurataan siinä sivussa naapurin navettaprojektia ja herätellään kuumetta.
Ei liity eläinsuojainvestointeihin mutta....
Kun kylvät "vanhoilla paskoilla", kuten sanotaan, niin tietääkö se jyvä siellä maassa kasvaa enemän ja satorikkaammin kun sijoitat lannoitteen ja siemenen sinne joko 150000euron yhdistelmällä tai 15000euron yhdistelmällä? Kauppa kun ei maksa sen enempää siitä sadosta ja tukea ei saa enempää, riippumatta koneiden arvosta.
Vai olenko käsittänyt jotain väärin???? ;) :D
-
Itse itselleni vastaten, mitä mahtaa olla suomen maataloustuotannon arvo ilman tukia? Muistikuva on että jotain pari miljardia. Ja siihen verrattuna tuntuu aika hämmentävältä että tuotannon pitämiseksi entisellään tarvittaisiin miljardin investoinnit vuodessa? Valio kun nyt lisää investointejaan merkittävästi, taitaa investoida reilu 10% liikevaihdosta (pari sataa miljoonaa) vuodessa. Onko se alkutuotanto toisiaan niin kuluttavaa että 50% myynnistä (tai 25% liikevaihdosta tukineen) pitäisi aina investoida?
Kauppaan nyt on vähän heikko verrata, mutta aina aikas paljon (ja turhan paljon) investoiva S-ryhmä on investoinut reilu puoli miljardia vuodessa, ja sillä on sentään yli 11 miljardin liikevaihto...
Niin. Joo. Juu. Pari vuotta sitten tilanne oli se että tukien osuus liikevaihdosta oli noin 55% ja tuet olivat sen 2,1 miljardia eli tuotemyynnin osuus on juurikin tuo luokkaa 2 miljardia riippuen vähän tuotteiden hintavaihtelusta.
Mutta. Jos ihan rehellisiä ollaan niin suomalaisen maatalouden investoinnit euroa per aikaansaatu tuoteyksikkö eivät ole missään suhteessa muihin maihin. Täällä tuotanto on älyttömän pääomavaltaista. Mutta on se hienoa päästää menemään uudella traktorilla. Ei tarvii mennä sen kauemmaksi kuin Ruotsiin niin moninkertaiset pinta-alat hoidetaan vanhemmalla ja pienemmällä koneistuksella kuin täällä. Ja ihan turha mutista että "säät huonot ja päiviä vähän" tms hauskaa.
Täälläkin on poikkeuksia. Myönnetään. Mutta liian vähän. Tässä yhdellä tilalla on tilanne se että hoitavat kevättyöt yli 200 ha sellaisella koneistuksella että lähistöltä löytyy kymmenkunta about 50 hehtaarin tilaa joilla on vastaava tai isompi koneistus. Samoin puimuri on sellainen että niitäkin löytyy kymmenkunta tilaa joilla on vastaava tai isompi ja se about 50 hehtaaria kun tuolla puidaan se 200. Kun olin juttusilla isännän kanssa taannoin niin sanoi vaan että kyllähän puimurikauppiaat kovasti isompaa ja uudempaa tyrkyttää mutta sanoi vaan että voi kerran viidessä vuodessa jättää puolet puimatta ja siitä huolimatta kustannus jää vielä alle sen suuremman ja uudemman puimurin. Puimuri liikkuu kyllä lähes aina kun on keliä, panostukset on ketjun muissa (näkymättömissä) osissa.
Että poikkeuksia on mutta kokonaisuutena veronmaksajien piikissä on hävyttömän kallis tuotanto jossa investointipäätöksiä ohjaavat aivan muut seikat kuin talouden reaaliteetit ja välttämättömyys. Jokainen miettiköön tykönänsä niitä syitä? Mutta mukavuudenhalu ja naapurit?
-
Toi traktorin hinta suhteessa hehtaareihin on kanssa hieman suhteellinen kysymys, ite maksoin viimeisimmästä +200 hepan traktorista ööö tai siis Valtrasta uutena 150 euroa per viljelyksessä oleva hehtaari..
-
Toi traktorin hinta suhteessa hehtaareihin on kanssa hieman suhteellinen kysymys, ite maksoin viimeisimmästä +200 hepan traktorista ööö tai siis Valtrasta uutena 150 euroa per viljelyksessä oleva hehtaari..
Sää ootkin sellanen suurtilallinen, jokasen siemenviljelijän painajainen. ;D
Juu, on se niinkin et vanhoilla rojuilla ei satoja hehtaareita viljellä. Mut jos vaikka 50hehtaarin tilalla tarvitaan 400000euron peltokalusto niin jossakin on vikaa. Se onko se tuessa tai muussa, jää arvotukseks. Jokanen ostaa mitä haluaa ja tulee toimeen niinku parhaaks näkee. Mää tykkään euroista enkä hevosvoimista tai ilmaistuimista. ;D
-
mutta eikös tuossa ollu juuri sitäkin että missä se investointi on romahtanut, elikkä ei paljon tundrallekaan enää laiteta lääviä, joten veeti alkaa kohta huutaa pulasta. ja jossain lehessä oli juttua siitä kuin parisataa vuotta lehmillä ollu tila hiljenee kun ei ole jatkoa ja niitä tiloja alkaa löytyä kohta jo liikaakin. itellä on kanssa sellanen... korvaako nyt rakentaneet sitä vajetta, aika näyttää. eipä kohta taida olla kyllä koulutustakaan alalle.
-
Juu, on se niinkin et vanhoilla rojuilla ei satoja hehtaareita viljellä. Mut jos vaikka 50hehtaarin tilalla tarvitaan 400000euron peltokalusto niin jossakin on vikaa. Se onko se tuessa tai muussa, jää arvotukseks. Jokanen ostaa mitä haluaa ja tulee toimeen niinku parhaaks näkee. Mää tykkään euroista enkä hevosvoimista tai ilmaistuimista. ;D
Jos traktorikuumeen saa selätettyä ilmaistuimella vanhaan on säästö huomattava. 8)
-
Juu, on se niinkin et vanhoilla rojuilla ei satoja hehtaareita viljellä. Mut jos vaikka 50hehtaarin tilalla tarvitaan 400000euron peltokalusto niin jossakin on vikaa. Se onko se tuessa tai muussa, jää arvotukseks. Jokanen ostaa mitä haluaa ja tulee toimeen niinku parhaaks näkee. Mää tykkään euroista enkä hevosvoimista tai ilmaistuimista. ;D
Jos traktorikuumeen saa selätettyä ilmaistuimella vanhaan on säästö huomattava. 8)
Jep. ;D
-
Kyllähän koneiden uusiminen on oikeastaan aina panostus vain omaan mukavuuteen, mutta joku raja itsensäkkin kiduttamisessa pitää olla.
Sitäpaitsi aika monelle 50Ha viljatilalle viljely taitaa olla lähinnä harrastus jossa on mukava ajaa hienoilla koneilla.
-
Mää tykkään euroista enkä hevosvoimista tai ilmaistuimista. ;D
Höpö höpö. Justiin suunnittelit punavanneklubiin siirtymistä :D
-
Ilmaistuin ja ilmastointi on pakko olla, jos ei itte tee kaikkea, ilman niitä ei meinaan löydy kuskeja.
Vanhatkin koneet voi olla mukavia toimivia ja tehokkaita, kyse lähinnä huoltamisesta ja varustelusta.
Itellä ny 4 konetta, joissa yhteensä yli 23 000 tuntia ja vm-haarukka -00-09, kaikki hyvässä tikissä huollettuna ja optimoituna 8)
Yhteensäkkään noilla ei silti saisi sitä yhtä punavanteista :o
-
Mää tykkään euroista enkä hevosvoimista tai ilmaistuimista. ;D
Höpö höpö. Justiin suunnittelit punavanneklubiin siirtymistä :D
Mää oon nyt vähän sekasin ku näin tossa viikko sitten valkovanteisen eturivin punavanteisen. Ei nyt sitten tiedä et jos ostaa vihreen eturivin punavanteisen mut sit ei pääsekkä eturiviin jos pitäs olla eturivin punavanteinen valkosilla vanteilla?
Taidan tyytyä paskanruskeisiin valkovanteisiin ja sinisiin valkovanteisiin. Sopii *pippelikin vielä housuun eikä tarvi lampsia dresmanille hakemaan uutta sarkahousua............ ;D
Jout korjaan tuon kul.. pippliks.... :D
-
Ilmaistuin ja ilmastointi on pakko olla, jos ei itte tee kaikkea, ilman niitä ei meinaan löydy kuskeja.
Vanhatkin koneet voi olla mukavia toimivia ja tehokkaita, kyse lähinnä huoltamisesta ja varustelusta.
Itellä ny 4 konetta, joissa yhteensä yli 23 000 tuntia ja vm-haarukka -00-09, kaikki hyvässä tikissä huollettuna ja optimoituna 8)
Yhteensäkkään noilla ei silti saisi sitä yhtä punavanteista :o
On sulla omituisia kuskeja. Potki lasit pois ni on ilmastoitu. ;D
-
Ilmaistuin ja ilmastointi on pakko olla, jos ei itte tee kaikkea, ilman niitä ei meinaan löydy kuskeja.
Vanhatkin koneet voi olla mukavia toimivia ja tehokkaita, kyse lähinnä huoltamisesta ja varustelusta.
Itellä ny 4 konetta, joissa yhteensä yli 23 000 tuntia ja vm-haarukka -00-09, kaikki hyvässä tikissä huollettuna ja optimoituna 8)
Yhteensäkkään noilla ei silti saisi sitä yhtä punavanteista :o
On sulla omituisia kuskeja. Potki lasit pois ni on ilmastoitu. ;D
Ei mulla ookkaan kuskeja, ite joutuu painaan yötäpäivää :(
-
Ilmaistuin ja ilmastointi on pakko olla, jos ei itte tee kaikkea, ilman niitä ei meinaan löydy kuskeja.
Vanhatkin koneet voi olla mukavia toimivia ja tehokkaita, kyse lähinnä huoltamisesta ja varustelusta.
Itellä ny 4 konetta, joissa yhteensä yli 23 000 tuntia ja vm-haarukka -00-09, kaikki hyvässä tikissä huollettuna ja optimoituna 8)
Yhteensäkkään noilla ei silti saisi sitä yhtä punavanteista :o
On sulla omituisia kuskeja. Potki lasit pois ni on ilmastoitu. ;D
Ei mulla ookkaan kuskeja, ite joutuu painaan yötäpäivää :(
Se käy ton lipidon päälle sillai pitemmän päälle. ;D
-
Ei kai siinä maastullin jutussa pohjimmiltaan ollut huoli maatalouden investoinneista, vaan sitä, että Valtra ei saa myytyä koneitaan ja op ei saa myytyä rahaansa eli omat bisnekset ei rullaa toivotusti.
Ja kuka helvetti sitä oikeasti kantaa huolta Suomen ruokahuollosta, en minä ainakaan, vaikka kuinka syyllistäisivät, kun ei investoida.
-
Ei kai siinä maastullin jutussa pohjimmiltaan ollut huoli maatalouden investoinneista, vaan sitä, että Valtra ei saa myytyä koneitaan ja op ei saa myytyä rahaansa eli omat bisnekset ei rullaa toivotusti.
Ja kuka helvetti sitä oikeasti kantaa huolta Suomen ruokahuollosta, en minä ainakaan, vaikka kuinka syyllistäisivät, kun ei investoida.
Mää vetoon vieläkin sihen oikeuteeni et se siemen ei tiedä millä se sinne maahan laitetaan, ihan ku se et nasu ja mulli kasvaa samanlailla siellä seellä kuin aallakin. ;D Ja samanlaista maitoa sen äpylin tisut tiristää sinne putkeen, niin aalla kuin seelläkin... :-X
-
Ilmaistuin ja ilmastointi on pakko olla, jos ei itte tee kaikkea, ilman niitä ei meinaan löydy kuskeja.
Vanhatkin koneet voi olla mukavia toimivia ja tehokkaita, kyse lähinnä huoltamisesta ja varustelusta.
Itellä ny 4 konetta, joissa yhteensä yli 23 000 tuntia ja vm-haarukka -00-09, kaikki hyvässä tikissä huollettuna ja optimoituna 8)
Yhteensäkkään noilla ei silti saisi sitä yhtä punavanteista :o
On sulla omituisia kuskeja. Potki lasit pois ni on ilmastoitu. ;D
Ei mulla ookkaan kuskeja, ite joutuu painaan yötäpäivää :(
Se käy ton lipidon päälle sillai pitemmän päälle. ;D
Niin käy :(
-
Itse itselleni vastaten, mitä mahtaa olla suomen maataloustuotannon arvo ilman tukia? Muistikuva on että jotain pari miljardia. Ja siihen verrattuna tuntuu aika hämmentävältä että tuotannon pitämiseksi entisellään tarvittaisiin miljardin investoinnit vuodessa? Valio kun nyt lisää investointejaan merkittävästi, taitaa investoida reilu 10% liikevaihdosta (pari sataa miljoonaa) vuodessa. Onko se alkutuotanto toisiaan niin kuluttavaa että 50% myynnistä (tai 25% liikevaihdosta tukineen) pitäisi aina investoida?
Kauppaan nyt on vähän heikko verrata, mutta aina aikas paljon (ja turhan paljon) investoiva S-ryhmä on investoinut reilu puoli miljardia vuodessa, ja sillä on sentään yli 11 miljardin liikevaihto...
Niin. Joo. Juu. Pari vuotta sitten tilanne oli se että tukien osuus liikevaihdosta oli noin 55% ja tuet olivat sen 2,1 miljardia eli tuotemyynnin osuus on juurikin tuo luokkaa 2 miljardia riippuen vähän tuotteiden hintavaihtelusta.
Mutta. Jos ihan rehellisiä ollaan niin suomalaisen maatalouden investoinnit euroa per aikaansaatu tuoteyksikkö eivät ole missään suhteessa muihin maihin. Täällä tuotanto on älyttömän pääomavaltaista. Mutta on se hienoa päästää menemään uudella traktorilla. Ei tarvii mennä sen kauemmaksi kuin Ruotsiin niin moninkertaiset pinta-alat hoidetaan vanhemmalla ja pienemmällä koneistuksella kuin täällä. Ja ihan turha mutista että "säät huonot ja päiviä vähän" tms hauskaa.
Täälläkin on poikkeuksia. Myönnetään. Mutta liian vähän. Tässä yhdellä tilalla on tilanne se että hoitavat kevättyöt yli 200 ha sellaisella koneistuksella että lähistöltä löytyy kymmenkunta about 50 hehtaarin tilaa joilla on vastaava tai isompi koneistus. Samoin puimuri on sellainen että niitäkin löytyy kymmenkunta tilaa joilla on vastaava tai isompi ja se about 50 hehtaaria kun tuolla puidaan se 200. Kun olin juttusilla isännän kanssa taannoin niin sanoi vaan että kyllähän puimurikauppiaat kovasti isompaa ja uudempaa tyrkyttää mutta sanoi vaan että voi kerran viidessä vuodessa jättää puolet puimatta ja siitä huolimatta kustannus jää vielä alle sen suuremman ja uudemman puimurin. Puimuri liikkuu kyllä lähes aina kun on keliä, panostukset on ketjun muissa (näkymättömissä) osissa.
Että poikkeuksia on mutta kokonaisuutena veronmaksajien piikissä on hävyttömän kallis tuotanto jossa investointipäätöksiä ohjaavat aivan muut seikat kuin talouden reaaliteetit ja välttämättömyys. Jokainen miettiköön tykönänsä niitä syitä? Mutta mukavuudenhalu ja naapurit?
Vähän hassua kuitenkin puhua pääomavaltaisuudesta ja mainita vaan koneet, mitenkä 200 hehtaaria peltoa käyttäytyy kalliilla Pohjanmaalla tai Alankomaissa?
-
Alankomaissa ja Moommalassa ei ole 200hehtaarin tiloja, ne on +200 vähintään.
Ei voi verrata. ;D
-
Alankomaissa ja Moommalassa ei ole 200hehtaarin tiloja, ne on +200 vähintään.
Ei voi verrata. ;D
Moommalas on helpompi raivata,kun ei ensin tartte pumpata merta kauemmas ;D
Mutta koneinvestoinnit on omasta mielestä myös hehtaareihin nähden kohtuulliset.3 traktoria löytyy joilla hoidetaan kaikki työt,urakoitsijoita ei käytetä.
-
vastarannan kiiski! eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä. ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.
-
vastarannan kiiski! eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä. ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.
Se vähä mitä urakoitsijaa käytän, niin ei tunnu mielekkäältä ulkoistaa oikeestaan mitään.
Se odottelu ja säiden kyttääminen. Kyl kaikki tarvis olla itellä.
-
vastarannan kiiski! eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä. ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.
Se vähä mitä urakoitsijaa käytän, niin ei tunnu mielekkäältä ulkoistaa oikeestaan mitään.
Se odottelu ja säiden kyttääminen. Kyl kaikki tarvis olla itellä.
Täällä olis kyllä urakoijia ja ne varmaan tuliski aijallansa.Mutta entisenä urakoitsijana tiedän kuinka hyvin ne tienaa.Ja notta ristus mun rahoolla ei urakoottijat rikastu 8) ;D ;D
-
Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.
MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...
Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa... Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.
-
vastarannan kiiski! eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä. ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.
Se vähä mitä urakoitsijaa käytän, niin ei tunnu mielekkäältä ulkoistaa oikeestaan mitään.
Se odottelu ja säiden kyttääminen. Kyl kaikki tarvis olla itellä.
Täällä olis kyllä urakoijia ja ne varmaan tuliski aijallansa.Mutta entisenä urakoitsijana tiedän kuinka hyvin ne tienaa.Ja notta ristus mun rahoolla ei urakoottijat rikastu 8) ;D ;D
Voe hitsi Sun juttujas ;D ;D ;D ;D ;D
Päivän paras .
Jospa menis verstaalle urakoittee . ;)
-
Investoimattakin porskuttaa aikansa, mutta kyllä nämä kylän lypsykarjanavetat (isoimmassa aikanaan noin 25 äpyliä) ovat hiljenneet. Olis tässä omassakin pihassa ollut ihan investoimatta sellainen 7 lehmän laitos, mutta alustavan laskennan mukaan olisi tullut vähän liian kallista maitoa...
Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.
-
Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.
Kerro vähän tuonpuoleisen todellisuudesta, esimerkkejä.
-
Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.
MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...
Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa... Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.
Ensin syytellään ruokakauppaa otsa kurtulla että se vetää välistä ja sama tuotantotarvikkeiden hinnoissa. Rosvo sitä ja rosvo tätä...
Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin.... ;D ;D
-
Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin.... ;D ;D
Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).
-
Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.
Kerro vähän tuonpuoleisen todellisuudesta, esimerkkejä.
Suurin ero on yksikkökoossa eli hehtaareissa, mille kiinteät kulut jaetaan. Lukuja ei ole heittää, oma mietteeni perustuu epämääräiseen mutuun muutamien tilakäyntien perusteella, pitäisi jostain kaivaa lukujakin, niin voisi tarkemmin retostella. Ja se helpottaa paljon että tiloja ei aikain saatossa ole pilkottu niin tuhannen palasiksi kuin meillä, vanhatkin rakennukset ovat yhä edelleen käyttökelpoisia myös toiminnallisuutensa puolesta.
-
Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin.... ;D ;D
Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).
Ja Gatori kandee myös ostaa uusi.Muuten ei välttämättä saa tilalle jatkajapariskuntaa ;D ;D
-
Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin.... ;D ;D
Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).
Ja Gatori kandee myös ostaa uusi.Muuten ei välttämättä saa tilalle jatkajapariskuntaa ;D ;D
Mitäs jos ostaakin vaaleenpunaisen spessun hassun jopon jonka runko on koristeltu ihanin keltaisin auringonkukkasin? ;D
-
Kyllä jonkun 50ha hoitaa helposti ja 100 hehtaariakin menee punnertamalla jopa 150ha niillä 80-luvun takatuuppareilla mutta sitten kun puhutaan sadoista hehtaareista niin tarvitaan oikeasti tehokkaita ja toimivia koneita ellei käytössä ole puoli-ilmaista työvoimaa vähintään puolen tusinaa täpinöitsijää.
-
Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa) tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.
Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.
Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...
-
Tai sitten voi pistää sen 193000+alv uuteen punavanteiseen...
:o :o :D heti!!!!!! Naapurillakin on :o
-
Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.
MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...
Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa... Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.
Muuten ihan samaa mieltä, mutta kyllä ritilöillä tehdään oikeastaan koko Euroopassa paljon useamman sadan lehmän navetoita ilman investointitukia. Esim. Hollannissa ei juuri muuta tehdäkkään. Tosin siihen vaikuttaa sekin, että kuiluilla saadaan rakennus kevennettyä ainakin osittain. Parhaimmillaan kun tuolla voi olla yli 100 m savea navetan alla.
-
Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?
-
Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?
Jos raappa liikkuu riittävän usein ja on toimiva,en usko että lehmät olis likaisempia kuin ritilälläkään.Sorkkaongelmia ei ole ainakaan enempää.
Kolaus ja kuivittelu näyttelee suurta roolia.
-
Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?
Jos raappa liikkuu riittävän usein ja on toimiva,en usko että lehmät olis likaisempia kuin ritilälläkään.Sorkkaongelmia ei ole ainakaan enempää.
Kolaus ja kuivittelu näyttelee suurta roolia.
Todellakin jos raappa liikkuu riittävän usein .
-
Ajatuksena tuo avokouru on tavallaan älytön. Lehmät sullotaan ahtaaseen koppiin (vrt laidun) ja sitten joutuu kaahlaamaan omassa sonnassaan.
-
Vähän niin kuin ritilällä
Ajatuksena tuo avokouru on tavallaan älytön. Lehmät sullotaan ahtaaseen koppiin (vrt laidun) ja sitten joutuu kaahlaamaan omassa sonnassaan.
Vähän kuin ritilällä paitsi jos se ritilä kolataan HETI joka kerta kun lehmä sontii sen päälle jotain muuta kuin jotain ripulin tapaista lientä. Eli 1 kolaaja 10 lehmää kohden navetassa 24/7 tai jotain... Raapat vetää avokäytävän yhtä puhtaaksi kuin puuhapete ritilän kerran tunnissa. Käykö puuhapete navetan kaikki ritilät läpi kerran tunnissa? Tietty kumimatto on parempi sorkillekin kuin kumiton ritilä...
-
Parsinavetassa lehmä saa olla rauhallisessa, puhtaassa omassa parressaan. Kokoluokka on yleensä niin pieni, että jokainen lehmä varmaankin tuntee olevan oma yksilönsä ;D Oikein mitoitetussa parressa on mukava makoilla, kun jalat ei ole kurassa :) tää oli lievä provo!
-
Ritilä lattiat pitäisi lehmien navetassa lailla kieltää,on ns. KURALILLINKI navetta.Matto on hyvä vaikka se ei ole kuiva koskaan niin se ei haittaa kun kuraa ei ole,JOS kaavin toimii hyvin ja sen pitää toimia.
-
Ritilä lattiat pitäisi lehmien navetassa lailla kieltää,on ns. KURALILLINKI navetta.Matto on hyvä vaikka se ei ole kuiva koskaan niin se ei haittaa kun kuraa ei ole,JOS kaavin toimii hyvin ja sen pitää toimia.
No just noissa ritilänavetoissa sitä kuralillinkiä ei ole ::)
-
Juu... En minäkään ole nähnyt yhdessäkään rakolattianavetassa lillinkiä . Meilläkin piti tulla aluksi robonavetta syvillä kuiluilla, mutta tuli asema ja ritilää ei löydy kuin saappaiden pesupaikoilla ;)
Mitä olen juttuja kuullut niin ei ne puuhapetetkään ole ihan ongelmattomia olleet, mutta kyllä ne pääsääntöisesti toimii hyvin. Pääasia kuitenkin että rehu saadaan navettaa yksinkertaisesti ja halvalla. Ja tietenkin se että paska lähtee ilman tuskailuja. Se pistää ajan mittaan veetuttamaan jos pitää tapella turhien asioiden kanssa.
-
Paljon teknikkaa rehu ja lantaketjuun aiheuttaa ensin kovan hiomisen pariksi ensimmäiseksi vuodeksi ja sitten viidennen vuoden jälkeen jatkuvan korjausrumban. ::)
-
Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa) tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.
Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.
Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.
Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.
-
Kun kovasti lasketaan näiden koneiden arvoa suhteessa pinta-alaan niin paljonko maksaa Isännän sydänkohtaus tai työtapaturma kun resoaa toimimattomien ja rikkoutuvien koneiden kanssa.
-
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.
Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html
Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.
Noin niin kuin esimerkkinä.
Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?
-
Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa) tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.
Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.
Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.
Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.
Vain kanamies ajattelee noin... ;D
-
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.
Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html
Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.
Noin niin kuin esimerkkinä.
Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?
Asiaan ei mitenkään liittyne, mutta on "hiukan" ikäviä muistoja tuollaisesta 10-sarjan jontikasta. :'( Muuten oli ihan kiva ja näppärä, mutta jos töitä yritti tehdä, oli tuloksena remonttia 500-2000 euron haarukkaan...Eikä työkään silloin edennyt. Monella satasella ja tuhat lappusella (alv 0) oli siinä vitutusta. Oma jontikka kullan kallis. Ainakin käyttökuluissa. :-X
-
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.
Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html
Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.
Noin niin kuin esimerkkinä.
Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?
Asiaan ei mitenkään liittyne, mutta on "hiukan" ikäviä muistoja tuollaisesta 10-sarjan jontikasta. :'( Muuten oli ihan kiva ja näppärä, mutta jos töitä yritti tehdä, oli tuloksena remonttia 500-2000 euron haarukkaan...Eikä työkään silloin edennyt. Monella satasella ja tuhat lappusella (alv 0) oli siinä vitutusta. Oma jontikka kullan kallis. Ainakin käyttökuluissa. :-X
Meillä taas nimenomaam 6310 SE oli tosi huoleton kaveri verrattuna seuraajaansa. Uudet (siis meillä alle 7 vuotiaat) alkavat olla siitä jänniä että vaikka kone ei varsinaisesti hajoaisi, huoltomies laskuttaa jo muutaman/useamman tonnin / tuhat käyttötuntia. Jos 80-luvun 605 Valmet hajoaakin kerran 1000 tunnissa niin silti ylöspito on halvempaa. Puhumattakaan arvon alenemisesta... Ja tosiaan meillä on turhan uutta kalustoa, osittain lumiurakoinnista johtuen, osittain siksi että ollaan oltu mukana tässä ylikoneistamisessa.
Uusien koneiden ylläpitokuluihin liittyen agrin jossain kuvastossa oli hieno kuva. Kyseessä oli merkkihuollon mainoskuva. Parikymppinen kaveri puhtaissa haalareissa täytti jonkun kalliin näköisen vehkeen (ehkä puimuri tai tosi iso paalain) sivupellin alla automaattirasvaria. Täyttövälineenä toimi yhden käden rasvaprässi. Sellaisesta on aina ilo maksaa sen alkaen 60€/tunti alv 0. :o
-
Kyllähän tuo huolto maksaa 4000h/huolto oli 2900€ mitään varsinaista vikaa ei korjattu muutamia tappeja kuormaajasta sekä sun muuta pientä sälää. turbon putki oli vielä jätetty löysälle vinkui kummasti kone, sieltä löytyi löysät klemmarit. ja nyt käynti ääni normaali.
Jos itse olisin huollosta ajanut kotiin olisin kyllä vienyt takaisn enkä etsinyt vikaa itse.
-
Uudehkon raktorin huoltokulut lähenee 4 egee käyttötuntia kohden. Onko se sitten paljon vai vähän
-
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.
Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html
Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.
Noin niin kuin esimerkkinä.
Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?
Asiaan ei mitenkään liittyne, mutta on "hiukan" ikäviä muistoja tuollaisesta 10-sarjan jontikasta. :'( Muuten oli ihan kiva ja näppärä, mutta jos töitä yritti tehdä, oli tuloksena remonttia 500-2000 euron haarukkaan...Eikä työkään silloin edennyt. Monella satasella ja tuhat lappusella (alv 0) oli siinä vitutusta. Oma jontikka kullan kallis. Ainakin käyttökuluissa. :-X
Meillä taas nimenomaam 6310 SE oli tosi huoleton kaveri verrattuna seuraajaansa. Uudet (siis meillä alle 7 vuotiaat) alkavat olla siitä jänniä että vaikka kone ei varsinaisesti hajoaisi, huoltomies laskuttaa jo muutaman/useamman tonnin / tuhat käyttötuntia. Jos 80-luvun 605 Valmet hajoaakin kerran 1000 tunnissa niin silti ylöspito on halvempaa. Puhumattakaan arvon alenemisesta... Ja tosiaan meillä on turhan uutta kalustoa, osittain lumiurakoinnista johtuen, osittain siksi että ollaan oltu mukana tässä ylikoneistamisessa.
Uusien koneiden ylläpitokuluihin liittyen agrin jossain kuvastossa oli hieno kuva. Kyseessä oli merkkihuollon mainoskuva. Parikymppinen kaveri puhtaissa haalareissa täytti jonkun kalliin näköisen vehkeen (ehkä puimuri tai tosi iso paalain) sivupellin alla automaattirasvaria. Täyttövälineenä toimi yhden käden rasvaprässi. Sellaisesta on aina ilo maksaa sen alkaen 60€/tunti alv 0. :o
605 oli kyllä hieno laite. Melko pitkälti sen sai aina itse kuntoon. Ainoat sähköosat sivukonsolissa olivat ulosoton kytkin, tasauspyörästön lukko ja tupakan sytytin... :-X
-
Eiks sitä konepottiin menevää rahaa voi työntää sukan varteen?
-
Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa) tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.
Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.
Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.
Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.
Kyl olen enemmän antin linjoilla. Tai on siis pakko ollut olla, kun ei vaan ole pätäkkää laittaa edes tuollaisia summia. Tosin pinta-alaakin on alle puolet tuosta esimerkistä, mutta kuitenkin. Ja nurmirehun talteensaanti päälaji, puinti on yhteiskoneella. Olen omalla kohdalla pohtinut, missä vaiheessa tulee se raja, että pitää alkaa kalustoa kasvattamaan....
Tottakai halpislaitteilla ajaessa pitää olla varajärjestelmät olemassa, itsellä kolme traktoria pihalla, kahdellakin pärjäisi (=yksi voi olla aina remontissa...). Mutta aika paljon auttaa sekin, jos vaihtaa öljyt ja nesteet aikanaan + seuraa koneen käyttäytymistä ja kuuntelee kaikenlaisia ääniä, mitä niistä tulee.
Itse investointiasiaan: jos jatkuvuutta ajattelee, niin kyllä pitää pysyä vähintään suhteellisesti samankokoisena omalla toimialallaa. Mikä maataloudessa tarkoittaa vähittäistä yrityskoon kasvattamista (vaihtoehtona jalostusasteen nostoa), mitä on paha investoimatta tehdä.
Petri
-
Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa) tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.
Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.
Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.
Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.
Vain kanamies ajattelee noin... ;D
Kanamiehellä uusin traktori on 13v. vanha, maat kynnetään 20v. vanhoilla sarka-auroilla jne. 8)
Muutama vuosi sitten oli kalustossa kiinni vähän runsas 100k€ ja viljeltyä likimain tuo 150ha ja sillä kokemuksella voin sanoa että alkaa ne koneet vaan kummasti pehmetä. Esimerkiksi antin 15k€:n puimuri, jolla tuo ala vuodesta toiseen puitaisiin on mulle jonkinmoinen mysteeri. Tällä se jo onnistuisi: http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-leikkuupuimurit/claas-58-s-12/lcfc9din.html, mutta hintaa onkin jo tuplaten. Samoin 6k€ kylvökone ja 4k€ ruisku vaatii isännältä jo aikamoista uskoa asialleen.
-
Onko ollenkaan oikea broilerbaroni kaappoo
http://www.maatilanpirkka.fi/fi/artikkeli/jareat-koneet-suuren-pinta-alan-tarpeisiin
https://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/maatalousteknologia-viljelijan-ammatin-suola/
Vain kanamies ajattelee noin... ;D
[/quote]
Kanamiehellä uusin traktori on 13v. vanha, maat kynnetään 20v. vanhoilla sarka-auroilla jne. 8)
Muutama vuosi sitten oli kalustossa kiinni vähän runsas 100k€ ja viljeltyä likimain tuo 150ha ja sillä kokemuksella voin sanoa että alkaa ne koneet vaan kummasti pehmetä. Esimerkiksi antin 15k€:n puimuri, jolla tuo ala vuodesta toiseen puitaisiin on mulle jonkinmoinen mysteeri. Tällä se jo onnistuisi: http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-leikkuupuimurit/claas-58-s-12/lcfc9din.html, mutta hintaa onkin jo tuplaten. Samoin 6k€ kylvökone ja 4k€ ruisku vaatii isännältä jo aikamoista uskoa asialleen.
[/quote]
-
Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.
Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html
Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.
Noin niin kuin esimerkkinä.
Kyllä 150ha:n viljely pehmittää noista kummankin. Tuos uudemmaskin on jo liki 7000h, eli hyvällä tuurilla se voi mennä vielä pitkäänkin, mutta aivan yhtä hyvin se voi alkaa porsia vähän sieltä sun täältä.
Itsellä mietinnäs mitä tekisin tuolle 13v. vanhalle ykköskoneelle. Jos sitä ei jossain vaiheessa hävitä pois, tulee siitä samanlainen pitokone kuin nykyisestä ruiskutustraktorista, jonka remontteihin on mennyt paljon enemmän kuin koneen arvo on.
Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
-
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
-
Kun on nuita vanhoja järvenpohjia, niin meinasin tuohon 25 vuotta vanhaan neliveto ferguun laittaa paripyörät kiinteästi kiinni ja pultata kone huoneeseen turbon!
-
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€.
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Toisaalta kun aina nimenomaan verotuksella perustellaan että pitää niitä koneita uusia että ei vahingossakaan veroja joutuisi maksamaan? Niin verottaja vie aina vain osan, konekauppias paljon enemmän? Ja vielä kun huomioidaan että huolto- ja korjauskulut ovat aina 100% vähennyskelpoista menoa kun taas uuden koneen hankinnasta vain osa poistoina. Niin kumpi mahtaa todellisuudessa jos oikein tarkkaan lasketaan olla kannattavampaa? Ostaa uusi kone vai teettää moottoriremontti vanhaan koneeseen joka viides vuosi noin vähän karrikoiden? Mutta? Kun naapurit eivät näe pankkitilin saldoa (verotettavan tulon jos viitsivät käydä katsomassa) mutta se uusi kone pellolla kyllä huomataan?
No siitä uudesta koneesta saa poistoa ja se on nettovaralisuutena verotuksessa.
Sen konerempan verohyöty on lopulta vainn progression verran.
-
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Kestäähän se, jos vaan hermot kestää... Mulla ei kestäis. Jos sesongin aikainen remontti -ennakoivasta huollosta huolimatta- on enemmän sääntö kuin poikkeus, ollaan väärillä jäljillä. Asia korostuu, jos kone on osa jotakin koneketjua. Rehunkorjuu käynee esimerkistä; niittokoneen jälkeen on helposti 5-6 konetta kuskeineen, joihin niiton epävarmuus vaikuttaa. Toisen laidan esimerkkinä vaikkapa kyntö, jonka keskeytyminen tekniseen häiriöön sateisena lokakuun päivänä ei suuria kerrannaisvaikutuksia aiheuta.
-
Ihan uudet koneet ovat osoittautuneet kaikkein suurimmaksi riskiksi koneketjulle.
-
Jos lypsää lehmät sinkkiämpäriin käsin ja jäähdyttää maidon läheises lähtees,on pääomakulut lähes olemattomat.Voi muutamanvuoden välein ostaa vaikka uuden sangon,eikä rasita tasetta 8)
Ja hyvällä ennakoivalla huollolla sinkkiämpäri kestää varmaankin vielä poijankin ajan :-\
-
Kestäähän se, jos vaan hermot kestää... Mulla ei kestäis. Jos sesongin aikainen remontti -ennakoivasta huollosta huolimatta- on enemmän sääntö kuin poikkeus, ollaan väärillä jäljillä. Asia korostuu, jos kone on osa jotakin koneketjua. Rehunkorjuu käynee esimerkistä; niittokoneen jälkeen on helposti 5-6 konetta kuskeineen, joihin niiton epävarmuus vaikuttaa. Toisen laidan esimerkkinä vaikkapa kyntö, jonka keskeytyminen tekniseen häiriöön sateisena lokakuun päivänä ei suuria kerrannaisvaikutuksia aiheuta.
Ketjun koneet on eri asia. Mun kannanoton kirvoitti kylvökone. Toisaalta vanhakin kone voi olla hyvin luotettava. Meidän 23v silppurissa on vaan kerran ollut vanhuudesta tai kuluneisuudesta johtuva vika. Muut on olleet luokkaa stupid operator tai kivi....Sen sijaan urakoitsijan uudessa niittokoneessa ongelmia kyllä riitti parin-kolmen työkatkon verran.
+200 karrikoi vähän väärin. Verrataan tuottavuudeltaan vähän samankaltaisia koneita, vaikkapa vanha kylvölannoitin vs. uusi. Työn tuottavuuden erotus 80-100 ha vuosikylvöillä on olematon, ei siedä suuria pääomapanostuksia.
-
Jos +200:lla sinkkiämpäri onkin tuottavuudeltaan Lelyä vastaava... ;D ;D ;D
-
Kestäähän se, jos vaan hermot kestää... Mulla ei kestäis. Jos sesongin aikainen remontti -ennakoivasta huollosta huolimatta- on enemmän sääntö kuin poikkeus, ollaan väärillä jäljillä. Asia korostuu, jos kone on osa jotakin koneketjua. Rehunkorjuu käynee esimerkistä; niittokoneen jälkeen on helposti 5-6 konetta kuskeineen, joihin niiton epävarmuus vaikuttaa. Toisen laidan esimerkkinä vaikkapa kyntö, jonka keskeytyminen tekniseen häiriöön sateisena lokakuun päivänä ei suuria kerrannaisvaikutuksia aiheuta.
Ketjun koneet on eri asia. Mun kannanoton kirvoitti kylvökone. Toisaalta vanhakin kone voi olla hyvin luotettava. Meidän 23v silppurissa on vaan kerran ollut vanhuudesta tai kuluneisuudesta johtuva vika. Muut on olleet luokkaa stupid operator tai kivi....Sen sijaan urakoitsijan uudessa niittokoneessa ongelmia kyllä riitti parin-kolmen työkatkon verran.
+200 karrikoi vähän väärin. Verrataan tuottavuudeltaan vähän samankaltaisia koneita, vaikkapa vanha kylvölannoitin vs. uusi. Työn tuottavuuden erotus 80-100 ha vuosikylvöillä on olematon, ei siedä suuria pääomapanostuksia.
No naapurin Paavo kylvää romunkeräyksestä pelastetulla 2m nostolaitejukolla.Apulanta levitetään myöskin romunkeräyksestä pelastetulla bögballilla,koska jukos ei ole apulantapuolta.Jyräys hoidetaan erikseen.Veturina on 35 verku.Kaikki koneiden täytöt hoidetaan käsin.
Työn tuottavuus on huipussaan :-\
Tuollakin yhdistelmällä pystyis hoitaan 80-100ha kylvöt.
Tietääkseni Paavolla ei ole ollut kylvöä katkaisevaa vikaa ikinä,ainakaan sähköpuolella 8) ;D
-
No naapurin Paavo kylvää romunkeräyksestä pelastetulla 2m nostolaitejukolla.Apulanta levitetään myöskin romunkeräyksestä pelastetulla bögballilla,koska jukos ei ole apulantapuolta.Jyräys hoidetaan erikseen.Veturina on 35 verku.Kaikki koneiden täytöt hoidetaan käsin.
Työn tuottavuus on huipussaan :-\
Tuollakin yhdistelmällä pystyis hoitaan 80-100ha kylvöt.
Tietääkseni Paavolla ei ole ollut kylvöä katkaisevaa vikaa ikinä,ainakaan sähköpuolella 8) ;D
Mä kylvän 17 vuotta vanhalla hinattavalla sivupyöräkoneella sen vuotuisen 80-90 hehtaaria, aikaa menee noin neljä päivää. En täytä käsin. Hankkimalla tilalle vaikka 4-metrisen rapidin säästäisi ehkä päivän, lohkot on pieniä. Takapyöräkone ei poista nurmipeltojen jyräystarvetta, joten kaikki pitää kuitenkin jyrätä, kun kaikkiin laitetaan aina nurmea joukkoon. Veturin joutuisi tietysti vaihtamaan.... mutta onhan se päivä säästöä :D :D
-
Joko Aatami paikkailit viskan pohjan? :o paljon sulla muuten tulee hehtaareja vuoteen viskalla levitettyä?
-
No naapurin Paavo kylvää romunkeräyksestä pelastetulla 2m nostolaitejukolla.Apulanta levitetään myöskin romunkeräyksestä pelastetulla bögballilla,koska jukos ei ole apulantapuolta.Jyräys hoidetaan erikseen.Veturina on 35 verku.Kaikki koneiden täytöt hoidetaan käsin.
Työn tuottavuus on huipussaan :-\
Tuollakin yhdistelmällä pystyis hoitaan 80-100ha kylvöt.
Tietääkseni Paavolla ei ole ollut kylvöä katkaisevaa vikaa ikinä,ainakaan sähköpuolella 8) ;D
Mä kylvän 17 vuotta vanhalla hinattavalla sivupyöräkoneella sen vuotuisen 80-90 hehtaaria, aikaa menee noin neljä päivää. En täytä käsin. Hankkimalla tilalle vaikka 4-metrisen rapidin säästäisi ehkä päivän, lohkot on pieniä. Takapyöräkone ei poista nurmipeltojen jyräystarvetta, joten kaikki pitää kuitenkin jyrätä, kun kaikkiin laitetaan aina nurmea joukkoon. Veturin joutuisi tietysti vaihtamaan.... mutta onhan se päivä säästöä :D :D
Mutta esim. Skänsän savikot kuivaa kahdespäiväs kylvökelvottomiksi.Pitäiskö siis tuollatahdilla jättää puolet kylvämättä :-\
-
Joko Aatami paikkailit viskan pohjan? :o paljon sulla muuten tulee hehtaareja vuoteen viskalla levitettyä?
Jep. Tulee sellaset 400-450 hehtaaria :D ;D Tässä itse asiassa muutama tonni 4-5 säkin koneeseen satsattuna saattaisi säästää työtä investointinsa verran. Nykyiseen mahtuu vaan kaks.
-
Joko Aatami paikkailit viskan pohjan? :o paljon sulla muuten tulee hehtaareja vuoteen viskalla levitettyä?
Jep. Tulee sellaset 400-450 hehtaaria :D ;D Tässä itse asiassa muutama tonni 4-5 säkin koneeseen satsattuna saattaisi säästää työtä investointinsa verran. Nykyiseen mahtuu vaan kaks.
Niin. Kun asiallisia koneita saa alle kymppitonnilla, niin kannattaako pihistellä, kun levitysmäärät on useampi sata ha. Luulis koneen hinnan tulevan takasin jo tarkempana levityksenä... Mä en oikeen ymmärrä nyt.
-
No naapurin Paavo kylvää romunkeräyksestä pelastetulla 2m nostolaitejukolla.Apulanta levitetään myöskin romunkeräyksestä pelastetulla bögballilla,koska jukos ei ole apulantapuolta.Jyräys hoidetaan erikseen.Veturina on 35 verku.Kaikki koneiden täytöt hoidetaan käsin.
Työn tuottavuus on huipussaan :-\
Tuollakin yhdistelmällä pystyis hoitaan 80-100ha kylvöt.
Tietääkseni Paavolla ei ole ollut kylvöä katkaisevaa vikaa ikinä,ainakaan sähköpuolella 8) ;D
Mä kylvän 17 vuotta vanhalla hinattavalla sivupyöräkoneella sen vuotuisen 80-90 hehtaaria, aikaa menee noin neljä päivää. En täytä käsin. Hankkimalla tilalle vaikka 4-metrisen rapidin säästäisi ehkä päivän, lohkot on pieniä. Takapyöräkone ei poista nurmipeltojen jyräystarvetta, joten kaikki pitää kuitenkin jyrätä, kun kaikkiin laitetaan aina nurmea joukkoon. Veturin joutuisi tietysti vaihtamaan.... mutta onhan se päivä säästöä :D :D
Mutta esim. Skänsän savikot kuivaa kahdespäiväs kylvökelvottomiksi.Pitäiskö siis tuollatahdilla jättää puolet kylvämättä :-\
Tänä vuonna vielä se puuttuva apulanta viivyttää kylvöjä.
Laitan siis kaikki 6 hehtaariani LHPeeksi. 8)
-
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Kestää kestää, mutta jos vanhalla konella huoltokuluineen ha-kustannus on sama kuin vähän uudemalla, niin sen vahan koneen pitämisestä menee mielekkyys.
Vanhalla puimurilla pääomakustannus oli n.13€/ha, huoltokulut n.20€/ha ja kuskin palkka n.25€/ha, eli yhteensä 58€/ha + polttoaineet, vakuutukset, säilytys jne. Nykyisellä taas pääomakustannus on n.26€/ha, huoltokulut n.5€/ha ja kuskin palkka n.12,5€/ha, eli yhteensä n.42,5€/ha. Toki huoltokulut tulevaisuudessa voi kasvaa joten ei puinti nykyisin varmaan sen edullisempaa ole, mutta ei varmasti kalliiimpaakaan. Homman pihvi on siinä, että nykyisellä puidaan yli kaksinkertainen ala vanhaan nähden ja omalla kokemuksella kustannusta onkin helpompi alentaa suurentamalla jakajaa (esim. kimppakoneet) kuin pienentämällä pääomaa.
antin laskelmassa taas tuplaamalla ruiskun ja kylvinkoneen arvo muodostuu siitä n.500€:n lisäkustannus vuotta kohti, eli reipas 3€/ha. Mikäli tällä saadaan parempaa työn laatua, käyttövarmuutta tai vaan vähemmän vitutusta, on investointi varmasti perusteltu.
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
-
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
Puimurin osalta pääsin osuuskunnan puimuriin osakkaaksi, huippujuttu näin pientilalliselle.
Traktorien osalta halpoja, mutta kunnossapidettyjä, peltoorit päässä ajettavia, ilmaistuimella päivitettyjä peruspelejä. Tuollaisen voi ostaa yhden lisää: jos kauden alkaessa kaikki ovat ajokunnossa, niin yhden poistipahtaminen ei juurikaan töihin vaikuta. Ja sitten voi korjauttaa, kun huoltomiehellä on aikaa.
Petri
-
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Kestää kestää, mutta jos vanhalla konella huoltokuluineen ha-kustannus on sama kuin vähän uudemalla, niin sen vahan koneen pitämisestä menee mielekkyys.
Vanhalla puimurilla pääomakustannus oli n.13€/ha, huoltokulut n.20€/ha ja kuskin palkka n.25€/ha, eli yhteensä 58€/ha + polttoaineet, vakuutukset, säilytys jne. Nykyisellä taas pääomakustannus on n.26€/ha, huoltokulut n.5€/ha ja kuskin palkka n.12,5€/ha, eli yhteensä n.42,5€/ha. Toki huoltokulut tulevaisuudessa voi kasvaa joten ei puinti nykyisin varmaan sen edullisempaa ole, mutta ei varmasti kalliiimpaakaan. Homman pihvi on siinä, että nykyisellä puidaan yli kaksinkertainen ala vanhaan nähden ja omalla kokemuksella kustannusta onkin helpompi alentaa suurentamalla jakajaa (esim. kimppakoneet) kuin pienentämällä pääomaa.
antin laskelmassa taas tuplaamalla ruiskun ja kylvinkoneen arvo muodostuu siitä n.500€:n lisäkustannus vuotta kohti, eli reipas 3€/ha. Mikäli tällä saadaan parempaa työn laatua, käyttövarmuutta tai vaan vähemmän vitutusta, on investointi varmasti perusteltu.
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
Tätä kehäpäätelmää on tullu paljonkin pyöriteltyä.... lopputulemana on ollut se että on paljon osaomistekoneita, muutama peruskunnostettu kone ja loppuja on nyt yksi kerrallaan vaihdettu suoraan uuteen. Tällä reseptillä käyttöaste on voitu vetää tappiin jolloin yksikkökustannus on pysynyt inhimillisenä...
Mitä traktorii tulee olemma päätyneet sellaiseen malliin että on pieni peruskone uusi, johon pyritään ajamaan kaikki miinkä pystyy... kakkoskoneena sitten voimakone jonka vaihtoväliä voidaan tinkiä ja joka on korvattavissa muulla jos laaki tulee.... pikkukoneen vaihtaminen ja ylläpito on todella halpaa versus oikea
traktori...
-
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
Sikaparonit teettää lietteenajoa innokkailla souvareilla, mutta helpottaa heidän investointejaan hankkimalla lietevaunun. Samalla tulee varmistettua etusija ajojärjestystä päätettäessä.
-
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
Sikaparonit teettää lietteenajoa innokkailla souvareilla, mutta helpottaa heidän investointejaan hankkimalla lietevaunun. Samalla tulee varmistettua etusija ajojärjestystä päätettäessä.
Hankkii vielä ikioman souvarin niin on aina jonossa ekana ???