Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: poronpurija - 11.09.08 - klo:22:42
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
onko joku ottanut kunnallisvaaleihin julkkisehdokkaan...?
varmaan kepu, kun mikki on niin nokkela aina...
kako voisi ottaa vaikka hämähäkkimiehen, kun ovat muutenkin sellaisia kiipijöitä...
demareille sopisi vaikka hannu hanhi, koska hän on kaikessa onnessaan historian kateellisimpia hahmoja...
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Kokoomus siis ajaa myös maatalousyrittäjien etuja, mutta ei maataloustuottajien etuja, näinhän se taitaa olla.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla. MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta. Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Kokoomus siis ajaa myös maatalousyrittäjien etuja, mutta ei maataloustuottajien etuja, näinhän se taitaa olla.
Niinpä ;D :D
-
Ja aulikselta ei o kysytty mitään.Keskittyköön hän vain mallasohranviljelyyn,oluttuopissa ::)
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
Ei mikään puolusta. Ei maatalousministeri, eikä MMM.
Suomen ainoa EU-neuvottelija Esa Härmälä kuohitsi MTK:n keväällä 1994, juuri ennen kuin tuli valituksi sen puheenjohtajaksi.
Ihmeellisintä on, ettei suomalainen viljelijäkään puolustaudu, vaan mukautuu Suomen valtiojohdon petoksellisella tavalla tekemiin "EU-päätöksiin" - laittamalla rukkaset naulaan.
Minä puolustan suomalaista viljelijää, ks.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=2756.msg40395#msg40395
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=2756.0
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
Ei mikään puolusta. Ei maatalousministeri, eikä MMM.
Suomen ainoa EU-neuvottelija Esa Härmälä kuohitsi MTK:n keväällä 1994, juuri ennen kuin tuli valituksi sen puheenjohtajaksi.
Ihmeellisintä on, ettei suomalainen viljelijäkään puolustaudu, vaan mukautuu Suomen valtiojohdon petoksellisella tavalla tekemiin "EU-päätöksiin" - laittamalla rukkaset naulaan.
Minä puolustan suomalaista viljelijää, ks.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=2756.msg40395#msg40395
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=2756.0
Se nöyränä totteleminen esivaltaa kohtaan on meidän kaikkien Suomalaisten vika. Ei tarvitse kovinkummosta pikku pomoa jossain virastossa joka haluaa päteä ja näyttää valtaansa niin hän kertoo että EU.ssa on tullut selaiset määräykset niin asia tehdään näin. Ja asianomainen uskoo kun kuulee sanan EU tai direktiivi eikä ala useinmiten ajamaan omaa etuaan. Samaa tekevät kaikki politikotkin ja kätkytyvät päätöksissään usein EU.n selän taakse niin ei tarvitse selitellä päätöksiä vaikka pitäisi ajaa ja puolustaa yhteisiä etujamme mikä on politiikan tarkoitus mielestäni.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
EU-aikana Lipposen hallitus puolusti maatalouttamme mm. EU:ssa, jyrkkä muutos tapahtui heti kun kepu tuli hallitukseen v. 2003....MTK-kin lopetti älämölöönsä. Vanhaselle maatalous on yhtä tyhjäön kanssa.
Lipposen hallitus sai runnottua EU:ssa päätöksen, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko EU:n alueella, Vanhasen I hallitus vesitti tuonkin >:(
v. 2007 vaalit olivat ensimmäiset, minkä vaalikeskusteluissa ei maataloutta käsitelty lainkaan...kepu pyrkii kaupunkiin.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
-
onko se komunistiin loekannunna tämä tj?
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Niin, mikäli tavoitteena on kehittää valtakuntaa ja maata pelkästään suuryritysten, suurkaupunkien ja suurpääoman ehdoilla ...
Toisaalta, Tanska on hyvä esimerkki masta, millä ei ole yhtään suuryritystä, ei minkäänlaisia luonnonvaroja ( metsiä, malmeja, energiaa ) eikä yhden puolueen ylivaltaa, silti siellä on yleinen palkkataso 25 %:tia korkeampi kuin Ruotsissa, demokratia toimii huomattavasti paremmin kuin Suomessa, maataloustuotanto on neljä kertaa suurempi kuin oma kulutus ...
Eikä kukaan puhu suuremmista tilakoosta, tai muusta höpötyksestä kuten esim. sivutoimisuuden kieltämisestä.
Ehkä Tanskan menestyksen salaisuus, onkin nimenoman suuryritysten välttäminen ja monipuoluejärjestelmän suosiminen, sekä pienyritysten tasavertainen kohtelu suurten rinnalla.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Niin, mikäli tavoitteena on kehittää valtakuntaa ja maata pelkästään suuryritysten, suurkaupunkien ja suurpääoman ehdoilla ...
Toisaalta, Tanska on hyvä esimerkki masta, millä ei ole yhtään suuryritystä, ei minkäänlaisia luonnonvaroja ( metsiä, malmeja, energiaa ) eikä yhden puolueen ylivaltaa, silti siellä on yleinen palkkataso 25 %:tia korkeampi kuin Ruotsissa, demokratia toimii huomattavasti paremmin kuin Suomessa, maataloustuotanto on neljä kertaa suurempi kuin oma kulutus ...
Eikä kukaan puhu suuremmista tilakoosta, tai muusta höpötyksestä kuten esim. sivutoimisuuden kieltämisestä.
Ehkä Tanskan menestyksen salaisuus, onkin nimenoman suuryritysten välttäminen ja monipuoluejärjestelmän suosiminen, sekä pienyritysten tasavertainen kohtelu suurten rinnalla.
Mitä sitten mm. Lego, Carlsberg, Danfoss ovat?
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Niin, mikäli tavoitteena on kehittää valtakuntaa ja maata pelkästään suuryritysten, suurkaupunkien ja suurpääoman ehdoilla ...
Toisaalta, Tanska on hyvä esimerkki masta, millä ei ole yhtään suuryritystä, ei minkäänlaisia luonnonvaroja ( metsiä, malmeja, energiaa ) eikä yhden puolueen ylivaltaa, silti siellä on yleinen palkkataso 25 %:tia korkeampi kuin Ruotsissa, demokratia toimii huomattavasti paremmin kuin Suomessa, maataloustuotanto on neljä kertaa suurempi kuin oma kulutus ...
Eikä kukaan puhu suuremmista tilakoosta, tai muusta höpötyksestä kuten esim. sivutoimisuuden kieltämisestä.
Ehkä Tanskan menestyksen salaisuus, onkin nimenoman suuryritysten välttäminen ja monipuoluejärjestelmän suosiminen, sekä pienyritysten tasavertainen kohtelu suurten rinnalla.
Mitä sitten mm. Lego, Carlsberg, Danfoss ovat?
Aijaa, sinunko määritelmissä, palikkatehdas lego on monikansallinen suuryritys ....
Carlsberg, Lego, Danfoss ovat yrityksiä, jotka kuvaavat parhaiten tätä Tanskalaista yrityselämää, ne kaikki on yhden perheen yrityksiä, jotka on levinneet maailmalle, tosin Carslberg taitaa tänään olla jo paljon muutakin.
Tottakai Tanskassakin yrityksiä on ja menestyneitä yrityksiä, ei se muuten voi olla niin menestynyt valtio ja kansakunta.
Kuvaavaa on, että Ruotsi joka on Suomen kaltainen suurteollisuuden varaan rakennettu kansakunta, on tässä elintasokilvassa hävinnyt Tanskalle, jossa yrityssektori on suuntautunut ihan muualle kuin suurteollisuuteen.
Ruotsi oli vielä seitkytluvulla maa, johon Tanskastakin lähdettiin töitä etsimään ja parempaa elämää, nyt on virta toisinpäin ...
Tanska on edellä Ruotsia selkeästi, ainakin palkoilla mitattuna, kuten on myös Norja ja Islanti, vain Suomessa on pohjoismaista palkat yhtä alhaalla kuin on Ruotsissa.
-
Se on selvää, että MTK on yhtenä miehenä pyrkinyt estämään terveen yritystoiminnan syntymisen alkutuotantoon. Aivan kaikkeen maataloustoimintaan on saatava jotain tukea.... perjantain Kauppalehdessä oli aluetuista juttua enemmänkin ja aiemmin ilmestyneessä Kanavassa Esko Niemen artikkeli. Vaikka se on osoitteleva ja yksinkertaistava, olen periaatteessa samaa mieltä. Tämä rääpiminen vaan maksaa yhteiskunnalle liikaa.
-
Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi. Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.
MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.
Sana on vapaa.
Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.
Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.
Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Niin, mikäli tavoitteena on kehittää valtakuntaa ja maata pelkästään suuryritysten, suurkaupunkien ja suurpääoman ehdoilla ...
Toisaalta, Tanska on hyvä esimerkki masta, millä ei ole yhtään suuryritystä, ei minkäänlaisia luonnonvaroja ( metsiä, malmeja, energiaa ) eikä yhden puolueen ylivaltaa, silti siellä on yleinen palkkataso 25 %:tia korkeampi kuin Ruotsissa, demokratia toimii huomattavasti paremmin kuin Suomessa, maataloustuotanto on neljä kertaa suurempi kuin oma kulutus ...
Eikä kukaan puhu suuremmista tilakoosta, tai muusta höpötyksestä kuten esim. sivutoimisuuden kieltämisestä.
Ehkä Tanskan menestyksen salaisuus, onkin nimenoman suuryritysten välttäminen ja monipuoluejärjestelmän suosiminen, sekä pienyritysten tasavertainen kohtelu suurten rinnalla.
Mitä sitten mm. Lego, Carlsberg, Danfoss ovat?
Aijaa, sinunko määritelmissä, palikkatehdas lego on monikansallinen suuryritys ....
Oli puhe suuryrityksistä
Carlsberg, Lego, Danfoss ovat yrityksiä, jotka kuvaavat parhaiten tätä Tanskalaista yrityselämää, ne kaikki on yhden perheen yrityksiä, jotka on levinneet maailmalle, tosin Carslberg taitaa tänään olla jo paljon muutakin.
Tottakai Tanskassakin yrityksiä on ja menestyneitä yrityksiä, ei se muuten voi olla niin menestynyt valtio ja kansakunta.
Kuvaavaa on, että Ruotsi joka on Suomen kaltainen suurteollisuuden varaan rakennettu kansakunta, on tässä elintasokilvassa hävinnyt Tanskalle, jossa yrityssektori on suuntautunut ihan muualle kuin suurteollisuuteen.
Ruotsi oli vielä seitkytluvulla maa, johon Tanskastakin lähdettiin töitä etsimään ja parempaa elämää, nyt on virta toisinpäin ...
Tanska on edellä Ruotsia selkeästi, ainakin palkoilla mitattuna, kuten on myös Norja ja Islanti, vain Suomessa on pohjoismaista palkat yhtä alhaalla kuin on Ruotsissa.
Tanskassa on pikkuisen toisenlainen työsuhdeturva kuin Suomessa: helppo antaa potkut, valtio maksaa 90% palkkaa jonkin aikaa, sinä aikana on hankittava uutta työtä. Kaikki osapuolet (työntekijät, työnantajat ja AY-liike) ovat tyytyväisiä. Työntekijä hakeutuu siihen työhön mihin soveltuu, ei roiku väkisin jonkun työnantajan harmina.
-
Epäilemättä Tanskassa on tehty paljon asioita oikein, mutta pitää huomioida muutkin olosuhteet. Pinta-alaltaan pieni maa, edullinen sijainti. Ei välttämättä synny sellaisia kustannuksia esim. infrastruktuurista kuin Suomessa tai Ruotsissa. Rahaa voidaan käyttää sitten johonkin muuhun, vaikkapa sosiaaliturvaan. Tosin siellä on onnistuttu siinä missä Suomessa ei elikkä porukka oikeasti hakeutuu töihin, kun Suomessa tunnutaan jäävän päivärahoille. Tanskan maataloudella menee näennäisesti hyvin, mutta kyllä mua ainakin suuresti epäillyttää se kova velkalasti jossa moni tila elää. Luin yhdenkin artikkelin karjatilallisesta, joka oli laajentanut tilaansa koko ajan. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuului, että velkaa tulee olemaan aina ja tili tehdään sitten kun tila aikanaan myydään eteenpäin. Jotenkin tuntui siltä, että velkojen kanssa oli heitetty jo pyyhe kehiin ja luovuttu toivosta, että ne koskaan saadaan maksettua. Sama tilanne on varmaan monella muullakin. Tanskassa voi tulla vielä joku rahoituskupla, joka kaataa melkoisesti tiloja. Aika näyttää.
Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä. Olisiko niin, että ihmiset ovat vaan niin ahneita ja mukavuudenhaluisia, että on helpompi laittaa firma lihoiksi kuin taistella vaikeuksia vastaan. Pikku hiljaa myydyistä yrityksistä muodostuu isompia kokonaisuuksia ja lopulta hyvin kasvottomia kansainvälisen kapitalismin edustajia. Viime kädessä se on meidän oma vikamme. Meidän pitäisi lähteä jollain lailla alusta liikkeelle, mutta nykyisessä, valmiissa maailmassa se on todella hankalaa. Enkä usko, että ihmisten asenteetkaan ovat mitenkään suotuisat. Sen paperitehtaan pitäisi vaan elättää kehdosta hautaan.
-
Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä.
Olisiko korkealla perintöverolla jotain tekemistä asian kanssa? Nykyinen hallitus on suunnitellut helpotusta (myös maatalousyrityksille), mutta näyttää suunnitelmat kaatuvan kateellisuuteen.
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
[/quote]
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi
maataloudelta 750 milj. markkaa.
Kieroontunutta onnea Talojussilta.
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
[/quote]
Leikkasi liian vähän >:( :(
-
Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä.
Olisiko korkealla perintöverolla jotain tekemistä asian kanssa? Nykyinen hallitus on suunnitellut helpotusta (myös maatalousyrityksille), mutta näyttää suunnitelmat kaatuvan kateellisuuteen.
Niin vasemmiston kateelisuuteen. Ja sinä haluat vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.
-
vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.
Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n ::) :P
-
Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n ::) :P
[/quote]
Siinä sitten kakon aiheuttamaa turmiota:
- En kommentoi yksittäisen liiton tavoitteita, mutta viime syksynä nähtiin palkankorotuskierros, jota Suomi ei kestä toistamiseen, Katainen muotoili.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14397
Oliko se sama Katainen,joka oli palkkoja nostamassa?.
-
Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n ::) :P
Siinä sitten kakon aiheuttamaa turmiota:
- En kommentoi yksittäisen liiton tavoitteita, mutta viime syksynä nähtiin palkankorotuskierros, jota Suomi ei kestä toistamiseen, Katainen muotoili.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14397
Oliko se sama Katainen,joka oli palkkoja nostamassa?.
[/quote]
Katainen vaati ainoastaan hoitoalalle (matalapalkkanaiset) tasokorotusta, sitäkään ei Katainen pysty päättämään.
Ensimmäisenä toteutui kemian ja metallin yli 10% korotukset, työnantajan ja työntekijöitten sopimukset....hoitoalan tasokorotus mitätöityi rajujen palkankorotusten aihuttamassa inflaatiossa.
-
Jos kommentoisi vielä tuota perintöveroasiaa. Minun mielestäni maatilan SPV:tä ei voi enää taloudellisesti juurikaan keventää siitä mitä se tällä hetkellä on. Jos tila annetaan kokonaan lahjaksi, niin aika isokin maatila siirtyy jatkajalle muutaman tonnin lahjaverolla. Mun mielestäni oli yltiöpäinen vaatimus koittaa keventää verotusta tässä asiassa. Mentiin liiallisuuksiin.
Sen sijaan "oikeiden" yritysten kohdalla homma näyttää menevän ihan käteen. Tavoite oli, että sukupolvenvaihdoksia helpotetaan keventämällä verotusta. Mistään tasa-arvosta ei ollut mitään mainintaa. Tehtiin tietoinen arvovalinta, että autetaan jatkajaa ja sillä selvä. Mutta sitten alettiin höpöttää jostakin muiden perillisten yhdenmukaisuudesta. No kyllä mun mielestäni oli jo alunperin selvää, että jollekkin annetaan ja jollekkin toiselle ei. Sehän se oli tietoisen arvovalinnan tulos. Mun mielestäni on väärin verrata tulevan yrittäjän asemaa johonkin palkansaajana toimivaan sisareen ja heidän erilaiseen verotukseensa. Mun mielestäni yrittäjän vastuu ja velvoitteet ovat vähän toista luokkaa kuin palkansaajan. Tätä asiaa ei ole tarpeeksi ponnekkaasti tuotu esille. Poliitikot joustavat kateellisten edessä äänten menettämisen pelossa. Surullista.
On aika vaikea puhua yrittäjämyönteisyydestä ja yrittäjien merkityksestä yhteiskunnalle, kun toisaalta ollaan koko ajan vetämässä yrittäjiltä mattoa alta. Tuntuu siltä, että Suomi on yhteiskunta jossa palkansaajan etu ajaa aina yrittäjän edun edelle. Ehkä sen takia täällä menestyvät vain todelliset suuryritykset jotka ovat tarpeeksi vahvoja pitämään puolensa.
-
vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.
Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n ::) :P
Äläpäs nyt, olihan meillä punamultahallituksissa huipputason pääministereitäkin, kuten esim. Martti Miettunen :D :D :D :D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Miettunen
-
Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle. Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.
Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
-
Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle. Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.
Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
Aivan, mikäli elintasoa halutaan nostaa tai edes pitää se entisellään, niin on katsottava muihin suuntiin, kuin perinteinen suurteollisuus.
Mitä tulee perintöverotukseen, niin itse olen sitä mieltä, että tasa-arvon kannalta oli järkevintä, tehdä kaikki perinnöt täysin verottomiksi.
Jotenkin tökkii ajattele, että suuren perheyrityksen omistaja siirtää omaisuutensa verottomasti eteenpäin perheessä ja sen jokainen pikkuapulainenkin maksaa perintöveroa jokaisesta metsä tai mökkipalstasta, mitä sattuu saamaan ...
Mielestäni olisi selkeintä, tehdä kaikki perinnöt verovapaiksi.
-
Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle. Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.
Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
Aivan, mikäli elintasoa halutaan nostaa tai edes pitää se entisellään, niin on katsottava muihin suuntiin, kuin perinteinen suurteollisuus.
Mitä tulee perintöverotukseen, niin itse olen sitä mieltä, että tasa-arvon kannalta oli järkevintä, tehdä kaikki perinnöt täysin verottomiksi.
Jotenkin tökkii ajattele, että suuren perheyrityksen omistaja siirtää omaisuutensa verottomasti eteenpäin perheessä ja sen jokainen pikkuapulainenkin maksaa perintöveroa jokaisesta metsä tai mökkipalstasta, mitä sattuu saamaan ...
Mielestäni olisi selkeintä, tehdä kaikki perinnöt verovapaiksi.
Huh, ehdin jo menettämään toivoni tämänkin keskustelun suhteen, mutta löytyhän täältä lopusta taas jotain älyllisiäkin kommentteja. :D
Tanskalla menee hyvin(siitäkin olen samaa mieltä). Aikoinaanhan Tanskassa oli valtavasti puuvillateollisuutta, jotka sitten aikoinaan siirtyivät halvemman työvoiman maihin. Tanskalaiset eivät jääneet itkemään perään, kuten tällä hetkellä Suomessa itketään metsäteollisuuden, vaan siirryttiin eteenpäin. Tilalle tuli muita työpaikkoja tanskalaisille, tämä on markkinatalouden perus sääntöjä, jotka jokainen ymmärtää, kunhan vain on edes hitusen tutustunut aiheeseen.
Samaan hengen vetoon voisin kommentoida tuota "tuottaja vs. yrittäjä" ja "kuinka tanskalaiset tilat hukkuvat lainaan" ymsyms.. Ne jotka vielä kaipailevat aikoja jolloin oli "tuottajia" ja paikallinen osuuskauppa ja kaikki oli hyvin, voisivat mielestäni jo katsoa peiliin ja tulla 2000-luvulle. En väitä että nuissa ajatuksissa olisi jotain vikaa, mutta "ajat muuttuu, eskoseni". Siis taakse jäänyttä elämää. Mutta tuo "tuottaja-ajatus" -malli kuvaa hyvin miksi jollain tapaa pelätään suurta vieraanpääoman määrää, kuten nuo tanskan tila esimerkit osoittavat. Kertokaa minulle jotain muun alan yrityksiä samankokoisella liikevaihdolla, joilla ei ole vierastapääomaa?
-
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
Mitähän tuo voisi tarkoittaa maa- ja metsätalouden osalta... ??? ??? ???
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
Leikkasi liian vähän >:( :(
[/quote]
Mitähän Talojussi tästä tykkää?
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
Leikkasi liian vähän >:(
Mitähän Talojussi tästä tykkää?
[/quote]
Aulis veetuilee ....eikä siinä mitään, jos toisilta leikataan ;D :D ;D :D
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
Leikkasi liian vähän >:( :(
Mitähän Talojussi tästä tykkää?
[/quote]
Välillä se kannattaa... välillä on eri mieltä ;D :D
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
Leikkasi liian vähän >:(
Mitähän Talojussi tästä tykkää?
Aulis veetuilee ....eikä siinä mitään, jos toisilta leikataan ;D :D ;D :D
[/quote]
;D ;D :D :D
-
Samaan hengen vetoon voisin kommentoida tuota "tuottaja vs. yrittäjä" ja "kuinka tanskalaiset tilat hukkuvat lainaan" ymsyms.. Ne jotka vielä kaipailevat aikoja jolloin oli "tuottajia" ja paikallinen osuuskauppa ja kaikki oli hyvin, voisivat mielestäni jo katsoa peiliin ja tulla 2000-luvulle. En väitä että nuissa ajatuksissa olisi jotain vikaa, mutta "ajat muuttuu, eskoseni". Siis taakse jäänyttä elämää. Mutta tuo "tuottaja-ajatus" -malli kuvaa hyvin miksi jollain tapaa pelätään suurta vieraanpääoman määrää, kuten nuo tanskan tila esimerkit osoittavat. Kertokaa minulle jotain muun alan yrityksiä samankokoisella liikevaihdolla, joilla ei ole vierastapääomaa?
Tässä tulee puolestaan lisää älyttömyyksiä :P Enpä osaa nimetä tähän hätään mitään muita velattomia yrityksiä. Ehkä olen väärässä kun pohdin tuota velkaantuneisuutta, mutta en toisaalta keksi mitään hyviäkään puolia siitä, että ihmisellä tai tilalla on niin paljon velkaa, että joutuu hyväksymään sen, ettei sitä voi maksaa kokonaan pois sillä bisneksellä jota tekee. Tottakai velkaa tarvitaan kun investoidaan jne. mutta onko järkevää, että velkaa on niin paljon, että siitä selviytyminen alkaa olla ylivoimaista. Kuten sanoin, mistä tietää kauanko Tanskalla pyyhkii hyvin. Kyllä minä ainakin pelkään suuren vieraan pääoman määrää yrityksessä. Mun mielestäni se on ihan terve ilmiö, eikä se liity mitenkään osuuskauppaan tai tuottaja-ajatukseen.
-
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
Mitähän tuo voisi tarkoittaa maa- ja metsätalouden osalta... ??? ??? ???
Hiukan sivuaa metsätaloutta tämä esimerkki...YLE:n uutisissa oli juttua koivutisleen kehittämisestä, se on luonnomukainen tuholaisten torjunta-aine:
http://yle.fi/uutiset/24h/id101493.html
Kuten jutusta ilmenee, ovat EU:n tiukat viranomaismääräykset tässäkin taas kehittämistä estämässä. ja kun suomalaiset nöyrinä ja kuuliaisiana eivät uskalla itsenäisesti toimia, niin taas on uhkana erään käytännöllisen innovaation kehittämisen tyrehtyminen.
Kun saataisiin vapaammaksi touhu myös EU-tasolla, niin jo alkaisi rattaat pyörimään, alkuun voitaisiin potkia EU:sta ja Suomesta muutama kymmenen tuhatta byrokraattia pellolle haittaamasta kaikenlaista kehittämis ja -innovaatiotoimintaa, EU ei pärjää Yhdysvalloille ja Aasialle taloudellisessa kilvoitelussa juuri loputtoman byrokratiaan takertumisen johdosta, myös liiallinen varovaisuus suhtautumisessa geeniteknologiaan johtaa EU:n tappioon Yhdysvalloille ja Aasialle.
Eurooppa on taantumuksen maanosa ja nöyristelevä Suomi siinä kiltisti mukana.
-
Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.
Mitähän tuo voisi tarkoittaa maa- ja metsätalouden osalta... ??? ??? ???
No mitä vaan, vanhojen etujärjestöjen vallan vähentämistä, osuuskuntaliikkeen toiminnalle vaihtoehtojen etsimistä, innovaatioiden lisäämistä, alihankinnan lisäämistä ja erikoistumista pitemmälle, osalla voi tulla kyseesen jopa jalostusasteen nosto, kaikenlainen uusi yritystoiminta tuo parhaat tulokset muillakin yrityssektoreilla.
Tähän asti on toimintaan haettu kannattavuutta volyymia laisäämällä ja jalostusta keskittämällä, ehkä paikallisesti osalle toimijoista löytyy paremmin kannattavia vaihtoehtoja.
Täällä pohjoisessa esim. matkailusektorin hyödyntäminen, tämän egolokisen lähiruuan kautta, voisi olla yksi tapa mm. lihantuottajille, pohjoisen hotelleihin paikalliset pihvit paikallisesta teurastamosta tai suoramyyntitilalta ...
-
Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
Leikkasi liian vähän >:( :(
Mitähän Talojussi tästä tykkää?
Välillä se kannattaa... välillä on eri mieltä ;D :D
[/quote]
Välillä on eri mieltä.... välillä taas ei ole samaa mieltä :D :D
-
Tässä tulee puolestaan lisää älyttömyyksiä :P Enpä osaa nimetä tähän hätään mitään muita velattomia yrityksiä. Ehkä olen väärässä kun pohdin tuota velkaantuneisuutta, mutta en toisaalta keksi mitään hyviäkään puolia siitä, että ihmisellä tai tilalla on niin paljon velkaa, että joutuu hyväksymään sen, ettei sitä voi maksaa kokonaan pois sillä bisneksellä jota tekee. Tottakai velkaa tarvitaan kun investoidaan jne. mutta onko järkevää, että velkaa on niin paljon, että siitä selviytyminen alkaa olla ylivoimaista. Kuten sanoin, mistä tietää kauanko Tanskalla pyyhkii hyvin. Kyllä minä ainakin pelkään suuren vieraan pääoman määrää yrityksessä. Mun mielestäni se on ihan terve ilmiö, eikä se liity mitenkään osuuskauppaan tai tuottaja-ajatukseen.
Onko se sit sinulta pois jos joku kehittää omaa toimintaansa vieraalla pääomalla?
TROLL,TROLL! ;)
-
Samaan hengen vetoon voisin kommentoida tuota "tuottaja vs. yrittäjä" ja "kuinka tanskalaiset tilat hukkuvat lainaan" ymsyms.. Ne jotka vielä kaipailevat aikoja jolloin oli "tuottajia" ja paikallinen osuuskauppa ja kaikki oli hyvin, voisivat mielestäni jo katsoa peiliin ja tulla 2000-luvulle. En väitä että nuissa ajatuksissa olisi jotain vikaa, mutta "ajat muuttuu, eskoseni". Siis taakse jäänyttä elämää. Mutta tuo "tuottaja-ajatus" -malli kuvaa hyvin miksi jollain tapaa pelätään suurta vieraanpääoman määrää, kuten nuo tanskan tila esimerkit osoittavat. Kertokaa minulle jotain muun alan yrityksiä samankokoisella liikevaihdolla, joilla ei ole vierastapääomaa?
Tässä tulee puolestaan lisää älyttömyyksiä :P Enpä osaa nimetä tähän hätään mitään muita velattomia yrityksiä. Ehkä olen väärässä kun pohdin tuota velkaantuneisuutta, mutta en toisaalta keksi mitään hyviäkään puolia siitä, että ihmisellä tai tilalla on niin paljon velkaa, että joutuu hyväksymään sen, ettei sitä voi maksaa kokonaan pois sillä bisneksellä jota tekee. Tottakai velkaa tarvitaan kun investoidaan jne. mutta onko järkevää, että velkaa on niin paljon, että siitä selviytyminen alkaa olla ylivoimaista. Kuten sanoin, mistä tietää kauanko Tanskalla pyyhkii hyvin. Kyllä minä ainakin pelkään suuren vieraan pääoman määrää yrityksessä. Mun mielestäni se on ihan terve ilmiö, eikä se liity mitenkään osuuskauppaan tai tuottaja-ajatukseen.
Velkaisuus on yksi riskitekijä, nimenomaan silloin kun tulee syvä lama tai jostakin muusta syystä talouden pohja romahtaa, siihen voisi olla syynä vaikka äkillinen maanjäristys kaliffornissa joka veisi mennessään piivalleyn, eli piilaakson, silloin samalla häviäisi noin 90 %:tia IT kuplan aikana muodostuneesta varallisuudesta maailmasta.
Karkeasti arvioiden jokaisen maan kansantulo putoisi ainakin 30 %:tia yhdessä yössä ja se aiheuttaisi eritäin pitkän ja vaikean laman.
Suomi oli yhdesänkymmentä luvulla samanlaisessa lamassa, kun Venäjän kaupan loputtua meni 15 %:tia ulkomaankaupasta ja viennistä, pankki sektorin kyvyttömyys hallita riskeja johti maan todelliseen lamaan ja konkurssiaaltoon, todellinen ongelma oli nimenomaan liian velkainen kansantalous ja yritysektori, joka ei kestänyt kansantulon liian nopeaa laskua.
-
Samaan hengen vetoon voisin kommentoida tuota "tuottaja vs. yrittäjä" ja "kuinka tanskalaiset tilat hukkuvat lainaan" ymsyms.. Ne jotka vielä kaipailevat aikoja jolloin oli "tuottajia" ja paikallinen osuuskauppa ja kaikki oli hyvin, voisivat mielestäni jo katsoa peiliin ja tulla 2000-luvulle. En väitä että nuissa ajatuksissa olisi jotain vikaa, mutta "ajat muuttuu, eskoseni". Siis taakse jäänyttä elämää. Mutta tuo "tuottaja-ajatus" -malli kuvaa hyvin miksi jollain tapaa pelätään suurta vieraanpääoman määrää, kuten nuo tanskan tila esimerkit osoittavat. Kertokaa minulle jotain muun alan yrityksiä samankokoisella liikevaihdolla, joilla ei ole vierastapääomaa?
Tässä tulee puolestaan lisää älyttömyyksiä :P Enpä osaa nimetä tähän hätään mitään muita velattomia yrityksiä. Ehkä olen väärässä kun pohdin tuota velkaantuneisuutta, mutta en toisaalta keksi mitään hyviäkään puolia siitä, että ihmisellä tai tilalla on niin paljon velkaa, että joutuu hyväksymään sen, ettei sitä voi maksaa kokonaan pois sillä bisneksellä jota tekee. Tottakai velkaa tarvitaan kun investoidaan jne. mutta onko järkevää, että velkaa on niin paljon, että siitä selviytyminen alkaa olla ylivoimaista. Kuten sanoin, mistä tietää kauanko Tanskalla pyyhkii hyvin. Kyllä minä ainakin pelkään suuren vieraan pääoman määrää yrityksessä. Mun mielestäni se on ihan terve ilmiö, eikä se liity mitenkään osuuskauppaan tai tuottaja-ajatukseen.
Velkaisuus on yksi riskitekijä, nimenomaan silloin kun tulee syvä lama tai jostakin muusta syystä talouden pohja romahtaa, siihen voisi olla syynä vaikka äkillinen maanjäristys kaliffornissa joka veisi mennessään piivalleyn, eli piilaakson, silloin samalla häviäisi noin 90 %:tia IT kuplan aikana muodostuneesta varallisuudesta maailmasta.
Karkeasti arvioiden jokaisen maan kansantulo putoisi ainakin 30 %:tia yhdessä yössä ja se aiheuttaisi eritäin pitkän ja vaikean laman.
Suomi oli yhdesänkymmentä luvulla samanlaisessa lamassa, kun Venäjän kaupan loputtua meni 15 %:tia ulkomaankaupasta ja viennistä, pankki sektorin kyvyttömyys hallita riskeja johti maan todelliseen lamaan ja konkurssiaaltoon, todellinen ongelma oli nimenomaan liian velkainen kansantalous ja yritysektori, joka ei kestänyt kansantulon liian nopeaa laskua.
Tänään oli radion uutisissa juttua siitä, että pankit nostavat suurimpien yritysluottojen korkoja puoli prosenttia yksipuolisella päätöksellä. Tässä on yksi esimerkki siitä mitä tapahtuu kun taloudessa ei mene enää niin hyvin kuin ennen. Pankki alkaa varmistella omia saamisiaan ja alkaa tiputtelemaan näitä ikäviä yllätyksiä. Kyllä velkarahassa on aina riskinsä.
Millä tavalla se on multa pois jos joku pelaa vieraalla pääomalla. No vaikkapa peltokaupoissa jää häviölle kun on liian järkevä eikä maksa hulluja. Kaveri sen sijaan vie osuuspankin tuella koko potin. En ole katkera. Mielenkiitoista seurata kuinka velalla pelaavien talojen tilanhoito jatkossa etenee.
-
Suomi oli yhdesänkymmentä luvulla samanlaisessa lamassa, kun Venäjän kaupan loputtua meni 15 %:tia ulkomaankaupasta ja viennistä, pankki sektorin kyvyttömyys hallita riskeja johti maan todelliseen lamaan ja konkurssiaaltoon, todellinen ongelma oli nimenomaan liian velkainen kansantalous ja yritysektori, joka ei kestänyt kansantulon liian nopeaa laskua.
[/quote]
Tänään oli radion uutisissa juttua siitä, että pankit nostavat suurimpien yritysluottojen korkoja puoli prosenttia yksipuolisella päätöksellä. Tässä on yksi esimerkki siitä mitä tapahtuu kun taloudessa ei mene enää niin hyvin kuin ennen. Pankki alkaa varmistella omia saamisiaan ja alkaa tiputtelemaan näitä ikäviä yllätyksiä. Kyllä velkarahassa on aina riskinsä.
Millä tavalla se on multa pois jos joku pelaa vieraalla pääomalla. No vaikkapa peltokaupoissa jää häviölle kun on liian järkevä eikä maksa hulluja. Kaveri sen sijaan vie osuuspankin tuella koko potin. En ole katkera. Mielenkiitoista seurata kuinka velalla pelaavien talojen tilanhoito jatkossa etenee.
[/quote]
Vieras pääoma ja velkaisuus on nimenomaan tekijöitä, jossa pitäisi osata jonkinverran riskienhallintaa, sillä siitä sinä on nimenomaan kysymys.
Monilla tiloilla on huomattavia metsäomaisuuksia, joilla voidaan kyllä päästä mahdollisten tulevien vaikeiden aikojen yli, lamalle on tyypillistä, että silloin ei vakuudet riitä uusiin lainoihin ja vanhojenkin korot nousee liikaa, joten velkoja pitäisi pystyä leikkamaan "omalla pääomalla".
Ei velaksi investoiminen sinänsä aina virhe ole, kunhan vain jotenkin tiedostaa sen, että siinä on aina kyse myös riskistä ja riskienhallinnasta ja jotenkin miettiä myös sitä vaihtoehtoa, miten riskiä voisi pienentää.
-
Millä tavalla se on multa pois jos joku pelaa vieraalla pääomalla. No vaikkapa peltokaupoissa jää häviölle kun on liian järkevä eikä maksa hulluja. Kaveri sen sijaan vie osuuspankin tuella koko potin. En ole katkera. Mielenkiitoista seurata kuinka velalla pelaavien talojen tilanhoito jatkossa etenee.
totta hitossa rahoituksella on aina riskinsä. Pääoman tuottovaatimuksen ja toteuman pitää olla reilusti korkeampi, jotta pelivaraa löytyy. Velkarahalla isoja ha-hintoja maksavat ei tätä tiedosta, eli miten toi peltokaupoissa häviäminen sua haittaa? Jos homma ei pelaa, on pellot tarjolla kohta uudestaan....
Kotieläintilan näkökulmasta pellonhankinta ja sen hinta on yksinkertaista: tarvitaan rehua. Se mistä se tulee on toissijaista. Jos vaihtoehtoina on sopimustuotanto hiukan kalliimmalla hinnalla muutaman vuoden ajan vs. ylihintainen pelto ja reilusti kalliimpi rehu seuraavat kaksi vuosikymmentä, pitäis valinnan olla helppoa.....jälkimmäisessä kustannus muodostuu kerran, eikä siihen voi sen jälkeen vaikuttaa..
MTK:n tavoitteena on ollut pitää kaikki laskutaidottomat mukana huutamassa lisää hintaa pellolle ja nostamassa vuokratasoa.....
-
MTK:n tavoitteena on ollut pitää kaikki laskutaidottomat mukana huutamassa lisää hintaa pellolle ja nostamassa vuokratasoa.....
Eikä siinä ole huonosti onnistuttukaan... kiitos Kepun >:( :( :o
-
Millä tavalla se on multa pois jos joku pelaa vieraalla pääomalla. No vaikkapa peltokaupoissa jää häviölle kun on liian järkevä eikä maksa hulluja. Kaveri sen sijaan vie osuuspankin tuella koko potin. En ole katkera. Mielenkiitoista seurata kuinka velalla pelaavien talojen tilanhoito jatkossa etenee.
totta hitossa rahoituksella on aina riskinsä. Pääoman tuottovaatimuksen ja toteuman pitää olla reilusti korkeampi, jotta pelivaraa löytyy. Velkarahalla isoja ha-hintoja maksavat ei tätä tiedosta, eli miten toi peltokaupoissa häviäminen sua haittaa? Jos homma ei pelaa, on pellot tarjolla kohta uudestaan....
Kotieläintilan näkökulmasta pellonhankinta ja sen hinta on yksinkertaista: tarvitaan rehua. Se mistä se tulee on toissijaista. Jos vaihtoehtoina on sopimustuotanto hiukan kalliimmalla hinnalla muutaman vuoden ajan vs. ylihintainen pelto ja reilusti kalliimpi rehu seuraavat kaksi vuosikymmentä, pitäis valinnan olla helppoa.....jälkimmäisessä kustannus muodostuu kerran, eikä siihen voi sen jälkeen vaikuttaa..
MTK:n tavoitteena on ollut pitää kaikki laskutaidottomat mukana huutamassa lisää hintaa pellolle ja nostamassa vuokratasoa.....
Harvoin se ihan noin kumminkaan menee näiden vaihtoehtojen kanssa ...
Yleensä tilalla on jo jonkinverran peltoa ja lisää tarvitaan kun toimintaa laajennetaan.
Samoin tilalla on jonkunlainen konekanta, jolle on jo syntyneet kustannukset.
Eli rehulla on jo jokin hinta, hankittu konekanta ja olemassaolevat pellot.
Lisärehu mitä tarvitaan, kun ostetaan lisää peltoa, niin voi olla että on vain pellon pääomaskustannus ja myöhemmin syntyvät konekustannukset, jotka syntyvät jokatapauksessa ellei siirrytä kokonaan ostorehuihin.
Jokaisella tilalla on oikeastaan vähän eri tilanne ja asiaa pitää katsoa tilan kannalta, eikä sekoittaa siihen muita tekijöitä ...
-
Harvoin se ihan noin kumminkaan menee näiden vaihtoehtojen kanssa ...
Yleensä tilalla on jo jonkinverran peltoa ja lisää tarvitaan kun toimintaa laajennetaan.
Samoin tilalla on jonkunlainen konekanta, jolle on jo syntyneet kustannukset.
Eli rehulla on jo jokin hinta, hankittu konekanta ja olemassaolevat pellot.
Lisärehu mitä tarvitaan, kun ostetaan lisää peltoa, niin voi olla että on vain pellon pääomaskustannus ja myöhemmin syntyvät konekustannukset, jotka syntyvät jokatapauksessa ellei siirrytä kokonaan ostorehuihin.
Jokaisella tilalla on oikeastaan vähän eri tilanne ja asiaa pitää katsoa tilan kannalta, eikä sekoittaa siihen muita tekijöitä ...
Sen lisärehun kohdalla se menee juuri niinkuin sanoin. "Vain" pellon pääomakustannus on just se ansa, johon useinmiten mennään. Ostelet sillä "markkinahinnalla" ja pääomakustannus onkin sitten siinä. Sille et voi tehdä enää mitään, josset peltoa myy. Kun seuraavaksi joku muu kuluerä nousee, voi taas alkaa maastullissa lisää tukia kinuamaan. Ja seuraava pelto ostetaan taas hiukan kalliimmalla.
Juju on siinä, ettei mikään rakennemuutos riitä parantamaan kilpailukykyä, jos sen hyödyt syödään sitä mukaa kun kasvetaan. Ittellisyys pitää vaan unohtaa hetkeksi ja osata nauttia siitä, että se naapuri tekee muutaman vuoden hyvää tiliä yhteistyössä sun kanssa. Jos se on oikeen katkera paikka, niin lasket vaan miten ite hyödyt tilanteesta ja unohat sen naapurin tilin. Kyllä se laskee omansa.
-
Harvoin se ihan noin kumminkaan menee näiden vaihtoehtojen kanssa ...
Yleensä tilalla on jo jonkinverran peltoa ja lisää tarvitaan kun toimintaa laajennetaan.
Samoin tilalla on jonkunlainen konekanta, jolle on jo syntyneet kustannukset.
Eli rehulla on jo jokin hinta, hankittu konekanta ja olemassaolevat pellot.
Lisärehu mitä tarvitaan, kun ostetaan lisää peltoa, niin voi olla että on vain pellon pääomaskustannus ja myöhemmin syntyvät konekustannukset, jotka syntyvät jokatapauksessa ellei siirrytä kokonaan ostorehuihin.
Jokaisella tilalla on oikeastaan vähän eri tilanne ja asiaa pitää katsoa tilan kannalta, eikä sekoittaa siihen muita tekijöitä ...
Sen lisärehun kohdalla se menee juuri niinkuin sanoin. "Vain" pellon pääomakustannus on just se ansa, johon useinmiten mennään. Ostelet sillä "markkinahinnalla" ja pääomakustannus onkin sitten siinä. Sille et voi tehdä enää mitään, josset peltoa myy. Kun seuraavaksi joku muu kuluerä nousee, voi taas alkaa maastullissa lisää tukia kinuamaan. Ja seuraava pelto ostetaan taas hiukan kalliimmalla.
Juju on siinä, ettei mikään rakennemuutos riitä parantamaan kilpailukykyä, jos sen hyödyt syödään sitä mukaa kun kasvetaan. Ittellisyys pitää vaan unohtaa hetkeksi ja osata nauttia siitä, että se naapuri tekee muutaman vuoden hyvää tiliä yhteistyössä sun kanssa. Jos se on oikeen katkera paikka, niin lasket vaan miten ite hyödyt tilanteesta ja unohat sen naapurin tilin. Kyllä se laskee omansa.
No, mielestäni maatalous on yritystoimintaa ja kannattavat investoinnit pitää laskea samallalailla kuin muussakin yritystoiminnassa.
Eikä sekoittaa yhden lohkon tai pellon nimellistä hankintahintaa asiaan ...
Mikäli tilalla on esim. hankittuna hyvä konekanta, niin miksi ostaa rehua naapurilta alihankintana, silloinhan kuoletetaan kahta kalustoa yhden tilan tuotoilla ...
Silloin voi hyvin ajatella, että nostaa omien koneiden käyttöastetta ja ostaa lisää peltoa, tai vuokraa, sekä tekee itse rehun ...
Kyllä tälläiset asiat pitää katsoa aina tilakohtaisesti.
-
Ei tuu meiltäpäin mieleen yhtään esimerkkiä maan oston turmiollisuudesta, mutta paljon on tiloja jokka jättäny ostamatta ja
pikku hiljaa hävinneet tavalla tai toisella alalta.
-
[ Jos homma ei pelaa, on pellot tarjolla kohta uudestaan....
MTK:n tavoitteena on ollut pitää kaikki laskutaidottomat mukana huutamassa lisää hintaa pellolle ja nostamassa vuokratasoa.....
Niinpä. Aika näyttää kuinka käy.
MTK:lla ja eräällä muulla viljelijöiden "etua" ajavalla puulaakilla on eräs keskeinen tavoite ollut aina massan säilyttäminen eli nykytermein sanottuna bulkkitavaran tuotanto. Paljon jäseniä on massaa joka on jonkinlainen selusta. Varmaan kuka tahansa järjestöjohtaja pitää siitä, että edustaa 10000 jäsentä ennemmin kuin 100:aa.
Tsekkailin tuossa aikani kuluksi Käytännön Maamiehen maatilojen kokoa käsittelevää artikkelia. Sitä lukiessa valaistui jälleen se tosiasia kuinka pientilavaltaista tämä Suomen maatalous on. Nykypäivänä kun 50ha peltoa ei viljanviljelyssä oikein elätä edes yhtä henkilöä, niin tulee mieleen, että kun tuo ala on Suomen mittakaavassa kuitenkin vielä iso tila, niin kuinka ne kaikki loput pienemmät viljatilat oikein tulevat toimeen. Taustalla on pakko olla jokin muu ammatti tai toimeentulo. Luulen, että tulevina vuosina nähdään ennakoitua vauhdikkaampi rakennekehitys. Ainakin jos kustannustaso säilyy pitempään tällä tasolla.
-
toki nähdään palkat sivutoimissa nousee niin jatkossa voidaan harraste toiminta näennäisviljelyllä viljellä entistä suuremmilla tiloila ja aktiivitilat katoavat suomesta ???