Se on selvää, että MTK on yhtenä miehenä pyrkinyt estämään terveen yritystoiminnan syntymisen alkutuotantoon. Aivan kaikkeen maataloustoimintaan on saatava jotain tukea.... perjantain Kauppalehdessä oli aluetuista juttua enemmänkin ja aiemmin ilmestyneessä Kanavassa Esko Niemen artikkeli. Vaikka se on osoitteleva ja yksinkertaistava, olen periaatteessa samaa mieltä. Tämä rääpiminen vaan maksaa yhteiskunnalle liikaa.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 13.09.08 - klo:15:35

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.09.08 - klo:14:07

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 13.09.08 - klo:13:28

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.09.08 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Uniq - 12.09.08 - klo:13:32

Lainaus käyttäjältä: poronpurija - 11.09.08 - klo:22:42

Nyt änkyrät ja törkylauseen inttäjät sekä muut siivellä olijat. Nyt teillä on loistava tilaisuus kertoa julkisesti, mitkä puolueet, järjestöt ym. ovat tehneet kotimaisen maataloutemme puolustamiseksi.  Aikaansaannoksia olisi myös hyvä tulla.

MTK:t eivät saa vastata, eikä MTK:a myöskään nyt perinteistä poiketen haukuta.

Sana on vapaa.

Kokoomus on aina ajanut, ja tulee jatkossakin ajamaan, yrittäjien etuja.

Ei yrittäjillä mitään yhteistä etua ole, eikä kokoomus ole mitenkään erikoisesti ajanut yritysvetoista Suomea ...
Se on aina ollut pikemminkin virkamiesten puolue.

Yrityskentässä kaksi toisista poikkeavaa linjaa, tai kehityssuuntaa, on suuret yritykset ja globaalitalous,s ekä pienet yritykset ja paikallinen tai kansallinen talous, tämä jako ja eturistiriita on kaikkialla maailmassa ja aina ollut olemassa.
Maajussit kuuluu ehdottomasti tähän jälkimmäiseen ryhmään, mutta metsäteollisuus taas selkeästi ensimmäiseen.
Monilla muilla yrityssektoreilla jako ei ole ihan yhtä selkeä, mutta aina se on jollakin tasolla olemassa ...

Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle

Niin, mikäli tavoitteena on kehittää valtakuntaa ja maata pelkästään suuryritysten, suurkaupunkien ja suurpääoman ehdoilla ...
Toisaalta, Tanska on hyvä esimerkki masta, millä ei ole yhtään suuryritystä, ei minkäänlaisia luonnonvaroja ( metsiä, malmeja, energiaa ) eikä yhden puolueen ylivaltaa, silti siellä on yleinen palkkataso 25 %:tia korkeampi kuin Ruotsissa, demokratia toimii huomattavasti paremmin kuin Suomessa, maataloustuotanto on neljä kertaa suurempi kuin oma kulutus ...
Eikä kukaan puhu suuremmista tilakoosta, tai muusta höpötyksestä kuten esim. sivutoimisuuden kieltämisestä.

Ehkä Tanskan menestyksen salaisuus, onkin nimenoman suuryritysten välttäminen ja monipuoluejärjestelmän suosiminen, sekä pienyritysten tasavertainen kohtelu suurten rinnalla.

Mitä sitten mm. Lego, Carlsberg, Danfoss ovat?

Aijaa, sinunko määritelmissä, palikkatehdas lego on monikansallinen suuryritys ....

Oli puhe suuryrityksistä

Carlsberg, Lego, Danfoss ovat yrityksiä, jotka kuvaavat parhaiten tätä Tanskalaista yrityselämää, ne kaikki on yhden perheen yrityksiä, jotka on levinneet maailmalle, tosin Carslberg taitaa tänään olla jo paljon muutakin.

Tottakai Tanskassakin yrityksiä on ja menestyneitä yrityksiä, ei se muuten voi olla niin menestynyt valtio ja kansakunta.

Kuvaavaa on, että Ruotsi joka on Suomen kaltainen suurteollisuuden varaan rakennettu kansakunta, on tässä elintasokilvassa hävinnyt Tanskalle, jossa yrityssektori on suuntautunut ihan muualle kuin suurteollisuuteen.
Ruotsi oli vielä seitkytluvulla maa, johon Tanskastakin lähdettiin töitä etsimään ja parempaa elämää, nyt on virta toisinpäin ...
Tanska on edellä Ruotsia selkeästi, ainakin palkoilla mitattuna, kuten on myös Norja ja Islanti, vain Suomessa on pohjoismaista palkat yhtä alhaalla kuin on Ruotsissa.

Tanskassa on pikkuisen toisenlainen työsuhdeturva kuin Suomessa: helppo antaa potkut, valtio maksaa 90% palkkaa jonkin aikaa, sinä aikana on hankittava uutta työtä. Kaikki osapuolet (työntekijät, työnantajat ja AY-liike) ovat tyytyväisiä. Työntekijä hakeutuu siihen työhön mihin soveltuu, ei roiku väkisin jonkun työnantajan harmina. 

Epäilemättä Tanskassa on tehty paljon asioita oikein, mutta pitää huomioida muutkin olosuhteet. Pinta-alaltaan pieni maa, edullinen sijainti. Ei välttämättä synny sellaisia kustannuksia esim. infrastruktuurista kuin Suomessa tai Ruotsissa. Rahaa voidaan käyttää sitten johonkin muuhun, vaikkapa sosiaaliturvaan. Tosin siellä on onnistuttu siinä missä Suomessa ei elikkä porukka oikeasti hakeutuu töihin, kun Suomessa tunnutaan jäävän päivärahoille. Tanskan maataloudella menee näennäisesti hyvin, mutta kyllä mua ainakin suuresti epäillyttää se kova velkalasti jossa moni tila elää. Luin yhdenkin artikkelin karjatilallisesta, joka oli laajentanut tilaansa koko ajan. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuului, että velkaa tulee olemaan aina ja tili tehdään sitten kun tila aikanaan myydään eteenpäin. Jotenkin tuntui siltä, että velkojen kanssa oli heitetty jo pyyhe kehiin ja luovuttu toivosta, että ne koskaan saadaan maksettua. Sama tilanne on varmaan monella muullakin. Tanskassa voi tulla vielä joku rahoituskupla, joka kaataa melkoisesti tiloja. Aika näyttää.

Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä. Olisiko niin, että ihmiset ovat vaan niin ahneita ja mukavuudenhaluisia, että on helpompi laittaa firma lihoiksi kuin taistella vaikeuksia vastaan. Pikku hiljaa myydyistä yrityksistä muodostuu isompia kokonaisuuksia ja lopulta hyvin kasvottomia kansainvälisen kapitalismin edustajia. Viime kädessä se on meidän oma vikamme. Meidän pitäisi lähteä jollain lailla alusta liikkeelle, mutta nykyisessä, valmiissa maailmassa se on todella hankalaa. Enkä usko, että ihmisten asenteetkaan ovat mitenkään suotuisat. Sen paperitehtaan pitäisi vaan elättää kehdosta hautaan.

Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä.

Olisiko korkealla perintöverolla jotain tekemistä asian kanssa? Nykyinen hallitus on suunnitellut helpotusta (myös maatalousyrityksille), mutta näyttää suunnitelmat kaatuvan kateellisuuteen.

 Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle
[/quote]

Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi
maataloudelta 750 milj. markkaa.
Kieroontunutta onnea Talojussilta.

Yhteenvetona voi todeta, että kaikki ne ajanjaksot, jolloin kepu on ollut oppositiossa, ovat olleet suureksi onneksi Isänmaalle

Ilmeisesti se oli Talojussin toiveiden täyttymys,kun Lipposen musta-punahallitus leikkasi maataloudelta 750 milj. markkaa. Kieroontunutta onnea Talojussilta.
[/quote]

Leikkasi liian vähän   

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.09.08 - klo:23:53

Mun mielestäni on aika loogista, että Suomeen on syntynyt suurteollisuutta, eikä sitä ole pidetty pahana asiana ennenkuin vasta viime vuosina kun isompia yksiköitä on suljettu. Suomalainen yhteiskunta on sellainen, että jostain syystä täällä ei synny pitkäikäisiä perheyrityksiä.

Olisiko korkealla perintöverolla jotain tekemistä asian kanssa? Nykyinen hallitus on suunnitellut helpotusta (myös maatalousyrityksille), mutta näyttää suunnitelmat kaatuvan kateellisuuteen.

Niin vasemmiston kateelisuuteen. Ja sinä haluat vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.

vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.

Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n   

 

Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n   
[/quote]

Siinä sitten kakon aiheuttamaa turmiota:

- En kommentoi yksittäisen liiton tavoitteita, mutta viime syksynä nähtiin palkankorotuskierros, jota Suomi ei kestä toistamiseen, Katainen muotoili.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14397

Oliko se sama Katainen,joka oli palkkoja nostamassa?.

Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n   

Siinä sitten kakon aiheuttamaa turmiota:

- En kommentoi yksittäisen liiton tavoitteita, mutta viime syksynä nähtiin palkankorotuskierros, jota Suomi ei kestä toistamiseen, Katainen muotoili.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14397

Oliko se sama Katainen,joka oli palkkoja nostamassa?.



[/quote]

Katainen vaati ainoastaan hoitoalalle (matalapalkkanaiset) tasokorotusta, sitäkään ei Katainen pysty päättämään.

Ensimmäisenä toteutui kemian ja metallin yli 10% korotukset, työnantajan ja työntekijöitten sopimukset....hoitoalan tasokorotus mitätöityi rajujen palkankorotusten aihuttamassa inflaatiossa.

Jos kommentoisi vielä tuota perintöveroasiaa. Minun mielestäni maatilan SPV:tä ei voi enää taloudellisesti juurikaan keventää siitä mitä se tällä hetkellä on. Jos tila annetaan kokonaan lahjaksi, niin aika isokin maatila siirtyy jatkajalle muutaman tonnin lahjaverolla. Mun mielestäni oli yltiöpäinen vaatimus koittaa keventää verotusta tässä asiassa. Mentiin liiallisuuksiin.

Sen sijaan "oikeiden" yritysten kohdalla homma näyttää menevän ihan käteen. Tavoite oli, että sukupolvenvaihdoksia helpotetaan keventämällä verotusta. Mistään tasa-arvosta ei ollut mitään mainintaa. Tehtiin tietoinen arvovalinta, että autetaan jatkajaa ja sillä selvä. Mutta sitten alettiin höpöttää jostakin muiden perillisten yhdenmukaisuudesta. No kyllä mun mielestäni oli jo alunperin selvää, että jollekkin annetaan ja jollekkin toiselle ei. Sehän se oli tietoisen arvovalinnan tulos. Mun mielestäni on väärin verrata tulevan yrittäjän asemaa johonkin palkansaajana toimivaan sisareen ja heidän erilaiseen verotukseensa. Mun mielestäni yrittäjän vastuu ja velvoitteet ovat vähän toista luokkaa kuin palkansaajan. Tätä asiaa ei ole tarpeeksi ponnekkaasti tuotu esille. Poliitikot joustavat kateellisten edessä äänten menettämisen pelossa. Surullista.

On aika vaikea puhua yrittäjämyönteisyydestä ja yrittäjien merkityksestä yhteiskunnalle, kun toisaalta ollaan koko ajan vetämässä yrittäjiltä mattoa alta. Tuntuu siltä, että Suomi on yhteiskunta jossa palkansaajan etu ajaa aina yrittäjän edun edelle. Ehkä sen takia täällä menestyvät vain todelliset suuryritykset jotka ovat tarpeeksi vahvoja pitämään puolensa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.09.08 - klo:09:14

vielä KaKolan kansa demarit ja vasemmistoliiton samaan hallitukseen. Jos toiveesi toteutuu, niin eiköhän yrittäjien vero nouse sitten vähintään 200% ja perintövero 150% yrityksen arvosta. Perintöveroa samalla varmaan muutetaan ettei se duunareitten, vasureitten ja demareitten omaisuutta koske.

Suomen turmion perusta on ollut vuosikymmeniä punamullassa... agraarisosialistien ja teollisuussosialistien rahanjakoliitossa missä ei ole välitetty pätkänkään vertaa siitä mistä raha tulee... nyt se ei tule enää devalvoimalla - kiitos EU:n   

Äläpäs nyt, olihan meillä punamultahallituksissa huipputason pääministereitäkin, kuten esim. Martti Miettunen 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Miettunen

Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle.  Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.

Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.

Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.

Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle.  Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.

Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.

Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.

Aivan, mikäli elintasoa halutaan nostaa tai edes pitää se entisellään, niin on katsottava muihin suuntiin, kuin perinteinen suurteollisuus.
Mitä tulee perintöverotukseen, niin itse olen sitä mieltä, että tasa-arvon kannalta oli järkevintä, tehdä kaikki perinnöt täysin verottomiksi.
Jotenkin tökkii ajattele, että suuren perheyrityksen omistaja siirtää omaisuutensa verottomasti eteenpäin perheessä ja sen jokainen pikkuapulainenkin maksaa perintöveroa jokaisesta metsä tai mökkipalstasta, mitä sattuu saamaan ...
Mielestäni olisi selkeintä, tehdä kaikki perinnöt verovapaiksi.

Lainaus käyttäjältä: Hälläväli - 14.09.08 - klo:11:04

Mielestäni suurteollisuuden suosimisen juurt löytyvät niinkin kaukaa kuin sotakorvausten maksamisvuodet 40-luvun lopulta 50-luvulle.  Silloin olosuhteiden pakosta suurteollisuus kehittyi isoin harppauksin, koska sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina pitkälti, ja oli pakko kehittää suurteollisuutta, sitten 60-luvulta lähtien koko yhteiskuntaa on kehitetty suurteollisuutta ja palkansaajia varten ja niiden ehdoilla.

Ihmiset ovat tottuneet siihen ajatukseen, että suurteollisuus luo taloudellista turvaa, joka kantaa sukupolvesta toiseen, mutta näin ei enää ole, kun suurteollisuudella menee huonosti, niin sitten tulee pahaa jälkeä, kun moni paikkakunta on rakentunut pelkästään yhden ison teollisuuslaitoksen ympärille, ja tämä laitos joudutaan sulkemaan, tai se joutuu vähentämään työntekijöitä.

Suomalaista yhteiskuntaa on alettava rakentamaan täysin uudesta näkökulmasta, on lopetettava menneisyyteen takertuminen ja hypättävä rohkeasti tulevaisuuteen.

Aivan, mikäli elintasoa halutaan nostaa tai edes pitää se entisellään, niin on katsottava muihin suuntiin, kuin perinteinen suurteollisuus.
Mitä tulee perintöverotukseen, niin itse olen sitä mieltä, että tasa-arvon kannalta oli järkevintä, tehdä kaikki perinnöt täysin verottomiksi.
Jotenkin tökkii ajattele, että suuren perheyrityksen omistaja siirtää omaisuutensa verottomasti eteenpäin perheessä ja sen jokainen pikkuapulainenkin maksaa perintöveroa jokaisesta metsä tai mökkipalstasta, mitä sattuu saamaan ...
Mielestäni olisi selkeintä, tehdä kaikki perinnöt verovapaiksi.

Huh, ehdin jo menettämään toivoni tämänkin keskustelun suhteen, mutta löytyhän täältä lopusta taas jotain älyllisiäkin kommentteja. 
Tanskalla menee hyvin(siitäkin olen samaa mieltä). Aikoinaanhan Tanskassa oli valtavasti puuvillateollisuutta, jotka sitten aikoinaan siirtyivät halvemman työvoiman maihin. Tanskalaiset eivät jääneet itkemään perään, kuten tällä hetkellä Suomessa itketään metsäteollisuuden, vaan siirryttiin eteenpäin. Tilalle tuli muita työpaikkoja tanskalaisille, tämä on markkinatalouden perus sääntöjä, jotka jokainen ymmärtää, kunhan vain on edes hitusen tutustunut aiheeseen.
Samaan hengen vetoon voisin kommentoida tuota "tuottaja vs. yrittäjä" ja "kuinka tanskalaiset tilat hukkuvat lainaan" ymsyms.. Ne jotka vielä kaipailevat aikoja jolloin oli "tuottajia" ja paikallinen osuuskauppa ja kaikki oli hyvin, voisivat mielestäni jo katsoa peiliin ja tulla 2000-luvulle. En väitä että nuissa ajatuksissa olisi jotain vikaa, mutta "ajat muuttuu, eskoseni". Siis taakse jäänyttä elämää. Mutta tuo "tuottaja-ajatus" -malli kuvaa hyvin miksi jollain tapaa pelätään suurta vieraanpääoman määrää, kuten nuo tanskan tila esimerkit osoittavat. Kertokaa minulle jotain muun alan yrityksiä samankokoisella liikevaihdolla, joilla ei ole vierastapääomaa?