Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: karvankasvattaja - 09.05.13 - klo:22:48
-
Joku hyvä syy kuulua karjantarkkailuun? ..jos ei keksi mitään niin se saa sitte loppua..
-
Lehmäkohtaiset pitoisuudet (rasva, valkuainen, solut).
-
Jaa no en halua puolustella yhtään, mutta. Täydentävät ehdot edellyttävät tuotostarkkailua (miten sen kukin sitten muuten toteuttaakin), alennus siemennysmaksuista, eläimiä myydessä on etua tarkkailuun kuulumisesta, maitonäytteet lehmäkohtaisesti, ja mahdolliset palkinnot tarkkailutulosten perusteella. Nämä tuli ekana mieleen.
-
Mitäs palkintoja tarkkailu tulosten perusteella jaetaan?
-
Laitoin ainoon palkintolehmän teuraalle, juuri kerkis posti tuoda plakaatin, se oli kyllä puhdas rotunsa edustaja mutta siinä sen meriitit sitte olikin..
Paljonko alennus siemennysmaksuista on?
Meijerin laskulla on esim. ruokinnan ohjauksesta 350e laskua..?? hyöty??
-
Mitäs palkintoja tarkkailu tulosten perusteella jaetaan?
Ainakin karjakerhot jakaa tuotospalkintoja karjoittain ja roduittain. Jalostusarvopalkintoja , kestävät eläimet/karjat jne. 100 tonnarit, 150 tonnarit jne.
Tietysti nämä ovat "kunnianosoituksia" joita useimmat tilat ei tule koskaan saamaan.
Annoshinta näkyy fabalaisilla olevan 5€ edullisempi kun kuuluu tarkkailuun.
-
Kunniakirjat
seinällä ei nosta tuotteen hintaa yhtään.
Kysymykseen vastaus: tietää mitä tekee.
T: Kuulutaan tarkkailuun
-
Kunniakirjat
seinällä ei nosta tuotteen hintaa yhtään.
Kysymykseen vastaus: tietää mitä tekee.
T: Kuulutaan tarkkailuun
Väärä vastaus. Kyllä 100 000 lätkä nostaa jokaisen jälkeläisen arvoa. Eri asia osaako ko sitä hyödyntää
-
Kyllä pari tonnia kannattaa maksaa, että saa nimensa nauta-lehteen. :-X
-
Minusta on hyvä että on vaihtoehtoja. Takavuosina kuului toisinaan sellaista kitinää, että tarkkailuun kuulumattomat pitivät esim. siemenennyskuluja älyttömän korkeina ja olisivat tahtoneet palvelun samaan hintaan kuin tarkkailuun kuuluvat. Minusta tuollainen osoittaa vaan sen ettei ole korvan taukset vielä täysin päässeet kuivamaan.
Itse kuulun kyllä. Noista kuluista voi aina yrittää hyötyä mahdollisimman paljon, esimerkiksi neuvonnan yhteydessä kannattaa itsekin olla aktiivinen eikä vain istua hiljaa ja odottaa että asiat kehittyvät taikasauvaa heilauttamalla.
-
Joku hyvä syy kuulua karjantarkkailuun? ..jos ei keksi mitään niin se saa sitte loppua..
Emäntä on tuon homman kyseenalaistanu muutaman kerran, mutta mukana ollaan toistaiseksi. Niin minimiin on on palvelut laitettu kuin mahdollista. Emännän mielestä ei niistä puolenpäivän palavereista oikein saa mitään hyötyä ja on kallista seurustelua. Saattaa olla neuvojastakin kiinni...
Vähän asiaan liittyen...Weblammas -ohjelman lisenssi hommattiin, kun kiinnostaa tuommoisen teknikan edistäminen ja noita määkijöitä jokunen on. No lisenssiä tilatessa ei PA:ssa kukaan tuntunut oikein tietävän asiasta yhtään mitään ja nettikommenttien mukaan ohjelmakin toimiii vähän miten sattuu.
Nyt on ProRahastuksessa asia edennyt. Ohjelman käyttäminen edellyttää neuvontaan liittymistä (erillinen lisäveloitus) ja silläkin saa sitten neuvojakäynnin kerran vuodessa, jotain tilastoja jne. Aika kallis käynti hyötyyn nähden. Luovutaan koko hommasta (ei lampaista kuitenkaan).
-
Yli 100v kuuluttu karjantarkkailuun. Neuvojat ja vanhempi väki ei anna luopua karjantarkkailusta ;D
Tympein homma omasta mielestä Maitonäytteiden otto joka toinen kuukausi :'(
-
Kyllä pari tonnia kannattaa maksaa, että saa nimensa nauta-lehteen. :-X
Parempi nimi Nauta-lehdessä kuin Alibissa. Alibiin pääsee kuulemma ilmaiseksi :-X
-
muutamia kymmeniä vuosia tullu oltua tarkkailussa mutta joitain vuosia sitten kypsyin; 8 eri takkailijaa kävi kahdessa vuodessa ja kukaan ei ollu kiinnostunut lehmistä, jopa kaksi käväs navetassa. joten hyödyks jäi kolkutin seinälle ja hiivatisti lisätyötä ja kallis lasku, nyt kun raisio laskee ruoskun niin virtasta menee enemmän ja rehulaskut pienempiä. lehmät tyytyväisempiä ja terveempiä. liekö liian pieni karja poroarkialle?
-
Karjantarkkailun paras hyöty saavutetaan jos tarkkailijaa sattuu olemaan pätevä. Niistä käppyröistä ei moonikaan kostu kun ne pystyy tulostamaan ite netistä jos haluaa. Suurin hyöty saavutettaisi jos tarkkailija kävis tunnin kuukaudessa pistokkeena kattomassa mitä navetassa tehdään ja ollaan tehty. Valtaisaa osaamista vaan vaatii että saa siitä muutettua toimintamalleja paremmpaan. Siellä kuitenkin se talon tuotoos tehdään ja käppyristä voi katsoa miten on edistytty.
-
Nuo käppyrät on semmoinen juttu että ainakin itellä on melkoisen hyvä tuntuma ilman niitäkin mitä tapahtuu navetassa. Vielä kun karjakin on niin pieni että tietää ihan hyvin mitä tapahtuu yksilö tasolla... On mietitty kovasti kanssa karjantarkkailun mielekkyyttä. Kaksi kertaa vuodessa käy neuvoja ja vaihtuvuutta on ollut paljon silläkin saralla... Nuorilla naisilla tahtoo olla taipumus raskautua jossain vaiheessa :D Ruoksun ja sen seuranta on tehty ite exelillä ja onnistumista seuraan maitomäärillä ja viikottaisilla maidon analyyseillä. Eläinten kuntoluokkien arviointia suoritetaan omin voimin ja "asiantuntijoinen" ystävällisellä avustuksella jotka navetassa käy. Karjantarkkailu taitaa olla jopa hieman harhaanjohtava termi... Eikös se olekin tuotantoneuvontaa ???
-
Kun alotin nämä hommat niin tarkkailusta oli oikeesti hyötyä, on tiettyjä juttuja joihin haluan vieläkin neuvojan tilata..palvelukin on ollu hyvää, kiitokset siitä. Mutta en mä nyt halua maksaa esim. ruokintasuunnitelmasta tai siitä että joku käy kattelemassa lehmiä navetassa.
-
Ei niitä käppyröitä sinne nettiin ilmesty, jos ei kuulu tarkkailuun tai siis tuotosseurantaan. Tämä on niin tilakohtainen juttu, toisille siitä on hyötyä ja toisille vähemmän. Esim. Jalostukseen ei voi myydä vasikkaa jos ei kuulu tarkkailuun.
Jos ei halua maksaa ruokinnan suunnittelusta, niin sitä palvelua ei kannata ottaa! Vaikka aika paljon myydään ns. Paketteja, niin useimmiten se on neuvottelukysymys. Meillä vaihdettiin neuvojaa, kun edellisen kanssa se oli sitä papereiden tuijottelua. Nyt kuntoluokitetaan lehmät 3-4 krt vuodessa ja ite teen myös karjakompassilla suunnittelua ja seurantaa excelin lisäksi.
Kannattaa olla aktiivinen itse neuvojan suuntaan, niin palvelusta saa parhaan hyödyn. Toistaiseksi on tuntunut siltä, että on saanut rahalle vastinetta, mutta tilanteen muuttuessa asiaa pohditaan uudelleen.
-
Luopukaa heti nyt kaikista tarkkailuista ja jalostusneuvonnoista! Kyllä isäntä tietää ihan itte parhaiten kaiken eikä siihen tarvita mitään epäpäteviä pikkulikkoja kertomaan että jokin olis muka perseellään 8)
-
Luopukaa heti nyt kaikista tarkkailuista ja jalostusneuvonnoista! Kyllä isäntä tietää ihan itte parhaiten kaiken eikä siihen tarvita mitään epäpäteviä pikkulikkoja kertomaan että jokin olis muka perseellään 8)
Tästä voi olla montaa mieltä.. :D
-
Yleensäkin neuvontaa kannattaa käyttää sellaisiin asioihin mitkä ei itseä kiinnosta... Näin ainakin meillä on toimittu. Eli verotus ym. rahanpyöristys asiat on ulkoistettu. Muuten kaikki onkin sitten ns. omissa käsissä pl. kaksi tilaneuvontaa vuodessa. Itsestä tosiaan hyvin paljon kiinni mitä neuvonnasta saa irti. Tietojen kerääminen ja muistiinpanot tekee laskelmista paljon tarkempia.
-
Jos ei kiinnosta, niin nimenomaan silloin ei ole mitään hyötyä käyttää neuvontaa. Joku tulostaa nivaskan laskelmia, joihin on tiedot kerätty hätäpäissänsä edellisenä iltana. Sitten tuo paperiläjä laitetaan katsomatta johonkin mappiin. Kaikilla menee siinä aikaa hukkaan. Toisella osapuolikkaalla vielä rahaakin... :'(
-
Kyllä pari tonnia kannattaa maksaa, että saa nimensa nauta-lehteen. :-X
Parempi nimi Nauta-lehdessä kuin Alibissa. Alibiin pääsee kuulemma ilmaiseksi :-X
Ja kauppalehteen jossa paljon maatalousyrittäjiä :(
-
Miten sä muuten voit todistaa naapurille karjan keskituotoksen kun tarkkailijan laskemalla.kallis ja turhaa touhua :o
-
Kyllä pari tonnia kannattaa maksaa, että saa nimensa nauta-lehteen. :-X
Parempi nimi Nauta-lehdessä kuin Alibissa. Alibiin pääsee kuulemma ilmaiseksi :-X
Ja kauppalehteen jossa paljon maatalousyrittäjiä :(
Protestipalstalla vai ??? Sinne pääsee omilla ""ansioillaan", kuten Alibiinkin :-X
Paitsi että protestiin pääsee maksamatta ja Nautaan maksamalla. On myös tiloja jotka ovat molemmissa..
-
Yleensäkin neuvontaa kannattaa käyttää sellaisiin asioihin mitkä ei itseä kiinnosta... Näin ainakin meillä on toimittu. Eli verotus ym. rahanpyöristys asiat on ulkoistettu. Muuten kaikki onkin sitten ns. omissa käsissä pl. kaksi tilaneuvontaa vuodessa. Itsestä tosiaan hyvin paljon kiinni mitä neuvonnasta saa irti. Tietojen kerääminen ja muistiinpanot tekee laskelmista paljon tarkempia.
Meillä taas kirjanpito ja verotusasiat pidetty omissa käsissä, koska niissä on aika paljon "tulkinnanvaraa" jos itte tekee ja pysyy asioista paremmin kärryllä. Tilitoimisto toimii kaavamaisesti ja ns. verosuunnittelu huomattavasti hankalempaa esim. mikä voidaan laittaa kertapoistona ja mikä ei. Energiaveron palautus hyvä esimerkki siitä miten käy jollei verotusasiat kiinnosta. Iso osa tiloista jätti palautuksen kokonaan hakematta.
Kannattavuuslaskelmat, tuotantokustannuslaskelmat ym. on mielestäni tuulesta temmattua ajanhukkaa ja rahastusta vailla todellisuutta.
-
Meillä on se ongelma ettei kumpaakaan kiinnosta kirjanpidon tekeminen :( Joten siksi ne tekee juurikin prorahastuksen toimisto.
-
.Mistäs muuten näkee eläimen tuotostason jos sitä ei mitata ja pidetä kirjaa.Vaikka kuinka robotti ottaakin näytteet ja tuotokset ym,se tuskin kovin virallinen jos ei niitä tuotosmääriä kirjata tarkkailuun.Mut kukin saa tietty tehdä miten lystää.Uskosin kuitenkin että kukaan ei usko että sun lehmä lypsää 12000 kiloo vuodessa jos siitä ei pole tarkkailumuistiinpanoja kirjattuna.Näin se menee.
Itte tehdään mittalypsyt ja kirjataan ylös, tarkkailija kopioi ne siitä ja vääntää käppyrät..saman tuloksen siitä saa ilman tarkkailijaakin?? Vai käykö Tapanilassa tarkkailija mittalypsyllä???
Vaikka dumppaisin sen tarkkailijan kuvioista niin mittalypsyt tehdään silti.
Meillä nyt on pieni karja, kai jos niitä olis satapäätä ja robo niin tarkkailijan hyötysuhde paranis.
-
Meillä on se ongelma ettei kumpaakaan kiinnosta kirjanpidon tekeminen :( Joten siksi ne tekee juurikin prorahastuksen toimisto.
Hopsan, puhuitkin kirjanpidosta. Kun minä ajattelin, että nuo neuvonnalliset kannattavuusasiat yms. eivät kiinnostaisi ja silti teetetään. Kirjanpitohan nyt tuskin ketään oikein saa liekkeihin? :-X Enkä kyllä laskisi kirjanpidon ulkoistusta neuvontaan. Vaikka saa sieltä kai niitäkin, jopa pyytämättä. :-X
-
Ilman tarkkailua on menty neljä vuotta, eikä ikävä ole ollut. Robo mittaa ja kirjaa maitomäärät sekä solut. Lehmäkohtaisia pitoisuuksia ei saa ellei sitten innostu viemään omat näytteet meijeriin. Toisaalta kuka oikeasti hyödyntää lehmäkohtaista pitoisuustietoa? No jalostuksessa ehkä, mutta sekin hoituu pitkälti ruokinnalla ja sonnivalinnalla.
Tämä ei ole kaikille ainut ja oikea tapa toimia, mutta itse olen kokenut sen käyttäjäystävällisemmäksi.
-
Karjantarkkailu on vanha termi, se on ollut jo pitkään maitotilaneuvonta tai tuotostarkkailu.
On hyötyä, toki riippuu paljon omasta kiinnostuksesta neuvontaa kohtaan; jos ei kiinnosta ne laskelmat, raportit ja muut niin eihän sitten kannata. Myös neuvojan ammattitaidolla on osuutta asiaan jotta saadaan kaikki hyöty.
Mielestäni oman kokemuksen mukaan paras taloudellinen hyöty karjanpidosta saadaan kun yhdistetään tuotostarkkailu, jalostusneuvonta (FABA) ja terveydenhuoltokäynti (Meijerin laatusopimus). Lisäksi peltopuolen asioitakin on hyvä päivittää välillä.
Yli puolet tuloista määräytyy kuitenkin pellolta eli rehusadosta ja sen laadusta koska se määrää lehmien tuotoksen, muun ruokinnan hinnan ja hedelmällisyyden. Ja kyllä nämä rehuasiat ovat hyvin tähteellinen osa maitotilaneuvontaa.
Tuotostarkkailutiloilla on meijerimaitoakin noin 1000 kiloa enemmän/lehmä eli sekin kertoo että kun liittyy tarkkailuun niin aletaan kiinnittämään oikeisiin asioihin huomiota. Muita lukuja ei oikein ole vertailuun saatavilla koska ei-tarkkailutiloilta ei juurikaan saada muita lukuja. Aika iso epätietoisuuden aukko. Miten voi tilaa kehittää ja parantaa kun ei ole mitään tietoja tuotannosta?
Tänäpäivänä kun ollaan menossa siihen että joko laajennetaan tai lopetetaan niin maidontuotanto ei ole enää alana sellainen että sitä vois tehdä ilman jatkuvaan tiedonkeräilyä. Automaattilypsysysteemit toki keräävät tietoa, mutta se ei vastaa sitä samaa mitä tarkkailussa voidaan tehdä. On aika iso tietoinen riski olla kuulumatta tarkkailuun, jos on laajentava ja kehittyvä tila.
-
Ilman tarkkailua on menty neljä vuotta, eikä ikävä ole ollut. Robo mittaa ja kirjaa maitomäärät sekä solut. Lehmäkohtaisia pitoisuuksia ei saa ellei sitten innostu viemään omat näytteet meijeriin. Toisaalta kuka oikeasti hyödyntää lehmäkohtaista pitoisuustietoa? No jalostuksessa ehkä, mutta sekin hoituu pitkälti ruokinnalla ja sonnivalinnalla.
Sulla pitäisi olla vielä yksi Lely jolla mittaisit pitoisuudet ;D. Mun mielestä pitoisuuksien perinnöllinen taso on todella tärkeä tieto, "hyvän lehmän" illuusio usein romuttuu, kun tietää mitä se lypsää. Lähes samoilla maitomäärillä on mun karjassa saman rodun yksilöillä ollut parhaimmillaan 100 kg:n ero 305 päivän valkuaistuotoksessa.
Mutta kukin tyylillään.
-
Jaa no en halua puolustella yhtään, mutta. Täydentävät ehdot edellyttävät tuotostarkkailua (miten sen kukin sitten muuten toteuttaakin), alennus siemennysmaksuista, eläimiä myydessä on etua tarkkailuun kuulumisesta, maitonäytteet lehmäkohtaisesti, ja mahdolliset palkinnot tarkkailutulosten perusteella. Nämä tuli ekana mieleen.
Hyvinvointituen ehdot:
4.4
Nautojen ruokinta ja muu hoito
Tilalla on harjoitettava järjestelmällistä tuotan-
toseurantaa. Tuotantoseurantaa voivat hoitaa
esimerkiksi neuvontajärjestö, meijeri, teuras-
tamo tai viljelijä itse. Nautojen ruokinnassa on
noudatettava kirjallista laskelmiin perustuvaa
ruokintasuunnitelmaa, jossa on huomioitu
eläinten kasvu- ja tuotantovaihe.
Täydentäviin ehtoihin ei edellytetä tarkkailuun kuulumista, vaan se koskee hyvinvointituen perusehtoja.
-
Juuri näin, eikä hyvinvointituessakaan edellytetä nimenomaan proagrian tarkkailuun kuulumista, eli tarkkailu voi olla myös omatoimista tms., kun vaan tärkeimmät tunnusluvut on esitettävissä.
-
On aika iso tietoinen riski olla kuulumatta tarkkailuun, jos on laajentava ja kehittyvä tila.
***Avaas tätä hiukan, en nimittäin koe saavani tarkkailusta mitään sellaista tietoa, joka vaikuttaisi tilan kehittämiseen. Siis mitään sellaista, jota en pystyis muualta hankkimaan. Omatoimisen tarkkailun kiihokkeena voi olla jokin muukin kuin nimi nautalehdes...
-
On aika iso tietoinen riski olla kuulumatta tarkkailuun, jos on laajentava ja kehittyvä tila.
***Avaas tätä hiukan, en nimittäin koe saavani tarkkailusta mitään sellaista tietoa, joka vaikuttaisi tilan kehittämiseen. Siis mitään sellaista, jota en pystyis muualta hankkimaan. Omatoimisen tarkkailun kiihokkeena voi olla jokin muukin kuin nimi nautalehdes...
Kyllä se vaan niin taitaa olla että useimmilla neuvojillakin olis Apemieheltä opittavaa.
-
Samaa mieltä, vaikka kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Itselle neuvojien antamat neuvot ruokinnassa ym. on olleet aika turhia kun itsestään selvyyksiä vatvotaan. Hyvin harvoin näillä normaaleilla neuvojilla on mitään mullistavia ideoita ja uusia juttuja. Itse pitää hakea tieto jos aikoo kehittää hommaa.
-
Samaa mieltä, vaikka kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Itselle neuvojien antamat neuvot ruokinnassa ym. on olleet aika turhia kun itsestään selvyyksiä vatvotaan. Hyvin harvoin näillä normaaleilla neuvojilla on mitään mullistavia ideoita ja uusia juttuja. Itse pitää hakea tieto jos aikoo kehittää hommaa.
Tähän saumaan on perustettu Maitoyrittäjät ry 8)
Nämä ovat niitä tiloja joilta ProAgria käy katsomassa kuinka se homma hoidetaan ;)
-
Miksi pitää tietää lehmäkohtaset pitoisuudet jos karjaa ruokitaan appeella?
Jostain lehdestä luin ettei ameriikan isoilla tiloilla yleensä ole asemalla edes maitomittareita, korkeintaan mitataan koko karjan maitomäärä.
-
Ilman tarkkailua on menty neljä vuotta, eikä ikävä ole ollut. Robo mittaa ja kirjaa maitomäärät sekä solut. Lehmäkohtaisia pitoisuuksia ei saa ellei sitten innostu viemään omat näytteet meijeriin. Toisaalta kuka oikeasti hyödyntää lehmäkohtaista pitoisuustietoa? No jalostuksessa ehkä, mutta sekin hoituu pitkälti ruokinnalla ja sonnivalinnalla.
Tämä ei ole kaikille ainut ja oikea tapa toimia, mutta itse olen kokenut sen käyttäjäystävällisemmäksi.
Jos kaikki toimisivat noin ja lopettaisivat maitonäytteiden oton helpottuisi aikanaan sonnienkin valinta kun ei olisi tietoja mistä valita. Samoin kävisi jos ei kukaan parjattu jalostusneuvoja rakennearvostelisi tai keräisi muitakaan tietoja eläimistä. Miten mitään jalostaa jos ei ole mistään jalostettavista mitään tietoa.
Maitotilaneuvonta henkilöityy paljolti itse neuvojaan, kuinka hänen käynnistään tila saa hyötyä. Asiantuntevasta neuvojasta, mikäli sellainen sattuu olemaan, ei koskaan voi olla haittaa. Ulkopuolinen näkee joitain asioita eri tavalla kuin itseään erinomaisena pitävä isäntä(tunnen piston sydämessäni) tai emäntä.
Olen monen teidän kanssanne samaa mieltä ettei karjantarkkailu nykyisellään juurikaan mitään selvää lisäarvoa tilalle tuo, mutta osin em. syistä johtuen tarkkailuun kuulutaan ja tullaan kuulumaan. Eikä tilannetta muuta ainakaan sekään tosiasia että itseni kanssa makuuhuoneen jakaa ex-jalostusneuvoja ja ex-maitotilaneuvoja, samassa persoonassa tosin. Kuka sitä nyt useampaa uskaltaisi ottaa...
-
Samaa mieltä, vaikka kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Itselle neuvojien antamat neuvot ruokinnassa ym. on olleet aika turhia kun itsestään selvyyksiä vatvotaan. Hyvin harvoin näillä normaaleilla neuvojilla on mitään mullistavia ideoita ja uusia juttuja. Itse pitää hakea tieto jos aikoo kehittää hommaa.
Tähän saumaan on perustettu Maitoyrittäjät ry 8)
Nämä ovat niitä tiloja joilta ProAgria käy katsomassa kuinka se homma hoidetaan ;)
Tosin ProAgria oli kyllä paikalla myös silloin kun Maitoyrittäjät alkuvuodesta esittäytyi Seinäjoella. Kyllä ne pikkuhiljaa ovat heränneet siihen että tilalla voi olla enemmän kuin 2 henkeä töissä.
Kuten kyöstikin totesi,
Neuvonnan hyödyllisyys on tapauskohtaista ja hyödytöntä neuvojaa en kehota ketään katselemaan tontilla yhtä kertaa enempää (mieluummin ei yhtään jos tiedon muuta kautta voi saada).
Mutta tuotosseurannasta jättäytyvät tosiaan pois ne jotka eivät kaipaa kovin paljoa tietoa karjastaan ja toisaalta uskovat että heillä ei ole mitään anettavaa jalostussektorilla tai eläinten myynnin saralla. Ovat toki varmaan oikeassa.
-
Miksi pitää tietää lehmäkohtaset pitoisuudet jos karjaa ruokitaan appeella?
Jostain lehdestä luin ettei ameriikan isoilla tiloilla yleensä ole asemalla edes maitomittareita, korkeintaan mitataan koko karjan maitomäärä.
Keksisin äkkiä 10 hyvää syytä, mutta en viitsi jakaa niitä täällä ilmaiseksi 8)
-
Miksi pitää tietää lehmäkohtaset pitoisuudet jos karjaa ruokitaan appeella?
Jostain lehdestä luin ettei ameriikan isoilla tiloilla yleensä ole asemalla edes maitomittareita, korkeintaan mitataan koko karjan maitomäärä.
Keksisin äkkiä 10 hyvää syytä, mutta en viitsi jakaa niitä täällä ilmaiseksi 8)
Ja mä en muistanut yhtään vierailutilaa, jossa lehmäkohtaista maitomäärää ei olisi seurattu. Jostain syystähän näytteenottolaitteita valmistetaan jo lypsylaitteisiin.
Jos neuvonnastaluopuminen tulisi ajankohtaiseksi, en silti luopuisi lehmäkohtaisesta näytteenotosta. Ja tästä muodostuukin suurin kustannus. Jos karja olisi vakiintunut, sitä voisi ehkä harkita, mutta nykyisellään hajonta on aivan liian suuri, jotta ilman pitoisuustietoja voisi jalostusvalintaa tehdä.
-
Miksi pitää tietää lehmäkohtaset pitoisuudet jos karjaa ruokitaan appeella?
Jostain lehdestä luin ettei ameriikan isoilla tiloilla yleensä ole asemalla edes maitomittareita, korkeintaan mitataan koko karjan maitomäärä.
Keksisin äkkiä 10 hyvää syytä, mutta en viitsi jakaa niitä täällä ilmaiseksi 8)
Ja mä en muistanut yhtään vierailutilaa, jossa lehmäkohtaista maitomäärää ei olisi seurattu. Jostain syystähän näytteenottolaitteita valmistetaan jo lypsylaitteisiin.
Jos neuvonnastaluopuminen tulisi ajankohtaiseksi, en silti luopuisi lehmäkohtaisesta näytteenotosta. Ja tästä muodostuukin suurin kustannus. Jos karja olisi vakiintunut, sitä voisi ehkä harkita, mutta nykyisellään hajonta on aivan liian suuri, jotta ilman pitoisuustietoja voisi jalostusvalintaa tehdä.
Noita pitoisuuskokeita voisi tehdä itse... valikoidusta ryhmästä ??? ::)
-
, mutta nykyisellään hajonta on aivan liian suuri, jotta ilman pitoisuustietoja voisi jalostusvalintaa tehdä.
***Mä en usko lehmäkohtaisen pitoisuusjalostukseen. Sattuman rooli on aivan liian iso ja syö jo perimän entisestään pientä osaa verrattuna ruokintaan. Kun karjakohtaisesti käyttää valkuaista nostattavaa sonniainesta, niin tulokset näkyvät selkeemmin tilipussissa...Toisekseen karjan taso pitää olla todella kova ennenkuin pitoisuuksiin perustuva karsinta astuu voimaan.
-
Kuinka moni on siinä tilanteessa että kaikki muu on kunnossa, mm. terveys/kestävyys, ja aletaan valikoimaan sukua jatkavia eläimiä pitoisuuksien perusteella? Voisi ilmoittautua tälla palstalla ja kertoa miten tuohon on päästy... meille joilla on vielä opittavaa!
-
Kuinka moni on siinä tilanteessa että kaikki muu on kunnossa, mm. terveys/kestävyys, ja aletaan valikoimaan sukua jatkavia eläimiä pitoisuuksien perusteella? Voisi ilmoittautua tälla palstalla ja kertoa miten tuohon on päästy... meille joilla on vielä opittavaa!
Kellä muut asiat ovat niin huonosti että eläimen tuottama rasva ja valkuainen (eli ne komponentit joista maidossa maksetaan) ei vaikuta jalostukseen? "Eihän tuosta maitoa tule mutta on se sentään vielä hengissä eli valiota sisään vaan" ???
3,6/3,1 lypsävän maito esim. on meillä ainakin 5,5/4,1 lypsävään verattuna about 10senttiä arvokkaampaa ja moinen (kieltämättä äärimmäinen) ero vaikuttaa siten saman verran kuin pari tuhatta litraa tuotoksessa.
-
Onko tuosta muuten tutkimusta että kumpi on lehmälle terveellisempää: korkea tuotos vs korkeat pitoisuudet?
Itselläni on juurikin suurinpiirtein vastaavat erot: litroissa liki 3t eroa ja ekm tasoissa..
-
mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..
-
Weblammas -ohjelman
Nyt on ProRahastuksessa asia edennyt. Ohjelman käyttäminen edellyttää neuvontaan liittymistä (erillinen lisäveloitus) ja silläkin saa sitten neuvojakäynnin kerran vuodessa, jotain tilastoja jne. Aika kallis käynti hyötyyn nähden. Luovutaan koko hommasta (ei lampaista kuitenkaan).
EI tarvii liittyä neuvontaa, ainakaan meilläpäin. Ohjelman toimivuudessa on tottavie toivomisen varaa, esmes erilliset listaukset pitää hakea alusta pitäen oikeaa polkua pitkin, muuten huomaa yhtäkkiä tehneensä 1/2 h turhaa työtä...
Meille suurin riemu ja hyöty on kyllä katraan kehittäminen. Pitouuhien valinnassa otetaan ensin paras kolmannes indeksien mukaan, niistä sitten heitetään vielä neljännes-kolmannes näppituntumalta suoraan teuraslinjalle. Ja astutusten sukulaisuudet selviävät kätevästi. Ja saattaahan sieltä joskus joku tunnustuskin eli sijoitus hittilistalla herua.
Svedujen ElitLamm toimii kuulemma sujuvammin, mutta kun sitä käyttäessä pitäisi seurustella lähinnä vain tuonne Ahvenanmaan suuntaan, niin emme Weblampaasta pois vaihda.
Petri
-
No jos vaikka lehmät x ja y molemmat lypsävät 10 000 kg/305 pv. Rouva x:n pitoisuudet 4/4,8 ja y:n 3/3,8. Rouva y saa sisäänsä lihistä, x ei ;D. Jos pitoisuuksia ei tietäisi lehmäkohtaisesti, voisi omistaja pitää lehmä y:tä ihan kelpo lehmänä, vaikka totuus on jotain aivan muuta. Pitoisuuksien jalostaminen on pitkän tähtäimen touhua, pikavoittoja ei varmasti saa. Ruokinnalla on suuri vaikutus pitoisuuksiin, mutta jotkut vaan periyttävät lirumaitoisuutta.
Lypsävää ja tervettä lehmäähän ei kannata poistaa, eikä NTM-jalostusarvokilpailut ole kestävän karjan heiniä. Mun mielestä lihistä pitää pystyä käyttämään kaikissa muissa kuin laajentavissa karjoissa VÄHINTÄÄN kolmannes siemennyksistä, mulla tuokin osuus on johtanut salakavalasti karjamäärän kasvuun.
-
mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..
pitoisuuksien jalostaminen ja pitoisuuksien huomiointi jalostuksessa on 2 täysin eri asiaa 8)
-
Pitoisuuksia jalostetaan usein myös silloin kun niiden perusteella ei valita.
Jos esim. lehmistä karsitaan/ siemennetään liharodulla heikoimmin maitolitroja lypsäviä ja suositaan korkeaa maitotuotosta antavia, jalostetaan samalla pitoisuuksia alas, koska valinta maitolitrojen kautta suosii matalia pitoisuuksia pitoisuuksien ja maitotuotoksen välisen negatiivisen yhteyden takia.
Ennen vanhaan ei tarkkailutiloilla pakkasivat kuulemma pitoisuudet olemaan matalia ja lehmät lyhytmaitoisia. Pitoisuuksiin selitys edellämainittu, lyhytmaitoisuuteen taas se, että korkea heruminen varsinkin kannulypsyaikaan jäi hyvin mieleen kovana tuotoskykynä, vaikka tahti olisikin sitten hiipunut suht ripeään.
-
mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..
pitoisuuksien jalostaminen ja pitoisuuksien huomiointi jalostuksessa on 2 täysin eri asiaa 8)
Tarkotin, että mä olen liian vanha navettaan kun pääsisin hifisteleen tämmösillä jutuilla. Mun toivomuslista siementäjälle on muutenkin tarpeeks pitkä..
-
Kyllä mä oon aina huomioinu eläin poistoissa pitoisuudetkin ;)
-
Juuri näin, eikä hyvinvointituessakaan edellytetä nimenomaan proagrian tarkkailuun kuulumista, eli tarkkailu voi olla myös omatoimista tms., kun vaan tärkeimmät tunnusluvut on esitettävissä.
Hyvinvointitukeen kuuluvilla tiloilla just tuo tarkkailuvaatimus. Kaikilla ei ole sitä robottia joka hoitaa tuotosseurannan ja tallentaa sen jonnekin. Meillä ei riittäisi motivaatiota toteuttaa muunlaista tuotosseurantaa kuin tämä nykyinen pro rahastuksen systeemi.
-
Mä en nyt aivan ymmärrä Tapanilan kommenttia.Meillä ainakin maitomäärät tulee tarkkailuun robotin maitomäärien mukaan ja voisin tulostaa esim. myytävän lehmän(tai myytävän hiehon emän) joka lypsyn maitomäärän ja solutuloksen ostajalle.Varmasti tuotokset on tarkemmin kuin kerran kuussa mittalypsyn tehneillä.
-
Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:
Lehmä A* 14523
Lehmä B* 9289
Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?
Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:
Lehmä A* 14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B* 9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388
-
Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:
Lehmä A* 14523
Lehmä B* 9289
Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?
Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:
Lehmä A* 14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B* 9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388
Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.
-
Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:
Lehmä A* 14523
Lehmä B* 9289
Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?
Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:
Lehmä A* 14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B* 9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388
Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.
Ostajaahan se ei auta, mutta omien näytteiden tarkkuutta voi (sekä maitomäärän että pitoisuuksien osalta) kontrolloida ihan vain laskemalla tulokset yhteen ja vertaamalla sitä tankkimaidon pitoisuuksiin ja määrään. Tilaa vielä tankkinäytteen samaan päivään kuin otaa näytteet.
-
Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:
Lehmä A* 14523
Lehmä B* 9289
Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?
Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:
Lehmä A* 14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B* 9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388
Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.
Näytteet on otettu robotin näytteenottoboksilla, molemmat ovat useamman keran poikineita lehmiä ja iso ero pitoisuuksissa toistuu vuosittain. Tosin se toki vähän kärjistyi viime vuonna normaalista hieman isommaksi. B tulee suvusta jossa pitoisuudet ovat olleet kautta linjan hyvin korkeita, A:lla taas on emälinjassa takanaan aika vankkaa perimää toiseen suuntaan. Toki molemmat edeutsavat sukujensa äärilaitaa. Pitoisuuksien meijerivertailukaan ei meillä ainakaan karjatasolla ole pielessä.
-
Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:
Lehmä A* 14523
Lehmä B* 9289
Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?
Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:
Lehmä A* 14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B* 9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388
Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.
Näytteet on otettu robotin näytteenottoboksilla, molemmat ovat useamman keran poikineita lehmiä ja iso ero pitoisuuksissa toistuu vuosittain. Tosin se toki vähän kärjistyi viime vuonna normaalista hieman isommaksi. B tulee suvusta jossa pitoisuudet ovat olleet kautta linjan hyvin korkeita, A:lla taas on emälinjassa takanaan aika vankkaa perimää toiseen suuntaan. Toki molemmat edeutsavat sukujensa äärilaitaa. Pitoisuuksien meijerivertailukaan ei meillä ainakaan karjatasolla ole pielessä.
Kummallakin on jalostuksessa tuijotettu vain valkuais- ja rasvatuotoksia. ::)
-
Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona. Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.
-
Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona. Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.
Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?
-
Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona. Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.
Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?
Mutta mietis miten paljon enemmän utareita rasittaa jos lehmä kantaa niissä joka päivä 15 kiloa ylimääräistä vettä ::)
-
Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona. Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.
Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?
Mutta mietis miten paljon enemmän utareita rasittaa jos lehmä kantaa niissä joka päivä 15 kiloa ylimääräistä vettä ::)
Nimen omaan! Tuijotetaan vain sonnia valitaessa maitotuotos indeksiä joka on reilusti yli 100, valkuaistuotos indeksiä mikä on myös reilusti yli 100 ja rasvatuotos indeksiä mikä myös on reilusti yli 100. Pitäisi se maitotuotos indeksi katsoa alle 100 ja kaksi muuta yli 100, niin pitoisuudet nousee maidossa. ::)
-
Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena ??? Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..
Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle
-
Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena ??? Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..
Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle
Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.
-
Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena ??? Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..
Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle
Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.
Eikö tuo ole aika helppo päätellä, tietenkin siihen vahvaan maitoon jota on vähemmän tarvitaan vähemmän rehua. Toki eläimen elopainokin vaikuttaa ylläpitoenergian määrään, mutta jos on samankokoiset ja ikäiset lehmät niin pitoisuuslehmien pitäminen on edullisempaa jo senkin vuoksi että niiden utarerakennetta ja elimistöä ei rasiteta korkeilla nestetuotoksilla.
-
Näin voisi veikata, myös juomaveden tarvehan on huomattavasti pienempi..
-
Tuli viimeisimmät mittalypsytiedot. Ketoosista kärsineillä on selvästi alin valkuainen ja kokonaisvalkuaista on ilmeisesti laskenut (lähinnä mustien) ensikoiden matala valkuaisen taso jonka herkästi pistäisin energiavajeen piikkiin. Saa nyt katsoa mitä asialle voi tehdä ilman että ay:t muuttuvat palloiksi, neste-energiaa herumiskaudella olevat jo vähän saavat robolta.
Edit: Ja voimme myös karjantarkkailun kautta tarkastaa millaisia pitoisuuksia näiden emälinjoilla on ollut ja tehdä sen peruteella ruokinta- ja hoitopäätöksiä. :)
Mutta tässä taas yksi esimerkki siitä mitä hyötyä tarkkailusta on. Varsinkin parsinavetassa jossa yksilöllinen ruokinta on helpompaa ja toisaalta muuta dataa saa huonommin ellei ole erityisen tarkkana tuotantokäyrien ja eläimen ruokahalun yms kanssa.
-
Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena ??? Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..
Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle
Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.
Laihaan maitoon menee suhteessa enemmän energiaa elikkäs rehua. Toisaalta.... liian laiha maito kertoo siitä että elukka on sisältä sairas, eli ei siihen mitenkään pyrkiä kannata.