Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SamiT - 13.11.11 - klo:18:22
-
Viljelikö joku Aurea CL Clearfield-menetelmän rypsiä? Tuliko satoa ja onnistuiko rikkatorjunta kuten myyjät kehuvat? Kiinnostaisi vaan taas kokeille rypsiä pitkästä aikaa kun tietäisi että rikkaongelma olisi taatusti hallittavissa, noita valvatteja kun pukkaa esiin jostakin rypsin joukkoon vaikka ei moneen vuoteen ole viljapelloilla niitä juuri näkynyt kun sieltä ovat helposti Cantorilla lähteneet.
-
En ole IMI-rypsiä itse viljellyt,mutta olen nähnyt ko.rypsiä kahtena vuonna Vampulassa.Nuo rypsit oli täysin puhtaat rikoista.
Lajike Aurea on nyt Keskon yksinmyynnissä.Myydään siemenet ja torjunta-aine samassa paketissa,jonka koosta ei vielä Keskossa
tiedetä.Sen ainakin tietää,että Keskolla kate on kohdallaan.
Tuo lajike on aikainen,lyhyt kortinen,öljypitoisuus on alhainen.Satotaso virallisissa lajikekokeissa ei kovin hyvä.Mutta Vampulan
mies on saanut siitä 3300 kg/ha.
-
Minulla oli 2009 viljelijä kokeiluna juuri tätä IMI RYPSIÄ. Laitoin tämän IMI rypsin erittäin multaiselle maalle jossa jauhosavikkaa ja juolavenhää oli runsaasti. Ensi vaikutelmat kun rypsi tuli taimelle ei pellossa paljon rypsin taimia erottanut kun juolavehnä ja jauhosavikka valtasi pellon, mutta tämän rikka aineen ajettua joka oli Basfin koe nro:lla nykyään tätä calmoxia ajoin 1,3l/ha ja tulokset alkoi näkyä heti muutamanpäivän jälkeen jauhosavikka ja juolavehnä kuivuivat vähitellen ja rypsi alkoi kasvaa voimkkaasti. Vuosi oli tietysti normaali rypsilläkin hyvä mutta tämä koe ainakin antoi toivoa roskattoman rypsin viljelylle. Satoa tästä lohkostá tuli 2434kg/ha, rikkapitoisuus ei lajiteltu 0,4%, öljypitoisuus 39% ainut että perushinta tuolloin oli 256€/tn. Tuholaiset ovat nyt rypsin viljelyn iso ongelma ellei uusia tuholais torjunta aineita tule nopeasti markkinoille.
-
Minulla oli 2009 viljelijä kokeiluna juuri tätä IMI RYPSIÄ. Laitoin tämän IMI rypsin erittäin multaiselle maalle jossa jauhosavikkaa ja juolavenhää oli runsaasti. Ensi vaikutelmat kun rypsi tuli taimelle ei pellossa paljon rypsin taimia erottanut kun juolavehnä ja jauhosavikka valtasi pellon, mutta tämän rikka aineen ajettua joka oli Basfin koe nro:lla nykyään tätä calmoxia ajoin 1,3l/ha ja tulokset alkoi näkyä heti muutamanpäivän jälkeen jauhosavikka ja juolavehnä kuivuivat vähitellen ja rypsi alkoi kasvaa voimkkaasti. Vuosi oli tietysti normaali rypsilläkin hyvä mutta tämä koe ainakin antoi toivoa roskattoman rypsin viljelylle. Satoa tästä lohkostá tuli 2434kg/ha, rikkapitoisuus ei lajiteltu 0,4%, öljypitoisuus 39% ainut että perushinta tuolloin oli 256€/tn. Tuholaiset ovat nyt rypsin viljelyn iso ongelma ellei uusia tuholais torjunta aineita tule nopeasti markkinoille.
Tässä kohtaa kysymys kuuluukin miten ihmeessä luomurypsistä revitään yli 2000kg satoja????
-
Minulla oli 2009 viljelijä kokeiluna juuri tätä IMI RYPSIÄ. Laitoin tämän IMI rypsin erittäin multaiselle maalle jossa jauhosavikkaa ja juolavenhää oli runsaasti. Ensi vaikutelmat kun rypsi tuli taimelle ei pellossa paljon rypsin taimia erottanut kun juolavehnä ja jauhosavikka valtasi pellon, mutta tämän rikka aineen ajettua joka oli Basfin koe nro:lla nykyään tätä calmoxia ajoin 1,3l/ha ja tulokset alkoi näkyä heti muutamanpäivän jälkeen jauhosavikka ja juolavehnä kuivuivat vähitellen ja rypsi alkoi kasvaa voimkkaasti. Vuosi oli tietysti normaali rypsilläkin hyvä mutta tämä koe ainakin antoi toivoa roskattoman rypsin viljelylle. Satoa tästä lohkostá tuli 2434kg/ha, rikkapitoisuus ei lajiteltu 0,4%, öljypitoisuus 39% ainut että perushinta tuolloin oli 256€/tn. Tuholaiset ovat nyt rypsin viljelyn iso ongelma ellei uusia tuholais torjunta aineita tule nopeasti markkinoille.
Tässä kohtaa kysymys kuuluukin miten ihmeessä luomurypsistä revitään yli 2000kg satoja????
Rypsil on paskaruohon sielu.
-
Kaivellaanpa vanhoja taas. Onkos nyt kertynyt lisää kokemuksia Aureasta? Jos vaikka kokeilisi pientä alaa ensi kesänä vaikka tämä öljykasvinviljely taitaakin olla jo katoavaa kansanperinnettä.
-
Toisella lohkolla puhdasta jälkeä, toiselle jäi jotain, muttei mitään rypsiä tai puintia haittaavaa. Juola ei kyllä täysin kuole, et jos sitä on paljon ni ehkäpä ötökkäruuttauksen kanssa hiukan agilia kaveriksi?
-
Lajike Aurea on nyt Keskon yksinmyynnissä.Myydään siemenet ja torjunta-aine samassa paketissa,jonka koosta ei vielä Keskossa
tiedetä.Sen ainakin tietää,että Keskolla kate on kohdallaan.
Nykyään sitä muuten saa myös Peltosiemen-pakkaamoilta.
http://www.peltosiemen.fi/index.php?sivu=shownews&numero=1363599166
-
Kaivellaanpa vanhoja taas. Onkos nyt kertynyt lisää kokemuksia Aureasta? Jos vaikka kokeilisi pientä alaa ensi kesänä vaikka tämä öljykasvinviljely taitaakin olla jo katoavaa kansanperinnettä.
Männä keväänä kylvin Aureaa kuudelle lohkolle, yhteensä noin 27 ha. Osa lohkoista oli viime vuonna erittäin pahasti rikkakasvien vaivaamia. Tänä vuonna rikkakasvit pysyivät poissa kaikilta lohkoilta. Keskisato oli 1900 kg / ha kauppakuivaa tavaraa, mikä on enemmän kuin olen aiemmin saanut Petitasta (ennätykseni 1700) ja myöskään Trapper hybridirapsista (1800). Joskin on muistettava, että lohkot eivät ole samat eivätkä vuodet veljeksiä. Lopputulos on kuitenkin se, että jos vielä tulee kevätöljykasveihin sorruttua, niin nykylajikevalokoimassa tämä Aurea on itselleni se ainoa oikea.
Saa kyllä rypsin hinta nousta melkoisesti, että sitä vielä laitan. Nytkin on kolmen vuoden rypsit varastossa odottamassa, että hinta kipuaisi yli asettamani rajan.
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
se auttaa hyvin tuohon hukkakauraankin tuo clearfield kasvuohjelma. On ollut rypsiä ja rapsia. Rypsi ok mutta rapsi oli hyvä. Kokemukset ei ole tältä kasvukaudelta. Rapsissa oli rikkaprosentti 0, mitä pidän varsin hyvänä.
Ts. laita rapsia mielummin, kylvä se väkisin kylmään maahan ja anna hukkua paskaruohoon. Sitten siihen rikkiä ja mr. clamox ja lopun kesää hämmästelet kasvun ihmettä.
-
Jos noilla clearfield-lajikkeilla on helposti hoidettavissa rypsin ja rapsin rikkaongelmat, niin miksi ne ei ole kuitenkaan kovin suosittuja? Tavallisten lajikkeiden viljelyssä käytettävät rikka-aineet, kuten Galera ja Matrigon, on kalliita ja epävarmoja.
Onko noissa cl-lajikkeissa huonompi satotaso? Niin olen kuullut asiantuntijoiden kertovan.
-
Mä sain oikein etsiä että löysi jonkun rikkakasvin tänä vuonna rypsipellosta. Agilin vai ruuttasin. Ongelmarikat kuten valvatti ym. hoidetaan viljakierron aikana ArianeS:llä. Turha tuhlata rahoja sikahintaisiin rypsin rikka-aineisiin. Myöhästetty kylvö riittää.
-
Galeran teho epävarmako?
Kolmena vuotena ajettu - tehot loistavia, ei vioituksia. Kannattaa lukea mitä siinä purkin kyljessä lukee ennenkuin lähtee ruuttailemaan.
Kallista, ehkä. Toisaalta rikkavähennykset on aika rajuja, ja puhdas kasvusto on kiva puida.
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
Niin mutku nykyään pitää olla eri kasveja tilalla, ei voi laitaa pelkkää kauraa, ja täytyyhän jonkun kasvin mennä pommiin ensi vuonnakin. Muuten naapurit luulevat että joku muu viljelee mun peltoja jos kaikki onnistuu. Luulevat vielä ammattitaitoiseksi viljelijäksi, pois se minusta. Jaahas, sitten pääseekin ottamaan kuivurista viimeisen 15-tunnin vehnäsatsin pois.
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
Niin mutku nykyään pitää olla eri kasveja tilalla, ei voi laitaa pelkkää kauraa, ja täytyyhän jonkun kasvin mennä pommiin ensi vuonnakin. Muuten naapurit luulevat että joku muu viljelee mun peltoja jos kaikki onnistuu. Luulevat vielä ammattitaitoiseksi viljelijäksi, pois se minusta. Jaahas, sitten pääseekin ottamaan kuivurista viimeisen 15-tunnin vehnäsatsin pois.
Ohra, kaura, vehnä, LHP, EFA ja yhden kauden apusäilis?
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Tosi hyvin kasvoi Aurea rypsi, 15vuoden rypsinviljelyn paras vuosi lähemmäs 3000 kilon näyttäis satoa kertyvän
hehtaarilta. Neljäs vuosi Aurea rypsiä ,kolmena aikaisenpana ollut myös Hohto rypsiä vierellä ,sadossa ei juurikaan
eroa ,mutta valmistumisessa jo onkin useamman päivän ero. Rikan torjunnassa myös hyvä ,kun tehoa kaikkiin
rikkoihin myös pillike lähtee ,johon taasen calera ei tehoa ollenkaan.
-
Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
-
Eiköhän se satasen luokkaa ole kaikilla tavoilla. Kukkamullassa rypsi pääsee päälle, ja kolmetonnarit ovat varmoja, mutta etelän mutanttimatarat ja resistenssivesiheinät tarvinnevat täyden annoksen tai jopa Galeran vielä perään. Jos ja kun Clamox toinen komponentti lienee jokin viljan laimeata pienannosainetta vastaava, niinkö puolella anoksella expressiä, eli kurittaa, mutta ei tapa. Loppu on sitten rehevän rypsikasvun homma. Mikä jää tapahtumatta kuivissa töyräissä täällä päin.
Itse ajattelin kyllä kysyä tarjouksia eri keskusliikkeiltä ja Bereneriltä, jottas saisin vaan piänen palstan. Jos jää puimatta elikkä tökkäsee Sampoon, en kyllä sen jälkeen ikuna laita enää. Claas on vieläkin tummia koloja täynnä kiiltävät paikat, ja mm. rajaisten poikkiputki oli puhkiruostunut, piti tehdä paikka siihen. Että sillä on tullut rypsipuinnit täyteen nääs, en meinaa sotkea, sille ainoa hoito pitää olla puhaltelu ja konesuojaruiskutus ja säilöön. Toimii kyllä vehnällä viimäseks herkuks.
-SS-
-
Eiköhän se satasen luokkaa ole kaikilla tavoilla. Kukkamullassa rypsi pääsee päälle, ja kolmetonnarit ovat varmoja, mutta etelän mutanttimatarat ja resistenssivesiheinät tarvinnevat täyden annoksen tai jopa Galeran vielä perään. Jos ja kun Clamox toinen komponentti lienee jokin viljan laimeata pienannosainetta vastaava, niinkö puolella anoksella expressiä, eli kurittaa, mutta ei tapa. Loppu on sitten rehevän rypsikasvun homma. Mikä jää tapahtumatta kuivissa töyräissä täällä päin.
Itse ajattelin kyllä kysyä tarjouksia eri keskusliikkeiltä ja Bereneriltä, jottas saisin vaan piänen palstan. Jos jää puimatta elikkä tökkäsee Sampoon, en kyllä sen jälkeen ikuna laita enää. Claas on vieläkin tummia koloja täynnä kiiltävät paikat, ja mm. rajaisten poikkiputki oli puhkiruostunut, piti tehdä paikka siihen. Että sillä on tullut rypsipuinnit täyteen nääs, en meinaa sotkea, sille ainoa hoito pitää olla puhaltelu ja konesuojaruiskutus ja säilöön. Toimii kyllä vehnällä viimäseks herkuks.
-SS-
Onko sulla silppurinterät kunnossa? Jos ne on päistään kuluneet pyöreiksi, puinti on yhtä helvettiä :D
-
Onko sulla silppurinterät kunnossa? Jos ne on päistään kuluneet pyöreiksi, puinti on yhtä helvettiä :D
No Rekord Clipper on Sampossa, ei ne ihan pyöreet ole, voishan niihin hioa semmoiset "nokat" dremelillä pitkinä talvi-iltoina. Vatateräthän saa melko alas siittä.
Eikös sen puinnin pitänyt olla viheltelyä.
Claasissa on hidaskierroksinen heiluriteräsilppuri, se oksentaa rukiinpahnan käytännössä silppuamatta siihen taakse, mutta kun tuo näkyy toimivan tuo sänkimurskain, nin jos laittais pitkänä olkena ja murskais siittä ? Terät Claasissa on 20 h ajetut, ja ne pois otetutkin oli kääntämäti. Vastaterätkin on uudet laatikossa, mut oli niin hankalan oloista keksiä, miten se paketti siellä on, ruosteessa ainakin. Eli jätin vielä sikseen. Eikös ne muutenkin pidä ottaa pois ?
Jo silloin kun meidän isä oli siellä Salossa teholla, nin siellä oli naapuripetissä aika läheltä meitä semmoinen nuori isäntä, joka oli jollakin 600 Sampolla koittanut rypsiä, ja oli 50 m välein tukkinut sinne olkikoppaan. Ja niin hermostunut siittä ongelmasta, että oli kiivennyt käyvän silppurin hajoitinlevyn päälle polvilleen, työnnellyt siittä tavaraa alas, ja sitten oli lipsahtanut polvi tai jotain, ja pudonnut kainaloitten varaan siihen aukkoon....
Ja tietty sormet kaikki oli kuin pitkittäin leikattua parsaa. Kyllä siinä jäi pysyvästi mieleen, etttä ei se rypsi ihan viheltelyä ole, muuta kuin alk. 120 k€ vihreillä ja viljankeltaisilla.
-SS-
-
Tällä Skänän silppurilla voi puimakoneesta tulla paalikone, sen verran on pyöreet teränpäät :D
(http://i5.aijaa.com/t/00622/13956758.t.jpg) (http://aijaa.com/qPNHQ4)
-
Tällä Skänän silppurilla voi puimakoneesta tulla paalikone, sen verran on pyöreet teränpäät :D
(http://i5.aijaa.com/t/00622/13956758.t.jpg) (http://aijaa.com/qPNHQ4)
No Sampossa on upouudet terät tuohon verrattuna. Kymppiin vaihdettiin, ohan se oma urakkansa niitä tankoja pujotella, mutta ei meillä tasapainotettu edes. Tasasemmin se kävi kuin siihen verrattuna, kun oli mennyt vikatteen terä läpite ja katkoi puolen tusinaa terää.
-SS-
-
No Sampossa on upouudet terät tuohon verrattuna. Kymppiin vaihdettiin, ohan se oma urakkansa niitä tankoja pujotella, mutta ei meillä tasapainotettu edes. Tasasemmin se kävi kuin siihen verrattuna, kun oli mennyt vikatteen terä läpite ja katkoi puolen tusinaa terää.
-SS-
No sitten se Sanpo menee vihellellen siellä rypsissä ;D
-
Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Eikös se tule kytkynä, eli ihan sama se sitten on mitä sen maksaa.
Nuo kännäruiskutukset täällä etelässä, ne voivat olla mitä tahansa 5 €:sta 20 €:oon per ruiskutus
Biscaya ja Mospilan ovat kalliita 20€, Mavrik on noin 10€. Jos pahkahomeen torjuu Prolinella, se on kalleimpia tautiaineita, mitä löytyy. Ei Juventuskaan ilmainen ole.
Eli voisi arvella, että rikkakasvit 100€, tuhohyönteiset 70 € tautiaineet 25€. Eli noin 500 kg rypsit.
-SS-
-
Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Eikös se tule kytkynä, eli ihan sama se sitten on mitä sen maksaa.
Nuo kännäruiskutukset täällä etelässä, ne voivat olla mitä tahansa 5 €:sta 20 €:oon per ruiskutus
Biscaya ja Mospilan ovat kalliita 20€, Mavrik on noin 10€. Jos pahkahomeen torjuu Prolinella, se on kalleimpia tautiaineita, mitä löytyy. Ei Juventuskaan ilmainen ole.
Eli voisi arvella, että rikkakasvit 100€, tuhohyönteiset 70 € tautiaineet 25€. Eli noin 500 kg rypsit.
-SS-
Höpö höpö taas. :o
Täs oikeat kustannukset alvittomana. Suurin osa rinnakkaistuotehintoja.
Rikkatorjunta on yht. n.62-euroa (Agil, Galera+dassoil)
Elukkariskutukset yht. n.23-euroa, jopa kolme eri kertaa(usein kertakin riittää) eri aineilla (Karate, fastac, biscaya)
Pahkahometorjunta on n.23-euroa (Juventus+sportak)
Torjuntakustannukset yhteensä noin 100 - 110-euroa, riippuen tuolaistorjuntakerroista ;)
-
Aurea ja clmoksi
Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
-
Aurea ja clmoksi Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua ::)
-
Aurea ja clmoksi Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua ::)
Eli loppujen lopuksi ei sittenkään pääse edes clearfieldrypsillä paremmille katteille kuin rehuohrassa, siinä selviää sentään max. 2 ruiskutuskerralla, ei edes se 90€ palkkio auta.
-
Aurea ja clmoksi Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua ::)
Eli loppujen lopuksi ei sittenkään pääse edes clearfieldrypsillä paremmille katteille kuin rehuohrassa, siinä selviää sentään max. 2 ruiskutuskerralla, ei edes se 90€ palkkio auta.
Eikös suorakylväjillä tule jo kaksi ruiskutuskertaa syksyisen ja keväisen glyfosoinnin myötä :o
-
Aurea ja clmoksi Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?
Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua ::)
Eli loppujen lopuksi ei sittenkään pääse edes clearfieldrypsillä paremmille katteille kuin rehuohrassa, siinä selviää sentään max. 2 ruiskutuskerralla, ei edes se 90€ palkkio auta.
Eikös suorakylväjillä tule jo kaksi ruiskutuskertaa syksyisen ja keväisen glyfosoinnin myötä :o
Parina syksynä kun ruiskuttaa juolat, niin sen jälkeen niistä ei enää riesaa ole.
-
Höpö höpö taas. :o
Täs oikeat kustannukset alvittomana. Suurin osa rinnakkaistuotehintoja.
Rikkatorjunta on yht. n.62-euroa (Agil, Galera+dassoil)
Elukkariskutukset yht. n.23-euroa, jopa kolme eri kertaa(usein kertakin riittää) eri aineilla (Karate, fastac, biscaya)
Pahkahometorjunta on n.23-euroa (Juventus+sportak)
Torjuntakustannukset yhteensä noin 100 - 110-euroa, riippuen tuolaistorjuntakerroista ;)
No tulipa ne cl kulut jo tuossa. 120 + 50 noin. Eli lähemmäksi pääsin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Tuo minimierä kasvaa nykyään kaikessa aina vaan isommaksi, viljan sertisiementä sentään saa parin hehtaarin paketin ja jotain perus rikka-ainetta 5 - 7 ha : lle kerrallaan.
Onhan tuo 10 ha tasajako mietintää tarvitseva.
-SS-
-
No tulipa ne cl kulut jo tuossa. 120 + 50 noin. Eli lähemmäksi pääsin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Tuo minimierä kasvaa nykyään kaikessa aina vaan isommaksi, viljan sertisiementä sentään saa parin hehtaarin paketin ja jotain perus rikka-ainetta 5 - 7 ha : lle kerrallaan.
Onhan tuo 10 ha tasajako mietintää tarvitseva.
-SS-
Kyllä muutamat on myyny ihan säkki ja purkki systeemilläkin. Ei tarvi osaa 10 ha:n pakettia. Voi ostaa pienemmillekin aloille.
-
Nyt oli ekaa kertaa aureaa kylvös noin 20 hehtaarin alalla. Sato vajaa 2100kg/ha. Rikat pysyi erittäin hyvin kurissa multamaallakin. Näille maille ei galerasta oo juuri iloa kun jää vaan vesiheinälle enemmän tilaa kasvaa ja sehän sitten kasvaa... Mulle ainakin myytiin siemenet ja clamoxit "erikseen". Eli sain molempia sen verran kun halusin.
Kattees rypsi kyllä pesi tänä vuonna ohran selvästi. tais järjestys olla ruis, rypsi, vehnä, ohra.
-
Täytyy kans perehtyä tohon ClearFiillinkiin, josko sitä ensvuonna :)
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
??? Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...
Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.
Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%, ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?
Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.
Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?
Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?
-SS-
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
??? Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...
Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.
Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%, ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?
Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.
Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?
Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?
-SS-
Varo ettei totuuden viestin tuojaa ammuta... ;D
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
??? Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...
Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.
Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%, ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?
Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.
Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?
Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?
-SS-
Itse kun ensimmäisen kerran -99 vuonna rypsiä kylvin ,niin juurikin tuon rypsi 2000 nimisen opuksen lujin
useampaan kertaan kannesta kanteen, oli pätevä opus seikkaperäisten kuvien ,kuten muokkauksesta.
Harmi vaan kun oli paperiversiona silloin ja en samaa ole sitten netistä löytänyt ,taikka en ole osannut hakia.
Kyllähän se ensimmäinen rypsikierto ilman rikantorjuntaa onnistuu ,jos viljoilta oli tunnollisesti rikat torjuttu,
mutta sitten toisella ja kolmannella rypsikierrolla saattaa rikatkin jo haitata.
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
??? Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...
Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.
Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%, ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?
Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.
Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?
Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?
-SS-
Itse kun ensimmäisen kerran -99 vuonna rypsiä kylvin ,niin juurikin tuon rypsi 2000 nimisen opuksen lujin
useampaan kertaan kannesta kanteen, oli pätevä opus seikkaperäisten kuvien ,kuten muokkauksesta.
Harmi vaan kun oli paperiversiona silloin ja en samaa ole sitten netistä löytänyt ,taikka en ole osannut hakia.
Kyllähän se ensimmäinen rypsikierto ilman rikantorjuntaa onnistuu ,jos viljoilta oli tunnollisesti rikat torjuttu,
mutta sitten toisella ja kolmannella rypsikierrolla saattaa rikatkin jo haitata.
Tollasta oppia löytyy netistä ;)
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/ (http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/)
Niin ja sitten on tällänenkin, tuolla on keskustelufoorumikin :)
http://rapsi.fi/index.php
-
Suomalaiset oppaat puhuvat vaan vanhaa tietoa kylvöajoista ja niin edelleen. Svens raps:n sivuilla olin lukemassa viime yövuoron niiden öljykasvirummutus-projektia, ja siellä oli melko selvää tekstiä tuosta kevätkylvöisestä öljykasvista. Eivät nähneet oikein tulevaisuutta, koska syyskylvöiset samalla panostuksella tuottivat lannoitteet ja panokset paremmin takaisin.
Selvillä tutkimustuloksilla käytiin kiinni mm. kevätrypsin/rapsin maalajiongelmaan:
Ensin tehtiin selvä ero kevyitten ja raskaitten maalajien välillä. Joku voi väittää, että hänellä on savea, mutta saviakin on kevyitä ja raskaita. Raskailla savilla kevätorastuminen oli merkittävin ongelmien aiheuttaja. Kevyillä mailla sadot kukoistivat, ja suurin ongelma olikin ylitiheyden välttäminen ja voiman meneminen varteen eikä siemeniin. Etelä- ja Keski-Ruotsissa taasen kevätkuivuudet raskailla mailla ovat pahentuneet, se on suurin tekijä sikäläiseen kevätöljykasveista luopumiseen.
Sitten kylvöaika: Kolmea eri kylvöaikaa testattiin, kevyillä mailla pystyttiin kylvämään niin kauas kesään kuin vaan syksyllä saatiin puiduksi. Raskailla mailla saatiin aivan eri tulos: Myöhäinen kylvö tuotti huonon ja heikon kasvuston, jopa kadon, rypsi on alkukehityksessään vaatelias kosteuden suhteen. Aikainen kylvö maan juuri kuivuttua pinnalta, tuotti heikon tuloksen, varsinkin jos kylvön jälkeen oli kylmä jakso. Kylmyys vikuutti öljykasvin kasvua ja altisti sen tuholaisille jurotessaan jopa pitempään kuin myöhemmin kylvetty. Lisäksi "plastinen liikkuminen" syvemmässä maakerroksessa kovetti mullan myöhemmin kesällä, ja rypsi onkin - yllätys-yllätys - paljon herkempi tiiviille maalle kuin viljat. Eli keskimääräinen viljan kylvöajan puoliväli havaittiin parhaimmaksi, mutta todettiin sekin, että raskailla mailla kevätkuivuuden vallitessa kyse on kompromissista, ja erittäin kapeasta kylvöikkunasta, ja hävikkiriski on aina olemassa. Siksi suositeltiin suoraan syyskylvöisiä öljykasveja.
Sitten kylvömuokkaus: kevytmuokattu oli paras, kultivointi syksyllä ja keväällä matala äestys, tai keväällä 2x kultivointi. Kyntö oli toiseksi paras, mutta kuivui usein liikaa. Suorakylvö ei onnistunut yhtä hyvin, ehkä syynä oli pintamaan ryhdikkyys ja kevään alhaisemmat lämpötilat.
Kylvösyvyys: 2- 3 cm kylvösyvyys oli anteeksiantamattoman heikko etelän raskailla mailla. Siemenen vararavinto ei riittänyt ponnistamaan juurta alaspäin samassa tahdissa kun kevätkuivuus painui alaspäin. 4 cm osoittautui paremmaksi kuin matalampi kylvö. Taas jälleen, kevyillä mailla pintaankylvö oli paras.
Suomalaiset rypsikouluttajat ovat nekin oman tietonsa saaneet Ruotsista ja Tanskasta. Ruotsissa on meneillään projekti Raps 20/20, alkanut 2010, eli kustannukset alas 20% ja sato 20% ylös. Siitä täällä sitten guruillaan kuin olisi täällä oikeasti keksitty projekti lisätä öljykasvien viljelyä.
Kyseisen projektin aloitusvideo "På Väg till 5 ton !"
https://www.youtube.com/watch?v=pTC-tSuqjQE
ALLT ÄR MÖJLIGT !
-SS-
-
Tuossa Köntyksen linkittämässä VYR oppaassa on hieno asenne, sama tuntuu olevan luomuoppaissa. Tee näin ja noin, ja siitä seuraa valtaisat sadot, enempi kuin muilla ainakin, jos kuitenkaan et saa mitään, maasi rakenne ei ole kunnossa tai lohkosi eivät sovellu siihen. Jospa kaiken maailman konsulenttien palkka olisikin täysin riippuvainen sadon kehityksestä, saisivat esimerkiksi vain 2000 kg:n ylittävästä sadosta komissiot. Alkaisi varmaan otta mennä ryppyyn enempi ja alkais hikeä pukkaamaan kun maa on paljas vaan..
Nyt jos laittaisi vaikka viljavuustutkimuksen leimat ja saadut satotasot jollekin kellokkaalle, niin johan tulisi suositusta, et juu laita vaan, ja sitten jotain helvetin paskanjauhantaa, että matalaan, mutta ei kuivaan, aikaisin, mutta ei kylmään.
-SS-
-
3 kertaa mää kävi ruiskulla. Clamox+karate zeon, avaunt ja acantoa pahkahomeeseen.
Kirpoista ei ole normaalisti haittaa rypsille. Niillä on peloteltu sen yhden älyttömän kirppavuoden jälkeen isännät. Muutama reikä lehdissä ei merkkaa mitään. Kuoriaisten kans pitää olla tarkempana. Siihenkin vaivaan löytyy onneksi nykyään tehokkaita aineita.
-
Jos pellossa on paljon juolavehnää niin en luottaisi siihen että pelkkä Clamox riittää sen torjuntaan. Vaikka juola ottaakkin Clamoxista nokkiinsa niin kummasti se vain toipuu loppukasvukaudesta. Tänäkin vuonna juolavehnä vihertää komeasti rypsin sängessä vaikka ruiskutin Clamoxia 1,8 l/ha. En usko että tulos olisi ollut yhtään sen kummempi vaikka annos olisikin ollut täydet 2 litraa hehtaarille.
-
Rypsi tiputtaa kukinnan loputtua lehdet pois, niin jää loppukesä juolikselle aikaa pulskistua.
-
Jos juolaa on liian tuuheita alueita, ne ei agilillakaan tokene, koska rypsi ei pääse alussa riittävällä voimalla sieltä juolapusikosta matkaan. Harvahko juola kyllä tukehtuu erittäin hyvin, varsinkin kun siihen agiliin lisää yhtä jutskaa ;D :P
-
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.
??? Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...
Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.
Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%, ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?
Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.
Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?
Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?
-SS-
Ne leveälehtiset olen hävittänyt viljakierron aikana ArianeS:llä. Kun ei päästä rikkasiemenpankkia kertymään maahan, ei ongelmia rikoista rypsillä. Ensimmäinen toimi keväällä on mulla rypsimaitten äestys. Poutivat savikot tasausäkeellä ja muut joustopiikillä. Sitten kylvetään viljat ja sitten rypsimaan äestys matalaan jolloin häviää taimettuneet rikat aika hyvin ja kylvö lämpimään maahan jolloin rypsi taimettuu nopeasti peittäen mahd. rikat ja kirpoistakaan ei silloin ongelmaa.
Rypsi on vain herkkä olosuhteille. Jos alkukesällä on kylmää ja yöhalloja, sato on aina jäänyt pieneksi. Toinen on kukinta-aikaan ajoittuvat kovat helteet tai lakoonnuttava sade. Jos on alkukesä lämmin ja kukinta-aika kohtuu lämmin, niin se parintonnin sato on aika varma. Mutta yleensä aina joku ilmoissa menee pieleen enempi tai vähempi.
-
Mutta yleensä aina joku ilmoissa menee pieleen enempi tai vähempi.
Joo ajattelinkin, että pientä ilkun alkua oli puheissa. Näinhän se on, että etelässä säät ovat menneet huonompaan suuntaan, juurikin kevätrypsien osalta, alkukesät usein kylmiä räntäsateisia jaksoja, ainoa vuodenaika joka ei ole lämmennyt, on juurikin alkukesä. Huhtikuussa kuivattavia helteitä juurikin löytyy.
Viljalle erinomainen vaihtoehto tuo alkukesän syksyinen kylmyys, mutta kukkiville öljykasveille varmaan hankala, niin kuin äkkihelteetkin. Joku syy siihen on, etteivät edes nämä etelärannikon eturivin viljelijästarat laita tuosta vaan tuhansia hehtaareja rahakkaita öljykasveja, vaan Oulun läänissä se on rypsinviljelyn pyhättö ?
-SS-
-
Tänä vuonna n. 70% rypsistä lakoutui pahasti, lakopaikoista ei tullut paljoa mitään, mutta kokonaissato silti n. 1300kg/ha ja harmittelin jo, että olis pitäny olla ohralla tuokin ala. Mutta kun aloin laskemaan, niin nykyhinnoilla 5tn/ha rehuohra ja tuo rypsisato antaa saman verran nettoa. Lisänä vielä esikasviarvo ja se että rypsinsängelle riittää vain äestys keväällä ennen kylvöä.
Kun tuo 75 % pääkasvin sääntökin on, niin rypsi sopii hyvin viljakiertoon. Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.
-
Tänä vuonna n. 70% rypsistä lakoutui pahasti, lakopaikoista ei tullut paljoa mitään, mutta kokonaissato silti n. 1300kg/ha ja harmittelin jo, että olis pitäny olla ohralla tuokin ala. Mutta kun aloin laskemaan, niin nykyhinnoilla 5tn/ha re***** ja tuo rypsisato antaa saman verran nettoa. Lisänä vielä esikasviarvo ja se että rypsinsängelle riittää vain äestys keväällä ennen kylvöä.
Kun tuo 75 % pääkasvin sääntökin on, niin rypsi sopii hyvin viljakiertoon. Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.
Torjuikko pahkahomoja ollenkaan? ::)
-
Rypsin esikasviarvon merkitystä hoetaan aina rypsinviljelystä puhuttaessa, mutta onkohan se pelkkää paskapuhetta, tietysti jos on monta vuotta peräkkäin lohkolla viljelty samaa viljaa, niin voihan se rypsi katkaista tautipaineen, mutta ei se montaa sataa lisäkiloa tuo rypsiä seuraavalle viljalle.
-
Torjuikko pahkahomoja ollenkaan? ::)
Pahkahomoja tuli säiliöön vain lakopaikoista, Mitä turhaa ruiskuttaa lähes pilalle mennyttä kasvustoa.
-
Siis varmaan kiekkokoneella menee rypsinsänki äkeellä irrotettuna. Vai lautasmuokkarilla niin kuin tuossa näkyvät tekevän. Meneekö se keväällä niin pirstaleiksi vai onko ihmisillä sellainen sänkileikkuri vai miten se on.
Löysin kanadalaisen öljykasviopetusjutun , nimeltään Canola School. Siellä esimerkiksi oli suoraanpuinnista kovasti epäröintiä vieläkin, vaikka rounduppia ja muita aineita käytetään. Eli vieläkin jotkut asiantuntijat suosittelevat karheeltapuintia. Mutta kuitenkin, Suomessa ei tuollaista filmiluentopohjaista juttua, paikan päällä tehtyine esityksineen, saataisi aikaiseksi, vaan nehän on semmosia vanhoja prujuja nettimuotoon kirjattuna.
https://www.youtube.com/playlist?list=PLE49386B95179BD3F
Sitten on muitakin luentoja, esim.
https://www.youtube.com/watch?v=sxZk7LzEL1U
-SS-
-
No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.
-
Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.
O---o-o---kei. :o
En muista viljan kanssa ongelmia kuin 1993, kun oli niin kuivaa, et puinti alkoi katkoa jyviä ja pirstoa pahnaa. Olisiko 10 %. Ja sato pieni.
Ennen 2005 kylmäilmakuivuri onnistui oikein mainiosti. Siten kun sai hankituksi isomman perinteisen lämminilmakuivurin, tuntui, että mitä tahansa
voi tapahtua ja aina saa kuivaksi. No, myönnetään, 1987 piti kuivata pikkuisella lämminilmakuivurilla hankalasti, koska oli niin myöhäinen vuosi.
Olikohan silloin huippuvuosi rypsillä ?
Kuitenkin, useimpina vuosina kevätvehnät on saanut puiduksi elokuussa. Vain 2012 meni syyskuun puoliväliin.
Ja tänä vuonna, en enää muistakaan, noin viikkoa aikaisemmin kumminkin oli Zebra puitavissa.
Noin joka toinen vuosi ruis ja syysvehnäkin on ollut puitavissa heinäkuussa, melkein syysrypsin puintirytmissä.
Ehkä tässä nähdään sateisen alueen ongelmat viljan myöhäisillä syyspuinneilla. Amerikkalaisessa rypsiohjeluennossa oli pieni piikki,
"kuka tahansa pystyy viljelemään vehnää". - oli rypsikellokkaitten sanonta. Se luennoitsija muutti vähän:
"Kuka tahansa pystyy viljelemään öljykasveja sateisilla alueilla. Sitten kun kesän sateet jäävät allekin 250 mm, mikään ei olekaan enää itsestään selvää."
-SS-
-
No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.
Miten Jukossa hallitset keskiosan vantaitten syvälle menemistä. Lisäksi etu- ja takavantaat Jukossa menevät selvästi eri syvyyteen. Kylvätkö pelkästään takavantailla. Oletko laittanut prikkoja jouseen pyörien kohdalle, koska tahtoo jäädä pintaan.
Se, mikä Tumessa on paremmin kuin tuossa Jukossa, on kylvövantaiden etulaakeroinnin laitto kahteen riviin. Ja pyöränjälkien kompensaatio ketjulenkeillä. Jukossa pitäisi vaihtaa ne pyöränjälkien kuluneemmat vantaat keskivantaisiin, jos jaksaisi. Siis Jukolla meinaan kuitenkin laittaa, koska Jukon nastasyöttö vaihdelaatikolla on mainio juurikin piensiemenillä. Enkä halua epäonnistua lähtötelineisiin. Jukolla jo vuodesta 1968.
Yksi mikä kiinnostaa, on rakentaa jalas vantaan taakse, että se syvyys ei menisi liialliseksi. Vantaita olisi 45 varaosaa modifioitavaksi.
-SS-
-
Nähtävästi pohjavesialueilla ainoa mahdollinen rikka-aine on Matrigon. Juolavehnälle Targa Super. Tuli mieleen, että noilla pitkillä saroilla, joille on ensi syyskesänä tarkoitus laittaa syysrapsia, nin on pakko katkaista ruiskutus 40m yläpäästä, ja käydä erikseen sitten Matrigonilla, vaikka Butisanilla voisi sen muun alan laittaa. Eli tulee semmoinen koukkaus saralta takaisin.
Ärsyttävää.
Juolavehnälle ajattelin koko alalle Targasuperin.
Kuitenkin, VYR öljykasviohjeessa on jäätävää tekstiä:
"MTT:n toteuttamassa vuosina 2007–2009 Etelä- ja Keski-Suomen kevätrypsi- ja kevätrapsipelloilla tehdyssä rikkakasvi-kartoituksessa viisi yleisintä rikkakasvilajia olivat peltomatara peltovalvatti, jauhosavikka, pillikkeet ja saunakukka (Kuva 1).
Kartoituksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä rikkakasveja oli torjuttu kemiallisesti vain noin puolella havaintopelloista. Ruiskutetuista pelloista vain 15 % luokiteltiin runsaasti rikkakasveja kasvaneiden luokkaan, kun ruiskuttamattomista pelloista 30 % oli runsaan rikkakasvillisuuden valtaamia. Pelloilla, joilla rikkakasveja esiintyi vähän, öljykasvien keskisadot olivat noin 300 kg/ha suurempia kuin niillä pelloilla, joilla rikkakasveja kasvoi runsaasti. MTT:n rikkakasvien torjuntakokeissa rypsillä ja rapsilla tehokkaalla rikkakasvien torjunnalla on normaalisti saatu 15–30 % sadonlisää. Tehokas rikkakasvien torjunta vähentää myös rikkakasvien siemeniä rypsin tai rapsin sadossa, jolloin sen laatu ja arvo nousevat."
Eli 1500 kg sadosta 300 kg. Sen verran alempi on koeruutusato esim CL-lajikkeella. Ja ainekulu ( 120€) on vähintään siemensadon lisän arvon suuruinen.
Totta kai siemenpankin väheneminen ja kaunis kasvusto ovat arvoja sinänsä, mutta siis aivan sikamainen porsastelurääseikkö tuottaa käytännössä saman, maaperän ja ilmaston mahdollistaman sadon.
Huh-huh, ja osa aineista mahdollisesti syöpävaaralisia ! Butisan S uudesta käyttöturvatiedotteesta kopioitu:
"Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa."
Onhan tuo kirppa, rapsikuoriainen ja pahkahome ne oleellisemmat jutskat, varmaankin. Pohjavesialuetta olisivat ne parhaat etelärinteet, rapsille.
-SS-
-
Syysrypseissä ja -rapseissa rikkakasviongelma on niin pieni että kannattaako vaivautua. Suurin osa rikoista ei nimittäin ehdi rypsin kans kilpailemaan, vaan tukehtuu alle. :)
-
No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.
Miten Jukossa hallitset keskiosan vantaitten syvälle menemistä. Lisäksi etu- ja takavantaat Jukossa menevät selvästi eri syvyyteen. Kylvätkö pelkästään takavantailla. Oletko laittanut prikkoja jouseen pyörien kohdalle, koska tahtoo jäädä pintaan.
Se, mikä Tumessa on paremmin kuin tuossa Jukossa, on kylvövantaiden etulaakeroinnin laitto kahteen riviin. Ja pyöränjälkien kompensaatio ketjulenkeillä. Jukossa pitäisi vaihtaa ne pyöränjälkien kuluneemmat vantaat keskivantaisiin, jos jaksaisi. Siis Jukolla meinaan kuitenkin laittaa, koska Jukon nastasyöttö vaihdelaatikolla on mainio juurikin piensiemenillä. Enkä halua epäonnistua lähtötelineisiin. Jukolla jo vuodesta 1968.
Yksi mikä kiinnostaa, on rakentaa jalas vantaan taakse, että se syvyys ei menisi liialliseksi. Vantaita olisi 45 varaosaa modifioitavaksi.
-SS-
No mä olen keventänyt keskimmäisten vantaiden painotusta, onhan Jukossa vannaskohtainen säätö ainakin Optiseed malleissa. Tulee tasainen kylvö.
Joka vantaasta kylvän, en oo huomannu eroa etu ja takavantaiden välillä.
-
No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.
Miten Jukossa hallitset keskiosan vantaitten syvälle menemistä. Lisäksi etu- ja takavantaat Jukossa menevät selvästi eri syvyyteen. Kylvätkö pelkästään takavantailla. Oletko laittanut prikkoja jouseen pyörien kohdalle, koska tahtoo jäädä pintaan.
Se, mikä Tumessa on paremmin kuin tuossa Jukossa, on kylvövantaiden etulaakeroinnin laitto kahteen riviin. Ja pyöränjälkien kompensaatio ketjulenkeillä. Jukossa pitäisi vaihtaa ne pyöränjälkien kuluneemmat vantaat keskivantaisiin, jos jaksaisi. Siis Jukolla meinaan kuitenkin laittaa, koska Jukon nastasyöttö vaihdelaatikolla on mainio juurikin piensiemenillä. Enkä halua epäonnistua lähtötelineisiin. Jukolla jo vuodesta 1968.
Yksi mikä kiinnostaa, on rakentaa jalas vantaan taakse, että se syvyys ei menisi liialliseksi. Vantaita olisi 45 varaosaa modifioitavaksi.
-SS-
No mä olen keventänyt keskimmäisten vantaiden painotusta, onhan Jukossa vannaskohtainen säätö ainakin Optiseed malleissa. Tulee tasainen kylvö.
Joka vantaasta kylvän, en oo huomannu eroa etu ja takavantaiden välillä.
Aha, moderni Optiseed, jeps jeps, siinä onkin vantaissa Tumen tapaan vetojouset ja kaksi siemenvannaspalkkia, eli etuvantaat ja takavantaat käyttäytyvät samalla tavalla. Mun uusin hankinta, harmaakantinen Juko on niin umpihakattu ja ruosteessa, ei siittä saanut kalua, kun vaan heinänsiemenen kylvälaitteen siitä tarvitsin. Se heinälaite on tuossa keltakantisessa, joka on ikiliikkuja.
Vanhoissa jukoissa siis on kahdet eri mittaiset varret, samalla akselilla, ja pystyssä olevat puristusjouset, tukitanko keskellä, ne jouset kanittavat ja jättävät joskus vantaan yläasentoon kokkarepompun jälkeen. Etuvantaat kallistuvat kun joustavat ylöspäin, koska varsi on nin lyhyt. Eli melko vaikea hallita tosiaan pehmeillä mailla. Kovat maat menee jos kylvöpohja on hyvä.
Siinä uudessa on jopa sylinterillä vannaspainotuksen pikasäätö. Ehkä sen rungon voisi ajan kanssa uudistaa ?
-SS-
-
Olisko pyöränvälijyrästä apua?
-
Olisko pyöränvälijyrästä apua?
On varmaan, Tumessa on pyöränvälijyrä, kun on hinattava, ja kääntyykin paremmin, kun ei tarvitse kannatella.
Nostolaitejukoon on hiukan ahdas laittaa, joskus rehukaalia kylväessä on vedetty 150 x 150
tukkia kettinkeillä traktorin vetovarsien alla. Ainakin kokkareita hiukan tasaa.
Ja useimmiten on jyrätty ennen kylvöä.
Tämmöisethän ne vanhan Jukon vantaat ovat, huomaatte tarkoittamani ongelman, kun katsotte
(http://image.nettix.fi/extra/machineimg/00/01/39/86/85/kylvo-ja-istutuskoneet-juko-1398685_b_7921f9fd17ff321a.jpg)
-SS-
-
Eikös nostolaite-jukottimis ollu tollanen vannasvälijyrä :D
(http://static.mascus.com/image/product/large/63ff86c3/juko-h25,4071d386.jpg)
-
Mulla oli joskus nostolaitekoneaikaan traktorin keulalle tehty pyöränvälijyrä. Vanhasta 220 nostolaitejyrästä kavennettu ja ite tehty kiinnitysteline/nostopuomi 1 sylinterillä. Toimi sekin.
-
Eikös nostolaite-jukottimis ollu tollanen vannasvälijyrä :D
(http://static.mascus.com/image/product/large/63ff86c3/juko-h25,4071d386.jpg)
Sai rastilistalta, mutta vain laahavantaiden kanssa. Ei mahdu kiekkovannaskoneeseen. Tuo kun on halkaisjaltaan aika pieni, niin varmaan kaikista koneista, millä on kylvetty yritetty kylvää vähänkään kevyempiä maita, tuo on otettu pois.
-
Eikös nostolaite-jukottimis ollu tollanen vannasvälijyrä :D
[kuva ylempänä]
Sai rastilistalta, mutta vain laahavantaiden kanssa. Ei mahdu kiekkovannaskoneeseen. Tuo kun on halkaisjaltaan aika pieni, niin varmaan kaikista koneista, millä on kylvetty yritetty kylvää vähänkään kevyempiä maita, tuo on otettu pois.
Joo tiukimmassa reiässä meillä on. Pehmeillä mailla tukkii juurikin sihen
eteen kun ei pääse nousemaan vantaitten varsien takia. Se rallatus
ennen tukkeutumista on tuttu ääni ;D
Mullan painatukseen Jukon keskivarpajyrä on aivan liian heikko.
Kyllä se etujyrä on käynyt mielessä, mutta en ole saanut aikaiseksi.
Esijyräys ristiin on ollut riittävä toimenpide tuolla pehmeällä juolamaalla,
jos on matalaan pitänyt saada kylvöön.
-SS-
-
Kyllä se etujyrä on käynyt mielessä, mutta en ole saanut aikaiseksi.
-SS-
Eikö sen etujyrän noston saisi kätevästi niin että laittaa vaijerilla ja rissapyörillä sen nousemaan samalla kun kylvökoneen nostaa ylös. ;)
-
Kyllä se etujyrä on käynyt mielessä, mutta en ole saanut aikaiseksi.
-SS-
Eikö sen etujyrän noston saisi kätevästi niin että laittaa vaijerilla ja rissapyörillä sen nousemaan samalla kun kylvökoneen nostaa ylös. ;)
Sanoisin, että voisi toimia semmoiset jousen päässä olevat latat (niikö räpidin
etumuokkarissa) siihen etupalkkiin, traktorin pyöränväliin, semmoiseen olisi osat jo.
Vetovarsien kiinnityspisteiden kohdalta kääntöakseli poikkipalkille, sitten sinne
vetovarsien alle, ja nosto vetovarsien tappien kautta ketjulla.
Painotus vaikka vanhalla autonjousella tai paineilmasylinterillä traktorista.
Pehmeys JA kokkareet kumpikin ovat häiriöksi kylvötasaisuuden säilyttämisessä.
-SS-
-
Mikä olisi rypsille soppeli ja rypsin torjunta-aineita kestävä kerääjäkasvi? Tää vuosi vielä meni rypsillä ilman kerääjää. Heinämäiset ei kestä ainakaan juola-aineita. Kestääkö valkoapila galeran? :)
-
Mikä olisi rypsille soppeli ja rypsin torjunta-aineita kestävä kerääjäkasvi? Tää vuosi vielä meni rypsillä ilman kerääjää. Heinämäiset ei kestä ainakaan juola-aineita. Kestääkö valkoapila galeran? :)
Etkö lukenut aikaisempia kirjoituksia aiheesta.
Kevätrypsille muutamasata grammaa syysrypsiä mukaan.
-SS-
-
Mikä olisi rypsille soppeli ja rypsin torjunta-aineita kestävä kerääjäkasvi? Tää vuosi vielä meni rypsillä ilman kerääjää. Heinämäiset ei kestä ainakaan juola-aineita. Kestääkö valkoapila galeran? :)
Etkö lukenut aikaisempia kirjoituksia aiheesta.
Kevätrypsille muutamasata grammaa syysrypsiä mukaan.
-SS-
Jaa en muitanu enää :D
Mutta onko toi oikeesti sallittu?
-
Mikä olisi rypsille soppeli ja rypsin torjunta-aineita kestävä kerääjäkasvi? Tää vuosi vielä meni rypsillä ilman kerääjää. Heinämäiset ei kestä ainakaan juola-aineita. Kestääkö valkoapila galeran? :)
Etkö lukenut aikaisempia kirjoituksia aiheesta.
Kevätrypsille muutamasata grammaa syysrypsiä mukaan.
-SS-
Jaa en muitanu enää :D
Mutta onko toi oikeesti sallittu?
Lienee näin, että on. Loimaansuunnalla ainakin käytetään ensi keväänä.
Maaseutumedian Veikoltahan kysyttiin, voiko rapsia käyttää rypsin kerääjäkasvina.
Ei voinut. Mutta kyse siis oli kevätkylvöisistä versioista.
Tässä homman idea on syysmuodon aluskasvatus kevätmuodon alla.
-SS-
-
Mikä olisi rypsille soppeli ja rypsin torjunta-aineita kestävä kerääjäkasvi? Tää vuosi vielä meni rypsillä ilman kerääjää. Heinämäiset ei kestä ainakaan juola-aineita. Kestääkö valkoapila galeran? :)
Etkö lukenut aikaisempia kirjoituksia aiheesta.
Kevätrypsille muutamasata grammaa syysrypsiä mukaan.
-SS-
Jaa en muitanu enää :D
Mutta onko toi oikeesti sallittu?
Lienee näin, että on. Loimaansuunnalla ainakin käytetään ensi keväänä.
Maaseutumedian Veikoltahan kysyttiin, voiko rapsia käyttää rypsin kerääjäkasvina.
Ei voinut. Mutta kyse siis oli kevätkylvöisistä versioista.
Tässä homman idea on syysmuodon aluskasvatus kevätmuodon alla.
-SS-
Siis ei varmaa... :-\
Täytyy otta selvää kevääseen mennessä :)
-
Siinä uudessa on jopa sylinterillä vannaspainotuksen pikasäätö.
-SS-
Ai on vai? Mä olen juurikin harkinnut asentaa sylinterin sen säätöruuvin paikalle että vois säätää painatusta hytistä. Olis tarpeellnen kun samalla lohkolla voi maalaji vaihtua ääripäästä toiseen.
-
Siinä uudessa on jopa sylinterillä vannaspainotuksen pikasäätö.
-SS-
Ai on vai? Mä olen juurikin harkinnut asentaa sylinterin sen säätöruuvin paikalle että vois säätää painatusta hytistä. Olis tarpeellnen kun samalla lohkolla voi maalaji vaihtua ääripäästä toiseen.
Jos sulla on harmaakantinen niin mulla olis koko pikasäätö.
Laitan kuvan jahka käyn sielä mettänreunassa.
Eli kasetti on, ei optiseed. Mutta kylvävantaat uutta tyyppiä, vetojousikiristyksellä.
-SS-
-
Siinä uudessa on jopa sylinterillä vannaspainotuksen pikasäätö.
-SS-
Ai on vai? Mä olen juurikin harkinnut asentaa sylinterin sen säätöruuvin paikalle että vois säätää painatusta hytistä. Olis tarpeellnen kun samalla lohkolla voi maalaji vaihtua ääripäästä toiseen.
Jos sulla on harmaakantinen niin mulla olis koko pikasäätö.
Laitan kuvan jahka käyn sielä mettänreunassa.
Eli kasetti on, ei optiseed. Mutta kylvävantaat uutta tyyppiä, vetojousikiristyksellä.
-SS-
Eikös se sylinteri ole niissä vanhoissa punaisissa malleissa sitä varten, että sillä saa nostettua vantaat ylös samalla kun nostaa konetta? Tomii kai ajatellulla tavalla vanhan linjan massikoissa joissa kippiliitin paineistuu nostosylinterin kanssa. En kyllä ymmärrä mitä sillä saavutetaan kun lannoitevantaat kun kumminkin tukkeutuu jos paikaltaan laskee. Tai ainakin noin mulle on sitä sylinteriä perusteltu. Onnistuuko sillä painatuksen säätö tarkasti?
-
Siinä uudessa on jopa sylinterillä vannaspainotuksen pikasäätö.
-SS-
Eikös se sylinteri ole niissä vanhoissa punaisissa malleissa sitä varten, että sillä saa nostettua vantaat ylös samalla kun nostaa konetta? Tomii kai ajatellulla tavalla vanhan linjan massikoissa joissa kippiliitin paineistuu nostosylinterin kanssa. En kyllä ymmärrä mitä sillä saavutetaan kun lannoitevantaat kun kumminkin tukkeutuu jos paikaltaan laskee.
Ai on vai? Mä olen juurikin harkinnut asentaa sylinterin sen säätöruuvin paikalle että vois säätää painatusta hytistä. Olis tarpeellnen kun samalla lohkolla voi maalaji vaihtua ääripäästä toiseen.
Jos sulla on harmaakantinen niin mulla olis koko pikasäätö.
Laitan kuvan jahka käyn sielä mettänreunassa.
Eli kasetti on, ei optiseed. Mutta kylvävantaat uutta tyyppiä, vetojousikiristyksellä.
-SS-
Mä ajattelin, et se on sitä varten, et sais pahnatollon pudotetuksi ajaessa ? ;D ;D
-SS-
-
Ihte harmaakantisella jukolla opetellu rypsin ´kylvön ja mielestäni se kylvi
yllättävän tasaseen ,ei erottunut kylvörivit.
-
Mä ajattelin, et se on sitä varten, et sais pahnatollon pudotetuksi ajaessa ? ;D ;D
-SS-
No tuo kuulostais järkevämmältä perustelulta. :D
-
12ha aurea rypsi kylvetty tänä vuonna,keskisato 1700kg/ha.Hyvä ja puhdas kasvusto,jos meinaat kylvää kevätrypsi suosittelen tämä lajike.
-
Onko olemassa CL-rapsia?. Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
-
Onko olemassa CL-rapsia?. Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
On, mutta ei satoero näyttäisi olevan korjuuaikariskin sekä lisääntyneen ötökkäriskin arvoinen.
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/oljykasvien-siemenet/kevatrapsi-dk-7130-cl-hybridi-peitattu-15-miljoonaa-clearfield-lajike/
-SS-
-
Onko olemassa CL-rapsia?. Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
Paljonko sato?
-
Mildola on koemielessä viljelyttänyt Roundup Ready - rapsilajikkeita. Tämä CL on marginaaliteknologia, joka sumuttaa RR-lajikkeita ja GMO:ta pelkääviä ympäristöjärjestöjä, hyväksymään viljatyyppisen pienannosaineen kestäviä ristikukkaislajikkeita.
Kummassakin tulee olemaan (olemattoman pieni) mahdollisuus, että sukulaisrikkakasvit alkavat kestää myös näitä Express SX:ää et al, eli viljanviljely saattaa joutua maksamaan öljykasvimiesten tuotot, kun joudutaan siirtymään takaisin fenoksihappoihin ja kalliimpin aineisiin. Samoin Broadway- ja Monitor-tyyppiset aineet eivät samasta syystä mahdollisesti enää tehoa yksinään ristikukkaisiin, vaan tarvitaan lisäkomponentteja.
Tämä on kuitenkin pieni riski, itse kyllä tykkäisin enemmän RR-lajikkeesta, pääsisi mainoskuvien mukaisiin täysin puhtaisiin peltoihin, melkoisen edullisesti, ja voisin jopa harkita jonkun MF suorakylvökoneenkin hankkimista silloin ?
http://www.ruokatieto.fi/uutiset/mildolan-sopimustuottajat-viljelivat-gm-rapsia-1999
-SS-
-
Onko olemassa CL-rapsia?. Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
Paljonko sato?
1800 kg/ha
-
Onko olemassa CL-rapsia?. Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
Paljonko sato?
1800 kg/ha
Eli 100 kg maksaa 35 euroa. Saako sillä ne kolme ylimääräistä kirppa (?) ruiskutusta. Voi kuitenkin olla, että ei tarvitse edes ruiskuttaa, silloin rapsin lujakortisuus on rypsin rinnalla etu. Itsellä vaan muistuu jotain 35 v sitten jokunen pioneeri rapsiyrittäjä, jotka lilluivat kuraisella marraskuun pellolla, liukkaan pikkuroudan päällä. Lätäköt vaan rapisi puimurin pyörän alla.
Toisaalta, esimerkiksi Ylistarossa 2000 luvusta lähtien kasvukauden tehoisan lämpötilan summa on lisääntynyt 14% verrattuna kauteen 1966-2000 (Maaseudun Tiede 1/2012) , eli kevätrapsi onnistuu siinä suhteessa paremmin kuin "vanhaan aikaan"
-SS-
-
Mielestäni ainakin Etelä-Suomessa kannattaa rypsin sijasta kylvää mieluummin rapsia, koska se on satoisampaa, ja ehtii kyllä valmistua, kun ehti tänäkin vuonna, vaikka kylvö tapahtuikin vasta 25.5.
Valmistumisajan ero 90-luvun Raison konsulentin mukaan on jopa 3 viikkoa, normaalisyksyinä. Eli kylvön pitäisi tapahtua 3 viikkoa aikaisemmin kuin rypsillä, jos meinaa samoihin aikoihin puira..
"Rapsi tarvitsee merinäköalan", sanoivat papat ennen vanhaan.
-SS-
-
Eli 100 kg maksaa 35 euroa. Saako sillä ne kolme ylimääräistä kirppa (?) ruiskutusta.
-SS-
Mitkä ihmeen kolme ylimääräistä kirpparuiskutusta? :o
-
Eli 100 kg maksaa 35 euroa. Saako sillä ne kolme ylimääräistä kirppa (?) ruiskutusta.
-SS-
Mitkä ihmeen kolme ylimääräistä kirpparuiskutusta? :o
Koska rapsi on kylmässä kuivuvassa savessa stressaantuneena viikkokaupalla sirkkalehtivaiheessa ja alun kasvulehtivaiheessa, myöhäisen multamaan kylvön rypsiin verrattuna, on rapsikuoriainen torjuttava. Avenan rapsikurssilla tämä Albin Gunnarsson on esittänyt kolmen ruiskutuksen kirppaohjelman:
"Gunnarsonin mukaan maakirppojen torjuntakynnys on silloin, kun 30 % sirkkalehdistä on syöty. Maakirpat ovat hyvin ahneita ja ero 20 % ja 30 % tuhon välillä voi olla jopa alle päivä, joten kasvustoja täytyy tarkkailla usein. Ruiskutukset rapsikuoriasia vastaan pitää suunnitella niin, ettei synny resistenssiä. Ruotsalaisten kokeiden perusteella 1) ensimmäinen käsittely kannatta tehdä Avauntilla, tämän jälkeen 2) mahdollisesti Plenumilla, ja 3) viimeinen ruiskutus käyttäen Biscayaa/Mospilania tai Mavrikia."
Ei koske kukkamultia ja/tai Pohjanmaata.
-SS-
-
Onkohan kevätkrypsin ja muutenkin kevätkylvöisten öljykasvien loru lopussa ?
http://yle.fi/uutiset/rypsi_vaihtui_rapsiin_kaupoissa__hammentyneet_asiakkaat_kyselevat_peraan/7328115
-SS-
-
Clearfield rapsin clamoks ruiskutuksen saa tehdä 2-lehtiasteelta alkaen. Tarkoittavat varmaan niitä sirkkalehdistä seuraavaa vaihetta ?
Juola villiintyi että alkaa jo peittää rapsin taimia. Että varmaan ensi viikolla voisi ruiskuttaa muut rikat ovat jo sirkkalehdellä.
Viikon - kahden päästä sitten agil pesäkkeisiin. Vai tarvinneeko.
-SS-
-
Clearfield rapsin clamoks ruiskutuksen saa tehdä 2-lehtiasteelta alkaen. Tarkoittavat varmaan niitä sirkkalehdistä seuraavaa vaihetta ?
Juola villiintyi että alkaa jo peittää rapsin taimia. Että varmaan ensi viikolla voisi ruiskuttaa muut rikat ovat jo sirkkalehdellä.
Viikon - kahden päästä sitten agil pesäkkeisiin. Vai tarvinneeko.
-SS-
Onko siinä clamoksis maavaikutus? Jos ei ole, mataraa kannattais hetken odotella mukaan tuhottavaksi, sehäs se pahiten nostaa rikkapitoisuuksia ja nakertaa tiliä. Ja ainakin galera vaatii ohdakkeelle ja valvatille kunnolla kokoa että nujertuu.
Rypsillä ei agil tehonnut täydellisesti, eikä edes kohtuullisesti, paikoissa jossa juolaa oli reilusti. Se juola kun heikensi ennen agil-ruiskutusta rypsin kasvua niin paljon, että ruiskutuksen jälkeen rypsiä ei tullut riittävästi varjostamaan juolaa lopullisesti hengiltä. Clamoksin jälkeen ruiskutus voi toimia, ainakin rapsilla, tai sitten ei, juola kun pitäisi agilruiskutuksen aikaan olla niin julmetun pitkää "valkojuurista". Glyfosaatti puintien jälkeen ainakin toimii. Ja oikeesti rypsimaallakaan sitä juolaa ei saisi olla kylvöaikana mattona, harvahkon ja yksittäiset juolat agil nujertaa, clamoksista ei kokemuksia, eikä liioin rapsista, joka on varjostajana ihan eri luokkaa, ehkä.
-
Joo juolaa on multavissa paikoissa aikas paljon. Kyllä saatan koettaa Clamoxia aikas aikaisin. Mataran sirkkalehdet tulivat jo sateen ansiosta näkyviin.
Uskoin siihen väitteeseen, että vahva apilikkoheinä toistuvilla niitoilla nutistaa juolavehnän. Ei nutistanut. Viherlannoituksessa glyfosaatti päästää liukoisena ravinteet talveksi huuhtoutumaan, siksikin jätin tekemättä. Ehkäpä Rounduppi silloin keväällä, kun alkoi näkymään viilujen välistä ruohoa, olisi auttanut.
-SS-
-
Clamoxsilla on hyvä maavaikutus ,huomas vielä puinnin jälkeen kun hankmolla karhisin ,niin ei itänyt muutko Aurea rypsi.
Juolaaseen teho on suunnilleen samaa luokkaa kuin Agililla ja muilla valikoivilla ,eli vaatii hyvän varjostuksen mikäli haluaa
hyvän tehon. Käyttömääränä kannattaa käyttää roskasilla mailla maksimi määrää ja muistaa se oma kiinnite laittaa mukaan.
-
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_310516B.jpg)
-SS-
-
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_310516B.jpg)
-SS-
Galera tehoaa ainakin tosi hyvin, pian varmaan kuulemme clamoxin arvostelut :D
-
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
- kuva yllä -
-SS-
Galera tehoaa ainakin tosi hyvin, pian varmaan kuulemme clamoxin arvostelut :D
No voinhan mä tähän juonteeseen kuvat ottaa, tehoaako. Tuossa pellolla on 4 koneen leveyttä Proximoa eli pitää mennä sillä Agil + Matrigonilla ensin. Ja sitten Clamox lopulle alalle. Sitten voin ajaa kummallakin jonkun tupsun.
Jos siis ketään kiinnostaa.
-SS-
-
Toki, nää savikkaa koskevat jutut käy Pahkasian lukemisesta. ;D
Kansa hankkii itellensä paskaruohonsiementä kaupasta ja kituu koko kasvukauden öljykasvin ikeessä... ;D
-
Toki, nää savikkaa koskevat jutut käy Pahkasian lukemisesta. ;D
Kansa hankkii itellensä paskaruohonsiementä kaupasta ja kituu koko kasvukauden öljykasvin ikeessä... ;D
Ei se vaikiaa olisi, jos siis olisi kaikki nuo neljä ruiskua kunnossa, ja kaikki traktorien perässä vettä täynnä. Kävisi kaikkia seoksia kokeilemassa, ruiskuttaminen on hauskaa, tuntee itsensä niin nuoreksi ja pystyväksi taas.
Sitten kun tuosta kolmoshommasta alkaa kesäloma juhannuksenalusviikolla, sitten voi vaikka nukkuakin ruiskutraktorissa, kun on tehtaassa kesätyöntekijä jo opetellu hommat.
-SS-
-
Aloita vaan Clmoxsilla ,teho valvattiin ja ohdakeeseen hyvä olikohan 75-90% ,jatka sitten muilla jos tarve. Itse myös viljelin
useamman vuoden rinnakkain tavanomaista rypsiä ja tätä clamoxsin kestävää ja kyllä se Aurea vei voiton juuri sen helppouden
vuoksi ,kuten viimme vuonna ruiskutin rypsin kolmesti eli ensin Clamox ja karaten seos ,sitten ennen kukintaa biscaya ja Boori-
ravinne ,lopuksi kukinnan aikana ehkä hieman ennen täyskukintaa Juventtuksella jolla saadaan torjuttua pahkahome sekä
vähennettyä lakoutumista.
-
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_310516B.jpg)
-SS-
Epäilenpä kyllä, että Clamoxin tehot ei enää noin isoihin ohdakkeisiin riitä. Ennemmin ajaisin (ainakin) pahimmat kohdat ensin Matrigonilla. Clamoxit sitten perään koko alalle.
-
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_310516B.jpg)
-SS-
Epäilenpä kyllä, että Clamoxin tehot ei enää noin isoihin ohdakkeisiin riitä. Ennemmin ajaisin (ainakin) pahimmat kohdat ensin Matrigonilla. Clamoxit sitten perään koko alalle.
Juuri näin tein nyt juuri, oli +15 astetta, kosteus 68% ja vesi lämmitetty etukäteen kontissa ; Targa Super 5C 2,0 l/ha + kiinnite 0.2 plus Matrigon täysannos 165 g/ha, noin kolmannekselle alasta, juolat ja valvatit erottuvat pimeässä lamppujen valossa paremmin kuin päivällä.
Sitten viikon päästä ehkä Clamoksit mataraa ja vesiheinää vastaan.
Luulisi tehoavan, jos ei tehoa, ei sitten mikään tehoa.
-SS-
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
-
Joo turhahan se on mutta koska rikkaruohojen perushallinta oli menetetty aikaisemmin eikä proximoon (pohjavesialueella) kulunut koko pakkaus, ajattelin, että tuhotaan pullonpohjat tuonne CL rapsille.
Tämä on perusteluni, eipä tuo mikään tuottoihme tule olemaan, näkee sen jo kirjanpidosta valmiiksi. Mutta pääsee jumppaamaan ruiskulla siitähän se tekemisen meininki tulee.
-SS-
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
Kyllä sinä SS aivan kehityskelpoinen viljelijä olet ,kun ajattelee miten vuosi sitten käytit aikaa ja palstatilaa täällä netissä
sadan euron kerääjäkasveihin ja nyt sitten olet kiinnostunut 140 euroa paremmasta tuen omaavasta kasvista samalla innolla.
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
Kyllä sinä SS aivan kehityskelpoinen viljelijä olet ,kun ajattelee miten vuosi sitten käytit aikaa ja palstatilaa täällä netissä
sadan euron kerääjäkasveihin ja nyt sitten olet kiinnostunut 140 euroa paremmasta tuen omaavasta kasvista samalla innolla.
Käytäntö opettaa ja totuus sattuu?
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
Kyllä sinä SS aivan kehityskelpoinen viljelijä olet ,kun ajattelee miten vuosi sitten käytit aikaa ja palstatilaa täällä netissä
sadan euron kerääjäkasveihin ja nyt sitten olet kiinnostunut 140 euroa paremmasta tuen omaavasta kasvista samalla innolla.
Mut nää SS:n kirjoitukset on ihan asiallisia tällä kasvinviljely -osastolla. Hyvää ja hyödyllistäkin pohdintaa. Ja viihdettä... ;)
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
Saman olen huomannut täälläkin tuosta CL 7130 hybridi rapsista. Mitään ei oikein tapahdu vaikka lämpöä ja kosteutta piisaa.
-
Tämä CL 7130 Clearfield rapsi lienee maukkaampaa kuin Proximo. Siiinä on nyt vähän reikiä lehdissä, ja rei'ittäjäkin löytyi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_030616A.jpg)
Sitten edelleen, viime viestissä ehdin jo valitella hidasta alkuunlähtöä, nyt on tullut kasvulehtiäkin !
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_030616B.jpg)
Tämä puhtaampi osa ei saanut Targaa eikä Matrigonia, eli tuo iso matara toivon mukaan kaatuu Clamoxilla.
-SS-
-
Luota vaan Clamoxsiin se on pellon tehopuhdistaja ,rypsitilitystä kun katsoin niin näky roskapitoisuudet olleen 0,45% ja
toinen kuorma 0,31% ,lehtivihreä arvot 4 ja toisessa 5 ,kun hintaa huonontava raja on 30 ,eli aikanaan puimaan vaan ennekuin
linnut syövät.
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
En sitten kylvänyt rypsiä tänäkään vuonna. Laitoin niillekin pelloille KAURAA
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
En sitten kylvänyt rypsiä tänäkään vuonna. Laitoin niillekin pelloille KAURAA
Kauran minäkin olisin valinnut, mutta miten on hukkakauraohjelman laita,
ovatko nykykaurat niin lyhyitä ja erivärisiä, että hukkis löytyy tuosta vaan.
-SS-
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
En sitten kylvänyt rypsiä tänäkään vuonna. Laitoin niillekin pelloille KAURAA
Niin kaurallahan saa ulkomaanviennistä melkein saman hinnan kuin ohrasta, kotimaassa sitä ei tarvita yhtään kiloa enempää.
-
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?
Saako antaa kaimana varovaisen vinkin????
Kauraa....
En sitten kylvänyt rypsiä tänäkään vuonna. Laitoin niillekin pelloille KAURAA
Niin kaurallahan saa ulkomaanviennistä melkein saman hinnan kuin ohrasta, kotimaassa sitä ei tarvita yhtään kiloa enempää.
Joo vientiinhän ne on mun kaurat miltei kaikki menneet, Naantaliin halpa rahti täältä ja Raumallekin on ajettu joinakin vuosina kun eroa rahdissa noin 2 euroa tonnilta sinne Naantaliin verrattuna.
-
Turha kustannuserä monenlaista ruiskuttaa ,kun Clamoxsillakin saa täysin puhtaan kasvuston.
Jos tuo CL 7130 hybridi olisi omannut samanlaiset rajun alkukasvun pyrähdyksen kuin Proximo, en olisi epäröinyt jättää Clamoxin varaan koko rikkaohjelmaa. Hidas orastuminen, pienenä jurovat taimet, ilman erityistä syytä, Proximo raita on samassa pellossa jo "rivit ummessa".
Ensi vuona olen jo viisaampi. Toisaalta, talvirapsin CL versio on jo säkit hankittuna. Mutta aloitan glyfosaatilla.
-SS-
Kyllä sinä SS aivan kehityskelpoinen viljelijä olet ,kun ajattelee miten vuosi sitten käytit aikaa ja palstatilaa täällä netissä
sadan euron kerääjäkasveihin ja nyt sitten olet kiinnostunut 140 euroa paremmasta tuen omaavasta kasvista samalla innolla.
Mut nää SS:n kirjoitukset on ihan asiallisia tällä kasvinviljely -osastolla. Hyvää ja hyödyllistäkin pohdintaa. Ja viihdettä... ;)
Aika vähän täällä kukaan muu mitään järkevää kasvinviljelystä kirjoittaa.
-
Nyt on Matrigonin työnäyte tullut saataville, noin 5 vuorokautta ruiskutuksesta. Clearfield ainetta ei ole vielä ruiskutettu, hallan pelossa.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_050616A.jpg)
Targa Super 5 jälki näkyy juolan kellastumisena (alla).
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_050616B.jpg)
2/3 alasta on vielä ruiskuttamatta, juolaa on, mutta harvakseltaan, savisempaa maata, epäilen, että Clamox hoitaa sen puhtaaksi. Matrigon muuten punersi hiukan vesiheinääkin, mutta mataraa ei nähtävästi kiusaa ollenkaan.
Nyt sitten rapsikuoriaista mietintää, onko se Avaunt vai Karate. Kestacia meni vajaa viikko sitten. Mistäpä näkee, onko kuoriaisissa pyretroideille vastustuskykyinen kanta ? Clamoxiin varmaan uskaltaa laittaa Karaten tankkiseokseen.
-SS-
-
On tullut ajettua aina karatet seoksena clamoxsin ja calerankin kanssa, silloin kun tuli vielä caleran kanssa puljattua ,en
huomannut viotuksia kummankaan kanssa. Karatella aloittaisin ,tehon kuoriaisiin kyllä huomaa heti ja muutaman päivän
päästähän sitten näkee riittääkö se.
Taitaa etelässä olla kasvuvaihe siinä pisteessä ,että saa olla aika valppaana ,jotta kerkeää ruiskutukset ajallaan tehdä vai
onko rapsi kuitenkin niin erillainen kasvurytmiltään.
-
On tullut ajettua aina karatet seoksena clamoxsin ja calerankin kanssa, silloin kun tuli vielä caleran kanssa puljattua ,en
huomannut viotuksia kummankaan kanssa. Karatella aloittaisin ,tehon kuoriaisiin kyllä huomaa heti ja muutaman päivän
päästähän sitten näkee riittääkö se.
Taitaa etelässä olla kasvuvaihe siinä pisteessä ,että saa olla aika valppaana ,jotta kerkeää ruiskutukset ajallaan tehdä vai
onko rapsi kuitenkin niin erillainen kasvurytmiltään.
Joo Proximo kasvaa varkain ohi joka kasvusteesta, siellä oli yksi rapsikuoriainen joka yksilössä. Siellä sisinten lehtirullien sisässä ne olivat ja siellä on semmoinen tulitikunpään kokoinen kukka-alkio, jota varmaan maistelivat. Aloitin maksimiannoksen pyretroidilla ja 0.1 litran Viljelyohjelmakiinnikkeellä. Sitten varmaan pitää hakea Mospilan , mennä viikon sisällä Avauntilla ja jättää Mospilan sitten viimeiseksi. Tämä oli Bernerin oppaan ohje:
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/tuholaisten-torjunta/mospilan
CL 7130 rapsille laitoin Clamoxin 1,5 litran annoksella , Dash kiinnikkeen 1,0 l kera, maksimiannos kyberkilliä joukkoon, vesimäärä 250 l/ha , ajonopeus 5 km/h, paine 0.25 Guardian Airilla 3 bar.
Kummia tuulenpuuskia kävi, vaikka muuten melko tyyntä. Painoin puomit melkein maahan kiinni, rapsinlehdet lepattivat mukavasti ruiskun sumussa, eli öhtiäisainetta meni myös lehden alapinnalle.
-SS-
-
Vähän nuukasti laitoit clamoxsia ,varsinki jos ongelmarikkoja kuten juolas ,valvatti ja ohdaketta pellolla ,itse olen käyttänyt
nykyään kahta litraa clamoxsia.
Uusi ajatus clmoxsin hyödyistä virisi viimme syksyn puinnin jälkeen ,kun heti ajoin rullakarhilla ja sen jäljiltä iti vain aurea,
nyt talven jäljiltäkin näytti vain jäänti aureaa itävän, niin päätinkin kevätkynnön sijasta äjestää matalaan tavallisella pyörä-
äkeellä. Hyvin äjes selvitti ,olisiko parikertaa vähän meinannut tukkia ,siihenpä sitten kylvin ohran ja nyt ei kyllä osaa sanoa
onko maata kynnetty vai ei, ja edelleen näyttäis ensin itävän aurea rypsi ja paikoitellen näyttää tulevan pihatähtimöä ,eli
maavaikutuksen täytyy clamoxsilla olla voimakasta.
-
Vähän nuukasti laitoit clamoxsia ,varsinki jos ongelmarikkoja kuten juolas ,valvatti ja ohdaketta pellolla ,itse olen käyttänyt
nykyään kahta litraa clamoxsia.
No kun ongelmakohdissa 5 pv aikaisemmin oli jo alla 165 g Matrigonia ja 2 litraa Targa Superia, vaikutus oli jo alkanut näkyä, niin ajattelin, ettei vahingoittaisi kumminkaan. Suurin osa savisesta kohdasta oli melko puhdasta rikoista. Niin, ehkäpä olisi voinut lisätä hiukan. En sekoittaessa ottanut huomioon sitä Proximo-raitaa, joka oli jätettävä ruiskuttamatta Clamoxilla, eli saattaa ollakin lähelle 1,7 litraa/ha Calmox-alalle. Vähensin nopeutta muutaman siivun jälkeen 4,7 :ään ja laitoin 3,2 paineeksi, eli vettä saattoi mennä 260- ehkä enemmänkin samalla Clamox-sisällöllä.
Edit: nii ja se 3m suojakaista jäi tietenkin ilman ruiskutetta. Juu se olikin selitys nesteen hitaalle kulumiselle
-SS-