Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Noneman - 03.06.25 - klo:02:55
-
Kone seisoi ainakin kaksikymmentävuotta ja ei yhtään anturivikaa kun päräytti käymään. Virtalukko ja käynnistys solenoidi ei toiminut niin kuin ei toiminut silloinkaan kun aikoinaan laitettiin latoon säilöön. Jarrut, nostolaite, vaihdelaatikko ja kytkin toimivat. Täysin yhtä hyvin kuin silloin kuin sen viimeksi sammutti. Ainoa harmi ettei ole vielläkään minkään laista käyttöä tilalla. Pikantti turvallisuus välineen ominaisuus: taustapeili pultattu puolenmetrin varrella takalokasuojaan kiinni. Melkein näki naamansa jos kone ei käynyt.
Mietin vain että jos laittaisi seisomaan 20 vuotta minkä tahansa traktorin joka on tehty 90-luvun jälkeen niin mitenköhän kävisi.
Oli muutenkin melkoinen kone aikoinaan ja vielläkin kun maailma oli muutunut. Kone oli 90-luvulla Pehtoorin 8500TT täyttökärryjen edessä kylvöaikaan. Nyt jos menisi Valtran insinöörille kertomaan että aion tuon uuden N-sarjalaisen kanssa vetää kolmenkymmenen vuoden päästä yli neljäkertaa sen omanpainoista kärryä. Saattaisi tulla mielenkiintoisi katseita ja ilmoitus että koukkumme on rekisteröity vain kolmen tuhannen kilon rasitukselle.
Saattaisi myös öljy-insinööri hämmentyä. Kaveri on pitänyt puolen tunnin luennon "kuinka tärkeää on oikeat oljyt" kun ilmoitan että pistin samaa ruohonleikkuri öljyä koneeseen ja perään ja hyvin toimii.. Saako teiltä 10w-30 sellaisella jäteöljyn paksuudella?
Jotta ei mene liikaa kehuksi niin Isäni kertoi että oli mahdollista saada kaksi vaihdetta yhtäaikaa kytkettyä koska valitsin haarukka oli kulunut. Tämäkin ominaisuus oli kopioitu 80-luvun Ford 6610 versioon. Myöskin korjaus oli saman tyylinen mutta uudemmassa piti irroittaa kumimatto.
Mietin että ei ole käyttöä ja en ole ihminen joka käyttäisi aikaa ja rahaa laittaakseen koneen arvoiseensa kuntoon. Ei ole tietynlaista tunnesidettä koneeseen vaikka muistoja olisi. Olisi silti haikea luopua koneesta kunnioi
-
ja sitten on uusiahkoja traktoreita joissa ei toimi nostolaite eikä aluevaihteet kun on jossain sähkyvika.. mittarit ei kerro kuten ei tietsikkakaan missä vika.. aika mukavaa laitella tuollasta. itellä punavanteeseen uotetaan maahantuojan viestiä miten kytkimen potikka säätetään.. kun eivät kehtaa soitella tehtaalle.....
-
Kone seisoi ainakin kaksikymmentävuotta ja ei yhtään anturivikaa kun päräytti käymään. Virtalukko ja käynnistys solenoidi ei toiminut niin kuin ei toiminut silloinkaan kun aikoinaan laitettiin latoon säilöön. Jarrut, nostolaite, vaihdelaatikko ja kytkin toimivat. Täysin yhtä hyvin kuin silloin kuin sen viimeksi sammutti. Ainoa harmi ettei ole vielläkään minkään laista käyttöä tilalla. Pikantti turvallisuus välineen ominaisuus: taustapeili pultattu puolenmetrin varrella takalokasuojaan kiinni. Melkein näki naamansa jos kone ei käynyt.
Mietin vain että jos laittaisi seisomaan 20 vuotta minkä tahansa traktorin joka on tehty 90-luvun jälkeen niin mitenköhän kävisi.
Oli muutenkin melkoinen kone aikoinaan ja vielläkin kun maailma oli muutunut. Kone oli 90-luvulla Pehtoorin 8500TT täyttökärryjen edessä kylvöaikaan. Nyt jos menisi Valtran insinöörille kertomaan että aion tuon uuden N-sarjalaisen kanssa vetää kolmenkymmenen vuoden päästä yli neljäkertaa sen omanpainoista kärryä. Saattaisi tulla mielenkiintoisi katseita ja ilmoitus että koukkumme on rekisteröity vain kolmen tuhannen kilon rasitukselle.
Saattaisi myös öljy-insinööri hämmentyä. Kaveri on pitänyt puolen tunnin luennon "kuinka tärkeää on oikeat oljyt" kun ilmoitan että pistin samaa ruohonleikkuri öljyä koneeseen ja perään ja hyvin toimii.. Saako teiltä 10w-30 sellaisella jäteöljyn paksuudella?
Jotta ei mene liikaa kehuksi niin Isäni kertoi että oli mahdollista saada kaksi vaihdetta yhtäaikaa kytkettyä koska valitsin haarukka oli kulunut. Tämäkin ominaisuus oli kopioitu 80-luvun Ford 6610 versioon. Myöskin korjaus oli saman tyylinen mutta uudemmassa piti irroittaa kumimatto.
Mietin että ei ole käyttöä ja en ole ihminen joka käyttäisi aikaa ja rahaa laittaakseen koneen arvoiseensa kuntoon. Ei ole tietynlaista tunnesidettä koneeseen vaikka muistoja olisi. Olisi silti haikea luopua koneesta kunnioi
ei kai tuo nelinkertanen ännän paino ole kuin lavetti ja kaivinkone tai kuorma-autosta katkastu kärry ja sorakuorma.... sata ja 02 srjan vehkeillä jo moisia vietiin ??? ??? ??? ???
-
Nii onhan nuo yli viisikymppiset sellasia että sitä sähköpuola ei paljon ole, vain tarpeellinen. DExtasta kokemusta on ja ihan kätsy peli kokoluokkansa hommiin. Ison kuorman kanssa ne jarrut oli hyvä kokeilla hillitseekö vauhtia. Koulutilalla ajelin paljonkin moisella, myös itellä apukoneena oli sellanen, puutteensa tasauspyörästön lukko vanhemmissa. sittemmin sekin tais tulla joten kulkukelpoisuus parani.
-
Sama kuin vertaisi kirvestä klapikoneeseen ;D
-
Sama kuin vertaisi kirvestä klapikoneeseen ;D
Samahan se suunnilleen on, toimintavarmuudessa ja työntehokkuudessa
-
Sama kuin vertaisi kirvestä klapikoneeseen ;D
Eikö vipukirves lyö molemmat laudalta? ;D
-
Sama kuin vertaisi kirvestä klapikoneeseen ;D
Näin se on. Naapurin vanha isäntä totesi kun puhuttiin joskus vanhoista traktoreista että kauheita paskoja, onneksi ei tarvitse enään tehdä töitä niillä. ;D
-
ja kun miettii miten tehtiin töitä samoilla peltoaukeilla jo 1980- luvullakin aikansa koneilla... ei niiiin hirveen kauheeta! mutta toimintavarmuus paljon parempi..
-
ja kun miettii miten tehtiin töitä samoilla peltoaukeilla jo 1980- luvullakin aikansa koneilla... ei niiiin hirveen kauheeta! mutta toimintavarmuus paljon parempi..
aika kuitti olisi oksakin jos hara-hytillisellä nyyllä tai palmu-hytillisellä fergulla pitäisi työt tehdä, kyllä tulisi zetoria ikävä ;D ;D ;D ;D
-
Ei Hara ole aikansa muita hyttejä huonompi. Varsinkin 600-sarjan Harat olivat jo tiiviimmät konepeltiä vasten, oven saranointi oli parempi. Konepellin päälle ja sivuille tuli erillinen tiivistetty osa, johon hytin liikuntasauma puski. Ovi on kapea, mutta siinä sentään on kumipidin auki-asennossa ja kunnon sisäkahva. Melutaso on sama kuin viisi vuotta uudemman Leylandin Q (Quiet) - ohjaamossa, 87 dB . Iso takaikkuna antaa näkyvyyttä, tosin moni nikkaroi erikseen pitemmät pumput ja laajemman avautumiskulman.
Lämmityslaite on sama Smiths kuin monessa muussakin 1970-luvun koneessa. Varsinkin kun useimmissa ns. laatumerkeissä sama lämmityslaite säädettiin aina vähän vuotavalla vesiventtiilillä, ja ilmanotto oli jossakin moottorin ja hytin välissä tai peräti konepellin alla olevassa kotelossa, lämpimässä paikassa. Monessa traktorissa sijoitus ja "ilmakanavat" ovat ahtaasti jossakin ohjauspulpetissa sisällä tai katossa, lämpö jää joko letkuvetoihin tai sitten ilma jää jonnekin pyörimään. Harassa sentään voi avata lämmityslaitteen sisäkotelon sivuluukun kokonaan aukinaiseksi, johan ilmaa alkaa tulla niin että housunlahkeet lepattavat. Hytin etuseinässä vesiletku on muutaman vaaksan mittainen ja ilma pääsee käytännössä suoraan kennolle ja kennolta hyttiin. Aikansa suodattimet olivat joko sihtiverkkoa tai ohut "kuituliina", tai ei mitään. Hellepäivinä ei kyllä koppia näissä kannata pitää suljettuna. Harassa ovet lähtevät pois nostamalla, sivuikkunat aukeavat, kattoluukku on iso ja voidaan lukita auki-asentoon. Takaikkuna siirtyy saranaltaan kun kääntää ikkunan vaaka-asentoon, sitten voidaan nostaa pois. Sitten on jo aika vilpoisa ajella. Ja HUOM 1973-1975 oli ajankohta !
Suuri ongelma lämmityksessä oli hieman laiha alumiinikenno, jonka vaihtaminen kupariseen parantaa lämmitystä selvästi. Valmistutin kolme kappaletta Suomen Jäähdytinpalvelussa, ovat kyllä hyviä. Huuruongelmaa ei omassa 5600:ssa ole ollut edes kovan räntäsateen aikana. 15 asteen pakkasella vielä on paitahihakeli. Peilin putkivarret ovat tukevat, jolloin niihin saa parikin kuperaa peiliä päällekkäin, ja riittävän kauas sivulle. Lasinpyyhkijä on iso, varren on oltava kunnolla kiristetty, ja sopiihan sitä sulkaakin joskus vaihtaa.
Ehkä joku muistaa Hara-ohjaamollisen Fordin nostolaitteen vivun menevän liian alas, melkein ajajan nilkan tasalle. Onhan se noin, mutta ainakin kynnössä vipu on pitimessään melko ylhäällä, ja vetovastussäätö toimii hyvin, ja jos kaipaa vetovarsitunnustelua, Load Monitor hoitaa saman asian. Meillä on 5600:ssa kaksikarainen vakioventtiilistö, johon kollega teki pitkät käyttövivut, istuimen käsinojan viereen. Kylvökonetta ja lanan kääntöä on oikeastaan erittäin rento käyttää. Kytkin ja jarru ovat erittäin kevyet, riittää kun saappaan laskee päälle, ei tarvitse seisoa jarrulla eikä uusia kytkinpolvea ennen aikojaan. Turbomallissa ja joissakin viistonnisissa on lisäksi hydraulinen pikavaihde ratin vasemmalla puolella. Kovin hyvä se on peltotöissä.
Hytin taka-alakulmien pikkuikkunat on turha tehdä erikseen kovamuovilevystä ja saranoida, parempi tulee läpinäkyvän teollisen liuskaverhon palasta, jotka voi leikata muotoon mattopuukolla ja ruuvata saranoiden kohdalta. Aukaisu on helppoa ja himmentynyt muovi on yksinkertainen vaihtaa.
Hara on ruotsalaistyötä eli "laadukasta" (NOT) , hytti selvästi on ruosteherkkä ja maalaus ei vastaa peruskoneen laatua. Jos vielä löytää vähäruosteisen yksilön, kannattaa ruostesuojata. Ajoneuvolasista (jopa laminoidusta) on edullinen valmistaa uudet ikkunalasit eteen ja taakse, koska mitään kuperia virityksiä ei ole käytetty. Kumityynyt ovat yksinkertaista mallia, lampun kuoria löytyy tarvikeliikkeistä. Astinlaudoista kannattaa leikata mahdollinen verkko tai ritilä pois, jättää vain reunat, että savi tippuu läpi. Ruotsin mies on tehnyt sähkötyöt heikommat kuin itse Luukas olisi tehnyt. Lamppujen pohjissa on niitillä kiinni polttimonpitimet. Niitti syöpyy ja liuskat katkeavat. Parin päivän näpräämisellä, juotoskolvilla ja esim. katkenneesta käynnistysjousesta ja kupari/ruostumattomilla ruuveilla saa niitä liuskoja valmistettua uusia. Etuvilkkujen keltainen lasi vaalenee värittömäksi, vaihtaa oranssit polttimot. Homma hoidettu.
Siinä Hara meni vikaan kun tunki ylimääräiset sähköt ja sulakkeet Fordin muutenkin ahtaan kojetaulun sisään (PA-säiliö täyttää suurimman osan siitä) ja niihin muovisiin koteloihin ikkunan alla. Kojetauluun sisään tuli näin erittäin ahtaasti sekavia johtonippuja. Hytin liitäntä tehdään pitkällä ruuviliitinrimalla oikealla alhaalla. Olisivat tehneet erillisen sähkökaapin yhdellä syötöllä ja kytkentäreleillä, niin vianetsintä olisi helpompaa. Hara-ohjaamo on tiellä kojetaulun irrotuksessa, joten hytti oikeastaan pitäisi poistaa, ennen kuin lähtee purkamaan kojetaulun sähköasennuksia. Omassa vanhemmassa Harassa hävisivät vilkut, joten hommien oli jatkuttava, joten vedin johdon, irtosulakekotelon, simppelin vilkkureleen pinta-asennuksena erilliselle katkaisimelle ja rukkasvipu siihen. Tämmöinen toimii luotettavasti, ja tahtoo jäädä pysyväksi.
Mutta siis. Olen tehnyt yhden syksyn muokkaustyöt täysin blackoutissa olleella 7000:lla, käytetyn kun ostin, ei toiminut kuin etuvalot. Lataus ja kaikki hytissä pimeänä. Käynnistin akkukaapeleilla ja palalla kuparijohdinta, ja sitten mentiin. Yhtenä täysikuuiltana kynsin pelkästään kuun valossa. Kyllä silmä tottuu, jos on saanut voita syödäkseen. Että useita nykytraktoreita ei saa ilman akkua edes pysymään käynnissä ?
-SS-
-
nykytraktoreita ei saa ilman akkua edes pysymään käynnissä ?
-SS-
-20 sarjan Autopower JDn käyttöohjekirja antaa muistaakseni luvan käynnistää kaapeleilla ilman että akku on paikoillaan.
En kyllä silti lähtisi kokeilemaan, vaikka onkin yli 20 vuotta vanha, sähköllä toimii käytännössä kaikki ja siis toimii :P
Laskisin kuitenkin nykytraktoriksi, taitaa olla varusteita mitä ei saa kaikkiin uusiinkaan?
-
niin, eiks tuon ikäiset nyt oe sentäs uusia.. kun nykyään taitaa traktorikauppa käytä aika laimeena.. vanhat koneet yllättävän kysyttyjä.. ja hyissä hinnoissa..
-
niin, eiks tuon ikäiset nyt oe sentäs uusia.. kun nykyään taitaa traktorikauppa käytä aika laimeena.. vanhat koneet yllättävän kysyttyjä.. ja hyissä hinnoissa..
80-90 luvun koneillakin on vielä paikkansa ja vielä ihan käyttökelpoisia tiettyihin hommiin.
-
Sama kuin vertaisi kirvestä klapikoneeseen ;D
Eikö vipukirves lyö molemmat laudalta? ;D
Luulin vipukirveen jo haudatun ::)
-
eihän noita vanhoja koneitakaan ole hautattu... mut niistä ei tartte pitää suurta ääntä...
-
Super Dexta löytyy täältäkin. Jotain pientä pihapyöritystä sillä vieläkin tehdään. Maissia harasin vielä tällä vuosikymmenellä. Heinää pöyhitään, mutta sekin nykyisin aika mitätöntä. Aikoinaan vuosikaudet sillä ajettiin juurikasta pellolta aumaan 10 motin vetävillä ja Pehtoori 90. Kuutisen tonnia noihin sai kuormaa ja kärryn paino päälle. Remppaakin on tehty. Kone kahdesti ja laatikko kerran. Vaihdekepin alapäähän on hitsattu tavaraa monasti. Oma väki kun ajaa niin vaihteet toimii. Vieras saa heti vaihteet sekaisin. Siinä on H-kaavio, eikä se ainakaan kuluneena siedä yhtään vinottaista hämmennystä. Kuluvat nuo mekaaniset käytötkin.
Jos vertaa puolet uudempaan 655 Valmettiin Autocontrol nostolaitteella, elikkä jo jonkin verran sähködexta. Eipä noissa sähkökäyttöisissä hallintalaitteissa suurempaa häikkää ole ollut. Muutama pikavaihteen katkaisija ja nostolaitteen ulkohallintanappi on vaihdettu. Nostolaitesysteemiä ei ole kuluman takia tarvinnut säätää niin kuin Dextassa
-
noita tekstoja löytyy harvemmin kuin muita malleja .. 35 verku on yks malli jota löytyy aika monessa talossa.. käytössä tahi sit ei. itellä etinnässä joku halpa ja toimiva pienkone joka jaksais kantaa palaksin koneita ja riittäis pyörittään teho. 500 valu ei siihen sopinna.
-
165 verku pyörittää palaxia ja saapi sen liikkeellekin, kyllä 35 135 pyörittää yös, mut liikutellessa on vähän huteraa meno, kun laite sentään painaa jonkun verra. Ja noita 165 on melkoisesti erikuntoisia tarjolla. Itelle sattui kohdalle sellanen hintaa tasan 4000, uudet renkaat ketjut ja tunteja alle 5000. Mitään ei ole tarvinnut kuin tankata ja öljy vaihtaa tänä 12 vuotena kun on ollut. Akku piti viime vuonna uusi laittaa, jostain syystä sille tuli ikä täyteen, eli 10 vuotta.
-
noita tekstoja löytyy harvemmin kuin muita malleja .. 35 verku on yks malli jota löytyy aika monessa talossa.. käytössä tahi sit ei. itellä etinnässä joku halpa ja toimiva pienkone joka jaksais kantaa palaksin koneita ja riittäis pyörittään teho. 500 valu ei siihen sopinna.
Miksi 500 Valmet ei soveltunut Palaxin eteen?🤔
-
noita tekstoja löytyy harvemmin kuin muita malleja .. 35 verku on yks malli jota löytyy aika monessa talossa.. käytössä tahi sit ei. itellä etinnässä joku halpa ja toimiva pienkone joka jaksais kantaa palaksin koneita ja riittäis pyörittään teho. 500 valu ei siihen sopinna.
Miksi 500 Valmet ei soveltunut Palaxin eteen?🤔
500.lla tekee jo oikeita töitäkin. :-\ :-\ :-\ :-\
kohta on taas raamattu lyhäkänen ja helposti tulkittava kirja ;D ;D ;D ;D
-
kohta on taas raamattu lyhäkänen ja helposti tulkittava kirja ;D ;D ;D ;D
Hienosti kiteytetty ;D
-
Onko Valmet 500:ssa matala paine hydrauliikassa ? 145 bar ? Vai käykö Palax omalla pumpullansa. Nostovoima kyllä riittää, jollei sitten keula nouse kuljetuksessa, eikö semmoinen klapikone ole noin 600-700 kg painava jööti.
-SS-
-
tuo ei jaksannu nostella tuota joten huomasin muutenkin et oli nuhanen kierroksien pitoon... en kehannu ruveta rempaamaan kun tuo 605 sattu sit kohalle....
-
tuo ei jaksannu nostella tuota joten huomasin muutenkin et oli nuhanen kierroksien pitoon... en kehannu ruveta rempaamaan kun tuo 605 sattu sit kohalle....
Palaxia on maailman sivu nostettu mm. MF 35 ja 165: llakin.
Valmetin nostoteho mallista riippuen n.200-400 kiloa enemmän kuin MF35:ssä ja suunnilleen yhtä paljon kuin MF 165: ssä.
Mikset pidä Valluasi kunnossa? Olisi oikein soiva peli klapikoneen eteen.
-
Fiiattihan puputtaa hajulla tuollaisen eres.
-
eipä ole ukkelilla tai perseenporarilla asiasta kokemusta nouseeko se palaksi vai ei. Pitäs vielä sitten vielä liikutellakin, ei ole kiva kun keula pystyssä pitääs ajella. Toki se persporarilla on eroottinen kokemus, mut mun mielestä jos liikenteesä on muita ei ole kiva kun kahdella pyörällä trattori tulee vastaan kaistapäisesti.
-
eipä ole ukkelilla tai perseenporarilla asiasta kokemusta nouseeko se palaksi vai ei. Pitäs vielä sitten vielä liikutellakin, ei ole kiva kun keula pystyssä pitääs ajella. Toki se persporarilla on eroottinen kokemus, mut mun mielestä jos liikenteesä on muita ei ole kiva kun kahdella pyörällä trattori tulee vastaan kaistapäisesti.
Siis Oksallahan on muistaakseni 70/90 (vai 80/90) Fiatagri. Ihan varmasti nostaa tuollaisen möykyn, eikä nouse keula ja saahan sitä rautaa lisää noukkaan. Miksi edes ajatella jonkun paskan romun ostamista sen takia. No Oksa toki tekee mitä haluaa ja se on myös huomattu.
-
niiiinpä. tuo miun on 65 -90 fiude ja sillä kyllä hyä tehä klapia mut tuo 500 valu uupui kun laittoi pikkasenkaan isompaa koivua terälle.. ja eihän tuolla voinu tiellä ajella kun ei keula kestänny lisäpainoillakaan maassa... ja kyl miä teen mitä ite haluan enkä kysele täältä saanko. mut ois hyä kun ois joutokone tuon palaksin eteen ni ei tartteis töitä jättää kesken ku joku naapuri kaipaa klapikonetta...
-
eipä ole ukkelilla tai perseenporarilla asiasta kokemusta nouseeko se palaksi vai ei. Pitäs vielä sitten vielä liikutellakin, ei ole kiva kun keula pystyssä pitääs ajella. Toki se persporarilla on eroottinen kokemus, mut mun mielestä jos liikenteesä on muita ei ole kiva kun kahdella pyörällä trattori tulee vastaan kaistapäisesti.
Sää transu-idiootti et ole kuullut traktorin keulapainoista? Ei siinä kaksista miestä tarvita, kun jonkinlaisen etupainotelineen traktorin keulalle värkkää, jos ei varsinaisia keulapainoja ole.
mene takaisin pajupusikkoosi vartoomaan, niin pääset viikonloppuna marssimaan kaltaistesi joukkoon. ;D ;D ;D
-
niiiinpä. tuo miun on 65 -90 fiude ja sillä kyllä hyä tehä klapia mut tuo 500 valu uupui kun laittoi pikkasenkaan isompaa koivua terälle.. ja eihän tuolla voinu tiellä ajella kun ei keula kestänny lisäpainoillakaan maassa... ja kyl miä teen mitä ite haluan enkä kysele täältä saanko. mut ois hyä kun ois joutokone tuon palaksin eteen ni ei tartteis töitä jättää kesken ku joku naapuri kaipaa klapikonetta...
V1ttu että sulle tulee ihan jokaisesta asiasta ongelma... ;D ;D ;D
-
niiiinpä. tuo miun on 65 -90 fiude ja sillä kyllä hyä tehä klapia mut tuo 500 valu uupui kun laittoi pikkasenkaan isompaa koivua terälle.. ja eihän tuolla voinu tiellä ajella kun ei keula kestänny lisäpainoillakaan maassa... ja kyl miä teen mitä ite haluan enkä kysele täältä saanko. mut ois hyä kun ois joutokone tuon palaksin eteen ni ei tartteis töitä jättää kesken ku joku naapuri kaipaa klapikonetta...
viissatanen vääntää 175nm 1350 kierroksella kun taas 65-90 fiiatti 200nm 1500 kierroksella ja viiatilla ajaneet tietää sen momentinnousun niin eipä tuossa taida suuria eroja olla :-\ :-\ :-\ :-\
-
niiiinpä. tuo miun on 65 -90 fiude ja sillä kyllä hyä tehä klapia mut tuo 500 valu uupui kun laittoi pikkasenkaan isompaa koivua terälle.. ja eihän tuolla voinu tiellä ajella kun ei keula kestänny lisäpainoillakaan maassa... ja kyl miä teen mitä ite haluan enkä kysele täältä saanko. mut ois hyä kun ois joutokone tuon palaksin eteen ni ei tartteis töitä jättää kesken ku joku naapuri kaipaa klapikonetta...
viissatanen vääntää 175nm 1350 kierroksella kun taas 65-90 fiiatti 200nm 1500 kierroksella ja viiatilla ajaneet tietää sen momentinnousun niin eipä tuossa taida suuria eroja olla :-\ :-\ :-\ :-\
Onhan tuo siitäkin riippuvainen että millä moottorin kierroksilla saavutetaan haluttu ulosoton kierrosluku, vaikka 540. Toisisssa se on noin 1500 (MF 35) ja toisissa lähemmäs 2000 rpm. 500 vallusta en tiedä... ensimmäinen vaihtoehto vaatii koneelta paljon enemmän vääntöä saman tehon saavuttamiseksi. Hiivatista voisin arvata että 540 löytyy sieltä kierroslukumittarin loppuosuudelta? Silloin ei vääntöä niin kaivatakaan.
Palaxejakin on montaa kokoa... tutulla isomman puoleinen ja sitä ei kyllä 35 vie yhtään mihinkään. Taitaa painaa lähemmäs 2 t . Tuntuu jo isommankin koneen perässä.
-
Valmet 502 nostaa "suorille käsille" 2,5 m Juko yhdistelmälannoittimen, joka MF 165:lla tarvitsi Jukon apusylinterivarustuksen. Moottori on vähän niin kuin vanhaksi tullut kanatarhan kukko, aluksi kiekaisee ärhäkkäästi, mutta sitten kun vältti painuu saveen, uupuu ja ääni särkyy...
Silti on myönnettävä, Valmet 502 on ikämiehelle yksi parhaista laitoksista, hyttiin on helppo mennä ja muutenkin kankea ihminen pärjää hytissä mukavasti.
-SS-
-
Valmet 502 nostaa "suorille käsille" 2,5 m Juko yhdistelmälannoittimen, joka MF 165:lla tarvitsi Jukon apusylinterivarustuksen. Moottori on vähän niin kuin vanhaksi tullut kanatarhan kukko, aluksi kiekaisee ärhäkkäästi, mutta sitten kun vältti painuu saveen, uupuu ja ääni särkyy...
Silti on myönnettävä, Valmet 502 on ikämiehelle yksi parhaista laitoksista, hyttiin on helppo mennä ja muutenkin kankea ihminen pärjää hytissä mukavasti.
-SS-
Tais olla Oksan ongelma Valmet 500 eikä 502...?
-
niiiinpä. tuo miun on 65 -90 fiude ja sillä kyllä hyä tehä klapia mut tuo 500 valu uupui kun laittoi pikkasenkaan isompaa koivua terälle.. ja eihän tuolla voinu tiellä ajella kun ei keula kestänny lisäpainoillakaan maassa... ja kyl miä teen mitä ite haluan enkä kysele täältä saanko. mut ois hyä kun ois joutokone tuon palaksin eteen ni ei tartteis töitä jättää kesken ku joku naapuri kaipaa klapikonetta...
viissatanen vääntää 175nm 1350 kierroksella kun taas 65-90 fiiatti 200nm 1500 kierroksella ja viiatilla ajaneet tietää sen momentinnousun niin eipä tuossa taida suuria eroja olla :-\ :-\ :-\ :-\
Niin uutena nyt +50v myöhemmin mikä lie teho ja paineet
-
Sitäen käsitä mitä hyötyä kopista on klapikoneen pyörittäjässä. Ite pitäsin tärkeepänä että pyörittää kohtuullisilla kierroksilla, voimaahan klapikone ei tarvi. Mut sitte liikutella sitä pitäs pysyä, eli nostamaan ja siirtoajonkin sujua, vaikka sitten nokkapainojen kanssa. Varaosapuoleen sanoisin, että ford/fordsoneihin ja ferguihin on osaa saatavilla vaikka kuinka. Valmetteihin ei sitten löydykään marmoritiskiltä eikä edes purkaamoilta, on aikans marginalimerkki ollut muutaman tuhannen kappaleen sarjoina. Ja persporvari voi mennä niitä pajukoitaan rassaamaan hamosessa. Mut paa kulkueeseen kunnolla pöksyä jalkaa ettei vilu kappase.
-
Sitäen käsitä mitä hyötyä kopista on klapikoneen pyörittäjässä. Ite pitäsin tärkeepänä että pyörittää kohtuullisilla kierroksilla, voimaahan klapikone ei tarvi. Mut sitte liikutella sitä pitäs pysyä, eli nostamaan ja siirtoajonkin sujua, vaikka sitten nokkapainojen kanssa. Varaosapuoleen sanoisin, että ford/fordsoneihin ja ferguihin on osaa saatavilla vaikka kuinka. Valmetteihin ei sitten löydykään marmoritiskiltä eikä edes purkaamoilta, on aikans marginalimerkki ollut muutaman tuhannen kappaleen sarjoina. Ja persporvari voi mennä niitä pajukoitaan rassaamaan hamosessa. Mut paa kulkueeseen kunnolla pöksyä jalkaa ettei vilu kappase.
Menepä takaisin pajupuskaaseen niitä poikamiesisäntiä kyttämään🤣🤣🤣
-
laitappa persporari kukkahamonen päälles.
Sulla se on koko ajan päälläsi.🤣🤣🤣
On siinäkin vanhalla miehellä intohimo...poikamiesten kyttäys. Ilmankos olet oksan jokaista kirjoitusta kommentoimassa.🤣🤣🤣 Juuri vain Oksan, poikamiehen...🤣🤣🤣
-
sulla persporari näyttää olevan minun kirjoitusteni kyttääminen. jokaiseen pitää näemmä kommentoida. Olen näemmä idolisi. Mut mee nyt kipin kapin sinne marssille bongailen ransiitteja, nehän on intohimosi ja unelmoit päivin öin kukkahamosista romurinsessan päällä.
Vanhus kiihtyy kuin pajupuskassa...
😅😅😅
-
eikö sulla miään muuta ole kuin kukkahamoset mielessä. mun käsitääkseni alotus koski vanhoja traktoreita, mut eihän sulla mitään käsitystä saati sitten kokemusta. Lässytät tutti suussa ja taputtelet kakkakasaa lattialla, voi hertsileijaa sentän .
-
Valmet 502 nostaa "suorille käsille" 2,5 m Juko yhdistelmälannoittimen, joka MF 165:lla tarvitsi Jukon apusylinterivarustuksen. Moottori on vähän niin kuin vanhaksi tullut kanatarhan kukko, aluksi kiekaisee ärhäkkäästi, mutta sitten kun vältti painuu saveen, uupuu ja ääni särkyy...
Silti on myönnettävä, Valmet 502 on ikämiehelle yksi parhaista laitoksista, hyttiin on helppo mennä ja muutenkin kankea ihminen pärjää hytissä mukavasti.
-SS-
Tais olla Oksan ongelma Valmet 500 eikä 502...?
Oksa myös aprikoi, että ...olisi hyvä, jos olisi joutokone klapihommaan... , tässä ei mielestäni rajoitettu traktorimallista puhumista. Siksi otin esille 502:n joka muista antipatioista huolimatta pystyy jo isompiinkin töihin ja on turvallinen vanhenevalle kuljettajalle ajaa, ergonomiansa ja turvaohjaamonsa ansiosta.
502 on raskaampi, pitempi ja nostolaitteeltaan järeämpi kuin viissatanen.
Jos omat mieltymykseni pelkästään huomioitaisiin, valintani olisi hytitön Ford 5000, sillä mahtuu joka vajaan, keulapainoilla, ohjaustehostimella ja apusylinterillä varustettuna 3-siipinen paluuaurakin kulkee auttavasti perässä.
Fordiin saa näitä varusteita mukavasti romuttamoilta. Koska 600- sarjan ja kymppisarjankin lisävarusteita voi jonkin verran hyödyntää.
Ford 4000 on todella sitkeä ja ketterä pikkujättiläinen, mutta ei nosta enempää kuin 165 MF, että apusylinteri olisi paikallaan. Niitä löytynee Ford 4630- malliin Purkupojilta, vasemman puolen tunkki sopinee myös 4000 Fordiin.
Että Oxalle voisi sininenkin - vaikka ei ihan Dexta - olla vaihtoehto.
-SS-
-
juuu, 5-tonninen oiskii messevä menopeli. ja sais jopa kutittaa joutuisaks. mutta ovat vaan hyissä hinnoissa kunnossa ollessa ja remppaaminen ei oikein jaksa.. valu on siitä ilkiä kun siihen tosiaan ei taho osia enää saaha. verkuihin kait intiassa pykäävät tehtaat punasena uusosaa minkä kerkii.. aikoinaan oli 272 leluantero mikä oli ihan pätevä peli, ja kulki reilun 65 -70 mut ei ollu hääppöset jarruiltaa. oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin.. ja nuita löytyy.. ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..
-
oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin.. ja nuita löytyy.. ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..
Saa ajaa vain omistaja itse.
-
ja kuka noita etes vahtii.. mut itehä miä sitä kuiteskin ajelisinkii.. jos ei joku toinen varasta...
-
jos ensiekisteröity kopittomana se on sellasenaan liikennekelpoinen. ja 68 vuonnahan tuo turvakehikko tuli uusiin pakollisiksi. Sit jos se on poistettu asia on erikseen.
-
persuporvari taas porua vääntänyt ja ylläpitoo apuun. olis ku aikuset ja vastais sönkötyksistään. saateri. kuka nii puskajuttuja ja hamosia alkoi ekana veteleen.
-
Valmet 502 nostaa "suorille käsille" 2,5 m Juko yhdistelmälannoittimen, joka MF 165:lla tarvitsi Jukon apusylinterivarustuksen. Moottori on vähän niin kuin vanhaksi tullut kanatarhan kukko, aluksi kiekaisee ärhäkkäästi, mutta sitten kun vältti painuu saveen, uupuu ja ääni särkyy...
Silti on myönnettävä, Valmet 502 on ikämiehelle yksi parhaista laitoksista, hyttiin on helppo mennä ja muutenkin kankea ihminen pärjää hytissä mukavasti.
-SS-
Tais olla Oksan ongelma Valmet 500 eikä 502...?
Oksa myös aprikoi, että ...olisi hyvä, jos olisi joutokone klapihommaan... , tässä ei mielestäni rajoitettu traktorimallista puhumista. Siksi otin esille 502:n joka muista antipatioista huolimatta pystyy jo isompiinkin töihin ja on turvallinen vanhenevalle kuljettajalle ajaa, ergonomiansa ja turvaohjaamonsa ansiosta.
502 on raskaampi, pitempi ja nostolaitteeltaan järeämpi kuin viissatanen.
Jos omat mieltymykseni pelkästään huomioitaisiin, valintani olisi hytitön Ford 5000, sillä mahtuu joka vajaan, keulapainoilla, ohjaustehostimella ja apusylinterillä varustettuna 3-siipinen paluuaurakin kulkee auttavasti perässä.
Fordiin saa näitä varusteita mukavasti romuttamoilta. Koska 600- sarjan ja kymppisarjankin lisävarusteita voi jonkin verran hyödyntää.
Ford 4000 on todella sitkeä ja ketterä pikkujättiläinen, mutta ei nosta enempää kuin 165 MF, että apusylinteri olisi paikallaan. Niitä löytynee Ford 4630- malliin Purkupojilta, vasemman puolen tunkki sopinee myös 4000 Fordiin.
Että Oxalle voisi sininenkin - vaikka ei ihan Dexta - olla vaihtoehto.
-SS-
Juu, tiedän et 500 ja 502 ovat ihan eri maailmasta.
Mutta ollaan rehellisiä: mainitsemasi 5000 Ford ja kolmisiipiset paluuaurat... Vaatii kyllä äärimmäisen optimaaliset olosuhteet ja maaperän, että sillä viitsii täyden työpäivän tehdä.🤔😅
-
juuu, 5-tonninen oiskii messevä menopeli. ja sais jopa kutittaa joutuisaks. mutta ovat vaan hyissä hinnoissa kunnossa ollessa ja remppaaminen ei oikein jaksa.. valu on siitä ilkiä kun siihen tosiaan ei taho osia enää saaha. verkuihin kait intiassa pykäävät tehtaat punasena uusosaa minkä kerkii.. aikoinaan oli 272 leluantero mikä oli ihan pätevä peli, ja kulki reilun 65 -70 mut ei ollu hääppöset jarruiltaa. oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin.. ja nuita löytyy.. ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..
ja kulki reilun 65 -70 mut ei ollu hääppöset jarruiltaa.
eihän tuommosta haipakkaa menny intikakkaa ja verkuilla ei ohjauksen tähden olisi tohtinut puoltakaan yrittää :o :o :o :o
-
oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin.. ja nuita löytyy.. ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..
Saa ajaa vain omistaja itse.
Tehtävä aina suulliset kaupat kun ajoon lähtee... ja kauppa purettava palatessa...? Vai pitääkö olla ehtinyt rekisteröidä uudelle omistajalle....
-
siinä ois nyt oksalle foorti klapikoneen eteen jos vaan etuset pysyy maassa :) :) :) :)
https://www.nettikone.com/ford/8830/2567209
-
Voihan tuohon siniseen laittaa vaikka aurat keulapainoksi , jos sattuu hieman raskaampi klapikone perään . Ja Leylandin jotku mallit meni oman rakvaattorin ohi hurjaa vauhtia ennen .
-
Leyland 272 kulkee täysillä kierroksilla jonkun 32 km/h, 9 - vaihteinen ja kuusisylinteriset mallit voivatkin kulkea kovempaa. Kaipa niihin jotakin kertojia voi asentaa, 10-vaihteinen kertojavaihdelaatikko (joka tuli 10/42 ja 10/60 malliin) muutenkin on oikeastaan enemmän Nuffieldin käyttäjiltä tullut keksintö kuin BMC/ British Leylandin oma, joten rataspareilla voisi kuvitella saavan ylentävän pikavaihteen. Olihan alkupään Nuffieldeissa joskus asennettu kotimainen kertojavaihde, jolla maantieajoon sai melkoisia nopeuksia.
Jarrut ovat erinomaiset koviin nopeuksiin 72-sarjan leukussa; kuumana ja kylmänä pitävät eri lailla, lisäksi mekaaninen tasaaja toimii sillä tavalla, että välillä puraisee vasemmalta, välillä oikealta ensin. Siinä jossakin 60 vauhdissa tie käy kapeaksi. Mutta lyhyt akseliväli, nyökkimistaipumus ja etukehdossa oleva nesteohjauksen paksu sylinteri klappeineen tekee ohjauskorjauksesta nopean. Lisäksi ohjaa eri nopeudella toiseen suuntaan kuin toiseen suuntaan. Tarkkaavaisuus säilyy, kun paimennat sitä pomppukeinutuolia koko ajan.
Eli leukulla ajo on jännää ja tarkkaavaisuutta vaativaa, alamäkeen rullaa vapaalla hyvin, kunhan tietää maaston etukäteen; 270 leukulla ajaneen juurikaskuskin sanoin: "..kun Tupurinmäessä rullaa vapaalla, niin ihan turha koskeakaan jarrupolkimeen, käry vaan haiskahtaa eikä muuta.." . Kärryssä oli käsin käytettävät paineilmajarrut.
-SS-
-
tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella. oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi.. juuu, tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä. ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa.. siksi vaihtoon.. mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa. ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä.. ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa.. kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois.. ettei ajanu sorsien yli.
-
tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella. oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi.. juuu, tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä. ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa.. siksi vaihtoon.. mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa. ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä.. ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa.. kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois.. ettei ajanu sorsien yli.
eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa :o :o :o :o
-
tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella. oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi.. juuu, tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä. ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa.. siksi vaihtoon.. mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa. ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä.. ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa.. kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois.. ettei ajanu sorsien yli.
eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa :o :o :o :o
Savossa kaikki on toisin. Traktoritkin käyttäytyy niin kierosti, että ei niitä muualla kukaan osaisi edes käyttää. Onneksi ja luultavasti ohjaus sentään oli ihan yleismaailmalliseen suuntaan.
-
tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella. oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi.. juuu, tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä. ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa.. siksi vaihtoon.. mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa. ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä.. ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa.. kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois.. ettei ajanu sorsien yli.
eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa :o :o :o :o
Kartano-mallissa oli kytkimestä riippumaton voimanotto ja hydrauliikka. Perusmallissa taisi olla tosiaan hydrauliikkakin kytkimen takana, muistelen sukulaismiehen sitä noituneen että oli hankala kylvää nostolaitekoneella. ???
-
Eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa :o :o :o :o
Leukussa jos ei ollut kaksoiskytkintä, niin nostolaite pysähtyi. Kaksoiskytkimellisessäkin pysähtyi nostolaite, jos voimanottokytkimen irrotti, näin oli keltaisiin leukkuihin asti, 1970- luvun loppuun ! Kaikissa traktoreissa ei näin alkeellista ollut.
Esimerkiksi pienessäkin 1965 mallin Fordissa nostolaite oli riippumaton kytkimestä, koska pumppu sai voimansa nokka-akselilta. Viistonnisessa sekä voimanoton hydraulinen kytkentä että nostolaitepumppu olivat ajokytkimestä ja toisistaan riippumattomat.
-SS-
-
Otsikon mukaisissa Dextoissa tarvitaan kaksoiskytkin, että nostolaite toimii kun traktorin pysäyttää. Taitaa olla aika harvoin ruksattu aikoinaan Suomessa. Naapurin Superissa sellainen on ja viime vuostuhannen lopulla kun Dextan osat oli kortilla ei ulosoton levyä meinannut löytyä mistään.
Meidänkin Superi on nuukalla budjetilla ostettu ilman kaksoiskytkintä. Emäntä sitä manaa kärryä koukkuun ottaessa ettei näin Aataminaikaisia vehkeitä ole kuin harjoittelutilan Nuhveissa.
-
jepjep. oli nuo tuon ajan koneet varusteltu ajan mukaan... ihan kuin nuo nykyvaltut joissa on jotain ja jotain puuttuu kun omistaja ei ole kattonnu tarvihtevansa.. ei ihan netissä kehtaa ostaa kun ei tiijä mitä itelle tarpeellista mukana..
-
jepjep. oli nuo tuon ajan koneet varusteltu ajan mukaan... ihan kuin nuo nykyvaltut joissa on jotain ja jotain puuttuu kun omistaja ei ole kattonnu tarvihtevansa.. ei ihan netissä kehtaa ostaa kun ei tiijä mitä itelle tarpeellista mukana..
Kannattaa ostaa jostain muualta kuin savosta. Omistajat muualla kyllä varmaan kertovat tarvittavat tiedot suoraan ilman kaartelua. Savolaisen pääasiallinen tehtävähän on vain valehdella niin että ei jää kiinni. Ainakin yhdestä itseään korostavasta tämän sivun keskustelijasta tulee tällainen vaikutelma. Ja jos palturin puhuja kärähtää, niin siihen aiheeseen ei enää palata. Jepjep.
-
jepjep. oli nuo tuon ajan koneet varusteltu ajan mukaan... ihan kuin nuo nykyvaltut joissa on jotain ja jotain puuttuu kun omistaja ei ole kattonnu tarvihtevansa.. ei ihan netissä kehtaa ostaa kun ei tiijä mitä itelle tarpeellista mukana..
Kannattaa ostaa jostain muualta kuin savosta. Omistajat muualla kyllä varmaan kertovat tarvittavat tiedot suoraan ilman kaartelua. Savolaisen pääasiallinen tehtävähän on vain valehdella niin että ei jää kiinni. Ainakin yhdestä itseään korostavasta tämän sivun keskustelijasta tulee tällainen vaikutelma. Ja jos palturin puhuja kärähtää, niin siihen aiheeseen ei enää palata. Jepjep.
;D ;D ;D
-
jepjep. oli nuo tuon ajan koneet varusteltu ajan mukaan... ihan kuin nuo nykyvaltut joissa on jotain ja jotain puuttuu kun omistaja ei ole kattonnu tarvihtevansa.. ei ihan netissä kehtaa ostaa kun ei tiijä mitä itelle tarpeellista mukana..
Silloin Suomen Fordauto tilasi vuosittain suunnilleen 980 kpl yksikykimellistä Dextaa ja 20 kaksoiskytkimellä. Nuo sitten piirimyyjät myivät. Paljoa muita varusteluvaihtoehtoja ei ollut.
Nykyisin lähes kaikki traktorit merkistä riippumatta myydään tehdastilauksena ostajan ruksaamilla varusteilla. Valmet oli tuossa edelläkävijänä. Myöhemmillä omistajilla tuossa saattaa tulla ongelmia varusteissa, mutta suurin ongelma on marginaalimerkeissä, joiden käytetyistä ei löydy koneita, joiden varustelu tyydyttäisi seuraavia käyttäjiä.
-
Vm.54 fordson major löytyy.Nostolaite toimii,jos ulosotto pyörii ja pyshtyy kytkimellä.On lähes alkuperäisessä kunnossa,vetokoukku ja etupyörät eivät ole alkuperäiset.On vedetty rehukuormia paripyörien kanssa ja on ollu aikoinaan puolitelojen kanssa metsätoissä,tähän hommaan nykysistä siloposki-isännistä ei taida kovin monesta ollakkaan,sen ajan vehkeillä.Power major ja superi löytyy myös,mutta noita ei juuri ole käytetty.Vaihdelaatikko-ongelmia ei ole ollut,kytkinongelmia kylläkin.
-
ja onhan se kiva ostella traktori toiselta puolelta maata kun ei etes kielestä taho saaha selvää.. ja sit kun kone kotona ni huomaakin että onkin ilman kolmea ulosottonopeutta mutta kahella hydelohkolla.. ja takana sit ei olekaan koukkua vaan vetolaite... mutta kait net tampasterin seutulla myyjät onkin niiiin höveliä että kertovat jopa joka sylinterin paineetkin... ainakin ite ihmetelly miten huonosti kauppias tuntee myyvänsä koneen kun puhelimessa kyselee.. ( viime talvena kyselin koneista kun alkoi punavanteen häikät korpeemaan...)
-
^
Vai ei ymmärrä puheesta ;D Hyä hyä (mitä sitten tarkoittaakaan)
Oikeen moni ei taida kuunnella puhelimes tuollaisen sönköttäjän kiertelyä ja kaartelua, joten saattaa olla , että ei sulle muualta mitään edes myytäsi.
-
niiinpä. oishan se jotain voiton puolelle kun tavaraa saisi kaupaksi. jos myyjä puhuu vain kahen tavun lauseilla ni aika vaikiaa on ostaakaan.. ( kuten tapahtuu yhellä virmalla joka myy etukuormaimen varusteita ) mutta kait se puhuminen onkin se syy miksi joka asia ei ota pattiin kuten se puhumattomuus.. ;D ;D ;D
-
ja onhan se kiva ostella traktori toiselta puolelta maata kun ei etes kielestä taho saaha selvää..
Jaa.
Itse olen saanut kyllä hyvin selvää, puhuttiin toisessa päässä sitten minkä tahansa valtiomme kolkan murretta. Myös Ahvenanmaalla käytetty kieli on tullut ymmärrettyä.
-
niiinpä. oishan se jotain voiton puolelle kun tavaraa saisi kaupaksi. jos myyjä puhuu vain kahen tavun lauseilla ni aika vaikiaa on ostaakaan.. ( kuten tapahtuu yhellä virmalla joka myy etukuormaimen varusteita ) mutta kait se puhuminen onkin se syy miksi joka asia ei ota pattiin kuten se puhumattomuus.. ;D ;D ;D
Perän Mikon vähäsanaisuushan on sen tavaramerkki. sanoo sen mitä tarkoittaa. Joku isäntä oli meinannut tinkiä kuormaajan hintaa , vaikka tiesi että Mikko ei tinkimisiin suostu. Mikko oli sanonut, että soita vasta sitten , kun sulla on koko kuormaajaan varaa ja sulkenut puhelimen. ::) (tämä ja monta muuta tarinaa, tiedä sitten onko ne edes tosia)
-
Paikallisen maatalouskaupan konemyyjä joskus kummasteli kun hänellä oli vähän vanhempi ilmoituksen mukaan siistikuntoinen traktori myynnissä. Savosta joku soitti ja kyseli: Onko siinä yhtään ikkunaa ehjää. Varsinais-Suomessa siistikuntoisessa on kaikki lasit ehjät.
-
lahesta oli tuttu ostannu ison fiuden ja siinä oli vain tuulilasi ehjä. muut ikkunat oli korvattu pleksillä tms. ja takaikkunaa ei ollut. mahtoi olla kiva kun oli muka ehjänä ostannu.. eli kait tuo onnistuu muuallakiin.. tuolta perältä tilasin lumikauhan eurolla ja silti laittoi sms llä ja kun valitin ni totesi et sattuuhan noita toisllekin.. -virheitä. samanhintanen kuiteskin.. onneks on ns. tuplaturpa kuormaajassa.. uutta en alkannu uottamaan kun oli jo hommat so*****na..
-
niiinpä. oishan se jotain voiton puolelle kun tavaraa saisi kaupaksi. jos myyjä puhuu vain kahen tavun lauseilla ni aika vaikiaa on ostaakaan.. ( kuten tapahtuu yhellä virmalla joka myy etukuormaimen varusteita ) mutta kait se puhuminen onkin se syy miksi joka asia ei ota pattiin kuten se puhumattomuus.. ;D ;D ;D
Joskus kauan sitten kun vielä asenteli tilalla kuormaimia, asennettiin kuormaajaa ja oli hyvinkin puheliaalla päällä, puheltiin pullingista jne ;D
-
juu, ja sanoivat aikoinaan et ois ollu joku verenkiertojuttu jonka jälkeen on puhe vähentyny reilusti. tuosta totenperäisyytestä en tiijä.
-
mitähän tuokin tarkoittaa. itellä hyviä kokemuksia kaupoista Mikon kanssa, pitää minkä lupaa toisin kuin savolaiset venkoilijat. Kyllä oli naurussa pielemistä kun yksi savolaisukkeli kävi ostamassa yhen maatalouskoneen tuosta markilta. Ei meinannut saada selvää sen mokelluksesta mitä se tarkoitti vai tarkoittiko se mitään. Välillä jo aikutti siltä ettei se itekkään tiennyt mitä se oli tullut hakemaan.
-
mitähän tuokin tarkoittaa. itellä hyviä kokemuksia kaupoista Mikon kanssa, pitää minkä lupaa toisin kuin savolaiset venkoilijat. Kyllä oli naurussa pielemistä kun yksi savolaisukkeli kävi ostamassa yhen maatalouskoneen tuosta markilta. Ei meinannut saada selvää sen mokelluksesta mitä se tarkoitti vai tarkoittiko se mitään. Välillä jo aikutti siltä ettei se itekkään tiennyt mitä se oli tullut hakemaan.
Täällä savossa on semmonen sanonta,joka passaa oikein hyvin lypsyukolle ja evp:lle,oma paska haisoo aina paljon paremmalle kuin toisen paska.
-
ja hauskinta kun noilla on aina paremmin kuin toisilla.. mutta silti ei osaa etes terottaa työvälineitä vaan ihmettelee täällä..
-
ja hauskinta kun noilla on aina paremmin kuin toisilla.. mutta silti ei osaa etes terottaa työvälineitä vaan ihmettelee täällä..
Nooh. Yks isäntä kyseli nurmen kyntöön auran säätöneuvoja. Oli mennyt jo myymään leikkurit pois rahapulassaan. Yhden isännän piti sijoittaa 9 numeroinen tilatunnus sille varattuun paikkaan , siinä kuitenkaan onnistumatta. 30 v jälkeen yks isäntä ihmetteli, että saako viljan viljelystäkin jotain tukea, Yks hiehon kasvattaja ei osannut avata vipupalvelua ja ruksia hiehon teuraspalkkiota ( pohjoinen kotieläin tuki) ja näin jäin saamatta 375 euroa / teurastettu hieho. Sitten on viljelijöitä jotka kulkevat kait lohkollaan vipumobiilin käskyttäminä, kun eivät osaa ottaa kuvaa. Onhan näitä sattumuksia kotimaisilla viljelijöillä ...
-
No näitä kyllä nayttää olevan, se kännykän käyttökin joskus aivan hankalaa, onneksi nyt näkyy ylen anti siitä pikkuriikkisestä ruudusta, kun piti ht tompsoni hankkia. eli pakko kuitenkin tihrustaa. Saapihan noita klaseja tokmannilta joilla sitten se kuvaruutu isonee.
-
taitaa olla tuo lu aika yksinkertainen ja tooootella tosikko. ei taija nauraa koskaan millekään..? nuo sen luettelomat jutut on ns. läppiä.. mutta ei kait tuossa jamassa niitä osaa erottaakaan.. juuu. itele on tuo älykänny tosi outo laite.. ei ole mitään käyttöohjetta. ja mihks miulla pitäs olla isompi töllö? hyllyyn ei sovi ismpi ja kun katteluetäisyys on kiinteä ni ei isommasta mitään hyötyä.. ja miks se pitäs olla isompi kuin on suositus? eiks teillä ole muuta kuin se yks silmä jolla työ tiiraatte??