Lainaus käyttäjältä: Pantti - 10.07.10 - klo:21:06

Mietin joskus tilannetta, että jäisin yksin ison lehmälauman kanssa. Jos sattuisi niin odottamatonta että puoliso sairastuisi tai kuolisi. Meillä on koti ja 60 lehmää. Jos haluan edelleen asua kodissani, joutuisin palkkaamaan työntekijän, jolle maksaisin 30 lehmän maitotilin. Minulle jäisi puolet. Pärjäisinkö sillä ja maksaisiko vaivan pelata vieraan työvoiman kanssa? Taitaisi mennä koti ja työ.

Mihin sää sitä työntekijää tarttisit kun tuossa vähän aiemmin kehuit että tuo 60 lehmää menee helposti yksinkin...

Menee se yksinkin, mutta pitää sitten olla lomitus kunnossa. Ja vaikka toinen olisi sairaslomalla on siitä kuitenkin tukea. Tiedän sen koska teen joskus pitkiä aikoja yksin, mutta voin kysellä aina neuvoja.
En kaipaa navettaan vierasta työntekijää kaverikseni.

Mietin joskus tilannetta, että jäisin yksin ison lehmälauman kanssa. Jos sattuisi niin odottamatonta että puoliso sairastuisi tai kuolisi. Meillä on koti ja 60 lehmää. Jos haluan edelleen asua kodissani, joutuisin palkkaamaan työntekijän, jolle maksaisin 30 lehmän maitotilin. Minulle jäisi puolet. Pärjäisinkö sillä ja maksaisiko vaivan pelata vieraan työvoiman kanssa? Taitaisi mennä koti ja työ.

Vakuutukset pitää olla sillain kunnossa, että ei tartte miettiä, missä sitten asuu jos sairastuu tai mahdollisesti toinen kuolee. Mielestäni se ensimmäinen riskienhallinta, jos paljon velkaa ja työtä molemmille.

Jaahas. Konkurssiin on tietenkin monta syytä, mutta olisiko tänä päivänä johtavuuden puute suurimpia tekiöitä, eli ei osata hallita tilan kehittymistä. Ja miksikä vieroksua palkallista työvoimaa. Jos tilalla on hyvin asiat ja tarvitsee työvoimaa niin on se vara palkata vaikka tuottaja hinnat ovat mitä ovat. Sillähän saadaan myös joustoa isäntäparinkin työaikoihin.

Jaahas. Konkurssiin on tietenkin monta syytä, mutta olisiko tänä päivänä johtavuuden puute suurimpia tekiöitä, eli ei osata hallita tilan kehittymistä. Ja miksikä vieroksua palkallista työvoimaa. Jos tilalla on hyvin asiat ja tarvitsee työvoimaa niin on se vara palkata vaikka tuottaja hinnat ovat mitä ovat. Sillähän saadaan myös joustoa isäntäparinkin työaikoihin.

niinpä, maamieskoulupohjalta joutuu oppimaan liikaa kantapään kautta. en tiedä oisko jopa viisasta antaa näitä kannattavuuslaskelmia tarkistettaaksi joillekkin cityihmiselle joka ei oo edes maalla ikään käyny. se vain käsittelis kylmästi numeroita, ei miettis ventin mukanaan tuomia säästöjä ja mukavuuksia, sanos vaan kylmästin että traktori saa maksaa xxxxx euroa eikä senttiäkään yli. sama peli navetan kohdalla.

  Minä jo tuolla aiemmin puhuin tuosta neuvonnan osuudesta ja siitä pitäiskö niillekin antaa jotain vastuuta tuosta isäntien huiputtamisesta..
  Ja mitä niihin ventteihin tulee,ne ovat kyllä käypää valuuttaa joka tilanteessa toisin kun kalliilla rakennetut navetat..

Jaahas. Konkurssiin on tietenkin monta syytä, mutta olisiko tänä päivänä johtavuuden puute suurimpia tekiöitä, eli ei osata hallita tilan kehittymistä. Ja miksikä vieroksua palkallista työvoimaa. Jos tilalla on hyvin asiat ja tarvitsee työvoimaa niin on se vara palkata vaikka tuottaja hinnat ovat mitä ovat. Sillähän saadaan myös joustoa isäntäparinkin työaikoihin.

tosa yhtälösä joustaa vaan se isäntäpari tai no toinen utc:n manakementti ´pettää jota ei eres ole investoonti vaihees siin ei enää sen jälkehen renkei palkata

No täällä-B alueella ei paljon renkejä palkkailla noihin navettoihin,koittakaahan nyt viimeinkin laskea se tukieurosentti noihin juttuihin

Jaahas. Konkurssiin on tietenkin monta syytä, mutta olisiko tänä päivänä johtavuuden puute suurimpia tekiöitä, eli ei osata hallita tilan kehittymistä. Ja miksikä vieroksua palkallista työvoimaa. Jos tilalla on hyvin asiat ja tarvitsee työvoimaa niin on se vara palkata vaikka tuottaja hinnat ovat mitä ovat. Sillähän saadaan myös joustoa isäntäparinkin työaikoihin.

Tuossa voi olla puolet tottakin.

Pari tuttua tilaa joilla on ollut rahavaikeuksia jo kauan, suunnilleen sama perusvirsi. Ihan OK navetta mutta sitten on alkanut urakointi kiinnostaa enemmän. Ylisuuri traktorikanta, rehu-urakointia, kaivinkoneurakointia, toisella jopa metsätraktori. Ja isäntäpari tekee suunnilleen kaiken.

En väitä että se kaataisi sinällään mitään mutta  ajankäyttö ja kiinnostus+investoinnit suunnataan niin moneen kohteeseen että mielenkiinto siihen alkuperäiseen (maidontuotantoon) on kärsinyt liikaa. Paljon lehmiä matalalla tuotoksella ja koska ittellä ei ole aikaa lypsyyn saati jalostukseen, palkataan ulkopuolinen, ehkä epäpäteväkin.


Eli koitetaan keskittyä olennaiseen ja siihen mitä osataan parhaimmin.
Jollain se olennainen on maidontuotanto, jollain urakointi, jollain viljanviljely jne.

Olen tässä viime vuosina seurannut lähinnä sivusta tätä maitotilojen rakennekehitystä.Noin kymmenen vuotta sitten peruskorjasimme ja laajensimme navettaa pienillä kustannuksilla siihen aikaan nähden kohtuullisen isoksi ainakin näilläseuduin.Pellon hintakaan ei pilviä hiponut toisin kuin nyt.Tänä päivänä tämä onkin sitten pienehkö tai korkeintaan keskikokoinen tila.Mutta jotenkin tuntuu,että viime vuosina on kyllä osaksi mopo karannut käsistä tilojen laajennushuumassa.Suurimman tilin näinä vuosina on tehnyt laitteiden ja rakennustentoimittajat ja tuotannosta luopuneet tilat...Koska viljelijäpariskunnan työmäärä on rajallinen,pitää palkata sitten ulkopuolista työvoimaa ja sehän tunnetusti maksaa ja laajennuksen mahdollinen hyöty valuu palkkakuluihin.Mielestäni elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin työnteko tai muuten ollaan huonolla tiellä..

Miten on mahdollista seurata sivusta maitotilojen rakennekehitystä ja samalla itse kuitenkin laajentaa?  Vai onko se sitä avarakatseisuutta?  Periaatteessa siinä ohessa voi syntyä itselle täydellinen navetta jos osaa seurata myös omaa toimintaansa sivusta. 


Eräskin aikoinaan antoi Agronetin kansan ymmärtää rakentavansa täydellisen navetan, vieläpä jenkkitietämyksellä. Jäämme odottelemaan että Suomeen alkaa syntymään täydellisiä kopioita. 

 Minä jo tuolla aiemmin puhuin tuosta neuvonnan osuudesta ja siitä pitäiskö niillekin antaa jotain vastuuta tuosta isäntien huiputtamisesta..
  Ja mitä niihin ventteihin tulee,ne ovat kyllä käypää valuuttaa joka tilanteessa toisin kun kalliilla rakennetut navetat..

Käypää valuuttaa kyllä. Mutta monellako prosentilla ostohinnasta? Traktoria ostaessa on kiva kun myyjä tarjoaa kahvit ja antaa haalarit ja saa verovähennyksiä ja alvipalautuksia. Myydessä pääsee maksamaan veroa ja alveja ja huomaa ettei siitä paljoa itselle jäänytkään. Mutta vertaus kalliilla rakennettuun navettaan on kyllä totta, ainakin puoliksi.

Taitaa olla niin pienet, käytetyn navetan markkinat, että vertaaminen traktoriin turhaa. Fentti on aika paljon helpompi myydä pihasta pois rumentamasta maisemaa, kun käytetty navetta. 

No täällä-B alueella ei paljon renkejä palkkailla noihin navettoihin,koittakaahan nyt viimeinkin laskea se tukieurosentti noihin juttuihin

Kyllä rengin palkkaaminen on enemmän kiinni tarpeesta kuin tukialueesta...

Kyllä rengin palkkaaminen on enemmän kiinni tarpeesta kuin tukialueesta...

Niihän tua VALIOn Kauhajokinen puhheejohtaja sannoo notta ei tuilla oo merkitystä.
Sillohan nua vois ihan tarpeettomana poistaa!?
Jos pellon 30 € ha tuella aletaan esim. miljoonan litran tukipottia tavoottelee ab-aluveelta nin peltoo tarvitahan se 200 ha lisää.
Tosim mihi nuita kurmuja tarttoo, jos vilijelyala on yli 300 ha?? Viljan näennäisvilijelylläki tiannaa nuilla aloolla!

Lainaus käyttäjältä: iskra - 12.07.10 - klo:22:46

No täällä-B alueella ei paljon renkejä palkkailla noihin navettoihin,koittakaahan nyt viimeinkin laskea se tukieurosentti noihin juttuihin

Kyllä rengin palkkaaminen on enemmän kiinni tarpeesta kuin tukialueesta...

  Tarpeesta kyllä,mutta se likviditeetti on se reilun 5 senttiä litralle parempi jo siellä C alueella..
Eipä ole näkynyt noita konkurssiuutisia sieltä pohjoisemmasta,olihan sieltäkin noita Suomen suurimpia lehtimannekiineja,kuinka niillä hurisee?...

tuskanpunaiset vanteet tähänkin konkurssiin syynä, muuta siihen ei enää tarvita