Lainaus käyttäjältä: bouli - 23.02.12 - klo:15:22

Koko tilan omistuksen ja hallinnan siirtyessä voidaan sopimus siirtää jatkavalle viljelijälle. Eli uutta sopimusta ei tarvitse tehdä.  Löytyy sitoumusehtojen kohdasta 16.
Tuossa lehtijutun tapauksessahan pellot oli olleet välillä pois vuokrattuna eikä luopujilla silloin luonnollisestikaan sitoumusta minkä voisi siirtää..

Suurin osa on tehnyt sitoumuksen silloin 2007, tuolta voi lukea. (En viitsi lainata kohtia kopiomalla kun hiiressä jotain häikkää ja hyppii maalatessa miten sattuu..)
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5GlzB5Ccs/SitEhdot_Lopullinen_180507_su.pdf

Näitä kaiketi sovelletaan kun vanhaa 2012 tai 2013 päättyvää sopimusta jatketaan vuodella tai kahdella.

Käsitin tuon niin että jos ymppi on katkolla tänä keväänä, ja samaan saumaan tulee spv, niin uusi viljelijä ei saa sopimusta.

Ai??

"Ympäristötukeen ei voine tänä
vuonna sitoutua, ellei tilan nykyisen
sitoumuksen voimassaolo
pääty tämän vuoden toukokuussa."

Vai päinvastoin?

SKN tarkoittanee sähköllä käyvää puhallinta, aurinko paistaa kai ilmankin???

Ei sen enempää hakelämmöstä kokemuksia. Mulla kiertopumppu hyvin pienellä etäisyydellä on kuitenkin 175w ja lkv:ssä ehkä sen 60w. Vanhoja ovat, olisiko uudet paremmalla hyötysuhteella, tiedä sitä.

Mulla on ollut kitkat 5 talvea täällä "Lumi-Suomessa" ilman mitään ongelmia. Ongelmia aiheuttavat lähinnä autoilijat joilla on nastarenkaat, luistonesto ja "oikeus" ajaa ylinopeutta muista välittämättä.

En tiedä ymmärsinkö oikein. Enkä jaksa oikeasti edes ajatella asiaa. Mutta toivon vaan kaikkien autoilijoiden tajuavan sen että osalla autoilijoista alla on kitkat ja me emme voi pysähdellä huviksemme ihan miten nastarenkailijoita huvittaa 

Tunnuit ymmärtävän

Kaiken kaikkiaan ennakointi on se avainsana, ei välttämättä renkaat.

Lainaus käyttäjältä: 702 - 03.02.12 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.02.12 - klo:15:42

Nastarengas+luistonesto autoilijat taas kaahailevat muiden terveydestä välittämättä.

Ja jäläki on hirviää 

Kielletään talvirenkaat kokonaan, sillä jos jollain olisi varovaisuutta lisäävä vaikutus

Pirun hyvä idea  Ainakin nastarenkaat. Nastarengas+luistonesto -autoilijat ajelevat aina lujaa ja toheloinnillaan aiheuttavat 95% kolareista ja vaaratilanteista

Tuota juuri hain. Jotenkin hupaisaa että kitkoilla ajelijat usein kehuvat renkaitaan hyviksi, mutta niillä pitää vain osata ajaa.

Unohtavat vaan onnettomat sen, ettei kaikki muut ehkä kuitenkaan osaa. Ja joskus se oma rengas tulee toisen toheloinnissakin ratkaisevaan osaan.

Ymmärrätkös?

Nastarengas+luistonesto autoilijat taas kaahailevat muiden terveydestä välittämättä.

Ja jäläki on hirviää 

Kielletään talvirenkaat kokonaan, sillä jos jollain olisi varovaisuutta lisäävä vaikutus

    Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista.    Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi.  Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.

Mitenköhän tuollainen valvonta toteutuu. Jos vaikkapa lahopuut on "kadonneet" esim polttopuiksi, vai kriminalisoidaanko polttopuiden keruu. Tarkastellaanko lahopuun määrää paperilla, ja ilman sen kummempia estetään hakkuut... Äkkiseltään näkisin ettei tuollaisella säännöllä ole toteutuessaan kuin korkeintaan työllistävä hyötyvaikutus tälle kansakunnalle. Ja kenen kustannuksella...?

  Tein niitä halkoja just halkaisuterällä varustettulla sykepatulla kunnes kysyntä meni lyhyempään klapiin.

Ai sellasiakin on

e: en tainnu olla ihan perillä, se ei tulekkaan kuormaajaan kiinni

Eipä tullu sykkeet mieleen. Eihaittais rankkasade pilkkomispuuhia, saatikka auringonpaiste. Isommat puut olisi tietenkin hyvä saada halkaistua. Kirves ei taida tulla kysymykseen.

"            metrinen klapi on muuten halko nimeltään!      ainakin aiemmin ollu!"

Eikös Lapinmiehet klapeja tehdessään hakkaa halkoja. Etelänmiehellä ei tarvetta liiotella pituutta ja miehen kovuutta harhaanjohtavin termein, päin vastoin.

 

Eli ajatusleikkiä käyn, kuten tällä foorumilla on tapana.

Minkälaisen klapikoneen vaatii jos on ajatuksissa klapikattila jonka pesään menee metrin halot? Onkohan moottorisahan ja hydraulisen halkaisijan voittanutta?

Laiska kun on, ei viitsis lämmityspuihin (turhaan) koskea(,tai ylipäätään tehdä ulkotöitä). Ajatus koneellisessa puun pilkkomisessa on tässä mitassa sikäli järjetön, että lavalle sekaisin viskellessä puut vie älyttömästi tilaa. Onko mitään valmiita ratkaisuja olemassa?

Entä samat asiat 75cm ja 50cm:n pilkkeissä?

Näin äkkiarvaamalla 50cm on jo jotenkin hyväksyttävissä ilman pinoamista, ja tällaisia koneitakin jo varmasti on. Ja näiden siirtelyyn kävisi jo säkitkin, kaiketi

Stokerivehkeet nimenomaan ei tarvitse varaajaa. Onhan niitä tässä maailmassa.

http://www.linka.dk/

Tässä suuressa kanatalossa on 1500 kW Lin-ka:

http://www.farmimuna.fi/?id=C06E7F7A-784244B699FC-7EF4EE4E81C9

Joo, vähän eri mittakaavassa ovat...

Stokerilla tarkoitin tässä yhteydessä lähinnä miestä ja kuormaajaa, esmes vanhaa isäntää kattilan käyttäjänä.


Kokopaalikattilan etu on juurikin se että sisään saa käytännössä lähes mitä tahansa. Toisaalta taas kuohkea revitty olkimassa antaisi paremman hyötysuhteen polttoaineelle.

Stokereihin saa helposti poltettua saman rahan. Samalla hintaa saa viisi kertaa tehokkaamman pelin.

Asian ytimessä. Ja paalit helppo kerätä vs. hakepuut + haketus ym. ikävää.

Ainoa miinus on automaation puute. Pitäs kehittää paalistokeri. Ja senmoinen varaaja jotta kerran viikossa nollakelillä lämpiää. Vaikkapa puhallusvillaa paksulti päälle.

Proilerintuottaja, on nääs väärin kirjotettu.

Millanen tr/ käyttönen agrikaatti tilalla, jos 3000 r agrikaatti,
on odotettavissa ongelmia juurikin herkillä sähkölaitteilla, ja
jos vielä alamittanen, tehojen äärirajoilla.

isommat agrikaatit 1500 r, ja sähkön laatu paljon parempi,
traktorissa voimanoton kierrokset noin 430r->> agrikaatissa 1500r.
parempi tietysti olis jos agrikaatin käyttö 1000 r perällä,
ei traktorin kierrosten muutos vaikuttais niin herkästi agrikaatin
kierroksiin.
traktorin ruiskupumpulla kanssa  merkittävä tekijä, säätimen herkkyys.

omalla moottorilla oleva agrikaatti tuottaa tasalaatuisinta sähköä,
vielä kun on tahdistava malli (tahdistaa sähkövirran verkkoon
siirryttäessä)

Kuvittelisin että nuo moottorin kierrokset vaikuttaa voaksilaan juuri päinvastoin 540 vs. 1000 rpm.

Ups olis ehkä järkevin ongelmaan, antaa suojaa sitte muullonki. Asian tuntevaan liikkeeseen kyselemään, teknisillä tai gigantissa tuskin varmaa tietoa.

asiaa sivuillen,

Mitenkä genut AVR:llä? Saako jo 3000rpm koneella ja elektronisella jännitteen säädöllä kelpovirtaa hienoimmille kodinkoneille?
Eli onko elektronisella jännitteen säädöllä varustetuissa koneissa niin paljon merkitystä onko 1500 vaiko 3000? Ellei nyt koneen käyttöikään puututa..

"Autoja on olemassa moniin eri käyttötarkoituksiin.........."

 - kiesi parin vuoden takaa     

Tarkkana pojat, ei sitä tiedä jos naapurin emäntäkin lukee näitä!

Eli torppa pysyis lämpösenä yhdellä täytöllä viikon pikkupakkasilla  6kwh /tunti
tai isolla tulella lämpenis sitten jo muutakin.

Samasta syystä olen mieltynyt tuohon faustin paalihommeliin, polttaahan sekin puita. Paalit olis jotenki helpompi keräillä ja kuljettaa, ja sillon jos siunaantuu ns. metsänomistajan puita, niin ei muuta ku kahteen metriin ja palamaan. Jossain sivujen kuvissa oli pyöräkuormaajaan kytketty koura jolla heiteltiin pöllit uuniin. Varaajat kuuluu pakettiin, pienimmän ovh oli karvan alta 50t. Hakehommiin saa melko helposti saman kulumaan.