Halapaa rehua - http://www.tori.fi/varsinais-suomi/Karita_Herneen_siementa_11035551.htm?ca=10&w=2

Kiireiltäni en ehtinyt paljoakaan väitöksen tekstiä lueskelemaan. En kuitenkaan löytänyt mainintaa salaojien fosforista. Olettamukseni on ettei Ylänejoen tasaisilta moreenipintaisilta ja savipohjaisilta pelloilta tule salaojiin nopealiukoista bakteereille käyttökelpoista fosforia.

Siis maatalouskuormituksen täytyy tulla pintavalumista. Omalta vesistöön rajoittuvalta 10 ha lohkolta on kerran 15 vuoden aikana valunut havaittava määrä, ehkä ämpärillinen maa-ainesta. Tarvaisen dioissa oli tieto 6000 kg valumasta/ha/vuosi. Ennen kuin sellainen eroosio Pyhäjärven valuma-alueella on saatu aisoihin, minun ei tarvitsekaan ottaa migreeniä omista viljelyistäni. 

Eilen julkaistiin väikkäri Satakunnan Pyhäjärven valuma-alueiden hajakuormituksesta. Pohjautuu mm. maakunnan toisiksi eniten hanketukia 2013 kuitanneen instituutin tutkimuksiin. Itte en ehtinyt mutta varmaan joku palstalaisista oli tilaisuudessa. Näin maksajan ominaisuudessa olen kiinnostunut kuulemaan tutkimuksista.

Esim Yläneenjokea oli mitattu. Oliko ennen ja jälkeen asutuskeskuksia (Yläne jne) mittauspisteitä? Olettamuksena oli että esim fosforikuormitus oli paljolti peräisin peltovalumista. Oliko nopea- vai hidasliukoista fosforia? Vapaata vai hiukkasiin sitoutunutta? Mikä on leville käyttökelpoista? Ovatko ne ominaispainoltaan samanlaisia vai esiintyvätkö erinlaisina joen pohja- vai pintavirtaamassa?

Paljonko tuli fosforia salaojista (suodattunutta)? Tuliko salaojiin myös kauttakulkuvesiä metsästä?  Entäs peltojen pintavalumana? Siis virtaama x pitoisuus? Mikä oli pintavaluma suojakaistan pellon puolelta ja valtaojan puolelta? Paljonko oli niiden fosforipitoisuuksien ero? Mikä vuodenaika tuotti enimmät ravinnevalumat?

Nämä kun tietäis niin pääsis aloittamaan toimenpiteet.

Tai jospa täällä Vapaassa Sanassa vois jatkaa pervotrollit ja tulis uusi keskusteluaihe "Vakavahenkinen Sana", johon kirjoittaisivat maatalouden pelastajat. Weppimaisteri poistaisi aina vastenmieliset viestit ja tavoitteena olisi, että oma postaus pääsisikin palstalle.

Kyllä niihin kaikkiin täytyy sisuskalut aika-ajoin vaihtaa. Ruotsalaisiinkin max 50 tn välein.

Itse olen polttanut glyserolin huonon hakkeen terästäjänä, tulee pitkä liekki! Mutta mitä tuo typpihappojuttu oli?

Kokonaiskannattavaisuus ei onnistu, ellei öljyä pysty käyttämään vähennyskelvottomassa kohteessa...    Ja puristeen pitää saada rehuksi!

Veetihän mainitsi taannoin, että kohta valmistuu tutkimus joka selvittää salaojista ja pintavalumista löytyvät fosforit. Joko on julkaistu?

Minä luulen vankasti, että ne pintavalumat tulevat metsistä, taajamien ojista ja muista teiden viherreunoista. "Hieman suuri ristiriita" kyllä siihen mitä Knuutila näkee kameran linssin läpi sateen sattuessa.

Lainaus käyttäjältä: Firebomber - 03.01.14 - klo:19:58

"Ellei ehtojen laiminlyöntiä löydy, se on valvonnan lepsuilua!" (vanha rysselin sananlasku). Tämä IP on mainio vastaisku liian tunnollisille suomalaisille. Mikäli todetaan käytetyn tarpeettomasti peitattua kauransiementä, sanktiot tulevat olemaan musertavia! 

Millä tarkastajat todistavat, että kauransiemen on tarpeettomasti peitattu?
Todistustaakka on tarkastajilla.

Omasta mielestäni kauransiemenen tarpeetonta peittaamista ei ole olemassakaan.

Useinkin Evira tekee koepeittauksen, jolloin puhtaastakin tavarasta on rinnakkaisnäyte tai pöytäkirja olemassa. Peittaaminen ilman esinäytettä on vähän riskialtista hommaa tavalliselle köyhälle.

"Ellei ehtojen laiminlyöntiä löydy, se on valvonnan lepsuilua!" (vanha rysselin sananlasku). Tämä IP on mainio vastaisku liian tunnollisille suomalaisille. Mikäli todetaan käytetyn tarpeettomasti peitattua kauransiementä, sanktiot tulevat olemaan musertavia! 

Täytyy tehdä jonkin yhtiön kanssa sopimus tuulisähköstä pelkästään pörssihintaisena. Miinusaikaan latailee sähköauton ja kaikki ledivaloja syöttävät akut. Kun hinta pompsahtaa, käynnistää aggregaatin ja käyttää omaa rypsiöljyä.

Niin tekee kunnon osuuskauppaväki!

Kuka peitatusta kauransiemenestä hyötyy? - ymmärrä mä en!

  Juu ja mullekin jokunen, Annaleena. Semmoisia talvimalleja kun on kylmä, pliis. Laita yv:tä niin  voin harkita tilauksen jatkamista ensi vuonna!

Taidanpa minäkin oikaista Simmoa siinä, että uuden testamentin aikoihin viiniksi kutsuttiin juuri puristettua rypälemehua. Sitten oli erikseen vanha viini ja käynyt viini joidenka paljoa käyttöä ei pidetty viisaana. (vrt Jeesus sylki ristillä pois suustaan)
Eli kyseessä on oikeastaan kielenkäännös-epätarkkuus.

Eri nastaa kun on tilaisuus edistää monimuotoisuutta...vai onko joku ruiskuttanut?

Agri.

Näillä nurkilla ovat kuulemma melko joviaalisti kuitenkin suhtautuneet: Ölliäiset olivat osoittautuneet torakoiksi eikä suinkaan luteiksi, joten ei huolta. Jossain tiedotuksessa tai navigoinnissa on kuitenkin vielä hiomista koska "laiva päätyi eri maahan kuin piti. Helsingistä lähteneen risteilyn määräsataman piti olla Pietari, mutta yhtäkkiä abiturientit huomasivat olevansa Tallinnassa" (Länsi-Suomi 17.2.)

Vähän niinku jos ostaisin sorkkaeläintä mutta mulle myytäis kavioeläintä.