Taaskin käy niin että kaikille viljan tarvitsijoille ei riitä. Virallista optimismia kannattaa monien kuitenkin ylläpitää. Sentään me pelastetaan ilmastoa ja pörriäisiä kun Etiopiassa kuollaan nälkään.

Sadon muodostumiselle olisi nyt hyötyä enemmän auringonvalosta kuin tuhkapilvestä:
https://en.vedur.is/earthquakes-and-volcanism/earthquakes/reykjanesridge/

Jännästi ylätuulet kiertyvätkin viljantuotantoalueille:
https://charts.ecmwf.int/products/medium-uv-rh?base_time=202307061200&level=200&projection=opencharts_europe&valid_time=202307061200

Ursula se meni Davosissa sanomaan jotta tuleva ruokakriisi johtuu VAIN JA AINOASTAAN Venäjän sodasta Ukrainassa, huomasitteko? Eli  erityisavustajat (lobbarit) syöttävät komissioon edelleen paatunutta näkemystään että tuottajille annostellut pilkkahinnat voidaan kompensoida tukitäkyillä. Kun reaalimaailmassa viljelijöiden motivaatio on tuhottu jo monta kasvukautta sitten, ennen Mustanmeren viljasulkua.
Todellakin näyttää siltä, että markkinahintojen nostavan vaikutuksen salliminen alkutuotantoon ei tule keinovalikoimaan ennenkuin raha menettää lopunkin arvonsa.   

Nonnii. Kuinkas tässä näin pääsi käymään? Naisoletettu, joka aiemmin sanoi että on vartin juttu kun henkilöstömitoitus saadaan kuntoon, kutsuu nyt eläkeläiset, armeijan, spärrän, varmaan kyläyhdistykset ja maamiesseurat piikittämään alamaisia. Vakinaiset ei enää jaksa piitata kun kaikki paikat on jo täynnä eikä ajoissa reagoida.

Keväällä kansoilta loppuu sapuska kun tuottamisen rahallinen motivointi on unohdettu. Hömppäheinää ja pajukkoa pitää viljellä! Mikään muu ei kannata paitsi setelipainokoneen kierroksien lisääminen; Inflaatiota saadaan hallittua vielä monta tuntia. Eipä tämä huoltovarmuuden viherkupla puhjennut ihan ensimmäiseen karjalan mäntyyn. Mitäpä tässä. Maataloudessa kehittyy oma akseliratio vai mikä se nyt on.

Piankin saamme taas kuulla että "kukaan ei voinut tätä tietää". Vaikka maksamme palkkaa sadoille erityisille asiantuntijoille.

Johan viisikko revittelikin.

Nyt ne turvemaat kosteikkoviljelmiksi, mitä sitten lieneekään. Varmaan riisiä ja lierojen tilalle katkarapuja. Kannustin tulee varmaan moninkertaiseksi 2014-15 suojavyöhyke-spektaakkeliin verrattuna. Nopeat syövät hitaiden kiintiöt.

Metaania niistä siis pukkaa mutta siitähän saadaan sitten uusi huimapyörähumppa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.09.21 - klo:22:15

Kevätrypsit ja pienen kirpoilta söästyneen palstan rapsia puin pois. Valkopila oli kauniisti kukalla ja peitti rapsit ja melkein myös rypsit.

Satotaso alkoi rypsillä kakkosella, rapsilla ehkä jopa kolmosella.

-SS-

Kaunista valkoista kukkaa on tosiaan rypsipellossa, orvokiksi olen sen tulkinnut. Ihan outo kasvi ollut tähän saakka, nyt sitä on jokaisella hehtaarilla missä rypsiä. Nämä maat olleet kaukana historiassa luomussa, ja oman viljelyhistorian aikana ei ole orvokista ollut haittaa. Nyt sitä tulee paikoin reippaasti sadon mukaankin, ja kestää näköjään kuivata noita vihreitä nuppuja. Cleravolla torjuttu rikat, ja näyttää olevan aukko torjuntatehossa juuri orvokin kohdalla. Tarkoitus oli kultivoida ja kylvää syysvehnää, mutta menee näköjään kynnön kautta, että saa tuon vihreän massan haudattua nätisti. Keveillä mailla ei kultivointi onnistu, ellei pelto ole puhdas.

Sato ensimmäiseltä 5.5ha alalta tuoreena reilu tonni hehtaarilta, loppualalta lienee 2.5 tonnin nurkilla. Keskisato kuivattuna asettunee keskimääräisen valtakunnallisen, normaalikesän, satotason nurkille. Voi kai sanoa iloinen yllätys, harmittavasti vain nuo ekalohkot monsuunisateet pilasivat totaalisesti. Kai tuohon satoon oltava tyytyväinen tällaisen rutikuivan vuoden jälkeen, vaikka maa olikin hikevää ja multavaa. Eilen puintia noilta pskoilta aloittaessa, hyvä kasvusto tuotti positiivisen yllättyksen, ehdottomasti.
 Ohra oli totaalinen pettymys, muuten kasvit yllättäneet positiivisesti vaikka heikosti satoa tulikin, ennen puintia näytti lohduttomalta. Käytännössä kaikki kylvöt tein ennen kevään monsuunisateita, ja paikkokylvettävää oli vähän. Vieläkään en tiedä kumpi olisi ollut parempi vaihtoehto, kun myöhään kylvetyistäkin puinut todella heikkoja satoja vaikka teoriassa piti olla toisin.

Myin juuri nuppikuorman rypsiä. Puitu 2007 ja kiloja tuli n 1600 / ha. Silloin olisi tullut laatuvähennyksiä kauhiasti ja lähtöhintakaan ei tyydyttänyt. Kuivasin lisää pari prosenttia, ajoin siiloon ja tuumin että joskus vielä ostavatkin. Nyt kaikki kelpasi melkein kolminkertaiseen hintaan. 

Nonnii.
Jyvät on siiloissa ja voi vähän arvioida mitä niillä tekis. Huippulajikkeista tuli kauraa n 2200 kg/ha ja vehnää n 2600. Omien kohta viidenkymmenen satovuoden alhaisimmat luvut. Kevätviljoista paikkakunnan viljelijöillä samanlaisia kokemuksia, vaan yksi naapuri korjasi syysohrastaan 7:lla alkavan sadon. Onneksi maailmalla kuuluu samansuuntaisia viestejä joten talven hinnat varmaan kompensoivat menetykset. Mihin me jouduttaisinkaan ellei maassamme olisi niin valtavia varastoja mitä pääsiäisestä lähtien on uutisoitu. Vähin mitä voimme lähimmäisiemme hyväksi vierailla mailla tehdä, onkin tietysti käynnistää riittävän massiivinen viljan vienti.

Viljelyolosuhteet ovat lähivuosina vaikeutumassa ja tuotannon suhde kulutukseen pienenee planeetalla. Toivottavasti uusi ohjelmakausi antaa riittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kerääjäkasvien kasvattamiseen niin että saadaan edes elämää jatkavalle väestölle maailma pelastettua vaikkei ruoka enää kaikille riitäkkään. 

Aletaan sitten hallitsijoidemme taholta tukemaan hiilensidontaa. Miten?

Jos hehtaarilla on puuta esim 300 m3. Pörssihinnan mukaan (30 €/co2-tn) 9000 €. Sekö lasketaan kansalliseen varantoon eli sosialisoidaan? Jos joku hakkaa niin voivoi. Jos joku sitoo lisää niin porkkanaa luvassa?

Sitooko harmaantunut kuusikko? Ei. Sitooko 40 v havumetsikkö? Juu, kovasti. Sitooko taimikko? Kyllä kunhan on vihermassaa koko ajan runsaasti YMPÄRI VUODEN. Sitooko lehtipuusto? Muutaman kuukauden, loput vuodesta mätänevä lehtimassa päästää hirveää metaania.

Mistä tukea maksetaan? Juupajoen Luke tietää vaan ei kerro. Tai sidonnan lisäystä tuetaan jos...

Mikäs se kauran hinta siellä kanadassa sitten on, kun sieltä meinaavat tuoda? Paljonkohan rahtia tulee? Chicagon pörssin kaura noteeraukset löytyy kyllä mutta mites toi yksiköiden muuntaminen? Hinta kun ilmoitetaan $c/b eli dollaria sentti per bushel vai?

Tuossa Metsäveljen vastaus kysymykseeni Suomi24:ssa:


 

25.9.2018 0:02
Mitähän se Kanadan kaura maksaa. Ja löytyykö nyt kun sitä tarttis tuoda Suomeen?
Kommentoi
Tuodaanvientikauraa



metsä-veli

25.9.2018 22:57
Uusi
Katsastin Kanadan vientitilastoista kauran liikkeitä joita on ollut heikosti, mutta
kuitenkin samaa tasoa vuodentakaisen kanssa.
Elokuun alusta alkaneella kaudella on viety satamien kautta vain 31 000 t. myllykauraa
ja 8800 tonnia muuta.
Kauran vientimäärä on kuitenkin suurempi, eli alkupään varastoista on viety 172 800 t.
mikä nostaa vientimäärän 229 000 tonniin.
Saattaapa olla että alkupään varastot pakkaavat vientikauran kontteihin, jotka sitten
päätyvät mitkä minnekin.

Kauraa on samaa tasoa oleva määrä satamien varastoissa, ja 53 300 t. alkupään varastoissa
pitkin preeriaa.
Saskatchevanista löytyy näistä eniten, mutta Albertan varastot ovat käytännössä typötyhjät.

Kaurafutuureita on pelattu noin 170-180 taalan tonnihinnan hujakalla, ja kyseessä on
joulukuun futuuri.
Jos nyt jotain povaisi tuonnista tänne Suomeen, niin voipi olla haasteellista.
Atlantti ja itämeri-ylennys nostaisi hinnan päälle 200 euron tonnilta, ja tämä vanhojen
hintojen perusteella.
Tämä satamahintana, ja kun välikädet laskuttavat omansa, niin tuottajan rehusiilossa
hinta on päälle 250 euroa tonni.

Albertassa hinnat pompsahtivat alkajaisiksi noin 30 % , ja uudet hinnat leviävät kyllä
muuallekin.
--
Rehuviljojen hintoja löytyy monenlaisia, ja halpaa ei löydy mistään.
Esimerkiksi ohran FOB hinta Ukrainassa on 234 doll. t. ja rehuvehnällä 202 doll. t.
Siperiassa taas on tulossa lisää rehuviljaa, ja saattaa olla että liian heikkolaatuista
muun kuin paikallisen käytön tarpeisiin.

Markkinatalouden ja esim kilpailuviraston linjausten mukaan kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan. Kun nyt Euroopan muissa maissa viljan ostohinnat ovat korkeammat, vastuullisina yhteisön jäseninä autamme tietysti pulassa kärvisteleviä Suomen ulkopuolella. Olemmehan aiemmin saaneet mekin vastaanottaa viljalaivoja omaan suureen tarpeeseemme.

Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?

Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.

Mikäs se SYKE oikein on? Eikös se -95 ollut tavallinen yhdistys? Ja vähitellen suotiin keskusviraston tehtäviä? Eihän ne kaikki Kuopion hygieenikot voineen työllistyä  uuteen ministeriöön. Onkohan muutakin vilppiä?

Olen pitkään epäillyt että kyseessä on asennevamma. Tavallisissa, ei tulvatilanteissa, kirjoitellaan valtavista pintavalumista. Kuitenkin toistellaan että muuttujia on paljon. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38401/SY_21_2007.pdf?s sivut 16-17) tostakin on tempastu tutkimukseen https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94354/AnnalesAII286Kirkkala.pdf?sequence=2&isAllowed=y että valumaa olisi 4 m3/ha/v. Kenen pellolta tommoiset määrät lähtee? En ole missään nähnyt P-mittauksia salaojien laskuputkista verrattuna hajapäästöihin. Siis nimenomaan asutuskeskuksien valumiin. Kyseinen SK talutetaan aina jokien tulviessa johonkin sillalle taivastelemaan.

Onhan toki hyvä että saavat moskeijansa. Kun vielä Helsinki lupasi parhaan terveydenhoidon paperittomille, saadaan turvallisuusriskiaines ydinsuomesta loiskiehunta-alueille.

Suomalaisen duunarin hiki vai joulupukki. Onko jompikumpi mielikuvitusta?