On se kumma kun tila tarvitsisi saada "ilmaiseksi", kun kannattavuuskin on niin huono. Jos ei ole varaa tai haluja maksaa luopujille "kunnon" hintaa voisi olla luopujien kannalta parempi myydä maat jollekkin naapurille lisämaiksi ja jättää metsät itselle.
Ei kukaan ole ilmaiseksi niitä käskenyt antaa. Luopujan vaan tarttis laittaa tilan rakenne etukäteen sellaiseen kuntoon, jotta siitä olisi järkeä maksaa jotain. Yli kaksi kertaa liikevaihdon menneet spv-kaupat - MYÖS VILJATILOILLA - eivät yksinkertaisesti jätä minkäänlaista investointi varaa. Velkoja pitää viimeisinä vuosina lyhentää siihen malliin, että on varaa tehdä ne kaupat. Jos ei vanhoja velkoja pysty maksamaan, niin mitenkä se jatkaja pystyy selviytymään uusista?
Samalla ratkeaisi vaarinpirtti- ogelmakin ,kun voisi jäädä päärakennukseen asumaan.Jatkajalle voisi näyttää ovea ja toivottaa menestystä uudelle uralle. tällätavalla rakennekehityskin etenisi ilman pakkokeinoja. Itse maksettiin reilu hinta ja vanhapari jäi asumaan samalle tontille, vieläpä samaan taloon. Tähän saakka on mennyt ihan hyvin mm. lasten hoito sujuu ongelmattomasti, samoin pihan hoito nurmikonleikkuineen ja kukkasmaan hoitoineen on saatu sopivasti ulkoistettua. Vanhaisäntä on ajankulukseen korjaillut ulkorakennuksia ja puuhaillut verstaalla lastenlasten kanssa ja käynyt näiden kanssa ongella ym. puuhailua.Kaiken kaikkiaan kolme sukupolvea on sopinut yllättävän hyvin samalle tontille.
Kotivävynä toimii joskus, kahta emäntää ei yleensä tontille sovi. Miehet ovat tottuneenpia ottamaan vastaan käskyjä ilmeisesti. Olen nähnyt niin kamalaa henkisen väkivallan harjoittamista miniälle, että oikeen pahaa teki. Kerran ollessani tilanhoitajana kyllästyin kun vanha isäntä kertoi mielipiteitään miniälle ja kannoin vanhan isännän korvasta tontin rajalle ja ilmoitin että saa tulla seuraavan kerran kun on mukana kukkapuska + valmis pyytämään anteeksi.
