Jos harakat ovat saaneet immuniteetin lyijyyn niin.... vika on ampujassa eikä lyijyssä 

Herra heinämäki ja Weijjo kiteyttäneet aika taitavasti jopa omat ajatukseni viime viesteissä, vaikka jooharha yrittää muuttaa ketjua taas omaksi pelleilykseen.
Pekkarinen on lähellä eläkeikää oleva pienviljelijä vailla jatkajaa aivan kuten Kulkas tuo ruokaillan hyökkääjä, pikkutila, jäähdyttely päällä ja elää eläinlääkärivaimonsa palkalla. Sori pojat ei löydy oikein sellaista meriittiä Pekkariselta ja Kulkkaalta joita vois mitenkään arvostaa..
Niin tommosia kohta pyyhkeen kehään heittäviä ei ymmärrettävästi paljoa glyfojäämät kiinnosta, mutta maa pysyy ja toivottavasti viljelykelpoisena matinkin jälkeen

Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 23.11.11 - klo:18:42

"Mitä enemmän glyfoa käytetään, sitä nopeammin kasvit oppivat sitä sietämään. Kyllä luontokin geenimuuntelun osaa."

Kyllä täällä toistaiseksi juolavehnälle on aina käynyt kuin mustilaisen hevoselle: Sattuu kuolemaan juuri kun oli oppimaisillaan.

Ja jos (pahiten saastuneella?) Tanskan pellolla on 30v käytön tuloksena 0,5 g rounduppia pohjavedessä, niin 300v käytöstä saattaisi olla peräti 5g hehtaarilla.
Kohta pääsee perustamaan taloudellisesti tuottavan glyfosaattikaivoksen?

Tuossa on se avainsana, "toistaiseksi"...   

Tehosihan ne pyretroiditkin rapsikuoriaiseen erinomaisen hyvin toistaiseksi, aikansa.. 
V....u siinä kanssa paljoa järki pakottanut kun ajettiin periaatteella ötökkäaine aina tankkiin kun ruiskun kanssa rypsimaalla liikutaan oli torjuttavaa tai ei.. 

Vrt. matolääkkeet-loiset, aureusbakteeri ym.bakteerit-antibiootit, desinfiointiaineet, perunarutto-rutontorjunta, rokotteet-muuntuneet sairaudet(autoimmuunisairaudet), jne.jne. Millä alalla systemaattinen kemian käyttö on osoittautunut voittajaksi pitkällä aikavälillä?

Sitä ei tiedä vaikka joku säästynyt harakka hyvinkin kehittää immuniteetin lyijylle, varsinkin jos totaalituhoa yrittää     Se kun on luomuajattelun mukaista hallita ja pyrkiä hallitsemaan, mutta myös sietämään haittoja. Nääs ne harakat pitävät räkättipopulaatioita kurissa ja saadaan marjoja   

Tuossa suuressa ohjekirjassa neuvotaan, jotta maan pitäisi antaa levätä joka seitsemäs vuosi, kun tässä lisää tätä viljelyä opiskelemme, tulemme toteamaan, että oikea ohje sekin.

Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 23.11.11 - klo:15:33

Glyfosaatista joku täällä kirjoitti huolestuneena, jäämistä pellossa.

Löysin asiaan liittyvän (Vihreiden kanssa yhdessä koostelun ) pohdinnan:
http://mattipekkarinen.net/repussa/satomyrk/satomyr5.htm

"Tuo (Tanskassa havaittu huolestuttava) pitoisuus, 0,54 mikrogrammaa litrassa maan vettä--- siitä voi laskea, että miljoonassa litrassa olisi 0,54 grammaa. Hehtaarin valumavesimäärä on luokkaa 350000 litraa. Niinpä hehtaarilta olisi karannut noin 0,2 grammaa glyfosaattia pohjaveteen. Ainetta, jolla ei saa itseään kipeäksi vaikka tahtoisi

Mutta ISOT otsikot siitä saa, ja media ne kiltisti painaa lehtiinsä.

Huomiotta jää, miten paljon ympäristöllistä hyötyä siitä on, kun ei juolan torjumiseksikaan enää tarvitse kyntää. Vähenee polttoaineen CO2-päästöt ja koneiden kuluminen ja varsinkin humuksen lahoaminen ja eroosio:

http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm

http://www.bioturva.org/glyfosaatti.htm
http://www.magneettimedia.com/?p=7204

Ahaa, lundeHunde harrastaa hömppäviljelyn lisäksi myös vaihtoehtomediaa, hömppämediaa. Myönnän, että nyt ymmärrän sinua paljon paremmin

http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2011/20/kolumnit/salaliittoteorioiden-tavaratalo/

http://www.youtube.com/watch?v=YFN4w6YlbBM

Kyllä täällä toistaiseksi juolavehnälle on aina käynyt kuin mustilaisen hevoselle: Sattuu kuolemaan juuri kun oli oppimaisillaan.
Ja jos (pahiten saastuneella?) Tanskan pellolla on 30v käytön tuloksena 0,5 g rounduppia pohjavedessä, niin 300v käytöstä saattaisi olla peräti 5g hehtaarilla.
Kohta pääsee perustamaan taloudellisesti tuottavan glyfosaattikaivoksen?

Tuossa on se avainsana, "toistaiseksi"... 

Sama "toistaiseksi" se on tummain hevosillakin ollut.
Ootteko jo tehneet kaivosvaltauksia? Jo 300 v päästä ei tarte kuin tuhat hehtaaria putsata glyfosaatista niin saa 2 hehtaaria ruiskuttaa sillä.
Kolmesataa vuotta menee sukkelaan. Ei kestä viittäkäänsataa vuotta ootella.

[quote author=Guarter link=t

Vrt. matolääkkeet-loiset, aureusbakteeri ym.bakteerit-antibiootit, desinfiointiaineet, perunarutto-rutontorjunta, rokotteet-muuntuneet sairaudet(autoimmuunisairaudet), jne.jne. Millä alalla systemaattinen kemian käyttö on osoittautunut voittajaksi pitkällä aikavälillä?

Tässä pitää muistaa ettei immuniteetti synny itsestään. Sen hankkiminen on taIstelua jossa tulee väistämättä tappioita.
Jos ei käytetä kemiaa kuten lääkkeitä tai torjunta-aineita, tai muita apuvälineitä vaikkapa rokotteita ja luotetaan luonnon parantavaan voimaan, suuri osa potilaista kuolee... Ei niitä turhan takia ole keksitty. Tutustukaapa  rokotuksen historiaan tai aiheeseen Irlanti ja perunarutto. Tai keskiaika ja rutto. Onko saavutettu edistystä missään mitassa? Myös kemoterapia syövän hoidossa on joskus jopa tuonut avun, tästä meillä kaikilla lienee kokemusta lähipiirissämme
Myönnän olevani kyyninen vanha pieru, mutta olen nähnyt tarpeekseni miten luontoäiti ei tykkää katsella vehmaita viljavainioita, terveitä karjalaumoja, salskeita aarnikuusikoita, punaposkisia fiksuja lapsosia ja arvokkaasti harmaantuvia vanhuksia. Aina se lykkää jonkin pöpön tai puutoksen tai tihulaisen kalvamaan onnea. Ja niin kauan kun asia menee noin olen ajatellut että käytetään sitten myös niitä konsteja mitä olemme keksineet...ja koetetaan nähdä vähän kokonaisuuttakin.

Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 23.11.11 - klo:18:42

"Mitä enemmän glyfoa käytetään, sitä nopeammin kasvit oppivat sitä sietämään. Kyllä luontokin geenimuuntelun osaa."

Kyllä täällä toistaiseksi juolavehnälle on aina käynyt kuin mustilaisen hevoselle: Sattuu kuolemaan juuri kun oli oppimaisillaan.

Ja jos (pahiten saastuneella?) Tanskan pellolla on 30v käytön tuloksena 0,5 g rounduppia pohjavedessä, niin 300v käytöstä saattaisi olla peräti 5g hehtaarilla.
Kohta pääsee perustamaan taloudellisesti tuottavan glyfosaattikaivoksen?

 Täällä...toistaiseksi...juolavehnälle...helpille sitten parempi jo keksiä kovempia keinoja? ...0,5g pohjavedessä...on kanssa ja pysyy, kun sen glyfon pitäis hajota ennen sitä pohjavettä...minnekäs ne loput on menneet, sitoutuneet humukseen? Glyfokaivos...eikö siitä tulekkaan vettä, hiilidioksidia ja muita luonnon aineita niinkuin mainokset meitä opastavat?

Agrimarketin markkinointitilaisuuksissa 90-luvulla Kemiran edustaja todella esitti, että glyfo hajoaa täydellisesti luonnossa. Nyt MP todistaa, että näin ei olekaan. Siis päätelmä: glyfon määrä pohjavesissä kasvaa koko ajan....

Juur sanoin et molempia yhdistelemällä tulee paras tulos. Tää uskontoon perustuva jankkaus on perseestä. Eloperäistä lannotetta kuten paskaa ja sihen viherlannoitusta höysteeks. Kaiken kruunaa asiallinen kasvinsuojelu ja Yaran vitamiinit. Kasvinsuojelussa pitää muistaa et jättää sen "varmuuden vuoksi"-ajattelun.

Juuri näin pitää toimia, jos keinolannoitteita ja kemiallista kasvinsuojelua käyttää eli ei halua luomustatuksen vaatimaa ehdottomuutta.

Rusinat pullasta - on kestävä periaate tässä.

Tuon glyfosaatin käyttöä on suurenneltu hieman. Normaali tehoaineen ruiskutusmäärä on 2.5-3 l/ha jos formulaatissa on 360 g/litrassa saadaan semmoinen sopiva annos tehoainetta noin kilo hehtaarille. Kokonaiskasvinsuojeluaineiden käyttö on vuodessa noin 1600 tonnia. 80% on rikkaskasviaineita, 1280 tonnia. Tästä noin 70% glyfosaattia, 900 tonnia. Tavan viljelyn ala lienee siinä 1.5 miljoonaa hehtaaria 2.1 miljoonasta. eli 900 tonnia glyfoa riittäisi 900 000 hehtaarille.

Tämä vastaa omaa näkemystäni, jos kyntää, enintään joka toinen - joka kolmas vuosi tarvitsee laittaa kevyille maille, savimaille harvemminkin. Suorakylväjät vastaavat varmaankin yli puolesta Roundupin käytöstä, sille ei nyt vaan voi mitään, millä muuten ne muutama tuhat sirpaloitunutta hehtaaria yksipuolista rahakasvinviljelyä hoidetaan koko läänin alueella jos ei suorakylvökoneella ?

Rukiin kanssa muuten ei ole tarvinnut koskaan pelata rounduppien kanssa. Sama pitkällä kauralla. Harvemmin muutakaan rikkaruohoa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.11.11 - klo:18:52

Juur sanoin et molempia yhdistelemällä tulee paras tulos. Tää uskontoon perustuva jankkaus on perseestä. Eloperäistä lannotetta kuten paskaa ja sihen viherlannoitusta höysteeks. Kaiken kruunaa asiallinen kasvinsuojelu ja Yaran vitamiinit. Kasvinsuojelussa pitää muistaa et jättää sen "varmuuden vuoksi"-ajattelun.

Juuri näin pitää toimia, jos keinolannoitteita ja kemiallista kasvinsuojelua käyttää eli ei halua luomustatuksen vaatimaa ehdottomuutta.

Rusinat pullasta - on kestävä periaate tässä.

Täällähän kehutaan taas IP-viljelyn ideologiaa 

Luomu säästää turhaa kuljetusta kuten lannoitteet

Sisäinenkierto tiloilla , vain tuote lähtee myyntiin

Ei tule Roundup CB vammaisia

Vähentää ylituotantoa ja korvaa määrää laadulla kun ei kuitenkaan ole tarkoitus afrikan nälänhätään puuttua,,,,,

 

En ole lukenut tuota Tanskasta tehtyä tutkimusta siitä, miten siellä jostain syystä glyfosaatti on kerääntynyt maaperään. Onko syy aineessa vai käyttäjissä, pitäisi tietenkin ensin selvittää. Kyllähän sitä sinne maaperään alkaa kerääntyä, jos sitä sinne mielin määrin roiskitaan ja lukemani perusteella voisin sanoa, että Tanskassa kaikki eivät välitä purkin käyttöohjeesta.

Tämän perustan siihen, mitä luki luomulehdessä 3/2011. Siinä haastateltiin tanskalaista luomuviljelijää Boje Skytteä, jolla oli mainosfraasien mukainen pienehkö tila, eli vaatimattomat 450 hehtaaria viljeltävää.

Hän kertoi, että Tanskan viljavissa maissa ja ilmastossa on myös ongelmansa ja ne kiteytyvät rikkaruohoissa. Hän kertoi omilla viljelyksillään rikkaruoho-ongelman olevan merkittävä haaste.

Tällä hetkellä ongelmasta päästiin siten, että ensin maat liekitettiin muutamaan kertaan ja sitten traktori huristeli pelloilla vetäen lavettia, jolla makasi 27 ihmistä repien rikkaruohoja maasta.

Kaikki tietenkin arvaa, että vaikka ne romanialaiset ja filippiiniläiset siinä lavetilla tekevät homman halvalla, on metodi kuitenkin hyvin työvoimavaltaista, eli kallista, joten luomuviljelijä kehitteli konetta korvaamaan ihmistyön.

Hän kehitteli maan kuumahöyrytintä ja kone olikin oikein lupaava hänen mielestään. Kone höyrytti maan tulikuumalla höyryllä noin 5-7 sentin syvyydeltä, jolloin rikkaruohot saivat kyytiä.

Sitten Skytte iski faktat koneesta pöytään ja se herätti ainakin minun päässäni ajatuksia. Laite käsitteli yhden hehtaarin kahdeksassa tunnissa. Sinä aikana höyrytin ja vetotraktori kuluttivat yhteensä 600 litraa polttoainetta ja puhdasta vettä meni 2000 litraa.

Tosin laite oli prototyyppi, mutta viljelijä piti sitä lupaavana. Noilla spekseillä Skytten peltojen rikkojen torjuntaan menee siis pyöreästi 270 000 litraa polttoainetta ja 900 000 litraa vettä ja aikaa kuluu vaatimattomat 3600 tuntia, eli 150 päivää, jos hän torjuu rikkoja koneellaan 24 tuntia päivässä.

Joten en yhtään ihmettele, että Tanskassa viljelijät eivät ole innostuneet luomusta, vaan siellä luomun osuus on noin 5-5.5 % kaikesta viljelystä, vaikka luomua menee muuten kaupoissa ennätykselliset 7-7.5 %.

Kunhan meilläkin pääsemme nauttimaan ilmastonmuutoksen tuomasta ilmaston lämpenemisestä, alkavat rikka- ja tuholaisongelmat päästä aivan uusiin sfääreihin. Tällä hetkellä meidän ongelmamme rikkojen ja tuholaisten suhteen ovat aivan minimaaliset, jos niitä etelämmäs vertaa.

Nuot liekittimet ja höyrystimet sekä käsin nyhtäminen sopinee vain puutarha aloille

Peltoviljelyssä keino on kyntö juuri ennen kylvöä ja tiheä kasvusto siihen suht nopeesti myös keväällä

Monsanto konkkaan

 

Janatuinen on monesti perustellut miksi luomu ei  ole järkevä vaihtoehto. Ja huom!

Perustelut ovat olleet asiallisia!

Joko

SKN

Tilasi rounduppia taas ?

huh

 

Syön antibiootteja ja lapset on rokotettu. Buranaakin menee aina joskus.

Asiat asioina.