Ei kuusi tonnia valkuaisohraa ole mikään ihme, mutta on muistettava, että silloin keskimääräinen kokonaistypen käyttö pitäisi olla 155 kg/ha. Turvemultaisissa maatuvissa maissa maatuminen eli painuma tuottaa einokuivatuksen tuottamana mineralisoitumisen ansiosta sen 30 - 50 kg/ha lisää, ei raaoissa savimaissa eikä moreeneissa tällaista saa hyödyksi. Keski-Euroopassa typpilaskeuma on hyvinkin 40 kgha, Suomessa alle 10, enimmäkseen noin 5 kg/ha. Eli jonkinlainen ainetase on olemasa, eikä ainetta sekä energiaa synny tyhjästä eikä sitä häviä matkalla, ne kyllä muuttuvat toiseen muotoon helposti.

Perustavanlaatuisia luonnonlakeja rikotaan, jos pelkästään viljelijän kivesten ja siittimen koolla ratkaistaan satotaso, tai sitten asiat eivät ole ihan nin kuin ensi silmäyksellä ajatellaan. 4000 kg:n toistuvat sadot saa siinä 105 kg/n kokonaistypen kanssa, aika iso osa Suomen pelloista saa tuskin sitäkään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.08.16 - klo:08:26

Viimeiset omat ohrat ei vielä kypsiä, eikä muutkaan puitavat.

Puinnit on menneet muuten joutuin, eka sata hehtaaria tuli suit sait. Huomaa mikä merkitys puinnin sujuvuuteen on satotasolla, heikot sadot eikä puimurilla tarvi tyhjennellä säiliötä jatkuvasti, ei oo kärryt täynnä eikä kuivaaja tukossa. Senkun parturoi menemään :p

Joku vois sanoa että veetuttaa, mutta joillakin tilanne paljon heikompi, ei mitään satoa. Tulee sentään reilusti yli keskisatojen, kuitenkin. Noita heikkoja kasvustoja kun pui, joissa nollaruutuakin seassa ja vähän parempaa, ei voi ymmärtää miten keskisadot voi olla noin matalia. Todella paljon täytyy olla Suomessa peltoa, jolta korjataan käytännössä vain tuet. En usko että kenelläkään tulee "oikeilta" pelloilta hyvin viljeltynä alle neljän tonnin satoja tilalle sopivilla nykylajikkeilla. Noita huonoja pitää olla paljon kompensoimassa viiden, kuuden tonnin satoja että keskiarvot saadaan kolmosella alkaviksi? Miksei ne huonot pellot ole kasvaneet tähänkin saakka hömppää, kun siihen on ollut mahdollisuus??

Tai sitten ne on näitä agronetin satoja... Sopivasti kun pyöristellään kärrykuormia ylöspäin ja hehtaareita alaspäin niin tuleehan niitä tonneja...

No tossa on sulle tän vuoden kauralohkoista pieni otanta. Jos noista ei 6000kiloa irtoa KUIVANA ni mistä sitten?





Tämmösiä koeruutuja kun kattoo ni ei tiä itkiskö vai naurasko? Noista se keskisato taidetaan laskea....



Noissa omissa kauroissa on DONit ollu 1.41 ja 1.51. Seulonnasta 9ekee ja hehtopainosta 3euroa. Perushinta 113e ja 115e.
Turha sulle taitaa olla sanoa miltä alalta kauppaan viety 50000kiloa tuli... sanon kuitenkin 7.5hehtaaria.

Ongelmahan tässä on se että kun kauraa tulee niin sitä tosiaankin tulee ja sihen hukkuu, ja se odottamaton määrä aiheuttaa ylimääräsiä töitä kun sen ajan voisi puida lisää.

EDIT:

Määhän lupasin puuhis-Skämmälle kuvia....



Nii, ja Steinarin korrenvahvuus on todettu täysin myyntilausekkeen vastaseks, täyttä siemenjalostajan myyntipuhetta varustettuna korulauseilla....


http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/03/29/steinar-kaura-tuottaa-huippusatoja-lujassa-korressa

"STEINAR-KAURA TUOTTAA HUIPPUSATOJA LUJASSA KORRESSA"


Luja korsi varmistaa laatua

Seppo Katila viljelee Kiukaisissa omaa ja vaimonsa kotitilaa. Steinar-kauraa Katilalla on ollut viljelyssä kahden kasvukauden ajan. Steinar on ollut positiivinen viljeltävä niin satoisuuden kuin laadun puolesta. 

− Satoa Steinarista tuli keskimäärin 6 300 kg hehtaarilta ja jyväkoko oli iso. Steinar on melko myöhäinen lajike, mutta sato ehti kuitenkin valmistua ajoissa, Katila kertoo.

Steinar onkin esimerkiksi Belindaa muutaman päivän aikaisempi, mikä lisää lajikkeen viljelyvarmuutta.

Sertifioitu siemen yhdessä sopivan lannoituksen sekä tauti- ja korrensäädekäsittelyn kanssa varmistivat osaltaan Steinarin satoa ja laatua. Tautien kanssa ei ole ollut ongelmia ja lujan korren ansiosta Steinar pysyi hyvin pystyssä. Typpeä Katila laittoi kaurakasvustolle noin 120 kg/ha. Katilan viljelemillä tiloilla vallitsevana maalajina on multava hieno hieta, joka onkin erinomainen maalaji kauralle."

Kuvakommenttien TOP 3:

26.08.2016 14:28
hinttikänän anapuimuri opelhomon pellolla

26.08.2016 14:23
täytä paskaa koko rahalla opelhomo ana knöntyskantola

26.08.2016 14:24
opelhomo ana känä köntys kantola sama pelle

Kuvakommenttien TOP 3:

26.08.2016 14:28
hinttikänän anapuimuri opelhomon pellolla

26.08.2016 14:23
täytä paskaa koko rahalla opelhomo ana knöntyskantola

26.08.2016 14:24
opelhomo ana känä köntys kantola sama pelle

On se kyl hullu 😅😅😅

Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli

Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia

+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys

Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.

*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta

Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli

Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia

+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys

Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.

*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta

Ja näin nostamme Suomen tilastollista keskisatoa...

Puhutaan  kait kuivatusta viljasta, kun kiloista kyse, vai puimurin satomittarin ilmoittamasta sadosta?

Kuivasta viljasta. Jäi tuossa turvemaalle parhaat puimatta kun ei oo kypsiä, ja niistä vedenvaivaamistakin näytti tulevan paria tonnia, kolmeakin. Alasta kuitenkin pieni osa, puimatta suurin osa pellosta.

Sillä ihmettelen kun tulee aika paljon puimurin kanssa kierrettyä ja tänä vuonna taitaa olla sadot olla alle keskimääräisten, tai nippanappa siinä nurkilla. Normaalisti paljon enemmän, mutta tällaisena poikkeusvuonna näin. Jos "vilja-aitassa" eli lounaasa tuotetaan aina huippusatoja ja lännessa muutenkin ok., mistä ne keskiarvot muodostuu??

Äsässäällle, mullasta vapautuu typpeä piitkään, mutta ongelmaksi tulee kuivatus. Ojia pitää suurentaa, kallioita louhia että vesi pääsee pois ym. ongelmat. Nuo ihan laillisesti ratkaistavia, ei tartte tuskailla typpitasojen kanssa. Korkeintaan kuinka saisi typpeä vähemmän kasvien käyttöön. Toisin savimaalla, typellä määritellään sato ja milloin se kypsyy, ihmetellään millä voidaan kiertää lannoitusrajoja. Kumpi sitten parempi, valitsisin mieluummin ostotypen kuin jatkuvan ojituksien parantamisen. Ojituksen parantaminen vielä paradoksiaalisesti lisää ojituksen tarvetta, kun maanpinta putoaa ja kuluu tehokkaassa viljelyssä :p

Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)

Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)

Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.

Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta  tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.

Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 31.08.16 - klo:23:54

Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)

Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.

Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta  tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.

Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.

-SS-

SAS on ratkassu tuon kevät-syysviljan kylvön näppärästi, SAS kun ei harrasta irtipuintia vaan lykkää 450kpl tiheydellä viljaa peltoon.

Siellä ne puintitappiojyvät kasvaa kevytmuokatussa syysviljakasvustossa.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 31.08.16 - klo:23:54

Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)

Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.

Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta  tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.

Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.

-SS-

Näkihän sen, en vain saanut laskettua sen uudelleen kylvämistä kannattavaksi, joten sai olla. Ja sai kerääjäkasvin alleen... jos vaikka muita rikkoja olisi vähän vähemmän (50-50 auttoiko)

P.S. puinnit ohi, olipahan ainakin nopeaa... metrinen ruis on aika paljon mukavampi puida kuin kaksimetrinen.

No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin. 

No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin.

Joo, Barke yllätti jälleen ja ulosti 3400kg/ha. Eipä tarvitse ihmetellä niitä valtakunnan keskisatoja. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia kuulin päivällä ja kertoiltiin alle 60kg kahuohrista. Nämä monitahoiset jaksaa näämmä aina yllättää ihmiset. Vaikka tosta Barkesta tuli huono sato, niin hlp on kuitenkin 68kg eli hyvin kauppakelpoista jopa vaativille sikamiehille.

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 31.08.16 - klo:22:27

Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli

Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia

+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys

Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.

*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta

Ja näin nostamme Suomen tilastollista keskisatoa...

just noin se pitäis mennä

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 01.09.16 - klo:19:58

No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin.

Joo, Barke yllätti jälleen ja ulosti 3400kg/ha. Eipä tarvitse ihmetellä niitä valtakunnan keskisatoja. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia kuulin päivällä ja kertoiltiin alle 60kg kahuohrista. Nämä monitahoiset jaksaa näämmä aina yllättää ihmiset. Vaikka tosta Barkesta tuli huono sato, niin hlp on kuitenkin 68kg eli hyvin kauppakelpoista jopa vaativille sikamiehille.

Wolmarissa oli kyllä paino kohdallaan 68 kg/hl. Peppi petti ensimmäisen kerran, jyvä oli pientä ja röyhyissä paljon tyhjiä "jyviä".